Totta kirjoitetun keskustelun dialogipartikkeli? VAKKI-Symposium 13.2.2015 Liisa Kääntä Vaasan yliopisto
Lähtökohdat kirjoitettu Puheen ja kirjoituksen erot ja yhteneväisyydet keskustelu (Välitteinen) vuorovaikutus, toisiinsa suhteutetut toiminnot dialogipartikkeli Partikkelistuminen, dialoginen käyttö Subst. Adj. Adv. > partikkeli
Dialogipartikkeleista Vuorovaikutuksen rakenne Toimii vuorona yksinkin. Konteksti ensisijainen tulkinnan lähde L: Eli kaupungill asioilla sitte käytte, P: Juu. VISK 1045, 797
Jatkuu Kuulolla olemisen ja samastumisen DP:t Tutkituimpia joo, niin, mm, kyllä + eri variaatiot Samanmielisyyden osoittaminen (mm. Sorjonen 1999: niin; Tainio 1996: niin on; Heritage 2002: oh; Lewis 2005: yes, exactly) Tiedon kohteleminen tuttuna tai vahvistettuna (vrt. Sorjonen 1999: joo) Tiedon huomiointi (vrt. Guthrie 1997: okay)
Aineisto Asynkroninen opiskelukeskustelu Viestiketjuja 65 1) Tutkielmakeskusteluharjoitus (TK) max 16 osallistujaa tehtävänanto ohjemuotoinen tutkielmatyöskentelyyn liittyviä topiikkeja 2) Popularisointikeskusteluharjoitus (PK) pienryhmittäin (4 opiskelijaa) tehtävänanto kysymysmuotoinen topiikit popularisoinnin määrittelystä tekemiseen > Monitahoinen opiskelun, oppimisen, tiedon rakentamisen, yhteistyön ja vuorovaikutuksen konteksti
Menetelmät Teknologia-välitteinen keskustelunanalyysi (myös digital conversation analysis ks. Giles ym. 2015) Sekventiaalisuus: 1) Totta-esiintymät vuoron alussa, yksin tai jatkolauseen kera 2) Totta-vuorojen suhde edeltävään vuoroon Mitä totta ilmentää?
Esimerkki 1: Tiedon vahvistus KM: Tieteen popularisoinnista esimerkkinä voisi olla eri tutkimusten (gradut, väitöskirjat) tiivistelmät. [ ] LL: Totta. Lisäksi popularisoituja tekstejä löytyy esimerkiksi sanomalehdistä, kuten tämä artikkeli: Kalaa syömällä ei saa mielenrauhaa. [ ] yksinäinen DP Vahvistaa edellä sanotun > informaatioarvo keskeinen Implisiittinen samanmielisyys
Esimerkki 2: Samanmielisyys JL: [ ] Olen myös huomannut, että pienemmät väliotsikot ovat miellyttäviä, ainakin pidemmässä artikkelissa. [ ] Totta täydennyksen kera MR: Totta, väliotsikot helpottavat lukemista. Niiden avulla saa helposti käsityksen asiasta, vaikka ei jaksaisikaan lukea koko tekstiä. [ ] Samanmielinen kannanotto > Affektiivisuus keskiössä
Esimerkki 3: totta ~ niinpä AF: Tutkimus rakentuu aina käsitteellisten ratkaisujen ja merkitystulkintojen varaan. Tutkijan on kyettävä ensin määrittelemään käsitteet ennen kuin pystyy niitä tekstissä käyttämään. [ ] AR: On totta, että kirjoittajan on itse kyettävä määrittelemään käyttämänsä termit ja käsitteet. [ ] JR: [ ] Tieteen on oltava objektiivista, eli tutkijan omat mielipiteet ja toiveet eivät saa vaikuttaa tutkimustuloksiin. EK: Niinpä. Mutta miten tiede voi olla täysin objektiivista? Tarkoitan nyt erityisesti laadullista tutkimusta.
Tuloksia Totta on monifunktioinen ja dialoginen: 1. Ilmentää suhdetta edeltävään vuoroon. 2. Ilmentää episteemistä asennetta edeltävään vuoroon. 3. Ilmentää affektiivista asennetta edeltävään vuoroon.
Johtopäätöksiä Rajanvedot (2 näkökulmaa) Partikkelimainen käyttö - dialogipartikkelien ehdot täyttyvät Puheenomaisen dialogisuuden tuonti kirjoitettuun vuorovaikutukseen - minimitoiminto, edellyttää vastavuoroisuutta
Lähteet Giles, D., Stommel, W., Paulus, T., Lester, J. & Reed, D. (2015). Microanalysis of online data: The methodological development of digital CA. Discourse, Context & Media. Guthrie, Anna M. (1997). On the systematic deployment of okay and mmhmm in academic advising sessions. Pragmatics 7, 397 415. Hakulinen, A. & Saari M. (1995). Temporaalisesta adverbista diskurssipartikkeliksi. Virittäjä 4/1995, 481 500. Heritage, J. (2002). Oh-prefaced responses to assessments: a method of modifying agreement/disagreement. Ford, Fox,Thompson (Eds.), The Language of Turn and Sequence. Oxford University Press. 196 224 Lewis, D. M. (2005). Arguing in English and French asynchronous online discussion. Journal of Pragmatics, 37, 1801-1818. Sorjonen, M-L. (1999). Dialogipartikkelien tehtävistä. Virittäjä 2/1999, 170 194. Tainio, L. (1996). Kannanotoista arkikeskustelussa. Teoksessa Kieli 10, Suomalaisen keskustelun keinoja II. 81 108. Toim. A. Hakulinen. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos. VISK = Auli Hakulinen, Maria Vilkuna, Riitta Korhonen, Vesa Koivisto, Tarja Riitta Heinonen & Irja Alho 2004: Iso suomen kielioppi. http://scripta.kotus.fi/visk.