AIKUISSOSIALITYÖ TÄNÄÄN JA HUOMENNA Teemakokous Tampereella 20.5.2017 SOSIAALITYÖ JA OSALLISTUMISTULO Jarl Spoof
OSALLISTUMISTULON TAUSTAA Työvoima- ja sosiaapolitiikan paradigmamuutos. Juhana Vartiainen: Hae töitä tai itke ja hae töitä! Vastuun siirtäminen yksilöille ja markkinoiden avaaminen kilpailulle (vrt. Soteuudistus). Ristiriita perustuslain 18 :n kanssa ( julkishallinnolla on vastuu edistää työllisyyttä ja turvata jokaiselle oikeus työhön ja toimeentuloon). Suomi saanut toistamiseen moitteita Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta siitä, että rikkoo työmarkkinatuen osalta selvästi sopimuksen velvoittamaa vähimmäistasoa, eikä ole ryhtynyt toimenpiteisiin asian korjaamiseksi.
OSALLISTUMISTULON TAUSTAA Kela-uudistuksen synnyttämä markkinarako. Syrjäytymisen lisääntymisen synnyttämä uhka ja pelko sen poliittisista seurauksista. Valmistautuminen Sote-uudistuksen säästötoimiin ja niiden vaatimiin organisaatio- ja tehtävärakenteiden muutoksiin. Esitykset liittyvät hallituksen kannustusloukkujen purkuun ja sosiaaliturvan vastikkeellistamiseen.
TYÖRYHMÄN ESITYKSET Köyhään miehen Tanskan malli Lähtee asiaakkaan tarpeista ja on itsessään kuntouttavaa. Osallistumistuki olisi työmarkkinatuen suuruinen etuisuus, joka jakaantuisi aktiiviosaan ja passiiviosaan. Se kohdistuisi kaikkiin pitkäaikaistyöttömiin tietyn työttömyysjakson jälkeen riippumatta henkilöiden sosiaalityön tarpeesta. Aktiiviosa edellyttäisi osallistumista aktivointitoimiin, kuten vapaatehtoistyöhön, pieniin keikkatyöihin, kielikurssille tai integraatiota tukevaan kerhotoimintaan, jota asiakas voisi itse ehdottaa tai valita järjestöjen, yrityksten jne. tarjoamalta listalta. Oikeus muihin työvoimapalveluihin säilyy. Suhde nuorisotakuuseen? Toimenpiteistä sovittaisiin sosiaalityöntekijän kanssa palvelusuunnitelmassa ja hoidettaisiin vähällä byrokratialla.
TYÖRYHMÄN ESITYKSET Kieltäytymisestä aktivointitoimista seuraisi putoamiseen toimeentulotuen perusosan suuruiselle passiiviosalle, josta voisi palata takaisin aktivointitoimenpiteitten piiriin. Tuen maksatukselle ei olisi aikarajaa. Jos asiakas kieltäytyy tarjotusta työstä tai työvoimapoliittisista toimenpiteistä, häntä saktioitaisiin työttömyysturvan tapaan, kuten karenssilla. Toiminnan ei tarvitsisi tukea työllistymistä, mutta sen tulisi hyödyttää yhteiskuntaa; ei pelkkä harrastustoimintaa. Ei koskisi opiskelijoita, vammaisia tai sairaita. Korvaisi kuntouttavan työtoiminnan tai sosiaalisen kuntoutuksen osittain tai kokonaan. Osallistumistulo olisi vastikkeellista tukea mutta siitä puuttuu kannustava elementti. Ehkäisevällä toimeentulotuella voitaisiin kuitenkin korvata osallistumiseen liittyviä kuluja.
HALLITUKSEN PÄÄTÖKSET Hallitus on päättänyt kokeilusta: Selvitetään osallistumistuloa ja kuntouttavan työtoiminnan kehittämistä. Selvitetään vähentääkö toimintamalli viimesijaisten etuisuuksien käyttöä? Kokeilu käynnistyy keväällä 2017 ja kokeiluun valittujen sosiaalityöntekijöiden koulutus tapahtuu syksyllä 2017. Työskentely asiakkaitten kanssa aloitetaan vuoden 2018 alussa ja kokeilu päättyy vuoden 2018 lopussa.
VAIKUTUKSET SOSIAALITYÖHÖN JA ASIAKKAITTEN ASEMAAN? Auki olevia kysymyksiä Miten resurssit riittävät uudistuksen toimeenpanoon, kun tavoitellaan kustannussäästöjä? Tanskassa toiminta käynnistettiin yhdistävällä sosiaali- ja terveystoimi. Ehdotettuun kokeiluun osoitettaisiin ilmeisesti vain muutama työvoimahallinnon irtisanomisuhan alainen asiantuntija. Miten tässä onnistutaan? Esityksen julkilausuttu tavoite on kuntouttavan työotteen vahvistaminen. Miten siinä onnistutaan, ilman moniammatillisia tiimejä ja tarvittavia resursseja?
VAIKITUKSET SOSIAALITYÖHÖN JA ASIAKKAITTEN ASEMAAN? Ellei lisäresursseja saada, niin miten nykyisiä asiakkaan taloudelliseen avustamiseen liittyviä perustoimintoja ehditään hoitaa? Mikä tulee olemaan täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen tulevaisuus sosiaalityön välineinä (mm. Kelan esitykset tukien yhdistämiseksi)? Väheneekö työntekijöiden harkintavalta asiakkaitten avustamisessa? Entä muiden aikuissosiaalityön osa-alueiden kehittäminen, jääkö tilaa esim. rakenteelliselle ja ennaltaehkäisevälle työlle?
VAIKUTUKSET SOSIAALITYÖHÖN JA ASIAKKAITTEN ASEMAAN? Resurssit kannattaa suunnata niille, jotka työllistyvät helpommin Epäselvyys, konkretian puute ja kaunopuheisuus leimaavat raporttia. Kokonaisvaikutusten arviointia sosiaalityöhön ja eri asiakkaitten asemaan ei tehdä. Osa asiakkaista voi hyötyä ehdotetusta mallista, mutta miten käy asiakkaitten, joilla on sosiaalityön tarve, jos paljon uusia asiakkaita tulee tuen piiriin ja toimintamallilla pyritään korvaamaan kuntouttavaa työtoimintaa ja muita kokonaisvaltaisempia työmuotoja? Yrityshankkeita on jo vireellä, jotka odottavat työvoimahallinnon ulkoistuksia ja osallistumistulon käyttöönottoa ( kerman kuorimista päältä ). Miten tämä vaikuttaa toiminnan suuntaamiseen? Löytyykö riittävästi osallistavaa toimintaa esim. syrjäytyneille asiakkaille, ja miten mallissa tapahtuu asiakkaitten ohjaaminen ja toiminnassa tukeminen?
VAIKUTUKSET SOSIAALITYÖHÖN JA ASIAKKAITTEN ASEMAAN? Miten paljon asiakkaita jää kokonaan työvoiman ja palveluiden ulkopuolelle vaapaaehtoistyön varaan? Miten sosiaalityön autonomia kärsii, kun asiakkuus ei määrity ammatillisen tarvearvion, vaan työvoimapoliittisten intressien perusteella? Entä miten käy asiakkaan perustuslain ja toimeentulotukilain takaamille oikeuksille? Kapeneeko aikuissosiaalityö tehtävät ja kohde?
MIKÄ VAIHTOEHDOKSI? Miksei osallisuutta ja vastuunkantamista saisi palkita sen sijaan että tehdään niistä velvoittavia? Osallisuuden tukeminen voimassa olevan lainsäädännön ( mm. sosiaalihuoltolaki) keinoin. Ja Toimeentulotuen uudistamista selvitelleen työryhmän esittämällä tavalla (mm. ammatilliseen hankintaan perustuva sosiaalihuollon tuki ja kuntoututusraha, nuorten palveluohjaus). Yhteisöllisen työn ja asiakasraatien ja ennaltaehäkäisevän lastensuojelutyöhön keinoin, ilman että perusturvasta tehdään vastikkeellista.
MIKÄ VAIHTOEHDOKSI? Osallistava työote tulisi liittää osaksi kokonaisvaltaista aikuissosiaalityö kehittämisohjelmaa, jonka tavoitteena olisi psykososiaalisen ja kuntouttavan työn sekä yhteisöllisen ja rakenteellisen työn kehittäminen. Jos pitkäaikaistyöttömät siirretään esitetyllä tavalla sosiaalityön vastuulle, niin työvoimahallinnosta tulee siirtää riittävät resurssit moniammatillisen yhteistyön turvaamiseksi. Yhteistyö terveydenhuoltoon tulee myös varmistaa. Tärkeintä on vahvistaa asiakkaitten luottamusta sosiaalityöhön. Tämä edellyttää sosiaalityön itsenäisten kehittämismahdollisuuksien ja niitä tukevien rakenteiden turvaamista.
LOPUKSI Moni kakku päältä kaunis, kuorelta kovin sileä, vaan on silkkoa, akanoita alla kuoren Kalevala 33:77-88 Silkko tarkoittaa pelkistä pettujauhoista tehtyä leipää.