Onko kotimaisilla taimilla mahdollisuuksia mansikanviljelyssä

Samankaltaiset tiedostot
Mansikan taimien kasvatus tiloilla

SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Mansikkapellot marjomaan Mikkeli

Mansikan taimityyppejä Mansikan taimien lisääminen omaan käyttöön Muutama sananen herukan/vadelman taimista

Järvenkylän viljelypäivät isin. SataVarMa. Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa

Mistä saisi luomutaimia?

SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat

SataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke)

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Marjalajikkeista Mansikan taimien lisääminen omaan käyttöön Herukan/vadelman taimet

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula

Terttuherukan viljely ja lajikkeet

Karhunvadelman viljely

Belgian marjantuotannon viljelymenetelmät. SataVarMa-hanke yhteistyössä Järvenkylä Oy:n kanssa Viljelypäivät Sauvo

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan

Vadelman pensasmaiset satotaimet

Mansikan kukkaaiheiden

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

Biologinen kasvinsuojelu

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015

Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care

Hedelmän- ja marjanviljely

Parempaa tehoa kasvinsuojeluun. Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen

Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut Seminaari Suonenjoki Jari Känninen

Marja-Suomen Taimituotanto Oy Joensuu Jarmo Röppänen

Löytyikö mustaherukkakokeesta. tuoreherukkalajiketta? Saila Karhu Luonnonvarakeskus Piikkiö. Kuvat Luke. Tuoreherukan tuotanto -teemapäivä

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell

Mansikkapellot marjomaan. Marja-Suomen Taimituotanto Oy Mikkeli Jarmo Röppänen

Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI

PEURANIEMEN TAIMITARHA OY

AVOMAANKURKUN KASVATUS

Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

Avomaan vihannesviljely

VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua. Marttaliitto 2019

MARJANVILJELY KASVUALUSTAT JA LANNOITTEET VIHANNEKSET, MARJAT JA YRTIT

KEKKILÄN TUOTTEET MARJANVILJELYYN

Mikrolisättyjen valiotaimien tuotteistaminen taimistoille helppokäyttöisiksi pikkutaimiksi. Vanhempi tutkija Sanna Kukkonen

1/29/2014. Metsätaimitarhatuotteet. Rauno Kataja Jaottelu. Kasvualustat. Lannoitteet. Muut. Odotukset turpeelle ja lannoitteille

Onnistuneen marjaviljelmän perustamisen edellytyksiä Pihtipudas

HORTI-FUTURIA JA MARJANVILJELYN KOETILAN KÄYNNISTÄMINEN -HANKKEITTEN LOPPUSEMIMAARI

RAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus

Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia. Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutus

Biokalvokoe -väliraportti. Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki Raija Kumpula

Marjanviljelyn edellytykset

Herukkaviljelmän perustaminen

Matkakertomus. Norja, Tanska, Saksa

Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja

Mansikan fosforilannoitus ja mykorritsat

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista

Marjakasvien vuotuisia hoitotöitä

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

Mansikan ja mustaherukan tuotantokustannukset

Esikasvatus. (koristekrassit, ruusupapu) Toukokuu

Marjanviljely elinkeinona

Kasvua edistävien tuotteiden käyttö metsätaimituotannossa

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka

Taimien istutusohjeet

Mansikan tuhoeläinten torjunta

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Tulevaisuuden kasvinsuojelu kehitys- ja tutkimustarpeet. Satakunnassa varjellen viljelty hankkeen päätösseminaari Kari Tiilikkala, Säkylä, 11.3.

Ruukkuatsalen viljely. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto, Mäntsälä Saari

Tihkukastelu ja lannoitus marjanviljelyssä. Kalle Hoppula MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Sotkamon tutkimusasema

Kasvualustat ammattiviljelyyn

MARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla Kesä 2009

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

Satoa ruukusta ja laatikosta

Vadelmien tuotanto tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen

Herukat: Taimet ja lajikkeet

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki

EU-säädökset ja Eviran ohjeet

Mansikan taudit ja tuholaiset taimissa

Orvokin, salaatin ja basilikan kasvatuskokeet kompostissa

Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen

Syngentan kasvinsuojeluopas. Mansikalle

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

Luomumarjatyöpaja Kasvuston kunnon ylläpito ja kasvinsuojelu Mikkeli Mirja Tiihonen

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

Mistä luomutaimia? Taimipäivä SataVarMa-hanke Laitila/Kalanti

MANSIKAN SYYSHOITO HANKKEEN TULOKSIA

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Solukkolisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela MTT Ruukki

Taimituotannon vaatimukset ja valvonta kasvinterveys- ja taimiaineistolainsäädännön näkökulmasta

PUUTARHAMARTAN POP UP

RAPORTTI HÄRMÄNTORJUNTAKOKEESTA

Kotimainen Käyttövalmis Ravinteikas

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

Nokkosen viljely kasvihuoneessa

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen!

Kekkilä Professional. Valmistamme laadukkaita ammattiviljelytuotteita 90 vuoden kokemuksella. Terve kasvu lähtee vahvoista juurista.

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Transkriptio:

Onko kotimaisilla taimilla mahdollisuuksia mansikanviljelyssä Kuvat Luke ja internetkuvakaappaukset Saila Karhu, Päivi Parikka, Marja Rantanen, Saara Tuohimetsä, Juho Hautsalo, Leena Vuorinen Luonnonvarakeskus Jari Känninen SavoGrow Helmiseminaari 16.2.2016 Suonenjoki 1

Satotaimen vaatimukset Kukka-aiheita runsaasti Haaroittunut, voimakas pystyjuurakko Voimakas juuristo Juuristossa runsaasti vararavintoa Terve Frigo-varastoitu Kasvatus aloitettava kesäkuun puolivälissä viimeistään 2 14.2.2016

Satotuloksia MTT Piikkiössä tuotetuilla Honeoyelajikkeen kennosatotaimilla. Taimien ikänumerointi viittaa taimien juurrutuskuukauteen vuonna 1999. Honeoye Istutus pvm Taimi-ikä Kauppakelp. sato g / kasvi Kauppakelp. % Kokonaissato tn/ha 4.5. 2000 5 519 26 Tunneli 6 374 93 18 7 297 15 24.5. 2000 5 447 26 6 382 84 20 Avomaa 21.6. 2000 5 263 21 Tunneli 6 204 60 16 7 143 11 3 14.2.2016

Aloitusmateriaali: juurrutettu rönsytaimi kasvihuoneesta/avomaalta juurtumaton rönsypistokas Mistä saisi ajoissa riittävästi? Kennotaimia taimistosta 4 14.2.2016

Avojuuritaimia kasvatukseen, nostetaan syksyllä tai keväällä maalevintäiset taudit uhkana 5 14.2.2016

Frigo-pistokkaiden tuottaminen Honeoye & Polka, pistokasta/emo: Kausihuoneesta 38 Avomaalta 23 6 14.2.2016

Rönsyjonoina Polkapistokkaista säilyi 71 % ja Honeoyepistokkaista 85 %, juurtuivat hyvin, ongelmana kukinta 7 14.2.2016

Aloitusmateriaalina myös: Frigo-varastoitu viime vuoden kevyttaimi (haaroittuu helpommin) Frigotaimet, -pistokkaat kukkivat kasvatuksessa 8 14.2.2016

Rönsypistokkaat juurrutetaan sumukastelussa tai valkean muovin alla Lannoitus Pistokkaat voi juurruttaa suoraan satotaimikennoihin kesäkuun alussa viimeistään 9 14.2.2016

Taimet koulitaan satotaimikennoihin Kasvualusta: Karkea kasvuturve + hiekka tms.! Kalkittu, peruslannoitettu + Hidasliukoinen lannoite 10 14.2.2016

Kasvatus Kennorivit harvaan 40 tainta neliömetrille Alussa ehkä harso päälle Lähellä Avoin, valoisa, Voi olla katettu (kausihuone, katos) Ei kuuma-paahteinen, huoneen tuuletus Syyshalloilta suojassa Kastelulaitteet! Kuvat Tervetarha-koeviljelmiltä 11 14.2.2016

Ei mansikkamaan lähellä, kulkureitillä tai entisen paikalla Vettä läpäisevä Rikkakasviton Maanpeitekate (Mypex tms.) 12 14.2.2016

Kasvinsuojelua Terve lähtömateriaali Terve alue Ei tartuntaa mansikkamaalta Välineiden desinfiointi Mansikanhärmä Harmaahome (ennen varastointia) (Lehtilaikkutaudit) Ei rikkakasvitorjuntaa Vihannespunkki Mansikkapunkki Korvakärsäkkäät Nälvikkäät Perhostoukat Etanat Kauriit (Talvella myyrät) 13 14.2.2016

Härmäinen taimi ei haihduta: Ravinteiden otto Kasvualustan kunto Taimen laatu 14 14.2.2016

Hyönteisverkko torjuu suurempia tuholaisia Reunat tiiviisti maassa 15 14.2.2016

Kastelu Pieni turvemäärä Ajasta kellolla tarpeen mukaan Monta kertaa päivässä 16 14.2.2016

Lannoitus Kastelu poistaa ravinteita Sade poistaa ravinteita Puristenesteanalyysi Lusikalla turvetta useasta taimesta Purista neste Mittaa johtokykymittarilla (n. 30 ) Tavoitteena 1-2 ms (10-20 µs) Ravinnetasoa tulisi seurata kasvualustasta ennen kuin se näkyy taimissa 17 14.2.2016

Lannoitus alkaa 2 vk koulinnasta Pystyjuurakko tukevaksi ja haaroittuvaksi Runsastyppinen täyslannoite Esim. 14 19 % N Lisäksi kalkkisalpietari (kalkki!) Ei liikaa kerralla (vedenotto häiriintyy) Esim. 200 g /100 l = 0,2 % Viikoittain, ainakin Elokuun lopulta vähätyppisempi lannoite Esim. 7 % N Vasta lokakuussa PKlannoite, jos talvetus ulkona 18 14.2.2016

Muu hoito Kukkien poisto Rönsyjen poisto Rönsyt haittaavat haaroittumista Käsin Nurmitrimmerin reunaleikkurilla 19 14.2.2016

Syyshoito Kukkien aiheet alkavat kehittyä elosyyskuussa Ne pitäisi saada kehittymään pitkälle Harso lisää lämpötilaa, edistää kehitystä Harmaahomeen riski märkänä syksynä Karaisu ilman harsoa Harsot hallasuojana 20 14.2.2016

Taimet ulkona mahdollisimman kauan Tavoitteena hyvin tuleentuneet taimet 21 14.2.2016

Pakataan ohutmuovisiin pusseihin (puu)laatikoihin Poistetaan kennoista Jätetään lyhyet vihreät lehdet Taimet varastoidaan frigo-varastossa -1-2 ºC 22 14.2.2016

Talvetus ulkona on epävarmaa, suojattava harsoilla 23 14.2.2016

Riskinä syksyllä ja talvella pakkasvauriot 24 14.2.2016 Riskinä maalevintäiset taudit, esim. tyvimätä

Märät taimet vahingoittuvat jo ennen varastointia tai sen aikana, kasvualustan läpäisevyys tärkeää 25 14.2.2016

Hyvin tuleentuneet taimet talvehtivat frigo-varastossa hyvin Ennen Jälkeen 26 JL 14.2.2016

Satotaimien tuotannon aloittaminen marjatiloilla, Tervetarha-hanke 4 marjanviljelijää: Kankaanperä Markku (Keski-Suomi) Räsänen Noora, Lehtonen Jouni (Savo) Poikela Juha (Kaakkois-Suomi) Taimistoja, Marjanviljelyn koetila SavoGrow, Luke Ohjeet, tilakäynnit, palautteet, sähköpostit, päiväkirjat (Luke), lämpötilaseuranta Taimien kasvatus 2014, laadun havainnointi 2015 keväällä Aloitus kevyttaimista kesäkuun viimeisellä viikolla (26) tai heinäkuun 2. viikolla (28) 2014 - myöhään MTT Agrifood Research Finland 14.2.2016 27

Frigo-varastointi 2014-2015 ja koehyötö 2015 Lukessa Taimipaakun ravinnetila ja märkyys, harmaahome, mansikkapunkkeja, vihannespunkkeja, tyvimätää (?) MTT Agrifood Research Finland 14.2.2016 28

Viljelijöiden taimien tuloksia Kasvualustan ravinnetila sateiden takia heikko Viljelmät PI ja MA (tunneli): n. 20% taimista haaroittuneita, muut haarattomia 29 14.2.2016

Frigovarastoinnin jälkeen kuntoeroja LP ja LT = Luke 30 14.2.2016

Hyötötuloksia 31 14.2.2016

Hyötötuloksia 32 14.2.2016

Jos marjapaino n. 10 g, sato-g = 10 x kukat Myöhäinen aloitus Sateinen loppukesä ja syksy Heikko ravinnetila 33 14.2.2016

Tiloilla suuri vaihtelu taimien laadussa korostui, osin talvetus epäonnistui 34 14.2.2016

Satotasoja tunnelissa Varsinais-Suomessa avomaalla v. 2002 tehdyistä kennotaimista 35 14.2.2016

Tervemarja-hankkeessa: Uudenlainen satotaimituote v. 2013 Satotaimi turvelevyssä: yhdistyy korotettu kasvupaikka ja uusi kasvualusta ( Jonsok ) Syksyllä kasvupaikalle: sato n. 300 g/ kasvi Keväällä frigovarastosta kasvupaikalle: sato n. 150 g/kasvi Sama sato ero kennotaimissa! => Satotaimien istutus syksyllä?!!! Kiitos! 14.2.2016 36