Ajankohtaista lainsäädännössä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä, Pori 9.3.2016 Tanja Salisma, lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 1
Muutosten taustaa Ajattelutavan muutos: dg tarve; objekti subjekti Asiakkuuden muutokset Yhdenvertaisuus, osallisuus, itsemääräämisoikeus, riittävät ja sopivat palvelut YK:n vammaissopimus ja ihmisoikeusnäkökulman vahvistuminen Toimintaympäristön muutokset 2
Muuttuneita/muuttuvia lakeja Sosiaalihuoltolaki 1.1. ja 1.4.2015 sekä 1.1.2016 Yhdenvertaisuuslaki 1.1.2015 Kehitysvammalain itsemääräämistä ja rajoittamista koskevat pykälät YK:n vammaissopimuksen ratifiointi Vammaislainsäädännön uudistus Hankintalaki, perhe- ja omaishoitolait, sotelait, työelämän osallisuutta koskeva ls (TEOS), varhaiskasvatuslaki, kuntalaki 3
Sosiaalihuoltolaki Vahva yleislaki tuli voimaan pääosin 1.4.2015 Peruspalveluita vahvemmiksi, painopistettä erityispalveluista yleispalveluihin ja korjaavista toimista ennaltaehkäisyyn Palveluiden saatavuuden yhdenvertaisuus Osallisuuden vahvistaminen, asiakkaan etu ja asiakaslähtöisyys Monialainen yhteistyö, omatyöntekijä Lapset ja erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat Vammaisten henkilöiden palvelut silti edelleen pääosin edullisemman erityislainsäädännön nojalla 4
Yhdenvertaisuuslaki Uudistettu yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan 1.1.2015 Kieltää laajasti syrjinnän eri perusteilla (mukaan lukien vammaisuus) kaikessa julkisessa ja yksityisessä toiminnassa yksityis- ja perhe-elämää sekä uskonnon harjoittamista lukuun ottamatta Parantanut huomattavasti mahdollisuuksia puuttua vammaisten ihmisten syrjintään 5
Yhdenvertaisuuslaki Kiellettyä välitön ja välillinen syrjintä, häirintä, kehottaminen syrjintään sekä kohtuullisten mukautusten epääminen. Vammaisten henkilöiden tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutumiseksi asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset viranomaiset, koulutuksen järjestäjät, työnantajat sekä tavaroiden ja palveluiden tarjoajat Positiivinen erityiskohtelu sallittu Yhdenvertaisuusvaltuutettu, yhdenvertaisuusja tasa-arvolautakunta valvovat 6
Itsemääräämisoikeutta koskeva sääntely Laajapohjaista IMO-lakia valmisteltiin pitkään, mutta se kaatui edellisessä eduskunnassa perustuslakiongelmiin YK-sopimuksen ratifioinnin edellyttämät muutokset kehitysvammalakiin edk:ssa Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja rajoitustoimenpiteet Tarkoitus mahdollisimman pian jatkaa laajapohjaisen IMO-lain valmistelua 7
YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus Suomi allekirjoittanut 2007 Kansainvälisesti voimaan 2008 Ratifiointi ollut pitkä prosessi, taustalla myös valittu ratifiointitapa Eduskunta hyväksyi ratifioinnin maaliskuussa 2015, mutta ehtona kehitysvammalain korjaaminen Ratifiointi saatetaan loppuun kesään mennessä? sopimus laintasoisena voimaan 8
Tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista. Vammaisuuden kuvaamisen lähtökohtana on henkilön suhde ympäröivään yhteiskuntaan. 9
Uudistuva vammaislainsäädäntö Yhdistetään vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki sekä kehitetään edelleen palveluita Valas-työryhmän ehdotus keväällä 2015 02/2016: haettava säästöjä mm. ikärajoituksella (vain alle 75 v.), kuljetuspalveluista, asumispalveluista (Kehas-ohjelman tilalle yleisempi periaatepäätös palveluasumisesta ja asumispalveluista) Tärkeää kuitenkin, että tarkoitus toteuttaa uudistus kokonaisuutena, mukaan lukien myös esim. valmennusta ja tukea sekä lyhytaikaista huolenpitoa koskevat säännökset Voimaan viimeistään v. 2019 10
Keskeistä valmistelussa Vahvistetaan vammaisten henkilöiden osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta Erityislaista ydinpalvelut ja ne olisivat edelleen maksuttomia Ei erotella vammaisia ja vaikeavammaisia, vaan lähtökohtana tulee olla palveluiden tarve Kiinnitetään erityistä huomiota lasten, nuorten ja heidän kauttaan myös perheiden palveluihin Lakiehdotus kirjoitettu niin, että vammaisella henkilöllä on vahva oikeus saada juuri tarvitsemansa apu eikä niin, että palveluiden eriasteinen järjestämisvelvoite määrittää, mitä palveluita henkilö saa 11
Lähtökohtana yksilölliset tarpeet Ehdotuksessa käytetään sanaparia apu ja tuki Käsittää hoidon, hoivan, huolenpidon, valvonnan Käsite vammainen henkilö Vaikeavammaisuus ei palvelun saamisen kriteeri Lähtökohtana tarve Subjektiivinen oikeus Vammaisella henkilöllä on oikeus Subjektiivinen oikeus lähes kaikkiin palveluihin Tarkoitus koota yksilöllinen palvelukokonaisuus 12
Lain tarkoitus Toteuttaa yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Ehkäistä ja poistaa yhdenvertaisuuden esteitä. Edistää itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeutta. Turvata yksilöllisen tarpeen mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut. 13
Erityispalvelut Valmennus ja tuki Henkilökohtainen apu Asumista tukevat palvelut Tuki esteettömään asumiseen Lyhytaikainen huolenpito Päiväaikainen toiminta Liikkumista tukevat palvelut Taloudellinen tuki Muut palvelut 14
Hankintalain uudistus Perustuu EU:n uudistettuihin hankintadirektiiveihin, jotka tulisi saattaa voimaan 4/2016 mennessä Vammaisjärjestöt vaativat vammaisten henkilöiden välttämättömien palveluntarpeiden jättämistä kilpailuttamisen ulkopuolelle Lakiehdotus eduskuntaan vasta syksyllä? Haasteina ilmeisesti ainakin kynnysarvot, sidosyksikköhankinnat sekä myös vammaisjärjestöjen vahvasti esiin nostamat sotehankintojen erityiskysymykset 15
Omais- ja perhehoitolait Hallituksen kärkihankkeisiin liittyen omais- ja perhehoitoa ollaan edistämässä ja hoitajien asemaa vahvistamassa lakimuutoksin, joista annetaan ehdotus ilmeisesti vielä tänä keväänä Esim. oikeuksia terveystarkastuksiin ja vapaisiin vahvistettaisiin 16
Hallituksen kärkihankkeet Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan vetovastuulla ns. kärkihankkeita mm. lapsi- ja perhepalvelujen muuttamisesta (LAPE), ikäihmisten kotihoidon kehittämisestä ja kaikenikäisten omaishoidon vahvistamisesta (IOK) sekä osatyökykyisten pääsystä työelämään 17
Sote-uudistus Suunnitteilla sote-integraatio ja sen rinnalla aluehallinnon uudistus Mm. lisää valinnanvapautta ja monipuolisempia tuotantotapoja sekä yksikanavainen rahoitus Keskeisinä tavoitteina parantaa yhdenvertaisuutta sekä saada säästöjä Sote-järjestämislakiluonnos lausunnoille 04/2016 ja eduskuntaan syksyllä? Muutettavana myös jopa useita satoja muita lakeja Järjestämisvastuu siirtyy sote-alueille v. 2019 alusta? 18
Työelämän osallisuus Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita selvittävän työryhmän (=TEOS) loppuraportti valmistui 10/2014 (sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:32) Työryhmä esittää uutta lakia Laki heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden sosiaalisesta kuntoutuksesta 19
Esitetty lakiehdotus säätäisi: Työelämävalmiuksia edistävä sosiaalisesta kuntoutuksesta Osallisuutta edistävästä sosiaalisesta kuntoutuksesta Esitetty uusi laki korvaisi Sosiaalihuoltolain vammaisten työllistymistä tukevaa toimintaa ja työtoimintaa koskevat kohdat Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain erityishuollon asiakkaan työtoimintaa ja työhönvalmennusta koskevat kohdat Lain kuntouttavasta työtoiminnasta Esityksen toteutuminen vaatii poliittisen tahdon sekä esitettyjen toimijoiden mukaantuloa (TE- hallinto, kela ja kunnat) 20
Kiitos! Tanja Salisma Kehitysvammaisten Tukiliitto ry lakineuvonta@kvtl.fi 21