VÄLIRAPORTTI heinäkuu 2007 FYYSINEN HYVINVOINTI MIELENTERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ

VÄLIRAPORTTI heinäkuu 2007 FYYSINEN HYVINVOINTI MIELENTERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ 1

Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrinen yhdistys Ry SISÄLLYSLUETTELO 1. PROJEKTIN TAVOITTEET 2. PROJEKTIN TOTEUTUS 2.1 LIIKUNTA 2.2 RAVINTO 2.3 TUPAKKA 2.4 TALOUS 2.1.1 Sateenkaarimalli, Liiku mieli hyväksi - hankkeen pilottiryhmä Kotkassa 2.1.2 Liikuntatoiminta Valkeakaaressa 2.1.3 Projektin tilanne muissa yksiköissä 2.1.4 Projektin järjestämä kaikille mielenterveyskuntoutujille avoin liikuntatoiminta 3. YHTEISTYÖ 4. ARVIOINTI 5. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA JATKOSUUNNITTELUA Liitteet; Liikuntakortti Ravintoryhmän esite 2

1. PROJEKTIN TAVOITTEET Projektin päämääränä on etsiä uudenlaisia toimintatapoja mielenterveyskuntoutujien fyysisen kunnon prantamiseksi, ja sen avulla edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä mielenterveyskuntoutumista. Lisäksi projektin myötä edistetään mielenterveyskuntoutujien kanssa työskentelevien valmiuksia motivoida ja ohjata kuntoutujia fyysistä hyvinvointia edistävään toimintaan. Projektin toteuttaminen on erittäin tärkeää, koska on selvästi havaittavissa, että mielenterveyskuntoutujien fyysinen vointi huononee huomattavasti muuta väestöä nopeammin. Tämä huonontaa merkittävästi heidän elämänlaatuaan sekä kuntoutumismahdollisuuksia. Mielenterveysogelmista kärsiville ihmisille on tyypillistä fyysisen kunnon nopea heikentyminen. Huono yleiskunto heijastuu, mielenterveyden lisäksi, kokonaisvaltaiseen terveyteen sekä heikentää käytännön mahdollisuuksia kuntoutumiseen. Lisäksi on huomioitava fyysisen hoidon kustannukset yhteiskunnalle.tärkeä peruste projektin toteuttamiselle on mielenterveystyösssä tapahtuvan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen. Tällä hetkellä tilannetta ei voi pitää tyydyttävänä. Rahoittajan kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella projektin tavoitteiden tarkentuessa projektiaikainen toiminta pyritään pitämään entistä konkreettisempana ja näkyvänä kuntoutujan arjessa. Tärkeää on erottaa toisistaan virkistystoiminta ja liikuntatoiminta. Parhaimmillaan projektin tavoitteet toteutuvat niin, että toiminta kuntoutujien fyysisen hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi on osa mielenterveystyön arkea, eikä sen toteuttaminen vaadi ulkopuolista rahoitusta tai ylimääräisiä henkilöstöresursseja. Projektin tavoitteet toteutetaan kolmen osa-alueen kautta: 1. terveystiedon siirtäminen käytännön elämään 2. terveyttä edistävän toiminnan käytännön toteuttaminen 3. henkilökunnan koulutus ja ohjaus fyysistä terveyttä edistävään toimintaan Projektin tässä vaiheessa on aloitettu terveyttä edistävä käytännön toiminta sitouttamalla henkilökuntaa ohjaamaan mielenterveyskuntoutujia liikuntatoiminnan pariin sekä huomioimaan omassa arkityössä liikunnan ja fyysistä hyvinvointia edistävien toimintojen toeuttaminen. Rahoittajan kanssa on sovittu tiivistetystä raportoinnista RAY:n jatkolinjausten tueksi. Tämä ensimmäinen väliraportti on sovittu heinäkuulle 2007. 3

2. PROJEKTIN TOTEUTUS Kuva 1. Fyysistä hyvinvointia edistävä toiminta on projektissa jaettu kolmeen osaan; liikunta, tupakointi ja ravinto. 4

Kuva 2. Projektia toteutetaan huomioiden mahdollisuudet neljällä eri tasolla; yksilöllisyys, yksikkötason toiminta, yhdistyksen järjestämä kaikille avoin toiminta sekä kuntien järjestämä terveyttä edistävä toiminta. Fyysistä hyvinvointia edistävä toiminta on jaettu neljään portaaseen. Projektin yhtenä tavoitteena on saada mielenterveyskuntoutujat jo olemassa olevien palveluiden käyttäjiksi. Kuntoutujan on kuitenkin monesti vaikea oma-aloitteisesti hakeutua esim. kuntien järjestämiin ryhmiin. Eri tasoilla tapahtuvalla fyysistä hyvinvointia edistävällä toiminnalla pyritään rakentamaan portaita ja sitä kautta madaltamaan kynnystä osallistua yhdistyksen ulkopuolisiin ryhmiin. Projektin vastaava työntekijä koordinoi ja ohjaa projektin toimintaa sen kaikilla tasoilla, työskentelee yhteistyötä edistäen kuntien liikunnanohjaajien ym. kanssa ja huolehtii yhteistyössä projektikoordinaattorin kanssa tavoitteiden, aikataulujen ja talouden noudattamisesta. Projektivastaava laatii yhdessä kuntoutujien ja ohjaajien kanssa liikuntasuunnitelmia sekä ohjaa liikuntatoimintaa yksiköissä ja yhdistystasolla. Lisäksi projektiin kohdentuu työpanosta jokaisesta yhdistyksen yksiköstä, joista on valittu henkilökuntaedustaja toteuttamaan yksikkötason suunnittelua ja toimintaa yhdessä projektivastaavan kanssa, sekä osallistumaan projektiryhmän toimintaan. Yksiköissä on henkilökuntaedustajan työparina kuntoutujaedustaja, joka ottaa myös vastuuta kuntonsa mukaan suunnittelusta ja toteutuksesta. Yksikkötason toiminnalla nähdään suuri motivoiva merkitys, joten resurssien löytyminen tältä tasolta on tavoitteiden kannalta tärkeää. jotta 5

mielenterveyskuntoutujasta tulee aktiivinen kuntien liikuntapalveluiden käyttäjä, tarvitaan aluksi ohjaaja tai vertainen saattajaksi. Tiivis yhteistyö Kotkan kaupungin hallinnoiman Liiku mieli hyväksi- hankkeen kanssa antaa mahdollisuuksia Iloa elämään -projektille, esimerkiksi koulutus, konsultointi, välineiden käyttö ja tarkoituksenmukaisten liikuntaryhmien perustaminen. Muiden Kymenlaakson kuntien liikuntatoimien kanssa yhteistyötä aloitellaan projektin tässä vaiheessa. Neljällä eri tasolla tapahtuva lähestyminen fyysisen hyvinvoinnin edistämiseen on kuntoutujan yksilöllisyys huomioon ottaen tärkeää. Se millä tasolla kuntoutuja on omassa kuntoutumisprosessissaan vaikuttaa siihen minkä tason toiminta on prosessia eteenpäin vievää. Projektille on laadittu nettisivut keväällä 2007 osoitteeseen www.kakspy.com/kakspy/fyysinen-projekti/iloaelamaan_index.htm 2.1 LIIKUNTA Projektitoimintaa kesällä 2007 on sekä yksikkö- että yksilötasolla. Jokaisessa Kakspy:n yksikössä on laadittu tai laaditaan parhaillaan viikko-ohjelmaa, mistä näkyy kunkin yksikön liikuntatarjonta. Tässä vaiheessa projekti pyrkii lisäämään ja monipuolistamaan yksikössä tapahtuvaa liikuntatoimintaa esimerkiksi tukemalla välinehankintoja suunnitelmien mukaan. Viikko-ohjelmassa huomioidaan myös kuntien järjestämät ryhmät ja Kakspy:n omat ryhmät. Kuntoutujille tehdään yksilölliset liikuntasuunnitelmat. Viikko-ohjelma pohjalta etsitään jokaiselle kuntoutujalle ne liikuntapalvelut, jotka yksilöllinen kuntoutumistilanne tai kuntoutumissuunnitelma huomioon ottaen ovat tarkoituksenmukaiset ja mielenterveyskuntoutumista tukevat. Liikuntasuunnitelman toteutumista seurataan liikuntakorteilla (raportin liitteenä). Kuntoutujien tavoitteena on 3-7 liikuntasuoritusta per viikko. Suorituksena pidetään vähintään ½ tuntia kestävää liikuntaa. Seurantamenetelminä ovat myös verenpaineen ja painon mittaus, kolesteroliarvojen mittaus ja UKK:n kävelytesti. Kaikkia seurantoja ei toteuteta jokaisessa yksikössä. Tavoitteena on, että kaikkien yhdistyksen piirissä olevien kuntoutujien verenpainetta ja painoa seurataan koko projektin ajan säännöllisesti. Muiden mittareiden osalta yksiköt valitsevat itselleen sopivimmat kuntoutumisporras huomioiden. 6

Kuva 3. Esimerkki yksiköissä kootuista viikko-ohjelmista, jossa erottuu eri tahojen järjestämä liikuntatoiminta, joista kuntoutuja yksilöllisesti valitsee omaan suunnitelmaan haluamansa. Kuva 4. Viikko-ohjelmaa hyödyntäen tehty yksilöllinen liikuntasuunnitelma, jonka toteutumista seuraa liikuntakortilla kuntoutuja itse ohjaajan avustuksella. 7

2.1.1 Sateenkaarimalli, Liiku mieli hyväksi -hankkeen pilottiryhmä Kotkassa Liiku mieli hyväksi (2006-2009) on jatkoa valtakunnalliselle Mielenterveyskuntoutujien liikunnan kehittämishankkeelle, jonka rahoittaja on opetushallitus ja taustaorganisaationa Suomen Mielenterveysseura. Jatkohankkeen tavoitteena on lisätä mielenterveyskuntoutujien liikuntaryhmiä kunnissa, koordinoida mielenterveysseurojen liikuntavastaavien toimintaa sekä tuottaa liikunnasta ja mielenterveydestä ammattikorkeakoulu tasoista oppimateriaalia. Hankkeessa on mukana kaksikymmentä kuntaa; Vantaa, Vaasa, Laukaa, Iisalmi, Juuka, Pudasjärvi, Kemi ja Posio (edeltäneestä hankkeesta) sekä uusina osallistujina Kotka, Miehikkälä, Ilmajoki, Kurikka, Ranua, Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Vuolijoki, Turku, Loimaa ja Pori. Liiku mieli hyväksi -hankkeen pilottiyksikkönä syksystä 2006 lähtien on ollut mukana Kakspy:n kuntouttavan palveluasumisen yksikkö Sateenkaari. Aluksi Kotkan kaupunki järjesti Sateenkaaren kuntoutujille UKK:n kävelytestin ja muutamia verikokeita. Sen jälkeen jokaiselle laadittiin henkilökohtainen kuntoiluohjelma. Ohjelmat pitivät sisällään kävelyä, uintia, kuntosalia ja juoksua. Tavoitteena oli, että jokainen liikkui 3-7 kertaa viikossa. Lyhyen kokeilun jälkeen Sateenkaaressa kuitenkin päädyttiin siihen että, kaikki liikkuvat yhdessä. Yksilölliset suunnitelmat poistettiin ja aloitettiin yhteisen suunnitelman perusteella osallistuminen kaupungin liikuntatoimintaan. Nyt kuitenkin Iloa elämään projektin myötä yksilöllistä suunnittelua on jatkettu. Suurin osa yksikön asukkaista liikkuu päivittäin, muutama työssä käyvä kuntoutuja liikkuu vähemmän. Maanantaisin Sateenkaari osallistuu kaupungin järjestämään ryhmään, torstaisin seurakunnan salissa venyttelyyn tai pallopeleihin ja perjantaisin he käyvät kuntosalissa ja uimassa. Lisäksi jokaiselle päivälle on suunniteltu rennompi päiväkävely. Keväällä 2007 järjestetyn kävelytestin tulokset olivat parantuneet kesäkuun testiin mennessä ja monilla painon pudotus on ollut huomattavaa. Henkilökunnan aktiivisuuden ja esimerkkinä olemisen kautta toiminnoista on saatu pysyvä osa arkea ja kuntoutujat lähtevät mukaan mielellään. Henkilökunta kokee aktiivisen liikuntatoiminnan yksikössä olevan heillekin enemmän mahdollisuus kuin lisätyötä. Heille kuntoutujien kanssa liikkuminen tukee myös omaa työhyvinvointia. Tähän asenteeseen pyrkiminen kautta linjan mielenterveystyötä tekevien ihmisten parissa voidaan pitää yhtenä projektin keskeisenä tavoitteena. Selkeä etu Sateenkaaren onnistumiseen toiminnan muutoksessa on henkilökunnan asenteen ja kuntoutumisportailla edenneiden asukkaiden lisäksi ollut yksikön sijainti keskeisellä paikalla Kotkan saarella lähellä niitä palveluita, joita on tarvittu. 2.1.2 Liikuntatoiminta Valkeakaaressa Valkeakaari on kuntouttavan palveluasumisen yksikkö ja se lisäsi yksikkönsä liikuntatoimintaa runsaasti syksyllä 2006 kun Sateenkaaresta tuli kaupungin hankkeen pilotti ja Iloa elämään projektia oli haettu. Teema oli pinnalla. Valkeakaaren liikuntatoimintaan paneutumista on helpottanut se, että ohjaajista yhdellä on fysioterapeutin koulutus. Projektin tässä vaiheessa Valkeakaari seuraa kuntoutujiltaan verenpaineen ja painon lisäksi kolesteroli arvoja yhteistyössä Kouvolan seudun sydänyhdistyksen kanssa. 8

Kuva 5. Valkeakaaren viikko-ohjelma, josta näkee ryhmiin osallistuvien määrät. Yksikössä ohjelmasta löytyy lisäksi jokaisen osallistujan nimi. 2.1.3 Projektin tilanne muissa yksiköissä Kaikissa yksiköissä on aloitettu tekemään viikko-ohjelmia yksikön mahdollisuuksista toteuttaa liikuntatoimintaa kuntoutumistyössä. Näiden pohjalta jokaiselle kuntoutujalle suunnitellaan yksilölliset liikuntasuunnitelmat. Suunnitelmat tehdään tuetussa asumisessa, kuntouttavassa palveluasumisessa, tehostetussa palveluasumisessa, päivätoiminnoissa ja kotikuntoutuksessa oleville mielenterveyskuntoutujille. Yksikkötasolla projektin eteenpäin vieminen tapahtuu liikuntavastaavan ja kuntoutujatyöparin toimesta projektivastaavan ohjauksella. Kunnallisen liikuntatarjonnan hyödyntämisen helpottamiseksi yksikkötasolla tapahtuvaa toimintaa aletaan projektin puitteissa laajentaa jatkossa. Tästä esimerkkinä on jo Karhulassa Viis- ja Kuuskaaren yhteistyö mietittäessä liikuntamahdollisuuksien lisäämistä asukkaille. Yhteistyön tulokset ovat tärkeitä projektin kannalta, koska kyseisten yksiköiden asukkaat ovat kuntoutumisportaillaan eri asemassa vaikka fyysisesti toimitaan lähekkäin. Haminan Klubitalossa on aloitettu kerran viikossa venyttely / rentoutusryhmä Haminalaisille kuntoutujille. Alkuvaiheessa toiminta on ollut keppijumppaa projektivastaavan vetämänä. Ryhmän osallistujien fyysinen ja psyykkinen kunto vaihtelee toisistaan ja keski-ikä on melko korkea. Silti ryhmä on sitoutunut ja kooltaan 10 henk. mitä alun odotuksiin nähden pidetään melko korkeana. Palautekeskusteluissa osallistujien ja henkilökunnan kanssa on todettu, että alustavat keskustelut fyysisestä hyvinvoinnista, projektin esittely ja yhteinen sisällön suunnittelu ovat edesauttaneet myönteisen asenteen syntymistä. Ryhmätoiminnan sisältö vastaa kuntoutujien tarpeita ja se, että ohjaaja tulee ulkopuolelta, toimii motivaattorina osallistujille. 9

Kuva 6. Stakesin asumispalveluiden portaat tuen ja ohjauksen tarpeen mukaan rakennettuna. Toteutettaessa fyysistä hyvinvointia tukevaa toimintaa on huomioitava asiakaskunnan kuntoutumistilanne. 2.1.4 Projektin järjestämä kaikille mielenterveyskuntoutujille avoin liikuntatoiminta Kesän ohjelma maanantai-iltapäiviin klo 14-15.30 4.6 Pallopelejä (Mansikkalahti) 23.7 Tikanheitto,kroketti (Mansikkalahti) 11.6 Polttopallo(Mansikkalahti) 30.7 Keppijumppa (Katariinanpuisto) 18.6 Kävelyretki (Santalahti) 6.8 Ultimate,frisbee peli (Katariinanpuisto) 25.6 Frisbeengolf (Katariinanpuisto) 13.8 Olympialaisiin harjoittelua (Puistolan 2.7 Rantalentis (Mansikkalahti) kenttä) 9.7 Sauvakävely/kävely (Mansikkalahti) 20.8 X-hippa, peili, väri, viimeinen pari 16.7 Jalkapallo ja kävelyjalkapallo uunista ulos (Katariinanpuisto) (Kotkan keskuskenttä) 27.8 Kesäkauden päättäjäiset Seurakuntakeskuksessa torstaisin venytellen virkeyttä/pallopelejä klo 14-15.00 Muut tapahtumat Pesäpallo-ottelu Haminan Vallikentällä 14.8.2007 Kakspy:n kesäolympialaiset Karhulan keskuskenttä 29.8.2007 Liiku mieli hyväksi hankkeen kanssa osallistuminen Miehikkälässä järjestettäviin hyvän mielen kisoihin 22.8.2007 Valkeakaaresta on osallistumassa muutama miespuolinen kuntoutuja Rovaniemellä 25.8.07 järjestettäviin Mielenterveyden Keskusliiton yleisurheilukilpailuihin Repoveden kansallispuistoon järjestetään päiväretki syyskuussa 2007 Arvilan ratsastustilalle Iittiin järjestetään liikuntapainotteinen elämyspäivä 5.9.2007 2.2 RAVINTO Pääpaino projektin alkuvaiheessa on ollut liikunnassa. Se on merkittävin suoraan fyysiseen hyvinvointiin vaikuttava tekijä. Lisäksi projektin aloitusvaiheen sattuessa kesäajalle, liikuntatoiminnalla käynnistäminen on helppoa, vuodenajan tarjotessa lukuisia liikunnan mahdollisuuksia. Toisaalta monet kaupungin järjestämät liikuntatoiminnot ovat kesäisin lopetettuina, joten oman projektimme tarjoamat mahdollisuudet korvaavat ne. Näin pedataan myös syksyllä alkavaa uutta lukuvuotta kuntien ja kansalaisopistojen toimintoihin osallistumiselle. 10

Ensimmäisen puolen vuoden aikana on kuitenkin ravinnon osalta projektivastaavan toimesta kartoitettu yksiköiden ruokalistat ja ruokailun käytännöt, jotka ovat olleet erittäin terveelliset ja ruokailuun liittyvään ohjaukseen on panostettu paljon jo aiemmin. Projektin haasteeksi jatkossa jää mielenterveyskuntoutujan vapaa-ajan syömiseen (illat ja viikonloput) liittyvät epäterveelliset valinnat. Se tavoitteellinen työskentely tulee olemaan terveystiedon siirtämistä, motivointia ja sitä kautta muutoksia mielenterveyskuntoutujan arjessa. Syksyllä aloitetaan ravintoryhmä (esite raportin liitteenä), jossa on tarkoitus löytää jokaiselle ryhmään osallistuvalle kuntoutujalle kevyemmät ruokailutottumukset ja opettaa terveellisten valintojen tekemiseen. Ryhmä on suunnattu Kotkassa kotona asuville mielenterveyskuntoutujille ja siihen otetaan 8 henkilöä. Ryhmä sisältää keskustelua ja kokemusten vaihtamista, ruoka-aineisiin tutustumista (rasvan laatu, suolan määrä sekä kokonaiskalorimäärät) ja terveellisten arkiruokien valmistamista. Yhteistyöstä on sovittu Kymenlaakson Martat ry:n kanssa, joka osallistuu ryhmään ulkopuolisena asiantuntijana. Ryhmässä käytetään Mielekäs päivä -työkirjaa, joka sisältää tietoa ravitsemuksesta sekä tehtäviä, jotka auttavat ryhmäläisiä tutkimaan omia mahdollisuuksiaan muutokseen ruokavaliossa. Ruokapäiväkirjaa käytetään mitattaessa muutosta. Keskeistä on esim. päivittäisissä kalorimäärissä tapahtuva muutos, jonka seuranta jatkuu ryhmäkokoontumisten päätyttyä. Ryhmä kokoontuu 18.9 alkaen aina tiistaisin klo 10.30-12.30 yhteensä 10 kertaa Mahdollisuuksien talolla. Ryhmän jälkeen Kakspyn kotikuntoutus jatkaa terveelliseen ravintoon liittyvää ohjausta osallistujien kotona. 2.3 TUPAKKA Tupakoinnin haitoista ja terveysriskeistä on tämän päivän yhteiskunnassa tietoa saatavilla riittävästi. Kuten projektin tavoitteita laadittaessa on huomioitukin, oleellista on saada tieto sovellettua mielenterveyskuntoutujan arkeen. Asiasta on käyty keskustelua yksiköissä ja kuntoutujien kanssa läpikäytäessä projektin tavoitteita. Joidenkin kuntoutujien kanssa on herännyt keskustelua halusta lopettaa / vähentää tupakointi. Menetelmät ja keinot selvinnevät syksyn 2007 aikana projektin edetessä ja tähän mennessä aloitettujen toimenpiteiden vakiintuessa. Tässä vaiheessa tiedetään jo, että jonkinlaista ryhmätoimintaa tullaan järjestämään asian tiimoilta, yhdistyksen järjestämänä liitetään myös henkilökunnan hyvinvointiprojektin nimissä vastaavaa toimintaa. Rahoittajan kanssa tullaan neuvottelemaan mahdollisuudesta käyttää vuoden 2008 projektirahaa tupakan vieroitukseen käytettäviin nikotiinivalmisteisiin. Sponsorimahdollisuutta kys. valmisteisiin ei ole. Koska tupakoinnista vieroittumiseen on nykyisin olemassa myös lääkkeitä, selvitetään yhteistyössä lääkäreiden kanssa mielenterveyskuntoutujan mahdollisuudet käyttää kyseisiä lääkkeitä yhdessä jo olemassa olevan yksilöllisen lääkityksen kanssa. Vieroittumiseen käytettävien lääkkeiden hankinta voi mielenterveyskuntoutujan taloudellinen tilanne huomioon ottaen estyä valmisteiden kalleuden vuoksi. Kolmen kuukauden kestänyt tupakoimattomuus palkitaan projektin tiimoilta urheiluliikkeen lahjakortilla. 11

2.4 TALOUS RAY:n edustajan kanssa käytiin keskustelua projektin tavoitteista, raportoinnista ja rahan suuntaamisesta toukokuussa 2007. Keskustelua projektin toteuttamisesta jatkettiin myös johtoryhmässä ja laajennetussa johtoryhmässä. Pääkohtana keskusteluista otetaan huomioon, että projektirahalla tuettavat välinehankinnat ja ryhmäliput eivät ole keskeisellä sijalla projektin talouden suunnittelussa. Tavoitteiden saavuttamiseksi konkreettiset, lähellä arkea olevat toiminnot ja niiden tukeminen ja aikaansaaminen ovat keskeisemmässä roolissa. Projektin alkuvaiheessa tehtyä taloussuunnitelmaa on tarkennettu kesän aikana ja suunnitelman mukaan syksyllä panostetaan palkka-, vuokra- ja matkakulujen lisäksi niihin hankintoihin, jotka yksikkötasolla helpottavat liikuntatoiminnan lisäämistä yksiköissä arjen tasolla ja tukevat yksilöllisien liikuntasuunnitelmien toteutumista sekä kuntoutujien motivointia. Lisäksi budjetissa otetaan huomioon yhdistystasolla toteutettavat yhteiset liikuntatoimintoja sisältävät tapahtumat. Tärkeitä hankintoja projektin tässä vaiheessa ovat myös seurannan ja mittaamisen mahdollistavat välineet. Syksy 2007 Palkkakulut 25 000 Toimitilavuokrat 1 200 Puhelinkulut 200 Kokouskulut 150 Matkakulut 1 500 Tapahtumat; Olympialaiset 800 Ratsastus x 2 500 Repovesi-maastoretki 1 500 Viikottaiset yhdistystason toiminnat 2 500 (sis. liikuntatilavuokran syksyn ajaksi) Liikuntavälinehankinnat 2 000 Mittarit ja seuranta 1 500 (sis.kunnallinen verenpaine ja kolesterolimittaus, seurantaryhmän tarkastukset) yhteensä 38 550 3. YHTEISTYÖ Projektin aikaiset keskeiset yhteistyökumppanit ovat Kakspy:n yksiköt, Valkealan kunta, Haminan ja Kotkan kaupungit, Liiku mieli hyväksi hanke, Kymenlaakson psykiatrinen sairaala, toiminnallisen kuntoutuksen osasto, Kymenlaakson Martat ry, Lilly (Mielekäs päivä), projektialueen kansalaisopistot ja Kotkan opisto. 12

Projektin käynnistysvaiheessa tärkeitä ovat olleet Liiku mieli hyväksi hanke, Kakspy:n yksiköt ja vertaiset. Aktiivista yhteistyötä myös muiden tahojen kanssa on tässä vaiheessa aloitettu. Yhteistyökumppaneista kootaan ohjausryhmä syksyn 2007 aikana. 4. ARVIOINTI Liikunnan seurantaa toteutetaan liikuntakorteilla jokaisessa yksikössä. Painoa ja verenpainetta seurataan lähes jokaisessa yksikössä. Muutamissa yksiköissä seurataan lisäksi kolesteroliarvoja. Syyskuusa 2007 Kotkan kaupunki järjestää UKK:n kävelytestin, johon pyritään saamaan mahdollisimman moni kuntoutuja mukaan. Liiku mieli hyväksi -hankkeen kanssa tehtävän yhteistyön ansiosta kaikki Kakspy:n toimintojen piirissä olevat kuntoutujat voivat osallistua, paikkakunnasta riippumatta. Testi uusitaan keväällä 2008. Seurantaryhmä Osasta projektiin osallistuvista mielenterveyskuntoutujista tehdään henkilökohtainen seuranta, joka perustuu mittauksista ja kokeista saatavien tulosten seurantaan on merkittävä ja mielenkiintoinen osa tulosten tarkastelua. Seurantaryhmään valitaan n. 5-8 kuntoutujaa. Jokaisesta yksiköstä pyritään saamaan yksi kuntoutuja sitoutumaan seurantaan. Seuranta kestää koko projektin ajan. Seurannan aikana kuntoutujille annetaan tietoa liikunnasta, tupakasta ja ravinnosta. Fyysisen hyvinvoinnin paranemista mitataan koko seurannan ajan. Seurannan alussa kerättävät tiedot: - kartoitetaan nykyiset elämäntavat (tupakointi, ravinto ja liikunta) - verenpaine - paino - pituus - ikä - sukupuoli - lääkitys - kolesteroliarvot Seurannan aloitus Laaditaan kuntoutujalle yksilöllinen liikuntasuunnitelma. Liikuntasuunnitelman toteutumista seurataan liikuntakortilla. Kuntoutujat suorittavat ja lihaskuntotestin ja UKK:n kävelytestin. Testien tavoitteena on seurata kuntoutujan fyysisen suorituskyvyn kehittymistä projektin ajan. Seurannat Joka kuukausi mitataan verenpaine ja paino. Kolesteroliarvo mitataan 2 krt/v UKK:n kävelytesti suoritetaan 2 krt/v Lihaskuntotesti suoritetaan 2 krt/v Teeman huomioiminen kuntoutumissuunnitelmassa Projektivastaavan / lääkärin suorittamat haastattelut 13

Projektin etenemistä seuraa projektiryhmä, johon kuuluu yksiköiden vastuuhenkilöt. Lisäksi syksyllä 2007 perustettava ohjausryhmä, jossa on mukana yhteistyökumppaneiden edustus. Projektin seuranta toteutetaan useina kirjallisina raportteina sekä järjestettävän toiminnan osallistujaseurantana. Projektin seurannan pohjana ovat projektissuunnitelma sekä projektin talousarvio. Vastuu projektin etenemisestä on projektivastaavalla, joka raportoi toiminnan seurannasta yhdistyksen arviointi- ja kehittämistyöryhmälle. Projektiin osallistujien määrä on tärkeä seurantamenetelmä, tärkeämmäksi nousee osallistujien subjektiiviset kokemukset, joita seurataan kirjallisen palautteen avulla, erityisesti seuranta- ja projektiryhmältä. Kuva 7. Projektien arviointikortti, jolla kerätään yleistieto projektin toteutuksesta seuranta- ja projektiryhmältä kerran vuodessa, ohjausryhmältä ja yhteistyötahoilta projektin päätyttyä 14

5. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA JATKOSUUNNITTELUA Sateenkaarimallin mukaan yhdessä liikkuminen ja Valkeakaaren yksilöllisemmin tapahtuva liikunta ovat kumpikin olleet toimivia malleja. Sateenkaaressa toteutettavalla mallilla henkilökunnan mukana ololla on sekä hyviä että huonoja seurauksia. Hyvinä pidän henkilökunnan ja toisten kuntoutujien esimerkin antamista ja ohjaamista liikunnassa sekä sosiaalisten taitojen paranemista. Liikuntaa aloittavalle yhdessä liikkuminen on erittäin tärkeä tuki ja motivaattori. Huonoksi puoleksi jää yksilölliseen liikuntatarpeeseen vastaaminen. Tärkeää on projektin aikana löytää keinot, joilla kuntoutuja itse yksilöllisesti ottaa vastuun omasta liikkumisestaan sen jälkeen kun hän ei enää ole yhteisön jäsen. Milloin kuntoutujan pitäisi alkaa ottamaan vastuuta liikkumisestaan? Yksiköiden ja kuntien erilaisuuden vuoksi projektin aikana muokkautuu varmasti jokaiseen yksikköön omanlaisensa toimintamalli. Kuntien kanssa tehtävän yhteistyön ja yksiköiden välisen yhteistyön tulokset tulevat luonnollisesti vaikuttamaan projektin tavoitteiden toteutumiseen. Henkilökunnan asenteet fyysiseen hyvinvointiin heijastuvat suoraan kuntoutujiin. On vaikea motivoida toisia liikkumaan, jos ei itse pidä asiaa tärkeänä. Yhtenä projektin suurimpana haasteena onkin saada mielenterveyskuntoutujien kanssa työskentelevät henkilöt näkemään asian tärkeys koko kuntoutusprosessissa. Fyysiseen hyvinvointiin huomion kiinnittäminen kuntoutumisprosessissa ei saisi tuntua työntekijöistä lisätyönä eikä suurelta rasitteelta. Yksikkötasolla toteutettavien liikuntaryhmien vetäjällä on suuri merkitys. Projektivastaavan vetämissä ryhmissä on ollut mukana niitäkin kuntoutujia, jotka eivät aiemmin ole osallistuneet liikuntatoimintaan ja joiden ei olisi uskottu osallistuvan liikuntaryhmiin. Jatkossa pitää miettiä miten vastaavien ryhmien toteutus kuntoutumistyössä suunnitellaan. Kaikki kuntoutujat eivät pysty osallistumaan kuntien järjestämiin ryhmiin siinäkään tapauksessa, että toiminta on tarkoitettu erityisryhmille. Tehostetussa palveluasumisessa olevien kuntoutujien kunnallisiin liikuntaryhmiin osallistumisen esteinä näyttäisi olevan, huono psyykkinen kunto ja ikääntyminen. (kts. kuva 6.) Jatkossa on mietittävänä esim. liikuntakortin tarkoituksenmukaisuus niiden kuntoutujien ohjauksessa, joiden kohdalla tavoitteet ovat enemmän ylläpitäviä kuin fyysistä kuntoa parantavia. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kuntouttavan palveluasumisen yksiköiden asukkaiden sekä osan itsenäisesti asuvien kuntoutujien on vaivattominta siirtyä kuntien järjestämiin liikuntaryhmiin. Näillä portailla kuntoutuminen on edistynyt siihen vaiheeseen, että he pystyvät henkilökunnan tuella ja motivoinnilla osallistumaan ryhmiin. Tuetussa asumisessa olevien kuntoutujien motivoiminen on haasteellista, koska henkilökunnan antama tuki ei ole kokoaikaista eikä edes jokapäiväistä. Tässä projektin vaiheessa, kun takana on vasta 5 kuukautta, on hyvä herätellä kysymyksiä. Projektin edetessä löytyy käyttökelpoiset ja onnistuneet mallit ja karsiintuu pois ne vaihtoehdot, jotka kohderyhmä huomioiden eivät ole olleetkaan toimivia. 15

Lisätietoja ja tarkennuksia Projektivastaava Olli Laakso 040-7103263 olli.laakso@kakspy.com Projektikoordinaattori Soile Pitkänen 040-7103203 soile.pitkanen@kakspy.com 16