1 (9) 112 Lausunnot Hannukainen Mining Oy:n ymparisto-ja vesitalouslupahakemuksesta, Kolari ROIDno-2017-2531 Valmistelija I lisatiedot: Sannamari Pehkonen, Outi Rantila sannamari.pehkonen@rovaniemi.fi Pohjois-Suomen aluehallintovirasto pyytaa Ko larin kunnan ymparistonja terveydensuojeluviranomaiselta lausuntoa Hannukainen Mining Oy:n ymparisto- ja vesitalouslupahakemuksesta (PSAVI/3224/2015) 29.6.2017 mennessa. Lausunnolle on puhelimitse 27.6.2017 myonnetty lisaaika 31.8.2017 asti. Hakemus on tullut vireille lupaviranomaisessa 27.11.2015 ja lupaviranomainen on pyytanyt taydentamaan lupahakemusta 1.7.2016 ja 27.1.2017. Lupaa haetaan Hannukaisen ja Rautuvaaran kaivoshankkeen toteuttamiselle ja toiminnalle. Lupa-asiakirjat ovat nahtavilla Aluehallintoviraston Lupa Tietopalvelussa, osoitteessa https://tietopalvelu.ahtp.fi/lupa/lisatiedot.aspx? Asia_ID=1252637. Toiminta ja sijainti Hankealue sijaitsee Kolarin kunnassa noin 25 km Kolarin kunnan keskustasta koilliseen Akaslompoloon menevan tien pohj oispuolella. Suunnitellun kaivospiirin koko on noin 30 km 2. Kaksi avolouhosta ja sivukivien lajitysalueet sijoittuvat Hannukaiseen ja rikastamo ja rikastushiekka-altaat Rautuvaaraan. Kaivoshanke kasittaa rautaoksidi-kupari-kulta-malmiesiintyman hyodyntamisen. Kaivoksen paatuote tulee olemaan magnetiitti. Sivutuotteena saadaan kupari-kulta-rikastetta. Rakentamisen on maara alkaa vuoden 2018 jalkipuoliskolla ja mal min louhinnan arvioidaan kestavan vuoden 2020 lopusta vuoteen 2038. Tuotannon saavuttaessa tayden kapasiteetin magnetiittirikastetta on tarkoitus tuottaa noin 2 Mt vuodessa. Kupari-kultarikasteen vuosituotanto on 20 000-60 000 tonnia. Muodostuvan sivukiven ja irtomaan maara on keskimaarin 26 Mt vuodessa ja rikastushiekan maara 4,4 Mt vuodessa. Malmi ja sivukivi louhitaan ensisijaisesti poraamalla ja rajayttamalla. Kivia ines kuormataan kaivinkoneilla ja kuljetetaan kiviautoilla joko Hannukaisen alueella sijaitsevaan maanalaiseen kartiomurskaimeen (malmi) tai hyodynnettavaksi tai lajitettavaksi kaivosalueelle (sivukivi). Murskattu malmi kuljetetaan Hannukaisesta noin 8 km pitkalla hihnakuljettimella rikastettavaksi Rautuvaaraan. Maim in rikastuksen keskeiset osaprosessit ovat jauhatus, vaahdotus ja magneettierotus. Prosessissa korkea- ja matalarikkiset rikastushiekat erotetaan rikasteista ja pumpataan erillisina virtoina rikastushiekka-alueelle. Kupari-kulta-rikaste ja magnetiittirikaste kuivataan ja varastoidaan odottamaan kuljetusta asiakkaalle. Kuljetus tapahtuu ensisijaisesti junalla johonkin Perameren satamista.
2 (9} Ymparistonsuojelulain mukaista lupaa haetaan malmin louhinnalle, rikastamiselle, kaivannaisjatteen sijoittamiselle jatealueille, kaivumaiden hyodyntamiselle, rakentamisessa kaytettavan tarvekiven louhinnalle, putkilinjojen rakentamiselle, uusien ojien kaivulle, kasiteltyjen jatevesien johtamiselle purkuputkessa Muonionjokeen ja aluekuivatusvesien johtamiselle Hannukaisen alueelta Akasjokeen, Valkeajokeen ja Kuerjokeen ja Rautuvaaran alueelta Niesajokeen seka kaivoshankkeen toteuttamiseen liittyville toiminnoille, kuten energiantuotannolle, polttoaineenjakeluasemille, kemikaalivarastoille, kaikkeen naihin toimintoihin liittyvalle rakennustoiminnalle ja rata pi han rakentamiselle. Vesilain mukaista lupaa haetaan muun muassa putkilinjojen vesistojen ylityksille, louhosten kuivatukselle, pohjavesipinnan alentamiselle, vesivarastoaltaan, rikastushiekka-altaan ja selkeytysaltaan patojen rakentamiselle, Kivivuopionojan uudelle uomalle, Laurinojan kuivatukselle ja purkuputken rakentamiselle Muonionjoen ranta-alueelle. Hankkeen myota tuhoutuville/muuttuville lahdekohteille haetaan vesiluontotyyppien suojeluun liittyvaa poikkeamislupaa. Hakija on pyytanyt vesilain mukaista lupaa saada aloittaa valmistelevat tyot ennen paatoksen lainvoimaiseksi tuloa seka ymparistonsuojelulain mukaista oikeutta toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Oikeutta toiminnan aloittamiseen ja valmistelulupaa haetaan tietyille ns. aloitustoimille. Naita ovat ensisijassa vesirakentamiskohteet; purkuputki Muonionjokeen, putkilinja Hannukaisesta Rautuvaaraan, vesivarastoaltaan rakentaminen, infrarakentamisen aloittaminen; ojatja tiesto em. toimintoja varten ja rakennusten perustustoiden maatyot. Lausunnot Kolarin kunnan ymparistonsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena toimii Rovaniemen kaupungin ymparistolautakunta. Ym pa ristota rkastaja: Ymparistotarkastaja ehdottaa, etta Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle annetaan seuraava ymparistonsuojeluviranomaisen lausunto: Erillisilla liitteilla ja kirjeilla taydennetty hakemus on erittain vaikeasti hahmotettava ja sisaltaa ristiriitaistakin tietoa. Alkuperainen hakemus oli varsin puutteellinen ja aluehallintovirasto esittikin hakijalle pitkan listan siihen tehtavista taydennyksista. Taydennyksissa ei taysin ole vastattu aluehallintoviraston esittamiin kysymyksiin ja nain ollen hakemus on edelleen osin puutteellinen. Vesistovaikutukset Ymparistonsuojeluviranomainen haluaa esittaa huolensa alueen vesien tilan heikkemisesta hankkeen toteutuessa. Kasitellytjatevedet esitetaan johdettavan purkuputkella Muonionjokeen. Pitkaaikaisen kaivostoiminnan tuotantovaiheen vesistovaikutukset kohdistuvat hakijan mukaan ensisijaisesti Muonionjokeen, johon kuormitus on suurinta kaivostoiminnan loppuvaiheessa.
Ymparistblautakunta 3 (9) Aluekuivatusvesia esitetaan johdettavan Hannukaisen alueelta Akasjokeen, Valkeajokeen ja Kuerjokeen ja Rautuvaaran alueelta Niesajokeen. Hannukaisen van hat avolouhosjarvet, Laurinoja ja Kuervaara, tyhjennetaan vedesta kokonaan. Laurinojan vedet puretaan putkilinjaa pitkin Muonionjokeen tai mikali putkilinja ei ole valmis, puretaan Laurinojan louhoksen pintakerroksen vesia Akasjokeen. Kuervaaran vedet johdetaan putkilinjaa pitkin Muonionjokeen. Rautuvaaran van hat avolouhokset tyhjennetaan osittain tuotannon alkuvaiheessa, kun korkearikkista rikastushiekkaa tullaan varastoimaan avolouhoksiin. Vesia johdetaan alapuolisen suon kautta Niesajokeen. Mikali Rautuvaaran selkeytysallas ja purkuputki Muonionjokeen ovat talloin toimintavalmiudessa, puretaan vedet hakijan mukaan purkuputkella Muonionjokeen. Muita vesistoihin kohdistuvia toimia ovat mm. Kivivuopionojan uudelleen linjaus, Laurinojan kuivaus seka lahteiden tuhoaminen tai muuttaminen. Hakija esittaa hankkeen vesistovaikutusten olevan vahaisia. Paasaantoisesti vedotaan Muonionj oen suureen virtaamaan ja sen laimentamiskykyyn keskivirtaamatilanteessa. Tama ei ymparistonsuojeluviranomaisen nakemyksen mukaan voi olla riittava peruste pitaytya varsin kevyissa vesienkasittelyratkaisuissa. Hankealue sijoittuu kokonaisuudessaan Tornionjoen ja Muonionjoen vesistoalueen Natura-alueelle (F1130 1912). Natura - verkostoon sisallytettyjen alueiden tavoitteena on yllapitaa luontotyyppien ja lajien suojelutason sailymista suotuisana. Kaikkia Natura-alueiden sisalla olevia luontodirektiivissa mainittuja luontotyyppeja ja lajeja pidetaan lahtokohtaisesti herkkyydeltaan suurina. Tornion-Muonionjoen vesistoalueen herkkyytta lisaa viela se, etta Tornion-Muonionjoki on Jtameren alueen suurin joki, jossa on luontaisesti lisaantyva lohikanta ja luontaisesti lisaantyvia meritaimenkantoja. Lisaksi Akasjoki on yksi Tornionjoen vesistossa elavien meritaimenpopulaatioiden tarkeimmista lisaantymisalueista. Vesiympariston paikallisella laadulla voi olla merkittavia vaikutuksia etenkin talviaikaan vaelluskalojen elinpiirissa. Kuten hakemuksessakin todetaan, suunnitellun purkuputken suualueella on useita kymmenia aareja taimenelle ja lohelle sopivia kutusoraikkoja. Alueen virtausolosuhteet ovat taimenen ja lohen mad in kehityksen kannalta sopivat ja siella esiintyy myos pienpoikasille sopivaa pienikivikkoista koskimaista aluetta. Veden laadultaan Muonionjoki, Akasjoki ja Valkeajoki ovat talla hetkella erinomaisia. Niesajoen ja Kuerjoen ekologinen tila vesipuitedirektiivin mukaisessa luokituksessa on hyva. Kivivuopionojan, Rautuojan, Kylmaojan ja Laurinojan luokittelua ei toistaiseksi ole viela tehty. Hyvassa tilassa olevien vesien tilan heikentaminen ei ole direktiivin vesiymparistoa koskevien tavoitteiden mukaista. Hankkeen vaikutukset voivat ulottua laajalle, mm. metallien kulkeutuessa vesien mukana Tornion-Muoniojoessa. Alajuoksulla Haaparannan kaupunki kayttaa Tornionjoen vetta raakavesilahteena. Pienten valuma-alueiden mahdolliset virtaamien alenemiset vaikuttavat olennaisesti jokien vesitalouteen. Hankkeen rakentamisvaiheessa kiintoainekuormitusta on arvioitu paatyvan Niesajokeen kohtalaisesti ja Akasjokeen, Valkeajokeen, Kuerjokeen ja Muonionjokeen vahan. Kun jokivesistossa kiintoainekuormitus on muutoinkin korkea, li sakuo rmitusta tulee pyrkia vahentamaan kaikin mahdollisin keinoin. Hakemuksessa esitetaan ns. puhtaiden kuivatusvesien johtamista Niesajokeen seka Akasjokeen, Kuerjokeen ja Valkeaj okeen. Hankkeen ka ikki en vesistovaikutusten tulisi ymparistonsuojeluviranomaisen nakemyksen mukaan
4 (9) oil a mahdollisimman vahaiset ja vesien kasittelymenetelmien sellaiset, etta kuormitusta ei synny tai se on mahdollisimman vahaista. Puhtaiden vesien hallittuun erillaan pitoon seka laskeutus- ja kemikalointialtaiden myos aarevat olosuhteet kestavaan mitoitukseen tulee kiinnittaa erityista huomiota. Myos ns. puhtaiden vesien osalta tulisi vaatia kiintoaineksen ja orgaanisen aineksen pidattamista vahintaan selkeyttamalla ja/tai pintavalutuksella. Kirkasvetisten virtavesien ekosysteemissa voi aiheutua paikallisestikin merkittavia muutoksia jos virtavesikalojen kutupaikat liettyvat tai vesi same nee. Ymparistonsuojeluviranomaisen nakemyksen mukaa jaa kyseenalaiseksi, onko selvitetty riittavalla tasolla kaikkien toiminnasta vesiin johdettavien haittaaineiden pitoisuustasot, joilla haitallisia vaikutuksia vesistossa ei enaa aiheudu. Poikkeustilanteiden hallinta Ymparistonsuojeluviranomaisen nakemyksen mukaan poikkeustilanteiden ja onnettomuuksien hallintaan ja ennakointiin tulee kiinnittaa erityista huomiota. Vesien hallinta, vedenlaadun hallinta, varastotilavuuden riittavyys ja vesien hallintarakenteiden mitoitus ja kestavyys tulee erityisesti ottaa huolelliseen tarkasteluun. Vesien hallinnan edellyttamia rakenteita ovat purkuvesiputki Rautuvaarasta Muonionjoelle, maanalainen putkilinja Hannukaisen vesivarastoaltaasta Rautuvaaraan, vedenkasittelylaitokset Rautuvaarassa ja Hannukaisessa, vesivarastoallas ja vesivarastoaltaan pato, Kivivuopionojan ohitusuoman rakentaminen vesivarastoaltaan ohitse, Rautuvaaran selkeytysallas ja selkeytysaltaan pato, veden siirtamiseen vaadittavat putkilinjat ja pumppaamot, kuivatusojat seka valumavesien selkeytysaltaat. Vaikka hakija esittaa etta esim. Muonionjoen merkittavaa rehevoitymista tai ekologisen tilan heikentymista ei arvioida tapahtuvan, riski merkittavillekin muutoksille on olemassa. Kaivoksen vuosinettovesitaseen vaihtelu erilaisina hydrologisina vesivuosina on erittain suurta. Vesienhallinnan epaonnistuessa ymparistovaikutusten hallinta voi olla erittain vaikeaa olosuhteiden ja laajan toiminta-alueen vuoksi. Erilaisilla vesivuosilla voi olla odottamattomia vaikutuksia perusvirtaaman suuruuteen, jolloin vesien kasittelyjarjestelmissa tai rikastushiekka-altaan hallinnassa voi ilmeta vikoja, tapahtua onnettomuuksia tai pilaantuneet louhosvedet voivat ylivuotaa hallitsemattomasti. Aarevissa vesitilanteissa seka onnettomuustilanteissa vaikutukset voivat ulottua pitkalle Tornion-Muonionjoessa. Kuten hakemuksessakin todetaan, erityisen poikkeuksellisia tilanteita varten tulee laatia erilliset toimintaohjeet. Ymparistonsuojeluviranomaisen nakemyksen mukaan nama toimintaohjeet olisi tullut esittaa jo lupahakemuksessa. llmeisen selvaa on myos etta varautumissuunnitelmaa tulee paivittaa ja yllapitaa Ia pi kaivostoiminnan elinkaaren. Hakijan antamassa taydennyksessa todetaan, etta varautumissuunnitelma laaditaan hankkeen toteutussuunnitteluvaiheessa ennen tuotannon aloittamista. Ymparistonsuojeluviranomaisen nakemyksen mukaan tuotantoa ei tule sallia aloitettavan ennen kuin varautumissuunnitelma on esitetty ja hyvaksytty. Poikkeustilanteisiin varautuminen ei voi olla esim. muualta siirrettavan laitteiston varassa. Hakija katsoo, ettei jateveden maaralle tarvitse sen ominaisuuksien vuoksi asettaa lupaehdoksi enimmaismaaraa. Ymparistonsuojeluviranomaisen nakemyksen mukaan tulee erityisesti harkita, onko mahdollinen vaihtelu
Ympiirist61autakunta 5 (9) vesimassoissa niin merkittavaa, etta jateveden maaralle olisi syyta asettaa enimmaismaara. Hakija esittaa pitoisuuden raja-arvojen asettamista seuraaville kaivoksen purkuvesien vedenlaatumuuttujille: veden ph, kiintoaine, nikkeli, kupari, sulfaatti ja kokonaistyppi. Muuttujavalikoima on hyvin sup pea ja eika riita kuvaamaan purkuvesien laatua riittavalla tasolla myos poikkeukselliset tilanteetja vesien todennakoisesti sisaltamat kuormitteet (esim. raskasmetallit ja vesielioille myrkyllisten prosessikemikaalien jaamat) huomioiden. Ennakoimattomissa myrskyolosuhteissa ja ilmansuuntien ollessa epasuotuisat, voi vesienhallinnan lisaksi myos polysta aiheutua monia merkittavia ongelmia lahella olevalle Yllaksen alueelle ja sen vuoksi tehokkaat polyntorjuntatoimenpiteet ovat hankkeessa taysin valttamattomat. Rikastusprosessista Rikastusprosessi on esitetty yleisella tasolla eika taydennyksissa tata puutetta ole juurikaan korjattu. Hakija esittaa taydennyksessaan, etta aiemmin laaditun rikastamon laitesuunnitelman paivittaminen ja uuden detaljisuunnittelun teko voidaan aloittaa rikastuskokeiden tulosten analysoinnin jalkeen loppuvuodesta 2017. Lopullinen uusi rikastamon prosessisuunnitelma teknisine erittelyineen voi olla valmiina vuoden 2018 loppuun mennessa. Hakijan mukaan myos mm. rikastuskemikaaleina kaytettavien ksantaattien kulutus tarkentuu prosessin jatkotestien yhteydessa ja ksantaattijaamien arviota voidaan tarkentaa prosessitestauksen jalkeen. Ymparistonsuojeluviranomaisen nakemyksen mukaan tassa luvan myontamisen edellytyksia arvioivassa vaiheessa on edelleen epavarmaa mm. mita kemikaaleja prosessissa lopulta tarvitaan ja millaisia maaria ja nain oil en millaisia jatteita ja jatevesia maarallisesti ja laadullisesti syntyy ja mitka ovat naiden vaikutukset ymparistossa. Hakemuksessa on esitetty suuri maara prosessikemikaaleja jotka ovat myrkyllisia tai muutoin ymparistolle haitallisia, kuitenkin prosessivesia ja niiden puhdistamista on kasitelty hakemuksessa varsin niukasti. Esitetyn hakemuksen ja sen taydennysten perusteella ei voida luotettavasti osoittaa, etta rikastuskemikaalien annostus kyetaan sovittamaan sellaiselle tasolle, etta valtaosa kemikaaleista tarttuu rikasteeseen eika nain ollen aiheuttaisi jaamia purkuvesiin. Ymparistonsuojeluviranomaisen nakemyksen mukaan haitalliset kemikaalit (esim. ksantaatit) tulee hajottaa haitattomaan muotoon ennen selkeytysaltaiden ylijaamavesien johtamista luonnon vesistoon. Hakijan tulee esittaa selvitys paikallisten arktisten ja aarevien olosuhteiden vaikutuksesta kemikaalien hajoamis- ja puhdistusprosesseihin seka esimerkiksi mika on kemikaalien passiivisen puhdistumisen vaatima vahimmaisviipymaaika Rautuvaaran selkeysaltaalla. Sulkemistoimenpiteet }a pitkdaikaisvaikutukset Hankkeen rakentamisen on maara alkaa vuoden 2018 jalkipuoliskolla, ja mal min louhinnan arvioidaan kestavan vuoden 2020 lopusta vuoteen 2038. Kaivoksen taman hetkinen suunniteltu toiminta-aika mineraalivarantojen perusteella on no in 27 vuotta (2018-2044). Kaivoksen sulkemisesta on tehty erillinen alustava suunnitelma, lopullinen sulkemissuunnitelma laaditaan ennen kaivostoimintojen lopettamista. Alustavan suunnitelman
Ymparist61autakunta 6 (9) mukaan avolouhokset on tarkoitus joko tayttaa vedella tai antaa louhosten tayttya itsekseen. Rautuvaaran LIMS- ja korkearikkiset rikastushiekatja Hannukaisen PAF-sivukivikasat peitetaan bentoniittimatolla ja maakerroksilla ja kasvitetaan. Ei-happoa tuottavilla NAF-sivukivialueilla pintarakenne on samanlainen kuin muilla alueilla, mutta ilman bentoniittimattoa. Ylijaavien pintamaakasojen paalle tuodaan maata ja alue kasvitetaan. Alueelle rakennetut rakennukset ja muu infrastruktuuri teita lukuun ottamatta puretaan toiminnan paatyttya. Aktiiviset ja passiiviset vesienkasittelytoimenpiteet pidetaan toiminnassa sulkemisen ajan. Tarkkailun arvioidaan kestavan noin 30 sulkemistoimenpiteiden valmistuttua. Ymparistonsuojeluviranomaisen nakemyksen mukaan jalkitarkkailun kesto ja laajuus tulee jattaa valvovan viranomaisen ratkaistavaksi. Kaivostoiminnan paatyttya merkittavin vaikutus kohdistuu Niesajokeen. Vaikutuksen suuruus on voimakkaan riippuvainen korkearikkisen rikastushiekan varastointialueen suotoveden maarasta ja laadusta. Pahimmassa tapauksessa mm. useiden metallien ymparistonlaatunormit voivat ylittya Niesajoessa, joen rehevyys kasvaa ja ekologinen tila heikentya. Muonionjoessa toiminnan jalkeisten vaikutusten on arvioitu jaavan vahaisiksi. Ymparistonsuojeluviranomaisen nakemyksen mukaan kaivoksen sulkemistoimenpiteiden suunnitteluun ja huolelliseen toteutukseen tulee kiinnittaa erityista huomiota. Toimenpiteet happamien suotovesien muodostumisen ehkaisemiseksi tulee olla perusteellisia. Sulkemissuunnitelmassa tulee esittaa toimenpiteet myos patorakenteiden pysyvyyden takaamiseksi myos pitkalla aikavalilla ja erilaisissa aariolosuhteissa mybs kaivoksen sulkemisen jalkeen. Myos alueen maankayttoa ja maisemaa merkittavasti muuttavien toimintojen jalkihoitosuunnitelmien laadintaan tulee kiinnittaa erityista huomiota. Esimerkiksi Kuervaaran sivukivialue muuttaa nykyista Kuervaaran alueen maisemaa merkittavasti. jalkihoitosuunnitelmassa tulee huomioida alueen sopeuttaminen olemassa olevaan maisemaan mahdollisimman hyvin. Lisaksi tulee kiinnittaa huomiota kasan paalle levitettavien pintamaiden pysyvyyteen ja nopeaan kasvittumiseen. Tahan voidaan vaikuttaa jo lajitysvaiheessa tapahtuvalla oikealla kasan muotoilulla. Ymparistonsuojeluviranomainen pitaa ilmeisena, etta kaivoksen toimintoja mm. lajitysalueiden osalta tulee sulkea jo toiminnan aikana siina maarin kuin mahdollista. Ymparistonsuojeluviranomaisen nakemyksen mukaan hankkeessa tulee vaatia kaytettavan parasta kayttokelpoista tekniikkaa (BAT, Best Available Techniques) niin rakentamisvaiheessa, tuotantovaiheessa kun sulkemistoimissakin. Ymparistonsuojeluviranomaisen nakemyksen mukaan hankkeelle ei tule myontaa vesilain mukaista lupaa aloittaa valmistelevat tyot ennen paatoksen lainvoimaiseksi tulemista eika ymparistonsuojelulain mukaista oikeutta toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Terveysvalvonnan johtaja: Terveysvalvonnan johtaja ehdottaa, etta Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle annetaan seuraava terveydensuojelusuojeluviranomaisen lausunto:
7 (9) Kaivostoiminnan merkittavimmat terveyteen vaikuttavat paastot ovat ilman epapuhtaudet, melu, paastot pinta- ja pohjavesiin, maaperan pilaantuminen, joissakin tapauksissa myos haju, tarina ja sateily. Hannukaisen kaivoshankkeessa on esitetty arviot melu- ja polyhaitoista seka muista paastoista ilmaan ja erityisen kattavasti paastoista vesistoihin. Pohjaveteen kohdistuvia vaikutuksia on myos arvioitu mm. talousveden laatuvaatimuksiin verraten. Pohjaveden pilaantumisesta ei esiteta terveyshaittoja aiheutuvan, silla alueen pohjavesia ei tulevaisuudessa mita todennakoisimmin tulia kayttamaan vedenottoon. Lahimman asutuksen ja vapaa-ajan asutuksen terveys- ja viihtyisyysvaikutusten kannalta aiemmissa suunnitelmissa esitetyn suojavyohykkeen korvaaminen suojavallilla on selkea muutos huonompaan erityisesti poly- ja meluvaikutusten ja mahdollisesti myos tarinavaikutusten osalta. Vakituisen asutuksen nakokulmasta kaivoksen aiheuttama haitta ei ole lyhytaikainen vaan voidaan luokitella jopa pysyvaksi, kun toiminta-aika rakennusvaihe mukaan luettuna on 20 vuotta. Hakijan mukaan toiminta-aika on mahdollisesti pidempi jos louhoksen alta loytyy lisaa malmia. Polyn terveysriski arvioidaan ensisijassa ilman hiukkaspitoisuuden perusteella. Toinen tekija on hiukkasten sisaltamat kemialliset aineet, joista hakija on esittanyt tietoa hakemuksen taydennyksessa. llmapaastoja ja erityisesti hengitettavien hiukkasten (PM1 O) paastoja on tarkasteltu kahdessa eri mallinnuksessa; "Rautuvaaran ja Hannukaisen lampokeskusten savukaasupaastojen leviamislaskelmat piipun korkeuden mitoittamiseksi" ja "Hannukaisen kaivoshanke; polyselvitys". Lisaksi hakemuksen taydennyksessa on esitetty arvio rikastushiekkakentalta syntyvasta hajapolypaastosta. Mallinnuksissa kasitellaan maantieteellisesti samaa aluetta, mutta lahtotiedoissa on ero; ensiksi mainitussa raportissa vallitseva tuulen suunta on etelakaakko ja jalkimmaisessa lounas. Lupahakemuksen taydennyksessa vallitsevaksi tuulensuunnaksi mainitaan jalleen lounas. Polyvaikutuksia on vaikea arvioida kun polyn leviamista on arvioitu paastokohtaisesti eika kaivostoiminnan kokonaispaastoina. Poly ja sen sisaltamat meta II it laskeutuu maahan ja vaikuttaa siten alueen marjojen ja sienten kaytettavyyteen. Tutkimusten mukaan polyn vaikutukset ovat suurimmat n. 500 metrin etaisyydella ka ivoksesta, mutta laajuus riippuu tuulen suunnasta ja voimakkuudesta. Maaperavaikutukset lisaantyvat a jan myota kun metallipitoinen poly kumuloituu maaperaan ja kasvustoon. Huomioitavaa on myos se, etta saaolot ovat ennusteiden mukaan muuttumassa tuulisemmiksi, mika ulottaa mm. polyhaitat laajemmalle alueelle ja tekee kaivoksella tehtavasta polynsidonnasta vaikeampaa. Toisaalta myos sadannan ennustetaan lisaantyvan, mika vahentaa jossain maarin polyamista. Hakemuksessa esitetaan ns. puhtaiden kuivatusvesien johtamista Niesajokeen seka Akasjokeen, Kuerjokeen ja Valkeajokeen. Johdettava vesi t odennakoisesti sisaltaa huomattavan maaran kiintoainetta, minka vuoksi kiintoainekuormitus lisaantyy erityisesti sulamisvesien aikaan seka rankkasateiden jalkeen. Kiintoaine aiheuttaa pitkaaikaista samentumista, jos hienoainesta j a humusta kuivatusvedessa on runsaasti. Samentuminen haittaa virkistyskayttoa seka veden kayttoa mm. pesuvetena. Kuivatusvedet t ulisi maarata kasiteltavaksi vahintaan selkeyttamalla j a/tai pintavalutuksella.
Ympiiristtilautakunta 8 (9) Vaikka hakija esittaa hakemuksessaan haittojen olevan hyvin vahaiset ja painottaa niiden ehkaisyyn kaytettavien menetelmien tehokkuutta, tulee lupaviranomaisen huomioida haitan kesto. Tutkimustieto osoittaa, etta pitkaaikainen, merkittava viihtyisyyshaitta aiheuttaa useille myos terveyshaittaa. Pitkaaikaisten paastojen, erityisesti metallien, kertyminen maaperaan ja vesistoon, voi johtaa rajoituksiin mm. kalojen kayttoon ravinnoksi etenkin jos lupamaaraysten mukaisia paastorajoituksia ei pystyta noudattamaan. Ehdotus Esittelija: Erkki Lehtoniemi, ymparistopaallikko Ymparistolautakunta paattaa ymparistotarkastajan ja terveysvalvonnan johtajan ehdotusten mukaisesti. Paatos Ymparistolautakunta paatti yksimielisesti ymparistopaallikon esityksen mukaisesti. Tiedoksi Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Kolarin kunnan terveydensuojeluviranomainen- Rovakaaren ymparistoterveydenhuolto Rovaniemi 31.08.2017,--;- 4:1/IJ~/d /~~~~it Tervo ha IIi ntosi hteeri
9 (9) Muutoksenha kukielto 112 Muutoksenhakukielto MUUTOKSENHAKUKIELTO Tasta paatoksesta ei saa tehda oikaisuvaatimusta eika kunnallisvalitusta, koska paat6s koskee kuntalain 136 :n mukaan valmistelua tai taytant66npanoa; ty6- ja virkaehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista; tai ty6njohto- ja valvontaoikeuden kayttamista.