KOTOUTTAMISEN JA ETNISTEN SUHTEIDEN SEURANTA JA INDIKAATTORIT

Vastaanottaja Sisäasiainministeriö Asiakirjatyyppi Kotouttamisen ja etnisten suhteiden seuranta ja indikaattorit -raportti Päivämäärä 30.11.2010 RAPORTTI KOTOUTTAMISEN JA ETNISTEN SUHTEIDEN SEURANTA JA INDIKAATTORIT

SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä 1 2. Johdanto 3 3. Indikaattorit 4 3.1 Työvaiheet 4 3.2 Indikaattorien esittely 5 3.2.1 Maahanmuuttajien kotoutuminen 7 3.2.2 Osallistuminen työmarkkinoille 8 3.2.3 Osallistuminen suomalaiseen yhteiskuntaan 10 3.2.4 Turvallisuus 11 3.2.5 Syrjimättömyys 12 3.2.6 Kielitaito 13 3.2.7 Koulutus ja osaaminen 14 3.2.8 Sosio-ekonominen hyvinvointi 15 3.2.9 Terveys 17 3.2.10 Valtaväestön ja maahanmuuttajien väliset asenteet 17 3.2.11 Julkinen palvelujärjestelmä 18 3.3 Indikaattoreiden koonti 22 4. Palvelukysely kunnille 25 4.1 Kyselyn toteutus 25 4.2 Aineisto 25 4.2.1 Maahanmuuttajille suunnatut kotoutumispalvelut 28 4.2.2 Kunnan peruspalvelut 35 4.2.2.1 Terveys ja hyvinvointi 36 4.2.2.2 Varhaiskasvatus 40 4.2.2.3 Koulutus ja osaaminen 43 4.2.3 Muut palvelut 47 4.3 Oppimiskokemukset 50 LIITTEET Liite 1 Kyselyyn vastanneet kunnat Liite 2 Kyselylomake - Palvelukysely kunnille

1 1. TIIVISTELMÄ Tämä raportti on jatkoa Sisäasiainministeriön vuonna 2009 käynnistämälle kotoutumisen, kotouttamisen ja etnisten suhteiden seurantajärjestelmää kehittäneelle hankkeelle. Vuonna 2009 toteutettiin kunnille ja TE-toimistoille suunnattu palvelukysely sekä rakennettiin mittaristo, joiden avulla pyrittiin luotettavasti arvioimaan esimerkiksi kotoutumista edistävien ja tukevien toimenpiteiden ja palveluiden tarjontaa, saatavuutta, laatua ja palvelukykyä sekä kotouttamisen vaikuttavuutta, kotoutumista ja etnisiä suhteita. Vuonna 2010 hanketta jatkettiin toistamalla kunnille suunnattu palvelukysely sekä päivittämällä indikaattorikoostetta. Sekä vuoden 2009 pilotoinnin että tässä raportissa esiteltävän, vuonna 2010 toteutetun, hankkeen toteuttajaksi valittiin tarjouskilpailun perusteella Ramboll Management Consulting. Tämä raportti on vuonna 2010 toteutetun hankkeen loppuraportti. Indikaattorit Hankkeessa luotiin mittaristo, joka keskittyy kotoutumista edistävien ja tukevien toimenpiteiden, kotouttamisen ja etnisten suhteiden vaikuttavuuteen. Lähtökohtana indikaattoreiden määrittelyssä pidettiin maahanmuuttajien ja kantaväestön elinolojen lähentymistä sekä kahdensuuntaista integraatiota. Indikaattorit perustuvat käsitykseen toimenpiteiden, tulosten ja vaikutusten välisistä syy- ja seuraussuhteista (ns. interventiologiikka). Hankkeessa pyrittiin luomaan looginen kokonaiskuva kotoutumisen eri osa-alueista ja siitä, miten toimenpiteet aikaansaavat tuloksia ja vaikutuksia. Kehitystyö vuonna 2010 jatkoi vuoden 2009 mittarimäärittelytyötä, joka puolestaan perustui aiempaan kansalliseen kehitystyöhön sekä EU-tasolla tapahtuvaan indikaattorien kehittämiseen. Kehitystyön tuloksena raportissa esitellään 29 indikaattorin kooste. Indikaattorikoosteen lisäksi hankkeessa määriteltiin myös kunkin indikaattorin osalta kohderyhmä (ketä/mitä mitataan), indikaattorin tietolähde (esim. Tilastokeskus) ja tehtiin muita kuhunkin indikaattoriin ja sen toimivuuteen liittyviä huomioita. Palvelukysely kunnille Indikaattoreiden laatimisen lisäksi hankkeessa toteutettiin vuoden 2009 pilottikyselyn pohjalta muokattu kunnille suunnattu palvelukysely. Kuntien palvelukyselyn lähtökohtana oli saada aikaan kokonaisvaltainen tarkastelu siitä, miten maahanmuuttajien tarpeet on huomioitu kuntien eri palvelusektoreilla. Kuntakysely lähetettiin edellisvuodesta poiketen ainoastaan 15 kunnan maahanmuuttokoordinaattorille tai -vastaavalle. Vastauksia saatiin yhteensä 11 kunnasta. Vuonna 2009 toteutettu pilottikysely lähetettiin kaikkiin kuntiin ja siihen saatiin 59 vastausta. Vuoden 2010 kysely toteutettiin teknisesti siten, että kullekin kunnalle lähetettyä vastauslinkkiä oli mahdollista ja toivottavaa lähettää eteenpäin kunnan sisällä. Tällöin eri sektoreiden vastaavilla henkilöillä oli mahdollisuus vastata omaa aluettaan koskeviin kysymyksiin. Kun vuonna 2009 maahanmuuttoasiat hoidettiin pääsääntöisesti osana sosiaali- tai perusturvahallintoa (71 % vastaajista), oli vuoden 2010 kyselyyn vastanneista kunnista yli puolella oma maahanmuuttoyksikkö/ulkomaalaistoimisto ja/tai maahanmuuttoa koordinoivaa henkilöstöä (johtaja, koordinaattori tai vastaava). Läpi kyselyn erityisenä haasteena nostettiin esiin kieleen liittyvät ongelmat. Kotoutumispalveluissa haasteena nähtiin myös resurssien niukkuus, joka heijastuu myös tarjottavaan kielikoulutukseen. Kunnan peruspalveluista parhaiten maahanmuuttajien tarpeita vastaavaksi koettiin terve-

2 ys- ja hyvinvointipuolella neuvola- ja terveyskeskustoiminta. Myös perusopetuspalveluille annettiin varsin hyvät arviot. Muita palveluita arvioitaessa erityisen heikkona pidettiin yli 64-vuotiaille maahanmuuttajille suunnattua kulttuuripalvelutarjontaa ja parhaiten koettiin onnistuneen kirjastopalveluiden tarjonnassa. Oppimiskokemukset Indikaattoreiden määrittely pohjautui pitkälti aiemmin tehtyyn työhön. Jatkossa on tarkennettava tiedonkeruun ja tiedon analysoinnin organisointia eli kuinka usein kutakin indikaattoria koskeva tieto kerätään (esimerkiksi kerran vuodessa), kuka kerää tiedot sekä se kenen toimesta niiden analysointi suoritetaan. Lisäksi on määriteltävä, miten koko mittariston toimivuutta arvioidaan. Palvelukyselyn osalta oppimiskokemukset vuoden 2010 kyselystä painottuvat pitkälti tekniseen toteutukseen. Vuoden 2010 kysely toteutettiin teknisesti siten, että kyselylinkki lähetettiin 15 kunnan maahanmuuttoasioita koordinoivalle henkilölle. Linkkiä oli mahdollisuus lähettää eteenpäin siten, että eri henkilöt vastasivat omaa erityisalaansa koskeviin kysymyksiin ja tallensivat antamansa vastaukset samaan kyselylomakkeeseen. Näin ollen kaikilla kyselyyn vastaajilla oli mahdollisuus nähdä sekä muokata jo annettuja vastauksia. Kyselyn täyttäminen yhtäaikaisesti kahden eri henkilön toimesta ei kuitenkaan ollut mahdollista. Tällöin toisen henkilön antamat vastaukset pyyhkiytyivät pois ja vain toisen vastaukset jäivät näkyviin. Kyselyn tekniseen toteutukseen käytetty Webropol ei kuitenkaan varoita käyttäjää, joka avaa toisella käyttäjällä auki olevan kyselylomakkeen. Kun vastaajakuntien joukossa on suuria kaupunkeja, joissa kyselyyn vastaa jopa toistakymmentä henkilöä, on tässä pilotissa käytetty tekninen toteutus haavoittuvainen. Vaikkakin toteutustapa jossa yksi henkilö (pääasiallinen vastaaja) koordinoi kyselyyn vastaamisen osoittautui toimivaksi, on seuraavalla kierroksella varmistettava, ettei vastaavanlaista konfliktia pääse syntymään. Tämä asettaa haasteita erityisesti käytetylle kyselyohjelmistolle - kyselyn toteutusajankohtana esimerkiksi Webropolilla ei ollut tarjota toimivampaa tai turvallisempaa vaihtoehtoa. Kysely on yhä erittäin laaja ja raskas. Koordinointimahdollisuutta kuitenkin kiiteltiin. Kaikissa kunnissa kyselyä ei kuitenkaan ehditty lähettää eteenpäin kunnan muille toimijoille - tämä johtui pitkälti kyselyn sijoittumisesta kesäloma-aikaan, joka vaikeutti vastaamista kaikissa kunnissa.

3 2. JOHDANTO Tämä raportti on vuoden 2010 kotouttamisen ja etnisten suhteiden seuranta ja indikaattorit - hankkeen raporttiluonnos. Kotouttamisen ja etnisten suhteiden seurannan ja indikaattoreiden kehittämishanke on sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston kotouttamisyksikön koordinoima hanke, johon on myönnetty EU:n kotouttamisrahaston osarahoitus vuosille 2009 ja 2010. Sisäasiainministeriö päätti keväällä 2009 toteuttaa hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää kotouttamisen, kotoutumisen ja etnisten suhteiden seurantajärjestelmää tukeva palvelutarjontakysely ja indikaattoreita, joiden avulla voidaan luotettavasti arvioida muun ohella kotoutumista edistävien ja tukevien toimenpiteiden ja palvelujen tarjontaa, saatavuutta, laatua ja palvelukykyä sekä kotouttamisen vaikuttavuutta, kotoutumista ja etnisiä suhteita. Hanke jatkui vuonna 2010 indikaattorien ja palvelutarjontakyselyiden jatkokehittelyllä. Vuonna 2010 uusittiin sekä kunnille että TE -toimistoille laaditut palvelukyselylomakkeet syksyn 2009 kokemusten pohjalta sekä toteutettiin kuntakyselyn toinen pilottikierros. TE -toimistoiden osalta toista pilottikierrosta ei toteutettu, sillä muutokset syksyllä 2009 laadittuun lomakkeeseen olivat pieniä. Tämä raportti esittää laaditut indikaattorit sekä vuonna 2010 toteutetun kuntakyselyn tulokset. Kuntakyselyn tulosten osalta raportti sisältää jonkin verran vertailua vuoden 2009 kysymyksiin siltä osin, kun vertailu on mielekästä. Tässä raportissa on esitelty kotoutumisen ja etnisten suhteiden seuranta ja indikaattorit - hankkeen toteutusta ja tuloksia vuonna 2010. Raportin rakenne noudattaa vuoden 2009 raportin rakennetta. Luvussa 3 käsitellään indikaattoreiden kehittämisen työvaiheita vuonna 2010 sekä esitellään indikaattorit. Luvussa 4 esitellään vuoden 2010 kuntakyselyn tulokset.

4 3. INDIKAATTORIT Osana kotouttamisen ja etnisten suhteiden seurannan kehittämisen hanketta määriteltiin indikaattoreita, joiden avulla voidaan kansallisesti arvioida kotoutumista edistävien ja tukevien toimenpiteiden ja palvelujen tarjontaa, saatavuutta, laatua ja palvelukykyä sekä kotouttamisen vaikuttavuutta ja etnisten suhteiden kehitystä. Indikaattoreiden määrittelyn taustalla on kotouttamisen ja etnisten suhteiden puiteohjelman yhteydessä luotu ehdotus kansalliseksi kotoutumisen, kotouttamisen ja etnisten suhteiden poikkihallinnolliseksi seurantajärjestelmäksi. Alla on esitelty indikaattoreiden määrittelyn työvaiheet, indikaattorit lyhyesti perustellen sekä tunnistetut jatkotoimenpidetarpeet. 3.1 Työvaiheet Tätä hanketta edeltänyttä kehittämistyötä on kuvattu mm. Puikot loppuraportissa eikä sitä näin ollen ole tarpeen toistaa tässä yhteydessä. 1 Tämän hankkeen vuoden 2009 toimenpiteet puolestaan on raportoitu tarkemmin vuoden 2009 lopussa erillisenä raporttina. Vuonna 2009 kerättiin yhteen ja käytiin läpi aiemmissa kansallisissa kehittämishankkeissa ja maahanmuuton kannalta keskeisissä kunnissa määriteltyjä indikaattoreita. Tämän jälkeen eri lähteistä kerättyjä indikaattoreita arvioitiin ja kehitettiin eteenpäin vuonna 2009 ohjausryhmän kokousten ja asiantuntijatyöpajan avulla. Vuonna 2010 indikaattorien määrittelytyö jatkui ministeriö-/virastokohtaisten tapaamisten ja asiantuntijatyöpajan avulla. Erikseen käytiin erityisesti keskusteluja ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, opetushallituksen ja tilastokeskuksen kanssa. Lisäksi järjestettiin asiantuntijatyöpaja 10.6.2010. Indikaattorit perustuvat aina käsitykseen toimenpiteiden, tulosten ja vaikutusten välisistä syy- ja seuraussuhteista (ns. interventiologiikka). Koska indikaattoreiden laadinnassa kyse on viime kädessä työkalusta, jonka avulla pyritään antamaan lisää eväitä päätöksentekijöiden ja viranhaltijoiden käyttöön, otettiin lähtökohdaksi julkinen palvelujärjestelmä, jonka toimenpiteiden tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta indikaattoreiden avulla pyritään arvioimaan. Seurantajärjestelmän tulee palvella poliittista päätöksentekoa ja tuottaa tietoa toimenpiteiden ja palveluiden saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden arvioinnin tueksi. Näin ollen kyse ei ole selväpiirteisestä tutkimuksellisesta kehittämishankkeesta, vaan paremminkin tutkimusavusteisesta kehittämistyöstä, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. Lähtökohtana indikaattoreiden määrittelyssä pidettiin maahanmuuttajien ja valtaväestön elinolojen lähentymistä sekä kahdensuuntaista integroitumista. Syy- ja seuraussuhteiden määrittelyssä ei pyritty kuvaamaan kaikkien eri osa-alueiden välisiä suhteita, vaan luomaan looginen kokonaiskuva kotoutumisen eri osa-alueista ja siitä, miten toimenpiteet aikaansaavat tuloksia ja vaikutuksia. Tulosten ja vaikutusten määrittelyssä nojauduttiin pitkälti aiemmin tehdyn kehittämistyön mukaisiin integraation osa-alueisiin. 1 Seurannan kehittämistä on käsitelty mm. voimassa olevan kotouttamislain valmistelun yhteydessä, hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa, etnisten suhteiden ja kotouttamisen puiteohjelmassa, Accenture Oy.n toteuttamassa vaikuttavuusselvityksessä ja sektoritutkimuksen neuvottelukunnan maahanmuuttajien integroitumista koskevassa selvityksessä.

5 Toimenpiteet Tulokset Vaikutukset Monimuotoisuus Kielitaito Osallisuus Suvaitsevaisuus Julkinen palvelujärjestelmä Koulutus ja osaaminen Sosio-ekonominen hyvinvointi Osallistuminen työmarkkinoille Osallistuminen yhteiskuntaan Itsemääräämisoikeus Maahanmuuttajien kotoutuminen Tasa-arvo Terveys Turvallisuus Kunnioitus Koheesio Kantaväestön ja maahanmuuttajien väliset asenteet Syrjimättömyys Kuva 1: Kotouttamisen, kotoutumisen ja etnisten suhteiden keskeiset syy- ja seuraussuhteet Mittaristoa laadittaessa tasapainoiltiin erityisesti mittariston kattavuuden ja tiedonkeruun toteutettavuuden välillä. Toisaalta mittariston pitäisi sisältää indikaattoreita, joiden avulla voidaan arvioida kotouttamisen onnistumista laaja-alaisesti, ja toisaalta taas kovin laajan mittariston määrittely kansallisesti ei ole helposti operationalisoitavissa eikä kaiken kerättävän tiedon hyödyntäminen ole lainkaan itsestään selvää. Täten mittaristossa päädyttiin painottamaan erityisesti tuloksia ja vaikutuksia, joiden seuraaminen antaa eväitä myös tarkemmalle toimenpiteiden arvioinnille. Lisäksi tavoitteena oli, että kotouttamista, kotoutumista ja etnisiä suhteita mittaavat indikaattorit ovat helposti ja säännöllisesti kerättäviä sekä kustannuksiltaan kohtuullisia. Hahmoteltu mittaristo kattaa useita hallinnonaloja edellyttäen sekä kumppanuutta että sopimusjärjestelyjä eri viranomaistahojen välillä. Lisäksi mittaristoa laadittaessa haluttiin vahvistaa maahanmuuttajien omien näkemysten merkitystä tietolähteenä, minkä johdosta osa indikaattoreista hyödyntää jatkossa säännöllisesti toteutettavaa maahanmuuttajabarometriä. 3.2 Indikaattorien esittely Alla olevassa esityksessä on ehdotettu 29 indikaattoria. Lähtökohtana työssä oli, että seurannan tulee perustua lähinnä olemassa oleviin tietolähteisiin ja tarvittaessa niiden edelleen kehittämiseen. Muutaman mittarin osalta on edelleen käynnissä olevia keskusteluja tilastokeskuksen kanssa, joten erityisesti näiltä osin mittaristo vielä tarkentuu.

6 Julkinen palvelujärjestelmä Tukitoimenpiteet ja niiden vaikuttavuus 22. Toimenpiteiden määrä suhteessa toimenpiteissä oleviin ja työttömiin (aktivointiaste) 23. Aktiivitoimenpiteiden päättäneiden ulkomaan kansalaisten sijoittuminen Lupaprosessit 24. Työntekijöiden ja opiskelijoiden oleskelulupien keskimääräinen käsittelyaika 25. Kansalaisuushakemusten keskimääräinen käsittelyaika Päivähoito 26. Kunnan järjestämässä päivähoidossa olevien maahanmuuttajataustaisten lasten osuus kaikista 1-5- vuotiaista maahanmuuttajataustaisista lapsista verrattuna kaikkien päivähoidossa olevien lasten osuuteen kaikista 1-5- vuotiaista lapsista Esiopetus 27. Esiopetukseen osallistuvien vieraskielisten osuus kaikista esiopetukseen osallistuvista ja osuus kaikista vieraskielisistä esikouluikäisistä Kielenopetus 28. Oman äidinkielen opetusta saavat lapset suhteessa opetuksessa olevien vieraskielisten lasten määrään Erityisopetus 29. Erityisopetusta saavien vieraskielisten osuus kaikista erityisopetukseen osallistuvista Kielitaito 13. YKI keskitason testissä taitotason 3 saavuttamisaika maahantulosta ja kielikoulutuksen aloittamisesta (ka) 14. Oma arvio kielitaidon riittävyydestä ja vaikutuksesta työllistymiseen Koulutus ja osaaminen 15. Toisen asteen koulutukseen suoraan peruskoulun jälkeen siirtyvien ja ei välittömästi jatkavien oppilaiden osuudet koko oppilasmäärästä 16. Oman koulutussektorin piirissä keskeyttäneiden ja tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan lopettaneiden oppilaiden osuudet koko oppilasmäärästä (toinen aste ja peruskoulu) Sosio-ekonominen hyvinvointi 17. Asuntokunnan käytettävissä oleva ekvivalentti rahatulo verrattuna kaikkien asuntokuntien käytettävissä olevaan ekvivalenttituloon 18. Neliöitä asunnossa asukasta kohden maahanmuuttaja-asuntokunnissa verrattuna kaikkien asuntokuntien asumistiheyteen 19. Maahanmuuttaja-asuntokuntien pienituloisuusaste verrattuna kaikkien asuntokuntien pienituloisuusasteeseen Terveys Indikaattorit muodostetaan myöhemmin THL:n käynnistyneen tutkimuksen avulla. Kantaväestön ja maahanmuuttajien väliset asenteet 20. Positiivisesti kantaväestöön ja muihin maahanmuuttajiin suhtautuvien osuus maahanmuuttajissa 21. Kantaväestön ja maahanmuuttajien välisen vuorovaikutuksen määrä Osallistuminen työmarkkinoille 2. Työllisyysaste verrattuna koko väestöön 3. Työllisyysasteen kehitys (seuranta) 4. Työttömyysaste (ka) verrattuna koko väestöön 5. Työttömyysasteen kehitys (seuranta) 6. Kokemus sijoittumisesta koulutusta vastaavaan työhön Osallistuminen yhteiskuntaan 7. Tietoisuus äänioikeudesta 8. Kokemus osallisuudesta 9. Maahanmuuttajataustaiset kunnanvaltuutetut suhteessa maahanmuuttajataustaise en väestöön kunnassa Turvallisuus 10. Suomessa olonsa turvalliseksi tuntevien osuus 11. Poliisin tietoon tulleiden rasististen rikosepäilyjen määrä Syrjimättömyys 12. Syrjintää kokeneiden osuus Maahanmuuttajien kotoutuminen 1. Kokemus kotoutumisesta ja viihtymisestä Kuva 2: Indikaattorit

7 Alla on käsitelty kukin yllä esitetyn kuvan osa-alue erikseen lyhyesti esitellen valittuja mittareita. On huomionarvoista, että mittaamisen kohderyhmä vaihtelee jossain määrin mittarikohtaisesti. Mittaamisen kohderyhmänä voivat olla ulkomaan kansalaiset, vieraskieliset ja maahanmuuttajat Tilastokeskuksen mittarityön yhteydessä esittämän määrittelyn mukaan. 2 Kohderyhmän mittarikohtainen rajaus riippuu erityisesti olemassa olevien tietojärjestelmien ja tietolähteiden yhteydessä jo tehdyistä määrittelystä ja niihin vaikuttamisen mahdollisuuksista. Joidenkin mittareiden osalta on vielä osin tarkemmin määriteltävä mittaamisen kohde eli esimerkiksi se, missä määrin mittaamisen kohteena tulee olla useampi edellä mainituista kohderyhmistä. Tätä tulee arvioida syksyn 2010 lopuksi, kun mittareiden mukainen tieto on saatu esimerkiksi Tilastokeskuksesta. 3 On kuitenkin jo lähtökohtaisesti selvää, että koska tiedonsaantimahdollisuudet ovat osin rajoitettuja olemassa oleviin määrittelyihin ja seurantatietoihin, ei kerättävien tietojen kokonaistulkinta ole pulmatonta. 3.2.1 Maahanmuuttajien kotoutuminen Palvelujärjestelmän ja toimenpiteiden toivottuna vaikutuksena on maahanmuuttajien kotoutuminen ja viihtyminen Suomessa. Tämä on viime kädessä subjektiivinen yksilön omakohtainen kokemus, joka tulee kartoittaa kyselytutkimuksella. Teeman osalta ehdotetaan käytettäväksi yhtä mittaria: - Kokemus kotoutumisesta ja viihtymisestä Alla on lyhyesti kuvattu mittarin operationalisointia: Integraation osa-alue Indikaattori Kohderyhmä Tietolähde Erityishuomiot Maahanmuuttajien kotoutuminen 1. Kokemus kotoutumisesta ja viihtymisestä Riippuu maahanmuuttajabarometrin kohdentamisesta (esim. ulkomaan kansalaiset, muualla syntyneet, vieraskieliset) Maahanmuuttaja-barometri Painottamalla vaikutusten osalta maahanmuuttajan omaa näkemystä, mittarilla vastataan osin myös kritiikkiin, että seuranta kohdistuisi liiaksi vain hallinnollisiin toimenpiteisiin ja niiden suoriin tuloksiin ilman, että keskeiset hyödynsaajat eli maahanmuuttajat itse arvioisivat koko prosessin onnistuneisuutta. 2 Puikot -loppuraportissa määriteltiin käsitteitä seuraavasti: 1) maahanmuuttajilla viitataan ulkomailla syntyneisiin henkilöihin, jotka ovat muuttaneet Suomeen ulkomaan kansalaisina 2) maahanmuuttajien lapsilla tarkoitetaan henkilöitä, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla ja 3) maahanmuuttajataustaisella väestöllä sekä maahanmuuttajiin että maahanmuuttajien lapsiin. Tilastokeskus esitti vuonna 2010 mittarityön yhteydessä maahanmuuttajan määrittelyä seuraavasti: Maahanmuuttaja on Suomeen muuttanut vieraskielinen, joka on syntynyt ulkomailla on ollut tulleessaan ulkomaan kansalainen. 3 Lisäksi on muistettava Puikot -loppuraportissa tehty huomio siitä, että vertailu koko väestön ja maahanmuuttajien tunnuslukujen kesken ei täytä tilastollisen tutkimuksen kriteerejä, koska koko väestöön sisältyy myös maahanmuuttajataustainen väestönosa. Koska maahanmuuttajaväestön osuus on toistaiseksi koko väestöpohjassa pieni, tällainen vertailu antaa seurantaa ajatellen riittävän hyvän kuvan muutoksesta. Tarkempi seuranta vaatisi vertailua maahanmuuttajien ja muun väestön kesken, mikä edellyttäisi resursseja tilastollisiin ajoihin. Mikäli resursseja tähän löytyy, voidaan vertailu tehdä maahanmuuttajaväestön ja muun väestön kesken. Puikot - loppuraportti, s. 27.

8 Mittarin operationalisoinnissa oleellista on, millä täsmällisillä kysymyksillä sitä mitataan, esimerkiksi kotoutumisen käsitteen käyttö kysymyksessä ei vastaajan näkökulmasta välttämättä ole yksiselitteinen tai helposti ymmärrettävä. Niin ikään on muistettava, että kotoutuminen ei välttämättä edes ole jokaisen yksilön tavoite. Näin ollen tulisi sen rinnalla pyrkiä seuraamaan Suomessa viihtymistä, millä voi olla merkitystä esimerkiksi työperusteisen maahanmuuton kannalta. Nykyisessä maahanmuuttajabarometrin pilottikyselylomakkeessa pyydetään arvioimaan, kuinka tärkeinä vastaajat pitävät erilaisia kotoutumiseen liittyviä tekijöitä (esimerkiksi työ, kielitaito, sosiaaliset suhteet, jne.; kysymys 12). Lisäksi barometrissä kysytään kysymyksiä osaan näistä tekijöistä liittyen sitä, millainen vastaajien nykytilanne eri osa-alueilla on. Näin ollen on mahdollista hyödyntää barometrin kysymyksiä koskien työssä viihtymistä (kysymys 36), kielitaitoa (kysymys 13), sosiaalisia suhteita suomalaisten kanssa (kysymykset 46 ja 50), harrastuksia (kysymys 41). Näistä elementeistä voisi rakentaa viihtymistä kuvaavan mittarin. Tämä edellyttää kuitenkin vielä tarkempaa tarkastelua. Kohderyhmä määrittyy tämän indikaattorin osalta maahanmuuttajabarometriin jatkossa valittavan kohderyhmän perusteella, joka on tässä yhteydessä kuvattu väljästi termillä ulkomaan kansalaiset, muualla syntyneet, vieraskieliset. 3.2.2 Osallistuminen työmarkkinoille Työllisyys ja työllistymismahdollisuudet ovat lukuisten tutkimusten mukaan keskeisin maahanmuuttajien kotoutumiseen vaikuttava tekijä. Työllisyysaste ja työttömyysaste suhteessa koko väestöön kuvaavat maahanmuuttajien asemaa työmarkkinoilla. Näiden molempien osalta tulisi myös hyödyntää pitkittäistä aikasarjaa (Tilastokeskuksen maahanmuuttajia koskeva pitkittäistietokanta), jonka tarkoituksena on seurata maahanmuuttajien ja valtaväestön välisen kuilun mahdollista kapenemista ajan myötä. Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota useiden tutkimusten esiin nostamaan ongelmaan, etteivät maahanmuuttajat työllisty koulutustaan vastaavaan työhön. Tilastokeskuksen tietojen saantiin liittyy 1-2 vuoden viive, mikä on otettava huomioon aineiston analyysissä. Teeman osalta ehdotetaan käytettäväksi viittä mittaria: - Työllisyysaste (ka) verrattuna koko väestöön - Työllisyysasteen kehitys (seuranta) - Työttömyysaste (ka) verrattuna koko väestöön - Työttömyysasteen kehitys (seuranta) - Kokemus sijoittumisesta koulutusta vastaavaan työhön Alla on lyhyesti kuvattu mittareiden operationalisointia:

9 Integraation osa-alue Indikaattori Kohderyhmä Tietolähde Erityishuomiot Osallistuminen työmarkkinoille 2. Työllisyysaste (ka) verrattuna koko väestöön Ulkomaan kansalaiset ja Maahanmuuttajat Tilastokeskus Työssäkäyntitilasto: http://tilastok eskus.fi/til/tyoka y/index.htm http://tilastok eskus.fi/til/tyoka y/kas.html Maahanmuuttaja: Suomeen 1981-2008 muuttanut, vieraskielinen, joka on syntynyt ulkomailla ja on ollut tullessaan ulkomaan kansalainen Luokittelu lähtömaaryhmittäin: 1) Venäjä 2) Viro 3) EU15-maat ja EFTA-maat 4) Muut Euroopan maat 5) Afrikka 6) Aasia+Oceania 7) Pohjois-Amerikka 8) Etelä-Amerikka Luokittelu sukupuolittain Luokittelu maahanmuuton ajankohdan suhteen: 1) 1981-1990 maahan muuttaneet 2) 1991-2000 maahan muuttaneet 3) 2001-2004 maahan muuttaneet 4) 2005-2007 maahan muuttaneet Luokittelu ELY-alueittain Yllä on esitetty kohderyhmäksi sekä maahanmuuttajat että ulkomaan kansalaiset. Tätä tulee jatkossa tarkastaa syksyn 2010 tiedonkeruun perusteella siltä pohjalta, millaista tietoa eri kohderyhmäkohtainen mittaus tuottaa. Yllä esitetään myös tiedon luokittelua lähtömaittain, sukupuolittain, maahanmuuton ajankohdan mukaan sekä ELY alueittain. Esitettyjä luokitteluperusteita tulee arvioida syksyn 2010 tilastoajojen perusteella. Integraation osa-alue Indikaattori Kohderyhmä Tietolähde Erityishuomiot Osallistuminen työmarkkinoille 3. Työllisyysasteen kehitys (seuranta) Ulkomaan kansalaiset ja Maahanmuuttajat Tilastokeskus Työssäkäyntitilasto: http://tilastok eskus.fi/til/tyoka y/index.htm Neljä maahanmuuttaja-kohorttia : 1) 1980 luvulla muuttaneet 2) 1990-luvulla muuttaneet 3) 2000-2004 muuttaneet 4) 2005-2007 muuttaneet Seuranta-ajankohdat 1990, 2000, 2005 ja 2008 Luokittelu lähtömaaryhmittäin Luokittelu sukupuolittain Luokittelu ELY-alueittain Yllä esitetty seurantatieto tuotettaisiin maahanmuuttajakohorttien avulla tiettyihin ajankohtiin sidottuna. Yllä on esitetty syksyn 2010 seuranta-ajankohdat eli 1990, 2000, 2005 ja 2008. Työttömyysasteen osalta noudatetaan yllä esitettyä logiikkaa.

10 Integraation osa-alue Indikaattori Kohderyhmä Tietolähde Erityishuomiot Osallistuminen työmarkkinoille 4. Työttömyysaste (ka) verrattuna koko väestöön Ulkomaan kansalaiset ja Tilastokeskus Työssäkäyntitilasto: Luokittelu maahanmuuton ajankohdan suhteen Luokittelu lähtömaaryhmittäin Maahanmuuttajat http://tilastoke skus.fi/til/tyok ay/index.htm Luokittelu sukupuolittain Luokittelu ELY-alueittain 5. Työttömyysasteen kehitys (seuranta) Ulkomaan kansalaiset ja Maahanmuuttajat Tilastokeskus Työssäkäyntitilasto: http://tilastoke skus.fi/til/tyok ay/index.htm Neljä maahanmuuttajakohorttia : 1) 1980 luvulla muuttaneet 2) 1990-luvulla muuttaneet 3) 2000-2004 muuttaneet 4) 2005-2007 muuttaneet Seuranta-ajankohdat 1990, 2000, 2005 ja 2008 Luokittelu lähtömaaryhmittäin Luokittelu sukupuolittain Luokittelu ELY-alueittain Kohderyhmä kysymykselle kokemuksesta sijoittumisesta koulutusta vastaavaan työhön määrittyy maahanmuuttajabarometriin valitun kohderyhmän perusteella. Integraation osa-alue Indikaattori Kohderyhmä Tietolähde Erityishuomiot Osallistuminen työmarkkinoille 6. Kokemus sijoittumisesta koulutusta vastaavaan työhön Riippuu maahanmuuttajabarometrin kohdentamisesta (esim. ulkomaan kansalaiset, muualla syntyneet, vieraskieliset) Maahanmuuttajabarometri Maahanmuuttajabarometrin pilottikyselyssä tätä kysymystä ei esitetä, joten se tulisi jatkossa lisätä barometrin kyselylomakkeeseen seurantaa varten. 3.2.3 Osallistuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Tavoitteena on maahanmuuttajien täysivaltainen osallistuminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Osallistuminen on käsitteenä laaja-alainen, ja sen voidaan nähdä olevan horisontaalisesti läsnä mittariston eri osa-alueilla. Näin ollen tässä yhteydessä osallisuutta käsitellään kapeammin poliittisen osallistumisen ja maahanmuuttajien omien kokemusten kautta. Osallisuus yhteiskunnassa on siis ylipäätänsä monitahoinen ja muodoiltaan muuttuva ilmiö eikä ole kovinkaan helppoa määritellä, miten tässä yhteydessä tulisi mitata. Perinteisesti ajatellen keskeinen rooli poliittisessa osallistumisessa on äänestämisellä eri vaaleissa. Kunnallisvaaleissa äänestysoikeus on ulkomaan kansalaisilla, mistä on saatavilla myös tilastoitua tietoa eli tältä osin äänestysprosentti kunnallisvaaleissa olisi mahdollista ottaa myös mittaristoon mukaan. Muissa vaaleissa oikeus on sidottu kansalaisuuteen. Tiedon hyödynnettävyyden osalta periaatteessa riittäisi tieto siitä, ovatko maahanmuuttajat tietoisia äänioikeudestaan, mikä saattaisi olla relevantimpaa mahdollisesta tietoisesta äänestämättä jättämisestä johtuen. Tätä voitaisiin selvittää maahanmuuttajabarometrin avulla.

11 Maahanmuuttajataustaisten kunnanvaltuutettujen määrän seuranta toisaalta voisi toimia yhtenä indikaattorina siitä, miten paikallistason demokratia monimuotoistuu. Kuntatasolla usein relevantimpana pidetään lautakuntatyössä mukana oloa, mutta tämän selvittäminen edellyttänee kuntien palvelukyselyyn vastaajilta enemmän manuaalista tiedon hakemista. Kuntien palvelukyselypilotissa kysytään tällä hetkellä molempia. Puikot -raportissa ehdotettiin seurattavaksi kunnallisvaaliehdokkaita valittujen sijaan, mikä sinänsä asettaisi osallistumisen määrittelemiselle matalamman kynnyksen. Koska osallisuus edellä todetusti on monitahoinen ilmiö eli esimerkiksi henkilö voi katsoa osallistuvansa täysivaltaisesti ilman halua äänestää vaaleissa, tulisi osallisuuden kokemusta kartoittaa myös muiden kysymysten avulla. Teeman osalta ehdotetaan käytettäväksi kolmea mittaria: - Tietoisuus äänioikeudesta - Kokemus osallisuudesta - Maahanmuuttajataustaiset kunnanvaltuutetut suhteessa maahanmuuttajataustaiseen väestöön kunnassa Alla on lyhyesti kuvattu mittareiden operationalisointia: Integraation osa-alue Indikaattori Kohderyhmä Tietolähde Erityishuomiot Osallistuminen suomalaiseen yhteiskuntaan 7. Tietoisuus äänioikeudesta Riippuu maahanmuuttajabarometrin kohdentamisesta (esim. ulkomaan kansalaiset, muualla syntyneet, vieraskieliset) Maahanmuuttajabarometri 8. Kokemus osallisuudesta Riippuu maahanmuuttajabarometrin kohdentamisesta (esim. ulkomaan kansalaiset, muualla syntyneet, vieraskieliset) Maahanmuuttajabarometri 9. Maahanmuuttajataustaiset kunnanvaltuutetut suhteessa maahanmuuttajataustaiseen väestöön kunnassa Maahanmuuttajat Kunnat (palvelukysely) Maahanmuuttajabarometripilotissa kysytään tällä hetkellä saatteko äänestää Suomessa (kysymys 32). Näin ollen mittarina voisi käyttää sitä prosenttiosuutta vastaajista, jotka vastaavat en tiedä. Kokemuksessa osallisuudesta voisi harkita maahanmuuttajabarometripilotin kysymyksiä koskien harrastuksia, vapaa-ajan viettoa ja järjestötoimintaan osallistumista (kysymykset 41 44). Näistä elementeistä voisi rakentaa osallisuutta kuvaavan mittarin. Tämä edellyttää kuitenkin vielä tarkempaa tarkastelua. Yllä esitettyjen barometriin liitettävien indikaattorien yhteydessä kohderyhmä määrittyy maahanmuuttajabarometriin jatkossa valittavan kohderyhmän perusteella. 3.2.4 Turvallisuus Turvallisuutta tulisi lähestyä sekä subjektiivisena kokemuksena että maahanmuuttajien elinympäristön yhtenä ominaisuutena. Jälleen tulisi siis ottaa huomioon maahanmuuttajien oma kokemus kyselytutkimuksen keinoin.

12 Suomessa on yli kymmenen vuoden ajan seurattu poliisin tietoon tulleen rasistisen rikollisuuden määriä ja piirteitä. Nyt seurantaa on erillistutkimuksen avulla laajennettu koskemaan myös muita sellaisia rikoksia, joiden syynä on uhrin kuuluminen tiettyyn viiteryhmään. Näitä rikoksia kutsutaan usein käsitteellä viharikos. Viharikoksilla tarkoitetaan yleisesti ottaen tekoja, joiden motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin edustamaa viiteryhmää kohtaan. Käsitteenä se kattaa myös rasistisen rikollisuuden. Teon motiivina voivat olla myös esimerkiksi uhrin uskonnollinen vakaumus, seksuaalinen tai sukupuolinen suuntautuminen tai vammaisuus. Suomen rikoslaki ei sinänsä tunne rikosnimikkeitä rasistinen rikos tai viharikos. Rikoslaissa olevan koventamisperusteen mukaan rikoksesta voidaan kuitenkin langettaa ankarampi rangaistus, jos teolla on ollut rasistinen motiivi. Tietoa syyttäjien tai tuomioistuinten päätöksistä rikosepäilystapausten suhteen ei ole. Vaikka poliisin tietoon tulleiden rasististen rikosepäilyjen määrän seuranta epäilemättä antaa puutteellisen kokonaiskuvan, sillä vain osa tapauksista ylipäätänsä päätyy poliisin tietoon, antanee se kuitenkin kuvan ilmiön kehittymisestä vuodesta toiseen sekä asenteiden että maahanmuuttajien lukumäärän muuttuessa. Oleellista on tässä yhteydessä tulkinnassa huomioida, mitkä eri asiat voivat vaikuttaa rikosepäilyjen määrään. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että poliisiammattikorkeakoulun erillistutkimusten sisältö tulee huomioida laajemminkin kuin vain ko. mittarin antamaa numeerista tietoa seuraamalla. Teeman osalta ehdotetaan käytettäväksi kahta mittaria: - Suomessa olonsa turvalliseksi tuntevien osuus - Poliisin tietoon tulleiden rasististen rikosepäilyjen määrä Alla on lyhyesti kuvattu mittareiden operationalisointia: Integraation osa-alue Indikaattorit Kohderyhmä Tietolähde Erityishuomiot Turvallisuus 10. Suomessa olonsa turvalliseksi tuntevien osuus Riippuu maahanmuuttajabarometrin kohdentamisesta (esim. ulkomaan kansalaiset, muualla syntyneet, vieraskieliset) Maahanmuuttajabarometri 11. Poliisin tietoon tulleiden rasististen rikosepäilyjen määrä Rasismia kokeneet ilmoituksen tekijät Poliisiammattikorkeakoulun viharikosseuranta Barometripilotissa kysytään turvallisuudentunnetta (kysymys 19), josta mittari voitaisiin rakentaa esimerkiksi siten, että seurattaisiin turvalliseksi tai melko turvalliseksi olonsa tuntevien osuutta vastaajista. Kohderyhmä kysymykselle Suomessa olonsa turvalliseksi tuntemisesta määrittyy maahanmuuttajabarometriin valitun kohderyhmän perusteella. 3.2.5 Syrjimättömyys Syrjintä on monitahoinen ilmiö, jota ehdotetaan tässä lähestyttävän maahanmuuttajan omista kokemuksista käsin kyselytutkimuksen keinoin. Käsitteenä syrjimättömyys kattaa epäilemättä useammankin mittariston osa-alueen. Syrjintäkokemuksia seurataan etenkin EU-tasolla vuosittain toteutettavassa Eurobarometrissä, jossa mitataan sekä syrjintäkokemuksia että EUkansalaisten asenteita eri vähemmistöryhmiä kohtaan. Syrjimättömyys on jokaisen ihmisoikeus ja se kuvastaa hyvin etenkin kaksisuuntaisen integraation toteutumisen tasoa yhteiskunnassa. Tässä yhteydessä on kuitenkin tärkeää ottaa huomioon syrjinnän eri syyt ja yhdistää kysymys syrjinnän kokemuksesta myös siihen, miksi luulee kokeneensa syrjintää. Etnisestä alkuperästä ja ehkä vähemmässä määrin uskonnosta johtuva syrjintä viittaa usein ongelmiin kaksisuuntaisen integraation toteutumisessa, kun taas mm. ikäsyrjintä tai sukupuolesta johtuva syrjintä ovat myös valtaväestön kokemia. Yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä koskien on parhaillaan käynnissä

13 lainsäädännön uudistamistyötä. Lainsäädännön uudistus saattaa luoda myös sellaisia syrjinnän seurannan mittareita tai seurantakäytäntöjä, joita voidaan hyödyntää myöhemmin myös tässä mittaristossa. Teeman osalta ehdotetaan käytettäväksi yhtä mittaria: - Syrjintää kokeneiden osuus Alla on lyhyesti kuvattu mittarin operationalisointia: Integraation osa-alue Indikaattori Kohderyhmä Tietolähde Erityishuomiot Syrjimättömyys 12. Syrjintää kokeneiden osuus Riippuu maahanmuuttajabarometrin kohdentamisesta (esim. ulkomaan kansalaiset, muualla syntyneet, vieraskieliset) Maahanmuuttajabarometri Maahanmuuttajabarometrissa kysytään syrjintäkokemuksista (kysymys 20), joten mittarina voisi toimia syrjintää kokeneiden osuus tai tarkemmin tietyillä perusteilla syrjintää kokeneiden osuus. Syrjinnän arveltuja syitä kysytään niin ikään maahanmuuttajabarometrissä. Käytännössä sama kysymys esiintyy myös Eurobarometritutkimuksessa, joten tältä osin tiedonlähteen määrittely riippuu osin myös siitä, millä kohdennuksella ja toistuvuudella maahanmuuttajabarometria jatkossa toteutetaan. Eurobarometrejä syrjimättömyyden osalta on toteutettu lähes vuosittain vuodesta 2006 lähtien. Toisaalta Eurobarometri kohdistuu koko populaatioon, kun taas maahanmuuttajabarometri nimenomaan maahanmuuttajiin. Kohderyhmä kysymykselle syrjinnästä määrittyy luonnollisesti maahanmuuttajabarometriin jatkossa valittavan kohderyhmän perusteella. 3.2.6 Kielitaito Suomen tai ruotsin kielen riittävää taitoa ja kielitaidon keskeistä merkitystä työllistymiselle ja kotoutumiseen on korostettu useissa tutkimuksissa. Niin ikään palvelujärjestelmän näkökulmasta kielikoulutus on keskeinen resurssien suuntaamisen kohde. Vaikka kielitaidon merkitys on kaiken kaikkiaan keskeinen, voi olla hyvinkin suuria vaihteluja siinä, mikä suomen tai ruotsin kielen osaamisen merkitys on yksilön Suomessa viihtymiselle tai kotoutumiselle. Tästä huolimatta on kyettävä nykyistä paremmin seuraamaan sitä, miten tehokasta ja vaikuttavaa annettu kieliopetus ylipäätänsä on. Tähän on nykyiseltään vähän mahdollisuuksia, sillä kielikoulutuksen vaikuttavuutta koskevia seurantatietoja ei juuri ole, mikä on selvä puute kielitaitoa ja sen kehitystä koskevasta mittaristosta. Viralliseen testiin osallistuu myös vain pieni osa maahanmuuttajista. Tästä huolimatta riittävän taitotason saavuttamisen nopeutta maahantulosta tulisi seurata. Lisäksi, koska kielitaidon merkitys ja vaikutus työllistymiseen voi vaihdella merkittävästi muista seikoista kuten kansalaisuudesta, koulutustaustasta tai osaamisesta johtuen, tulisi edellä mainittuja tietoja täydentää kyselytutkimuksen keinoin. Teeman osalta ehdotetaan käytettäväksi kahta mittaria: - YKI keskitason testissä taitotason 3 saavuttamisaika maahantulosta ja kielikoulutuksen aloittamisesta (ka) - Oma arvio kielitaidon riittävyydestä ja vaikutuksesta työllistymiseen Alla on lyhyesti kuvattu mittareiden operationalisointia: Integraation osa-alue Indikaattorit Kohderyhmä Tietolähde Erityishuomiot

14 Kielitaito 13. YKI keskitason testissä taitotason 3 saavuttamisaika maahantulosta ja kielikoulutuksen aloittamisesta (ka) Testiin osallistuneet Soveltavan kielentutkimuksen keskus Edellyttää perustietolomakkeen kehittämistä sekä tiedon saannista ja analysoinnista sopimista. 14. Oma arvio kielitaidon riittävyydestä ja vaikutuksesta työllistymiseen Riippuu maahanmuuttajabarometrin kohdentamisesta (esim. ulkomaan kansalaiset, muualla syntyneet, vieraskieliset) Maahanmuuttajabarometri Mittareiden määrittelyn yhteydessä nostettiin esiin huomio siitä, että riittävän taitotason saavuttamiseen käytetyn keskimääräisen ajan seuranta maahantulosta ei välttämättä tarjoa hyvää kokonaiskuvaa, koska testin ottamisen tarve voi maahanmuuttajilla tulla ajankohtaiseksi hyvinkin eri vaiheissa maahantulon jälkeen. Tietoa ehdotetaan täydennettävän tiedolla siitä, koska maahanmuuttaja on aloittanut kielikoulutuksen. Näitä tietoja ei tällä hetkellä ole suoraan saatavissa, vaan se edellyttää testin taustatietolomakkeen kehittämistä ja tiedon saannista ja analysoinnista sopimista sisäasiainministeriön ja soveltavan kielentutkimuksen keskuksen välillä. Vaihtoehtoisesti tässä voitaisiin käyttää nyt jo taustatietolomakkeessa kysyttyä Suomessa asumisen aikaa. Voi myös olla, että kielikoulutuksen aloittamisen määrittely osoittautuu vastaajille vaikeaksi, jolloin voitaisiin tyytyä esimerkiksi YKI keskitason testissä taitotason 3 keskimääräiseen saavuttamisaikaan sekä jakaumiin Suomessa asutun ajan mukaan. Maahanmuuttajabarometrissa kysytään töissä selviämisestä suomen tai ruotsin kielellä (kysymys 14). Näin ollen mittarina voisi olla esimerkiksi melko hyvin tai erittäin hyvin selviävien prosentuaalinen osuus vastaajista. Kohderyhmä kysymykselle kielitaidon riittävyydestä määrittyy maahanmuuttajabarometriin valittavan kohderyhmän perusteella. 3.2.7 Koulutus ja osaaminen Kuten Puikot loppuraportissa todetaan, nuoret peruskoulun päättävät tai päättäneet maahanmuuttajat ja maahanmuuttajien lapset ovat todetusti muita suuremmassa syrjäytymisvarassa. Pääsy peruskoulun jälkeisiin opintoihin viivästyy useilla. Tilastojen valossa vieraskieliset hakevat koulutukseen yhteishaussa innokkaasti, mutta he eivät pääse koulutukseen yhtä hyvin kuin valtaväestö. Ammatillisiin tai lukiokoulutukseen suoraan peruskoulusta jatkavien ja ei-välittömästi jatkavien vieraskielisten nuorten osuutta voidaan pitää indikaattorina heidän menestyksestään ja kielitaidostaan peruskoulussa sekä syrjäytymisen riskistä. Tämän rinnalla tulisi seurata koulupudokkuutta eli oman koulutussektorinsa piirissä keskeyttäneitä ja tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan lopettaneita (toinen aste ja peruskoulu). Teeman osalta ehdotetaan käytettäväksi kahta mittaria: Alla on lyhyesti kuvattu mittareiden operationalisointia: - Toisen asteen koulutukseen suoraan peruskoulun jälkeen siirtyvien ja ei välittömästi jatkavien oppilaiden osuudet koko oppilasmäärästä - Oman koulutussektorin piirissä keskeyttäneiden ja tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan lopettaneiden oppilaiden osuudet koko oppilasmäärästä (toinen aste ja peruskoulu) Integraation osaalue Indikaattori Kohderyhmä Tietolähde Erityishuomiot

15 Koulutus ja osaaminen 15. Toisen asteen koulutukseen suoraan peruskoulun jälkeen siirtyvien ja ei välittömästi jatkavien oppilaiden osuudet koko oppilasmäärästä Vieraskieliset ja Maahanmuuttajat ja heidän jälkeläisensä Tilastokeskus Peruskoulun päättäneiden hakeutuminen ja sijoittuminen: http://tilastokesk us.fi/til/khak/ind ex.html Perusjoukkona ovat kaikki peruskoulun päättäneiden osuudet joihin verrataan vieraskielisten / maahanmuuttajien ja heidän jälkeläistensä osuuksia. Jälkeläisen määrittely edellyttää täsmentämistä. 10-luokalle siirtyviä ei nykyiseltään saada henkilöpohjaisesti (mahdollisesti tulevaisuudessa). Luokittelu karkeistetun ELY - aluejaon mukaan Luokittelu lukioon ja ammatilliseen koulutukseen Luokittelu sukupuolittain Yllä on esitetty kohderyhmäksi sekä vieraskieliset että maahanmuuttajat ja heidän jälkeläisensä. Tätä kohdennusta tulee jatkossa tarkastaa syksyn 2010 tiedonkeruun perusteella siltä pohjalta, millaista tietoa eri kohderyhmäkohtainen mittaus tuottaa. Nyt syksyllä 2010 tieto voitaisiin kerätä kolmelta eri ajankohdalta eli vuosilta 2000, 2005 ja 2008. Yllä esitetään myös tiedon luokittelua karkeistetun ELY aluejaon mukaan, lukioon ja ammatilliseen koulutukseen jaoteltuna sekä sukupuolittain. Karkeistetulla ELY aluejako tarkoittaisi sitä, että useampaa ELY aluetta laitettaisiin tietojen keruuvaiheessa yhteen, jotta lukumäärät eivät olisi liian pieniä tilastolliseen käsittelyyn. Esitettyjä luokitteluperusteita tulee arvioida syksyn 2010 tilastoajojen perusteella. Integraation osa-alue Indikaattori Kohderyhmä Tietolähde Erityishuomiot Koulutus ja osaaminen 16. Oman koulutussektorin piirissä keskeyttäneiden ja tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan lopettaneiden oppilaiden osuudet koko oppilasmäärästä (toinen aste ja peruskoulu) Vieraskieliset ja Maahanmuuttajat ja heidän jälkeläisensä Tilastokeskus http://tilasto keskus.fi/til/kke sk/index.ht ml Perusjoukkona kaikki toisella asteella keskeyttäneet. Jälkeläisen määrittely edellyttää täsmentämistä. Huomio: Tarkistetaan Tilastokeskukselta saadaanko myös peruskoulu. Luokittelu lukioon ja ammatilliseen koulutukseen Luokittelu karkeistetun ELY - aluejaon mukaan Luokittelu sukupuolittain Yllä olevassa mittarissa käytetyllä koulutussektorin käsitteellä viitataan Tilastokeskuksen määrittelyssä lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen, ammattikorkeakoulutukseen sekä yliopistokoulutukseen. Keskeyttämisellä tarkoitetaan vuoden aikana tapahtunutta perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen keskeyttämistä. Peruskoulun osalta kesken jättäminen pitää sisällään oppivelvollisuuden laiminlyönnin sekä oppivelvollisuusiän ohittamisen ilman peruskoulun päättötodistusta. Esitettyjä luokitteluperusteita tulee arvioida syksyn 2010 tilastoajojen perusteella. Nyt syksyllä 2010 tieto voitaisiin kerätä kolmelta eri ajankohdalta eli vuosilta 2000, 2005 ja 2008. 3.2.8 Sosio-ekonominen hyvinvointi Maahanmuuttajien hyvinvoinnin kannalta tulisi seurata sekä maahanmuuttajien taloudellista pärjäämistä että asumista. Erityinen seurannan kohde on köyhyys. Mittarit tulisi kohdistaa asunto-

16 kuntiin, jotta saataisiin henkilötarkastelua parempi näkemys sosio-ekonomisen hyvinvoinnin kokonaisuudesta. Asumisen osalta tulisi seurata asumistiheyttä, joka antaisi kokonaiskuvan maahanmuuttajien asumistilanteesta valtaväestöön verrattuna. Köyhyyden ehkäisyn onnistumista voitaisiin seurata kotitalouksien pienituloisuusasteen avulla. Teeman osalta ehdotetaan käytettäväksi kolmea mittaria: - Asuntokunnan käytettävissä oleva ekvivalentti rahatulo verrattuna kaikkien asuntokuntien käytettävissä olevaan ekvivalenttituloon - Neliöitä asunnossa asukasta kohden maahanmuuttaja-asuntokunnissa verrattuna kaikkien asuntokuntien asumistiheyteen - Maahanmuuttaja-asuntokuntien pienituloisuusaste verrattuna kaikkien asuntokuntien pienituloisuusasteeseen Alla on lyhyesti kuvattu mittareiden operationalisointia: Integraation osa-alue Indikaattori Kohderyhmä Tietolähde Erityishuomiot Sosioekonominen hyvinvointi 17. Asuntokunnan käytettävissä oleva ekvivalentti rahatulo verrattuna kaikkien asuntokuntien käytettävissä olevaan ekvivalentti- tuloon Maahan- muuttaja- asuntokunnat Tilastokeskus Tulonjaon kokonaistilasto http://tilastoke skus.fi/til/tjkt/ meta.html Maahanmuuttaja-asuntokunta : Jos asuntokuntaan kuuluu 1 tai useampi maahanmuuttaja (maahan tullessa ulkomaalainen) Ekvivalenttitulo: Asuntokunnan käytettävissä oleva tulo jaettuna asuntokunnan kulutusyksikköluvulla Seuranta-ajankohdat: 1990, 2000, 2005 ja 2008 Luokittelu ELY-alueittain Yllä olevassa mittarissa käytettävissä olevat rahatulot tarkoittavat palkkatuloja, yrittäjätuloja, omaisuustulot (pl. laskennalliset tuloerät) ja saatuja tulonsiirtoja, joista vähennetään maksetut tulonsiirrot. Maahanmuuttaja-asuntokunnalla tarkoitetaan asuntokuntia, joihin kuuluu yksi tai useampi maahanmuuttaja. Ekvivalenttitulolla tarkoitetaan asuntokunnan käytettävissä oleva tulo jaettuna asuntokunnan kulutusyksikköluvulla. Yllä on mainittu myös syksyn 2010 seurantaajankohdat eli 1990, 2000, 2005 ja 2008. Seuranta-asetelma pohjautuu asuntokunnan maahanmuuttajaviitehenkilön ekvivalenttitulon seurantaan. Yllä esitetyssä mittarissa tieto tuotettaisiin myös ELY alueittain. Integraation osa-alue Indikaattori Kohderyhmä Tietolähde Erityishuomiot Sosioekonominen hyvinvointi 18. Neliöitä asunnossa asukasta kohden maahanmuuttajaasuntokunnissa verrattuna kaikkien asuntokuntien asumistiheyteen Luokittelu ELYalueittain Maahanmuuttajaasuntokunnat Tilastokeskus Asunnot ja asuinolot http://tilastokeskus. fi/til/asas/index.html http://tilastokeskus. fi/til/asas/2008/asas _2008_2009-12- 15_kat_001_fi.html http://tilastokeskus. fi/til/asas/kas.html

17 Asumistiheys viittaa asunnon koon (pinta-ala) suhteeseen siinä asuvien henkilöiden lukumäärään. Tieto tuotettaisiin myös ELY alueittain. Integraation osa-alue Indikaattori Kohderyhmä Tietolähde Erityishuomiot Sosioekonominen hyvinvointi 19. Maahanmuuttajaasuntokuntien pienituloisuusaste verrattuna kaikkien asuntokuntien pienituloisuusasteeseen Maahanmuuttajaasuntokunnat Tilastokeskus Tulonjaon kokonaistilasto http://tilastokeskus. fi/til/tjkt/meta.html Lisäksi tuotetaan: Maahanmuuttajaasuntokuntien, joissa viitehenkilö suomalainen ja puoliso maahanmuuttaja, pienituloisuusaste. Luokittelu ELYalueittain Yllä olevassa mittarissa pienituloisella asuntokunnalla viitataan sellaisiin asuntokuntiin, joiden ekvivalentti rahatulo on pienempi kuin 60 % koko väestön mediaanitulosta. Tieto tuotettaisiin myös ELY alueittain. Mittareiden määrittelyn yhteydessä käytiin keskustelua myös mahdollisuuksista seurata maahanmuuttajien asumisen keskittymistä. Käytännössä tätä seurataan tällä hetkellä joidenkin kuntien toimesta. Kansallisen mittarin kehittäminen edellyttää tältä osin jatkotyötä. 3.2.9 Terveys Parhaillaan on käynnissä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erillisselvitys maahanmuuttajien terveydentilasta. Terveyttä koskevat indikaattorit tulee määritellä tämän selvityksen perusteella, arviolta vuosina 2011 2012. 3.2.10 Valtaväestön ja maahanmuuttajien väliset asenteet Asenteet ovat pitkälti toimenpiteiden ja palvelujärjestelmän ulottumattomissa, mutta niiden kehityksellä on tärkeä merkitys kotoutumisen kannalta. Kyse on sekä valtaväestön että maahanmuuttajien keskinäisistä asenteista, että maahanmuuttajien asenteista muita maahanmuuttajia kohtaan. Tällä hetkellä suuri puute on se, että valtaväestön asenteita koskevaa säännönmukaista seurantatutkimusta ei ole. Asenteiden lisäksi kotoutumiseen vaikuttaa todellinen maahanmuuttajien ja valtaväestön välinen vuorovaikutus. Teeman osalta ehdotetaan käytettäväksi kolmea mittaria: - Positiivisesti valtaväestön ja muihin maahanmuuttajiin suhtautuvien osuus maahanmuuttajista - Valtaväestön ja maahanmuuttajien välisen vuorovaikutuksen määrä Alla on lyhyesti kuvattu mittareiden operationalisointia: Integraation osa-alue Indikaattori Kohderyhmä Tietolähde Erityishuomiot Valtaväestön ja maahanmuuttajien väliset asenteet 20. Positiivisesti valtaväestön ja muihin maahanmuuttajiin suhtautuvien osuus maahanmuuttajista Riippuu maahanmuuttajabarometrin kohdentamisesta (esim. ulkomaan kansalaiset, muualla syntyneet, vieraskieliset) Maahanmuuttajabarometri

18 21. Valtaväestön ja maahanmuuttajien välisen vuorovaikutuksen määrä Riippuu maahanmuuttajabarometrin kohdentamisesta (esim. ulkomaan kansalaiset, muualla syntyneet, vieraskieliset) Maahanmuuttajabarometri Maahanmuuttajabarometripilotissa ei kysytä maahanmuuttajien asenteita valtaväestöön ja muihin maahanmuuttajiin. Teema voisi kuitenkin olla erityisteemana määrävuosina, erityisesti jos kyetään löytämään ratkaisu valtaväestön asennetutkimuksen tekoon, jotta voitaisiin seurata myös valtaväestön asenteiden kehitystä. Valtaväestön asenteiden kartoittamisen osalta olisi kustannustehokkainta yrittää kytkeä tarkoituksenmukaiset kysymykset osaksi muita laajempia määräajoin toteutettavia asennetutkimuksia. Suomessa on aiemmin toteutettu pitkittäisseurantana asennetutkimusta koskien suomalaisten suhtautumista maahanmuuttajiin. 4 Valtaväestön ja maahanmuuttajien välistä vuorovaikutusta kysytään barometripilotissa (kysymys 46). Näin ollen mittarina voisi olla osuus vastaajista, joilla on suomalaisia tuttavia ja mahdollisesti jakauma siitä, mitä kautta heihin on tutustuttu. Näiden indikaattorien osalta kohderyhmä määrittyy maahanmuuttajabarometriin valittavan kohderyhmän perusteella. 3.2.11 Julkinen palvelujärjestelmä Koska maahanmuuttajat ovat usein erityisesti työllistymisen osalta erityisten toimenpiteiden tarpeessa, on oleellista seurata kohdennettujen tukitoimenpiteiden riittävyyttä ja vaikuttavuutta. Maahanmuuton sujuvuuden näkökulmasta puolestaan on oleellista mitata maahanmuuttajan kannalta keskeisten prosessien (oleskeluluvat ja kansalaisuushakemukset) nopeutta ja niihin liittyviä käsittelyaikoja. Julkisen palvelujärjestelmän tukitoimenpiteiden ja prosessien osalta ehdotetaan käytettäväksi viittä mittaria: - Toimenpiteiden määrä suhteessa toimenpiteissä oleviin ja työttömiin (aktivointiaste) - Aktiivitoimenpiteiden päättäneiden ulkomaan kansalaisten sijoittuminen työttömiksi työnhakijoiksi tai muihin työhallinnon toimenpiteisiin kolme kuukautta toimenpiteen päättämisen jälkeen verrattuna Suomen kansalaisiin - Aktiivitoimenpiteiden päättäneiden ulkomaan kansalaisten sijoittuminen avoimille työmarkkinoille ja opiskeluun oppilaitoksissa kolme kuukautta ja kuusi kuukautta toimenpiteen päättämisen jälkeen verrattuna Suomen kansalaisiin - Työntekijöiden ja opiskelijoiden oleskelulupien käsittelyajat (ka) - Kansalaisuushakemusten käsittelyajat (ka) Alla on lyhyesti kuvattu mittareiden operationalisointia: Integraation osaalue Indikaattorit Kohderyhmä Tietolähde Erityishuomiot Julkinen palvelujärjestelmä Tukitoimenpiteet ja niiden vaikuttavuus 22. Toimenpiteiden määrä suhteessa toimenpiteissä oleviin ja työttömiin (aktivointiaste) Ulkomaan kansalaiset TEM Aktiivitoimenpiteet erikseen käsiteltyinä eli 1) valmentava koulutus, 4 Jaakkola, Magdalena. Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin vuosina 1987-2003. Työpoliittinen tutkimus 286, Työministeriö, 2005.