Husserl. Ideoita puhtaasta fenomenologiasta ja fenomenologisesta filosofiasta. Edmund. Ensimmäinen kirja Yleinen johdatus puhtaaseen fenomenologiaan

Samankaltaiset tiedostot
ARVOSTELUKYVYN KRITIIKKI

juhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan

TOINEN ON ENSIMMÄINEN. Tutkielma toiseuden merkityksestä Emmanuel Levinasin eettisessä filosofiassa

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Aika empiirisenä käsitteenä. FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto

Transsendentaalisia näkökulmia fysiikkaan

KAUNOKIRJALLISUUDEN OLEMUS JA PUHTAASTI INTENTIONAALISEN OBJEKTIN KÄSITE ROMAN INGARDENIN FILOSOFIASSA

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Eero Hyvönen. Semanttinen web. Linkitetyn avoimen datan käsikirja

Tieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Luentorunko Järki aisoihin. Empirismi. Piispa George Berkeley. Empirismi, ideat ja järki. Rationalismin kritiikki


Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010

Kuinka voitetaan Nobelin palkinto

o Tutkii olevaisen olemusta, todellisuuden yleisimpiä periaatteita, rakennetta ja luonnetta.

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

Alussa oli MURHA JOHTOLANKOJA RIKOS KIRJALLISUUTEEN. Paula Arvas & Voitto Ruohonen

Realismin mahdollisuus Edmund Husserlin fenomenologisessa filosofiassa

KIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1)

Sairaus fenomenologisena kysymyksenä. Suomen lääketieteen filosofian seura Marja-Liisa Honkasalo

Intentionaalisuus. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia

1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS

4. Ilmoitus. Room. 1:19-23

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Jussi Backman (Jyväskylän yliopisto) Te ta: Fenomenologia ja luonnontiede Luonnonfilosofian seura 19.3.

Alva Noë OMITUISIA TYÖKALUJA. Taide ja ihmisluonto. Suomentanut Tapani Kilpeläinen. Tämä on näyte. Osta kokonainen teos osoitteesta netn.

Merleau-Pontyn filosofia. ja tiedekäsitys

Toimittaneet Juhani Koponen Jari Lanki Mariko Sato Anna Kervinen KEHITYKSEN TUTKIMUS. Johdatus perusteisiin

TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA

Puroja ja rapakoita. Elina Viljamaa. Varhaiskasvatuksen päivä Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia

Laadullinen tutkimus. Laadullisen tutkimuksen tausta-ajatuksia

Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.

FILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN

Holistinen ihmiskäsitys

Edmund Husserlin filosofia

YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka)

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Tietoisuuden ongelman ytimessä. Paavo Pylkkänen Högskolan i Skövde, Sverige Helsingin yliopisto paavo.pylkkanen@helsinki.

a. Klassinen tiedon määritelmä: tosi oikeutettu uskomus (max. 1.0) b. Määritelmän pohdintaa (max. 1.0) 2.0

Sānkhya filosofian dualismi Purusan ja prakritin muodostaman dualismin ongelma intialaisessa sānkhya -filosofiassa

SOSIAALI- PEDAGOGIIKKA

Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen

YK10 Etiikka III luento

Kehollisuus ja persoonallisuus fenomenologisessa filosofiassa Luento Psykoanalyysin kesäkoulussa 8. elokuuta 2015

KUVATAITEEN KEHOLLINEN ULOTTUVUUS. Havaitsemisesta ja tulkitsemisesta maalaustaiteessa. Timo Tilus

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987

Emmanuel Levinasin käsitys etiikan ja eroksen suhteesta teoksessa Totaliteetti ja Äärettömyys

3/21/2014. Fysiikan käsitteistä ja Higgsin hiukkasesta Husserlin fenomenologian valossa

AIKA, ETIIKKA JA KIELI Levinasin ja Husserlin erot

Eettisten teorioiden tasot

Tieteellinen selittäminen. Lait (1) Kausaalinen selittäminen

Fransiskaanit ja teologia

Kirja-arvio. Yleisesitys fenomenologisesta filosofiasta

FENOMENOLOGIA, HERMENEUTIIKKA JA FENOMENOGRAFINEN TUTKIMUS

6.9 Filosofia. Opetuksen tavoitteet

MILLOIN ARVIOINTI ON KEHITTÄVÄÄ ARVIOINTIA? Anu Räisänen

MAPOLIS toisenlainen etnografia

McDowell itse pyrkii välttämään sekä koherentismin. niin&näin 5

Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat

Pauli Tikka, Filosofia- ja tiede- sekä psykologiakäsitteistöä

Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta. Sivumäärä Sidoantal Number of pages 64. Aika Datum Month and year 1.10.

BUDJETOINTI 2020-LUVULLA

Kirkko ja tieteellinen maailmankuva. Arkkipiispa Tapio Luoma

Higgsin hiukkanen ja Husserlin subjektiviteetti

TIETOISUUSDETERMINISMI

SNELLMAN-KORKEAKOULU OPISKELUYMPÄRISTÖNÄ MAURICE MERLEAU-PONTYN FILOSOFISTEN KÄSITTEIDEN KANNALTA TARKASTELUNA

Kokemuksen tutkimus IV Oulu Timo Latomaa, FT, KL, PsM

Toimittaneet ja suomentaneet JUUTALAISIA KIRJOITUKSIA

Ilpo Halonen 2005 LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. 5. Logiikan rooli argumentaatiossa LISÄÄ KIRJALLISUUTTA LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Mitä logiikka on?

Tieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Laulajan ääni ja ilmaisu

Sokrates. Sokrates eaa ekr

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Toiminnan filosofia ja lääketiede. Suomen lääketieteen filosofian seura

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030

Kaaos ilman perustaa. Quentin Meillassoux n korrelationismikritiikki, eli kuinka ajatella absoluuttia

Psykologiaa, jossa vielä katsotaan, että ihmisellä on aidon

Ideat in concreto. Gilles Deleuzen teoria ideoista Immanuel Kantin transsendentaalisen idean käsitteen kritiikkinä ja jatkokehittelynä

Teorian ja käytännön suhde

Luonnon monet kasvot:

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)

Tieteenfilosofia 1/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

EUROOPAN PORTEILLA TURVAPAIKKAPOLITIIKAN VAIKEAT VAIHEET

Inf Filosofia. Essee: Mietiskelyitä Descartesin Mietiskelyistä. Joosef Valli

Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa

uuhaa musta tuntuu totuus kari Raivio NäytöN paikka tutkimustiedon käyttö ja väärinkäyttö

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Filosofia yhdistää 1

Ulla Solasaari RAKKAUS JA ARVOT KASVATTAVAT PERSOONAN MAX SCHELERIN KASVATUSFILOSOFIAA

Inhimillinen toiminta 1: Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalisuus. Intentionaalisten tilojen rationaalisuus

Transkriptio:

Edmund Husserl Ideoita puhtaasta fenomenologiasta ja fenomenologisesta filosofiasta Ensimmäinen kirja Yleinen johdatus puhtaaseen fenomenologiaan Suomentanut Markku Lehtinen

Koneen säätiö on tukenut teoksen suomennostyötä. Alkuteos Ideen zu einer reinen Phänomenologie und phänomenologischen Philosophie. Erstes Buch. Allgemeine Einführung in die reine Phänomenologie (1913) Kansi: Eeva Louhio Copyright 2017 Suomentaja ja Gaudeamus Helsinki University Press Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi KL: 11.5 UDK: 14 ISBN 978-952-495-416-7 Painopaikka: Tallinna Raamatutrükikoja OÜ, Tallinna 2017

Sisällys Ideoita puhtaasta fenomenologiasta ja fenomenologisesta filosofiasta Johdanto...................................... 13 Ensimmäinen kirja Yleinen johdatus puhtaaseen fenomenologiaan Ensimmäinen jakso OLEMUS JA OLEMUSTIETO Ensimmäinen luku Tosiasia ja olemus 1. Luonnollinen tieto ja kokemus........................ 21 2. Tosiasia. Tosiasian ja olemuksen erottamattomuus............. 22 3. Olemuksen näkeminen ja yksittäinen intuitio................ 23 4. Olemuksen näkeminen ja mielikuvitus. Olemustiedon riippumattomuus tosiasiatiedosta...................... 26 5. Olemuksia koskevat arvostelmat ja eideettisesti yleispätevät arvostelmat................................... 27 6. Joitain peruskäsitteitä. Yleisyys ja välttämättömyys............ 28 7. Tosiasiatieteet ja olemustieteet........................ 29 8. Tosiasiatieteen ja olemustieteen väliset riippuvuussuhteet......... 31 9. Alue ja alueellinen eidetiikka......................... 31 10. Alue ja kategoria. Analyyttinen alue ja sen kategoriat.......... 33

11. Syntaktiset kohteudet ja perimmäiset substraatit. Syntaktiset kategoriat............................. 35 12. Suku ja laji.................................... 37 13. Generalisointi ja formalisointi........................ 38 14. Substraatin kategoriat. Substraattiolemus ja tode ti........... 39 15. Itsenäiset ja epäitsenäiset kohteet. Konkreetio ja yksilö..........40 16. Alue ja kategoria asiasisältöisen piirissä. Synteettiset tiedot a priori... 42 17. Loogisten tarkastelujen lopputulos..................... 43 Toinen luku Naturalistiset virhetulkinnat 18. Johdatus kriittisiin keskusteluihin......................44 19. Kokemuksen ja originaarisesti antavien aktien empiristinen samastaminen................................. 45 20. Empirismi skeptisisminä........................... 48 21. Epäselvyyksiä idealistisella puolella.....................49 22. Syytös platonistisesta realismista. Olemus ja käsite............ 50 23. Ideaation spontaanius. Olemus ja kuvitelma................ 52 24. Periaatteiden periaate............................ 54 25. Käytännön positivisti luonnontutkijana, reflektoiva luonnontutkija positivistina................................... 54 26. Dogmaattisesti asennoituvat tieteet ja filosofisesti asennoituvat tieteet.. 56 Toinen jakso PERUSTAVIA FENOMENOLOGISIA TARKASTELUJA Ensimmäinen luku Luonnollisen asenteen teesi ja sen irtikytkentä 27. Luonnollisen asenteen maailma: minä ja minun ympäristöni...... 58 28. Cogito. Luonnollinen ympäristöni ja ideaaliset ympäristöt.......60 29. Toiset minä-subjektit ja intersubjektiivinen luonnollinen maailma.. 61 30. Luonnollisen asenteen yleisteesi....................... 62 31. Luonnollisen teesin radikaali muutos. Irtikytkentä, sulkeistaminen.. 62 32. Fenomenologinen epokhē.......................... 65

Toinen luku Tietoisuus ja luonnollinen todellisuus 33. Puhtaan tai transsendentaalisen tietoisuuden ennakoiva tulkinta fenomenologiseksi jäännökseksi..................66 34. Tietoisuuden olemus teemana........................ 68 35. Cogito aktina. Ei-aktuaalisuuden modifikaatio............. 70 36. Intentionaalinen elämys. Elämys ylipäätään................ 72 37. Puhtaan minän suuntautuneisuus cogitossa ja tavoittava huomioiminen................................. 73 38. Aktien reflektointia. Immanentit ja transsendentit havainnot...... 75 39. Tietoisuus ja luonnollinen todellisuus. Naiivin ihmisen käsitys.... 77 40. Ensisijaiset ja toissijaiset kvaliteetit. Kouraantuntuvana annettu olio pelkkänä ilmentymänä fysikaalisesti todesta........... 79 41. Havainnon reaalit osatekijät ja sen transsendentti objekti........ 80 42. Oleminen tietoisuutena ja oleminen reaalisuutena. Periaatteellinen ero intuitioissa....................... 82 43. Erään periaatteellisen erehdyksen selvittäminen.............. 85 44. Transsendentin pelkkä fenomenaalinen oleminen, immanentin absoluuttinen oleminen............................ 86 45. Havaitsematon elämys, havaitsematon reaalisuus............ 89 46. Immanentin havainnon epäilemättömyys, transsendentin havainnon epäiltävyys............................ 91 Kolmas luku Puhtaan tietoisuuden alue 47. Luonnollinen maailma tietoisuuden korrelaattina............ 93 48. Maailmamme ulkopuolisen maailman looginen mahdollisuus ja asiallinen järjenvastaisuus.......................... 95 49. Absoluuttinen tietoisuus jäännöksenä maailman tuhoutumisesta... 96 50. Fenomenologinen asenne ja puhdas tietoisuus fenomenologian kenttänä..................................... 99 51. Transsendentaalisten ennakkotarkastelujen merkitys.......... 100 52. Täydennyksiä. Fysikaalinen olio ja ilmentymien tuntematon syy... 102 53. Elolliset olennot ja psykologinen tietoisuus................ 107 54. Jatkoa. Transsendentti psykologinen elämys on satunnainen ja suhteellinen, transsendentaalinen elämys välttämätön ja absoluuttinen................................. 109

55. Johtopäätös. Kaikki reaalisuus on olevaa mielenannon ansiosta. Tämä ei ole subjektiivista idealismia................... 110 Neljäs luku Fenomenologiset reduktiot 56. Kysymys fenomenologisen reduktion laajuudesta. Luonnon- ja hengentieteet..................................112 57. Kysymys puhtaan minän irtikytkennästä..................113 58. Jumalan transsendenssi on kytketty irti.................. 114 59. Eideettisen transsendenssi. Puhtaan logiikan irtikytkentä mathesis universaliksena................................115 60. Materiaalisten eideettisten tieteiden irtikytkentä.............117 61. Fenomenologisten reduktioiden systematiikan metodologinen merkitys.................................... 119 62. Tietoteoreettisia ennakointeja. Dogmaattinen ja fenomenologinen asenne......................................121 Kolmas jakso PUHTAAN FENOMENOLOGIAN METODIIKKA JA ONGELMAKENTTÄ Ensimmäinen luku Metodisia ennakkopohdintoja 63. Metodisten pohdintojen erityismerkitys fenomenologialle....... 123 64. Fenomenologin itsensä irtikytkentä.................... 124 65. Fenomenologian itseensäviittaavuus................... 125 66. Selvästi annetulle uskollinen ilmaisu. Yksiselitteiset termit....... 127 67. Selventämisen metodi. Annettuuden läheisyys ja annettuuden etäisyys........................... 128 68. Selvyyden aidot ja epäaidot asteet. Normaalin selventämisen olemus. 129 69. Olemusten täydellisen selvän tavoittamisen metodi........... 130 70. Havainnon tehtävä olemusten selventämisen metodissa. Vapaan mielikuvituksen ensisijaisuus.........................131 71. Elämysten kuvailevan eidetiikan mahdollisuuden ongelma...... 134 72. Konkreettiset, abstraktit ja matemaattiset olemustieteet....... 135 73. Soveltaminen fenomenologian ongelmaan. Kuvailu ja eksakti määrittäminen................................ 138

74. Kuvailevat tieteet ja eksaktit tieteet.................... 139 75. Fenomenologia puhtaiden elämysten kuvailevana olemusoppina... 140 Toinen luku Puhtaan tietoisuuden yleiset rakenteet 76. Jatkotutkimusten teema.......................... 142 77. Reflektointi elämysten piirin perusominaisuutena. Tutkimuksia reflektoinnista........................ 145 78. Elämysten reflektoinnin fenomenologinen tutkimus........... 148 79. Kriittinen ekskursio. Fenomenologia ja itsehavainnoinnin vaikeudet....................................151 80. Elämysten suhde puhtaaseen minään................... 159 81. Fenomenologinen aika ja aikatietoisuus................. 160 82. Jatkoa. Elämysten kolminkertainen horisontti, joka on samalla elämysten reflektoinnin horisontti..................... 163 83. Elämysvirran tavoittaminen ideana................... 164 84. Intentionaalisuus fenomenologisena pääteemana............ 166 85. Sensuaalinen hylē, intentionaalinen morfē............... 169 86. Funktionaaliset ongelmat......................... 173 Kolmas luku Noesis ja noema 87. Alustavia huomautuksia.......................... 176 88. Elämyksen reaalit ja intentionaaliset osatekijät. Noema........ 177 89. Noemaattiset lausumat ja todellisuutta koskevat lausumat. Noema psykologisen piirissä........................ 180 90. Noemaattinen mieli sekä immanenttien ja todellisten objektien erottelu................................181 91. Soveltaminen intentionaalisuuden laajimpaan piiriin......... 184 92. Tarkkaavaisuuden muutokset noeettiselta ja noemaattiselta kannalta.................................... 185 93. Siirtymä tietoisuuden ylempien piirien noeettis-noemaattisiin rakenteisiin.................................. 188 94. Noesis ja noema arvostelmien alueella.................. 189 95. Vastaavat erottelut tunteen ja tahdon piireissä.............. 192 96. Siirtymä seuraaviin lukuihin. Loppuhuomautuksia.......... 194

Neljäs luku Noeettis-noemaattisten rakenteiden ongelmista 97. Hyleettiset ja noeettiset momentit elämysten reaaleina, noemaattiset ei-reaaleina momentteina.......................... 196 98. Noeman olemistapa. Noesisten muoto-oppi. Noemien muoto-oppi.. 199 99. Noemaattinen ydin ja sen luonteenomaisuudet nykyisenä kohtaamisen ja nykyistämisen piirissä.................. 202 100. Mielteiden tasojen muodostumisen olemuksellisia lainomaisuuksia noesiksessa ja noemassa........................... 204 101. Tasojen luonteenomaisuuksia. Erilaisia reflektointeja........ 205 102. Siirtymä luonnehdintojen uusiin ulottuvuuksiin............ 206 103. Uskomuksen luonteenomaisuudet ja olemisen luonteenomaisuudet.. 207 104. Doksiset modaalisuudet modifikaatioina................ 209 105. Uskomuksen modaalisuus uskomuksena, olemisen modaalisuus olemisena................................... 210 106. Myöntäminen ja kieltäminen sekä niiden noemaattiset korrelaatit...211 107. Iteroidut modifikaatiot.......................... 213 108. Noemaattiset luonteenomaisuudet eivät ole reflektoinnin määritteitä.................................. 214 109. Neutraalisuusmodifikaatio........................ 215 110. Neutralisoitu tietoisuus ja järjen tuomiovalta. Otaksuminen..... 216 111. Neutraalisuusmodifikaatio ja mielikuvitus............... 217 112. Mielikuvitusmodifikaatioiden iteroitavuus. Neutraalisuusmodifikaatioiden iteroimattomuus............ 219 113. Aktuaalinen ja potentiaalinen asettaminen............... 221 114. Lisää teesin potentiaalisuudesta ja neutraalisuusmodifikaatiosta.. 224 115. Sovellutuksia. Aktin laajennettu käsite. Aktien toteuttaminen ja aktien viriäminen.............................. 228 116. Siirtymä uusiin analyyseihin. Pohjustetut noesikset ja niiden noemaattiset korrelaatit...................... 230 117. Pohjustetut teesit ja oppi neutraalisuuden modifikaatioista johtopäätöksineen. Teesin yleinen käsite................. 233 118. Tietoisuuden synteesit. Syntaktiset muodot............... 237 119. Polyteettisten aktien muuttaminen monoteettisiksi........... 238 120. Positionaalisuus ja neutraalisuus synteesien piirissä.......... 240 121. Doksiset synteesit tunteen ja tahdon piireissä.............. 241 122. Artikuloitujen synteesien modukset. Teema.............. 244 123. Epämääräisyys ja tarkkuus synteettisten aktien moduksina..... 246

124. Logoksen noeettis-noemaattinen kerros. Merkitseminen ja merkitys.................................... 246 125. Toteuttamisen modaalisuudet loogisen ilmaisun piirissä ja selventämisen metodi............................ 250 126. Ilmaisun täydellisyys ja yleisyys...................... 251 127. Arvostelman ilmaisu ja tunnenoemien ilmaisu............. 252 Neljäs jakso JÄRKI JA TODELLISUUS Ensimmäinen luku Noemaattinen mieli ja suhde kohteeseen 128. Johdanto................................... 255 129. Sisältö ja kohde ; sisältö mielenä.................. 256 130. Noemaattisen mielen olemuksen rajaaminen............. 259 131. Kohde, määritettävä X noemaattisessa mielessä.......... 260 132. Ydin mielenä, joka on täyteyden moduksessa.............. 262 133. Noemaattinen lause. Teettiset ja synteettiset lauseet. Mielteiden alueelle kuuluvat lauseet.................... 263 134. Apofanttinen muoto-oppi......................... 265 135. Kohde ja tietoisuus. Siirtymä järjen fenomenologiaan......... 267 Toinen luku Järjen fenomenologia 136. Järkitietoisuuden ensimmäinen perusmuoto: originaarisesti antava näkeminen................................. 271 137. Evidenssi ja ilmeisyys. Originaarinen ja puhdas assertorinen ja apodiktinen evidenssi............................ 273 138. Adekvaatti ja epäadekvaatti evidenssi.................. 274 139. Kaikkien järjen lajien punoutuminen toisiinsa. Teoreettinen, aksiologinen ja praktinen totuus.............. 277 140. Vahvistaminen. Oikeuttaminen ilman evidenssiä. Positionaalisen ja neutraalin ilmeisyyden samanarvoisuus...... 279 141. Välitön ja välillinen järkiperäinen asettamus. Välillinen evidenssi.. 281 142. Järkiperäinen teesi ja oleminen...................... 283 143. Olion adekvaatti annettuus ideana kantilaisessa mielessä...... 284

144. Todellisuus ja originaarisesti antava tietoisuus: lopullisia määrityksiä............................ 285 145. Kriittisiä huomautuksia evidenssin fenomenologiasta......... 287 Kolmas luku Järjenteorian ongelmakentän yleisyyden tasot 146. Yleisimmän tason ongelmat........................ 290 147. Ongelmien haaraumat. Formaali logiikka, aksiologia ja praksiologia................................. 291 148. Formaalin ontologian järjenteoreettisia ongelmia........... 294 149. Alueellisten ontologioiden järjenteoreettiset ongelmat. Fenomenologisen konstituution ongelma................. 295 150. Jatkoa. Olion alue transsendentaalisena johtolankana........ 299 151. Olion transsendentaalisen konstituution kerroksia. Täydennyksiä.. 302 152. Transsendentaalisen konstituution ongelman soveltaminen muille alueille................................. 303 153. Transsendentaalisen ongelman täysi laajuus. Tutkimusten jäsentely.. 305 Jälkisanat..................................... 309 Suomentajalta................................. 331 Kirjallisuutta.................................. 355 Sanasto...................................... 361