Palvelulinjaukset 2013-2016, luonnos 2. Kustannusvaikutukset Linjaus Vaikutus käyttömenoihin / vuosi M Muut tiedot 1 2 3 4 5 6 7 8 9 2.1 ja tuottaminen Palvelujen uudistamisessa lakisääteiset palvelut mitoitetaan kaupungin taloudellisten voimavarojen mukaan. Kaupungin toiminnan lähtökohtana on vahvistaa asukkaiden omatoimisuutta ja itsenäistä selviytymistä sekä yhteisöllisyyttä. Kaupungin hyvinvointivastuiden tasot määritellään valtuustokauden aikana (vrt. lakisääteisesti määritellyt vastuut). Harkinnanvaraisten palvelujen järjestäminen arvioidaan. Lähipalveluina järjestetään pääosa varhaiskasvatuspalveluista ja perusopetuksen alaluokkien opetuksesta, vanhusten päiväkeskukset sekä vanhus- ja vammaispalvelujen kotiin vietävät tukipalvelut, kotihoito ja omaishoidon tuki. Palveluverkkoja kehitetään muodostamalla alueellisia lähi- ja monipalvelupisteitä, hyödyntämällä olemassa olevia tiloja sekä keskittämällä joitakin palveluja. Palveluja voidaan järjestää ja/tai tuottaa muille kunnille vastuukuntamallilla, ostopalvelusopimuksilla tai asiakaskohtaisilla maksusitoumuksilla siten, että saatavat tulot kattavat aiheutuneet kustannukset. Palvelujen järjestämisessä hyödynnetään markkinoita. Soveltuvuus arvioidaan aina palvelukohtaisesti. Palveluja hankitaan muilta palveluntuottajilta silloin, kun se on taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua. Markkinoita hyödynnetään siten, ettei yksittäiselle toimijalle synny hallitsevaa markkina-asemaa ja mahdollistetaan toimivien palvelumarkkinoiden olemassaolo.. Hankittaessa palveluja muilta palveluntuottajilta päätökset perustuvat hankintalakiin, kustannusvertailuihin ja laatuvaatimuksiin. Varmistetaan palvelujen arviointi- ja laatukriteereiden läpinäkyvyys. Kustannusvertailussa mukaan otetaan myös palvelusopimusten valmistelusta ja täytäntöönpanosta syntyvät kustannukset. Kustannusvertailuja varten laaditaan kaupungin yhteinen laskentamalli. Palvelutuotannon kehittämisessä noudatetaan kuviossa 3 kuvattua prosessia. Taloudellisen tavoitteen asettaminen? Taloudellisen tavoitteen asettaminen? Taloudellisen tavoitteen asettaminen? Lasketaan palveluverkkotyön yhteydessä Kustannusneutraali
10 11 12 13 14 2.2 Muut palvelujen kehittämisperiaatteet Palvelujen ja toimintamallien kehittämisen painopisteinä ovat palvelunkäyttäjien osallisuuden vahvistaminen, ennaltaehkäisy, varhainen tuki sekä eri toimijoiden yhdessä työskentely. Sähköisen asioinnin mahdollisuudet hyödynnetään muun muassa neuvonta-, ajanvaraus- ja hakemusasioissa. Teknologiaa hyödynnetään työprosessien sujuvoittamiseksi ja työajan kohdentamiseksi varsinaisiin työtehtäviin muun muassa liikkuvissa asiakaspalvelun tehtävissä. Palvelut toimivat verkostoituneesti julkisten-, yksityisten- ja kolmannen sektorin palvelujen kanssa sekä oppilaitosten ja yliopiston kanssa. Kehittämisote on innovatiivinen, luovia ratkaisuja hakeva ja kaupungin oman henkilöstön voimavarat ovat käytössä. Palvelurakenteita, palveluverkkoja ja toimintatapoja uudistettaessa haetaan palvelukokonaisuuksia läpäiseviä palveluita kokonaistaloudellisten ratkaisujen löytämiseksi ja tarkastellaan muutoksen vaikutusta kokonaisuuteen. Vältetään osaoptimointia, joka voi johtaa kaupunkikonsernin kokonaiskustannusten nousuun. 15 16 17 18 3.1 Kaupunkirakennepalvelut Joukkoliikenteen järjestämisvastuu siirtyy kaupungille vuoden 2014 aikana Tavoitteena on joukkoliikenteen tehostaminen palvelutasoa heikentämättä. Ylläpidettävien viheralueiden, satamien ja uimarantojen määrää ja hoidon tasoa vähennetään kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Kilpailutuksiin perustuvia palveluostoja lisätään. Palvelutoimintaa avataan kilpailulle, mikäli ulkoistamisella saavutetaan kustannussäästöjä. 0,5 Kustannusvaikutus vuosina 2013-2020 yhteensä + 1 M. Joukkoliikenteen palvelulinjaus on lakisääteinen ja johtuu lakimuutoksesta. Kustannus tarkentuu syyskuussa 2013 ja tulot tarkentuvat 2014. -0,2 Kustannusvaikutus vuosina 2013-2020 yhteensä - 0,4 M -0,3 Kustannusvaikutus vuosina 2013-2020 yhteensä -0,8 M. EteläinenAU2014, KuokkalanAU2015, VaajakoskenAU2017, KorpilahdenAU2018 Alueurakoiden ulkopuoliset säästöt liikkuvat max. muutamassa kymmenessätuhannessa eurossa
19 20 21 22 23 Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Tilojen käyttöä tehostetaan ja yhteiskäyttöä lisätään peruskorjauksista aiheutuvien tilavuokrien nousun hillitsemiseksi. Toimenpiteet perustuvat kirjasto-, kirjastoauto-, museo-, kansalaisopisto- sekä liikuntapalvelujen verkkoselvityksiin. Kirjastoverkkoa kehitetään siten, että pääkirjaston ja joidenkin aluekirjastojen lisäksi kirjastopalvelut toimivat lähi- ja monipalvelupisteissä. Kirjastojen tietoteknisiä ja digitaalisia valmiuksia lisätään. Pääkirjasto-kansalaisopisto -rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä tiloja järjestellään uudelleen ja yhteiskäyttöä lisätään. Pääkirjaston ja kansalaisopiston tiloja ajanmukaistetaan ja tiivistetään. Museoverkkoratkaisussa tavoitteena on sijoittaa Taidemuseo ja Suomen käsityömuseo kaupungin omistuksessa oleviin peruskorjauttaviin kiinteistöihin ja isompiin kokonaisuuksiin. Keski-Suomen museon peruskorjauksen yhteydessä on mahdollista muokata tiloja yhteiskäyttöön viereisen Alvar Aalto museon kanssa. -0,2 Luovutaan Tikkakosken uimahallista, Kuokkalan ja Kypärämäen pienkirjastoista sekä Halssilan lähikirjastosta. Kustannukset kasvavat alkuvaiheessa. Vaikutuksia/säästöjä aikaisintaan 2017/2018 Vaikutuksia/säästöjä aikaisintaan 2017/2019 Palvelukokonaisuuden tilamaksuja ja taksoja tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Tällöin otetaan huomioon käyttäjien mahdollinen osuus kustannusten kattamisesta sekä tavoite käyttäjämäärien kasvattamisesta. Tavoitteena on, että isot liikuntahallit ylläpidetään eri toimijoiden kumppanuuteen perustuvilla toimintamalleilla. Pääsymaksut ja taksat: 0,2 lisätuloa Valmistellaan esitys kansalaisopiston taiteen perusopetuksen ja kuvataidekoulun hallinnollisesta yhdistämisestä. 27 28 Kasvun ja oppimisen pavelut Varhaiskasvatuspalveluissa tarvitaan lasten määrän kasvun ja kunnallisten perhepäivähoitajien määrän vähenemisen vuoksi noin 400 uutta päiväkotipaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Perusopetusikäisten lasten määrä kasvaa tuhannella lapsella vuoteen 2020 mennessä. Päiväkoti- ja kouluverkko tarkistetaan siten, että huomioidaan kaupunkikonsernista vapautuvat tai muulta hankittavat päiväkoti- ja koulutilat, niiden kunto sekä pienten kouluyksiköiden kriteerit. Varhaiskasvatus: -0,1 Varhaiskasvatus: Kustannusvaikutus vuosina 2013-2020 yhteensä -0,4 M Perusopetus: Vespuoli ja Hurttia, - 0,4, Keljo, - 0,4, Nyrölä, - 0,1
29 30 31 32 33 Varhaiskasvatuksessa oman toiminnan lisäykset hoidetaan nykyisillä resursseilla luopumalla pienistä toimipisteistä, mahdollistamalla lasten kotona hoitamisen tukeminen sekä ohjaamalla kysyntää tuntiperusteisilla asiakasmaksuilla, palvelutakuulla ja maksuttomalla kerhotoiminnalla. Perusopetuksessa tehostetaan oppilasvirtojen ohjausta ja kuljetuksia sekä harkitaan harkinnanvaraisista palveluista luopumista. Varhaiskasvatuspalvelut Lasten määrän kasvusta aiheutuvaan tarpeeseen vastataan lisäämällä sekä kunnallista että yksityistä palvelutuotantoa. Perusopetus ja nuorisopalvelut Aamu- ja iltapäivätoiminnan palvelutuotannon järjestämismalli tarkistetaan tehtävän selvityksen perusteella. Nuorisopalveluissa lisätään avustus- ja yhteistyösopimusten sekä vapaaehtoistoiminnan perusteella järjestettävän toiminnan osuutta. Oppilasvirrat ja kuljetukset -0,1. Harkinnanvaraisten palvelujen alasajo - 0,4. -0,3 Kustannusvaikutus vuosina 2013-2020 yhteensä -0,5 M Harkinnanvaraiset palvelut: englanninkielinen opetus, luontokoulu ja kehitysvammaisten lisäopetus. -0,1 Kustannussäästö tavoitteena 34 35 36 37 38 39 Sosiaali- ja terveyspalvelut Runsaasti hoitoa ja tukea tarvitseville sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteisille asiakkaille muodostetaan palvelulinja, jossa palveluohjauksella ja moniammatillisella työskentelyllä parannetaan vaikuttavuutta ja vähennetään kustannuksia. Kaikissa palvelukontakteissa kiinnitetään huomiota ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen, jotta sosiaaliset ja terveydelliset riskit tunnistetaan ja niihin voidaan puuttua ajoissa. Terveyskeskussairaalapalvelut keskitetään asteittain Kyllönmäen alueelle siten, että synergiaedut uuden keskussairaalan kanssa voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Avoterveydenhuollon palveluverkkoa ja palveluprosesseja kehitetään siten, että terveysasemien avoterveydenhuollon palvelut voidaan suurelta osin keskittää Kyllön pääterveysasemalle uuden sairaalahankkeen toteutumisen yhteydessä. Joitakin terveyspalveluja sijoittuu myös uudenlaisiin alueellisiin lähija monipalvelupisteisiin. Sosiaalipalvelujen palvelupisteet on keskitetty. Avoterveydenhuollon palveluissa selvitetään yhden terveysaseman mahdollinen ulkoistaminen, mikäli oman toiminnan tehostaminen ole riittävää. -0,1 Maahanmuuttaja-asiakkaiden palvelumallin kehittäminen: Kiintiöpakolaisten korvauskäytännöt, oikeaaikaiset palvelut -0,5 Ehkäisee palvelutarpeen kasvusta aiheutuvia kustannuksia. -4,0 Kustannusvaikutus 2019. Investoinnit: + 10 M -0,7 Uuden sairaalan investointipäätös kesken. Säästö 0,25 M totetui vuonna 2010-0,5 Ulkoistamistapauksessa mahdollisesti säästää investointikustannuksia: - 2,0 M
40 41 42 43 44 45 46 47 Lastensuojelussa oman toiminnan osuutta lisätään 70 prosenttiin valtuustokauden aikana. Perheiden avokuntoutusta lisätään omana toimintana. Perheiden laitoskuntoutus hankitaan ostopalveluna. -0,2 Nuorisokotien avotyötä lisäämällä säästetään laitospalveluista. Tavoitetta 40 tukevat myös alla olevat tavoitteet 41,43 ja 44. -0,5 Säästää lastensuojelun sijaishuollon palvelutarpeen kasvusta aiheutuvia kuluja Omia nuorisokotipaikkoja lisätään ja ostettuja paikkoja Palokan nuorisokodin 7 vähennetään. -0,1 lisäpaikkaa: Investoinnit: + 1,2 M Ostopalveluilla ja palveluseteleillä täydennetään omaa palvelutuotantoa. Vanhus- ja vammaispalvelut Kotihoitoa varaudutaan tarjoamaan 20 prosentille, omaishoidon tukea 4 prosentille, palveluasumista 7 prosentille ja laitoshoitoa 3 prosentille yli 75 -vuotiaiden ikäluokasta. Kotona asuminen on ensisijainen vaihtoehto. Se mahdollistetaan riittävillä ja oikea-aikaisilla palveluilla sekä palveluohjauksella. Omaishoidon tukitoimia lisätään. Tila- ja palveluverkkosuunnitelman mukaisesti laitospaikkoja vähennetään ja poistuvien tilojen tilalle sekä lisätarpeeseen vastataan uusilla palveluasumisyksiköillä. Palveluseteleillä ehkäistään neuvonta- ja terapiapalveluiden palvelutarpeen kasvun kustannuksia. -0,6 Kotihoito ja omaishoito on ensisijainen palvelu ja palveluasuminen korvaa jatkossa laitoshoidon. Tarpeen kasvu mahdollistuu palveluseteleillä. -0,5 Oiva- keskuksen palveluohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin avulla palvelut järjestetään yksilöllisesti. Kinkomaa -0,3, Laitospaikat poistuvat Puuppola -0,4 Kinkomaalta ja Puuppolasta, niiden tilalle ja lisätarpeeseen vastataan uusilla palveluasumisen kiinteistöillä, niissä vuokravastuu on asukkailla. 48 Vanhusten lyhytaikainen perhehoito aloitetaan vuonna 2013. -0,1 Perhehoito on edullista laitoshoitoon verrattuna ja sillä korvataan lyhytaikaishoidon kasvava tarve. 49 50 Kaupungin itse järjestämät (oma toiminta, ostopalvelut, palvelusetelit) kotihoidon palvelut suunnataan asiakkaille, joiden palvelutarve on säännöllistä sekä toistuvaa. Vähäisen ja tilapäisen tarpeen asiakkaat ohjataan ensisijaisesti yksityisille palveluntuottajille palveluseteliä hyödyntäen. Vammaispalveluissa hyödynnetään peruspalveluja, joiden lisäksi järjestetään tarvittavat erityispalvelut. -0,3 Hillitään kunnallisen kotihoidon palvelujen tarpeen kasvua ohjaamalla vähän ja harvoin palvelua tarvitsevat yksityisille. -0,1 Palvelusuunnitelmien tarkistuksissa ja linjauksissa painotetaan ensisijaisesti peruspalveluja, jotka ovat erityispalveluja edullisimpia.
51 52 53 54 55 56 57 58 Henkilökohtainen budjetti otetaan käyttöön. Siinä asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin perusteella tehdään päätös palvelujen hankkimiseen käytettävissä olevasta rahamäärästä. Asiakas valitsee itse palvelut, joihin hän käyttää tämän rahan. Kotona asumisen ja ympärivuorokautisissa palveluissa oman toiminnan osuus on vähintään 50 prosenttia. Palvelujen lisätarve katetaan palvelusetelillä. Uusilla senioriasumismalleilla vastataan joustavasti ikääntyneiden palvelutarpeisiin ja tuetaan yhteisöllisyyttä. Vammaispalvelujen kalleimmat asiakaskohtaiset sopimukset muutetaan mahdollisuuksien mukaan omaksi toiminnaksi. Vaikeavammaisten henkilökohtainen apu toteutetaan pääsääntöisesti työnantajamallilla, jonka rinnalle otetaan käyttöön palveluseteli. Kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminnat sekä vanhusten päiväkeskustoiminnat tuotetaan omana toimintana ja kalleimmista ostopalveluista pyritään luopumaan. Kehitysvammaisten ja autistien asumisessa otetaan käyttöön palveluseteli. Kehitysvammaisten laitoshoitoa ostetaan vain poikkeustapauksissa. Muut palvelut Asiakas- ja neuvontapalvelu 59 Yhteispalvelut pyritään järjestämään lähi- ja monipalvelupisteiden yhteyteen. Työllisyyspalvelut 60 Pitkäaikaistyöttömien, työmarkkinoilta syrjäytymisvaarassa sekä nuorisotakuun piirissä olevia tuetaan työelämään tai koulutukseen tehostetulla palveluohjauksella ja moniammatillisilla toimintamalleilla. Uusien, pysyvien työsuhteiden synnyttämiseksi avataan yhteistyötä yritysten kanssa oman toiminnan ja järjestöyhteistyön lisäksi. Tulkkaus- ja käännöspalvelut 61 Puitesopimuskauden aikana selvitetään palvelun tuottamisvaihtoehtoja, muun muassa yhtiöittämistä. -0,1 Asiakas voi käyttää palveluja laajemmin ja kustannusvastuu jakautuu eri toimijoiden kesken. -0,6 Kotihoito ja omaishoito on ensisijainen palvelu ja palveluasuminen korvaa jatkossa laitoshoidon. Tarpeen kasvu mahdollistuu palveluseteleillä. -0,1 Itsenäinen asuminen ja yhteisöllinen toiminta siirtää palvelujen tarvetta. -0,1 Tukiasuntoja lisätään ja oman toiminnan vapautuvia paikkoja tarjotaan ostopalveluasiakkaille. -0,1 Joustoa asiakastilanteiden mukaan. -0,2 Kalliit ostopalvelut arvioidaan ja muutokset toteutetaan yhteistyössä palvelun tuottajien kanssa. -0,1 Saadaan joustoa paikkatarpeeseen ja hinta on kohtuullinen. -0,1 Kaikki asukkaat hoidetaan asumispalveluissa ja varmistetaan oman toiminnan kehittäminen niin, että erityispalveluhin pystytään vastaamaan. -0,1 Valtakunnallisen lakisääteisen uuden julkishallinnon yhteisen asiakaspalvelun toteutuessa on odotettavissa lisäkustannuksia,