Mittaustulosten tilastollinen käsittely

Samankaltaiset tiedostot
Mittausepävarmuuden laskeminen

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mitä kalibrointitodistus kertoo?

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1

t osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä

Mittausepävarmuuden laskeminen ISO mukaisesti. Esimerkki: Campylobacter

Mittausten jäljitettävyysketju

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE

Laskentaohjelma mittausepävarmuuden

Kemometriasta. Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi

Virhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus.

r = n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Mittaustekniikka (3 op)

Tilastotieteen kertaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

Hämeenlinna Jari Lindblad Jukka Antikainen

MITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP

Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö

Tilastollinen aineisto Luottamusväli

761121P-01 FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 1. Oulun yliopisto Fysiikan tutkinto-ohjelma Kevät 2016

MITTAUSRAPORTTI 7017A PÄÄSTÖMITTAUKSET KREMATORIO KAJAANIN SEURAKUNTA

ph-määrityksen MITTAUSEPÄVARMUUS

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: Lokaatio ja hajonta

AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja ISKUTILAVUUDEN MITTAAMINEN. 1. Tarkastuksen käyttö

Ene LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

MTTTP5, luento Otossuureita ja niiden jakaumia (jatkuu)

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE Ratkaisut ja arvostelu < X 170

¼ ¼ joten tulokset ovat muuttuneet ja nimenomaan huontontuneet eivätkä tulleet paremmiksi.

PANK-4113 PANK PÄÄLLYSTEEN TIHEYS, DOR -MENETELMÄ. Asfalttipäällysteet ja massat, perusmenetelmät

Standardin SFS-EN ISO/IEC 17025:2017 asettamat vaatimukset (mikrobiologisten) menetelmien mittausepävarmuuden arvioinnille ja ilmoittamiselle

Mittausten jäljitettävyys laboratorion näkökulma

Luottamusvälit. Normaalijakauma johnkin kohtaan

Johdatus tilastotieteeseen Testit suhdeasteikollisille muuttujille. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen

Ulkoilman SO 2 -, NO- ja O 3 -mittausten kansallisen vertailumittauksen tuloksia. Karri Saarnio Ilmanlaadun mittaajatapaaminen 11.4.

Tilastotieteen kertaus. Kuusinen/Heliövaara 1

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

Tehtävät. 1. Ratkaistava epäyhtälöt. a) 2(4 x) < 12, b) 5(x 2 4x + 3) < 0, c) 3 2x 4 > 6. 1/10. Sukunimi (painokirjaimin)

Otoskeskiarvo on otossuure, jonka todennäköisyysjakauma tiedetään. Se on normaalijakauma, havainnollistaminen simuloiden

Hiidenveden vedenlaatu

Testejä suhdeasteikollisille muuttujille

S OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Diskreetin satunnaismuuttujan odotusarvo, keskihajonta ja varianssi

Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia

/1. MTTTP1, luento Normaalijakauma (jatkoa) Olkoon Z ~ N(0, 1). Määritellään z siten, että P(Z > z ) =, graafisesti:

Estimointi populaation tuntemattoman parametrin arviointia otossuureen avulla Otossuure satunnaisotoksen avulla määritelty funktio

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

Mittausepävarmuudesta. Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia

Ene LVI-tekniikan mittaukset ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET TYÖOHJE

Aktiivisuus ja suojelumittareiden kalibrointi

Taajuusmittauskilpailu Hertsien herruus Mittausraportti

tilastotieteen kertaus

Varausta poistavien lattioiden mittausohje. 1. Tarkoitus. 2. Soveltamisalue. 3. Mittausmenetelmät MITTAUSOHJE (5)

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI

Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä?

Harjoitus 2: Matlab - Statistical Toolbox

AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja

Korvausvastuun ennustejakauma bootstrap-menetelmän avulla

Estimointi. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Hiukkaspäästöjen mittaus

Luento KERTAUSTA Kaksiulotteinen jakauma Pisteparvi, Toyota Avensis -farmariautoja

Älykäs katuvalaistus ja valaisimen elinikä. Hans Baumgartner Muuttuva valaistus- ja liikenneympäristö Aalto Yliopisto

Käyttöohje. Tiiveystesteri

/1. MTTTP1, luento Normaalijakauma (kertausta) Olkoon Z ~ N(0, 1). Määritellään z siten, että P(Z > z ) =, graafisesti:

7.4 Fotometria CCD kameralla

Johdatus tilastotieteeseen Testit suhdeasteikollisille muuttujille. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A

Tilastollinen testaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

Ohje laboratoriotöiden tekemiseen. Sisältö. 1 Ennen laboratorioon tuloa 2. 2 Mittausten suorittaminen 2

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

LIITE 2. ALTISTUMISRAJA-ARVOT OPTISELLE SÄTEILYLLE

PIEKSÄMÄEN MELUSELVITYKSEN MELUMITTAUKSET

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 2: Tilastolliset testit

Sisällysluettelo ESIPUHE 1. PAINOKSEEN... 3 ESIPUHE 2. PAINOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4

DATALOGGERI DT-171 PIKAKÄYTTÖOHJE V 1.2

MTTTA1 Tilastomenetelmien perusteet 5 op Luento , osa 1. 1 Kokonaisuudet johon opintojakso kuuluu

PALLASTUNTURINTIEN KOULU Hiukkasmittaukset

Hiukkavaaran ampumarata, Oulu

MTTTA1 Tilastomenetelmien perusteet 5 op Luento Kokonaisuudet johon opintojakso kuuluu

Koneistusyritysten kehittäminen. Mittaustekniikka. Mittaaminen ja mittavälineet. Rahoittajaviranomainen: Satakunnan ELY-keskus

Wien R-J /home/heikki/cele2008_2010/musta_kappale_approksimaatio Wed Mar 13 15:33:

10. laskuharjoituskierros, vko 14, ratkaisut

Inversio-ongelmien laskennallinen peruskurssi Luento 2

Johdatus varianssianalyysiin. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

TIEMERKINTÖJEN LAATUVAATIMUKSET MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JAAKKO DIETRICH TIEMERKINTÄPÄIVÄT TURKU

Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi

Forest Big Data -tulosseminaari

Transkriptio:

Mittaustulosten tilastollinen käsittely n kertaa toistetun mittauksen tulos lasketaan aritmeettisena keskiarvona n 1 x = x i n i= 1 Mittaustuloksen hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta kuvaa keskiarvon keskivirhe (varianssin neliöjuuri) s = s x n missä keskihajonta s = n i= 1 ( xi x) n Mikäli mittaus tehdään vain kerran, voidaan epävarmuutena käyttää aikaisemmista mittauksista määritettyä keskihajontaa 2 Petri Kärhä 11.3.2004 Luento 7: Kalibrointi ja epävarmuus 1

Esimerkki mittauksen tilastollisesta käsittelystä 3.5 3.25 3 Mittaustulos 2.75 2.5 2.25 2 1.75 1.5 Mittaustulos Mittaustulosten keskiarvo 0 20 40 60 80 100 Mittausten lukumäärä Tarkastellaan mittausta, jossa mitattavaan arvoon (2.5) on summautunut valkoista kohinaa. Kohina on tasajakautunut välille ±1 Petri Kärhä 11.3.2004 Luento 7: Kalibrointi ja epävarmuus 2

Keskiarvo ja keskihajonta 3.5 3.25 3 Mittaustulos 2.75 2.5 2.25 2 1.75 1.5 0 20 40 60 80 100 Mittausten lukumäärä Mittaustulos Keskiarvo+keskihajonta Mittaustulosten keskiarvo Keskiarvo-keskihajonta Mikäli kohinan odotusarvo on 0, keskiarvo konvergoi pikkuhiljaa oikeaan arvoon 2,5 Mittaustuloksista 68% osuu välille x ± s keskihajonta kuvaa yksittäisen mittaustuloksen epävarmuutta Petri Kärhä 11.3.2004 Luento 7: Kalibrointi ja epävarmuus 3

Keskiarvon keskihajonta 0.4 0.3 0.2 Mittausvirhe 0.1 0-0.1-0.2-0.3-0.4 Keskihajonta Keskiarvon keskihajonta -Keskivirheen keskihajonta Virhe 0 20 40 60 80 100 Mittausten lukumäärä Oikea arvo on 68 % todennäköisyydellä välillä x± s x keskiarvon keskivirhe kuvaa keskiarvona lasketun tuloksen epävarmuutta Petri Kärhä 11.3.2004 Luento 7: Kalibrointi ja epävarmuus 4

Esimerkki kalibroinnista ja mittausepävarmuudesta Mittaamme sinisen Laserin tehoa (λ=406 nm, P=1 W) optisen tehon mittalaitteella, joka koostuu pyrosähköisestä (termisestä) detektorista ja elektroniikkaosasta. Laboratorion lämpötila on 25±1 C Ko. laite on kalibroitu vertaamalla tarkempaan tehomittariin (u c =0,1%), punaisella (λ=633 nm, P=100 µw) laserilla. Mittaustulokset vaihtelivat rajusti, joten vertailu toistettiin 10 kertaa. Laitteen kalibrointikertoimelle saatiin arvot: f=1,01, 1,02, 1,01, 1,03, 1,04, 1,01, 1,02, 1,04, 1,03, 1,01. Kalibroinnin aikana laboratorion lämpötila oli 20±1 C Lasketaan kalibroinnin epävarmuus ja mittausepävarmuus sinisellä laserilla Petri Kärhä 11.3.2004 Luento 7: Kalibrointi ja epävarmuus 5

Kalibroinnin epävarmuus Kalibrointitulosten tilastollinen käsittely antaa keskiarvoksi 1,022, keskihajonnaksi 0,012, suhteelliseksi keskihajonnaksi 1,2% ja keskiarvon keskihajonnaksi 0,4% Yhdistetty standardi epävarmuus muodostuu tarkemman mittalaitteen epävarmuudesta ja keskiarvon keskihajonnasta ( ) ( ) 2 2 u c = 0, 1% + 0, 4% = 0, 41% efektiivisten vapausasteiden lukumäärä ν eff = 4 ( 041, ) ( 04, ) ( 01, ) 9 = 99, 10 + 4 4 Studentin t-jakaumasta saadaan 95% luotettavuudelle k=2,23. Kalibroinnin epävarmuus on siten 0,9% Petri Kärhä 11.3.2004 Luento 7: Kalibrointi ja epävarmuus 6

Mittauksen epävarmuus Sinisen laserin mittauksessa on nyt otettava huomioon kaikki tekijät jotka ovat muuttuneet, eli aallonpituus (vasteen spektrinen tasaisuus), teho (lineaarisuus) ja ympäristön lämpötila. Lisäksi tulee tyypin A epävarmuus, jonka voidaan kalibroinnista saadun kokemuksen perusteella olettaa olevan 1,2% Epävarmuuslaskelma Epävarmuuslähde Spesifikaatio Hajonta Kalibrointi 0,41 % Spektrinen tasaisuus 0,50 % 0,29 % Epälineaarisuus 1 % 0,58 % Lämpötilariippuvuus (5 astetta) 0,2%/aste=1% 0,58 % Tuloksen oletettu hajonta 1,20 % Yhdistetty epävarmuus 1,5 % Laajennettu epävarmuus k =1,96 3,0 % Huom. Spesifikaatoista otetuille arvoille on oletettu tasajakauma. Efektiivisten vapausasteiden määrä on, koska kaikki komponentit ovat tyyppiä B Petri Kärhä 11.3.2004 Luento 7: Kalibrointi ja epävarmuus 7

Johtopäätöksiä kalibroinnista Useinmiten kalibroinnin epävarmuus tulee muutamasta dominoivasta komponentista. Pienet komponetit eivät juuri näy neliösummassa Tyypin A epävarmuus pienenee mittauskertoja lisättäessä Efektiivisten vapausasteiden laskelma voidaan useinmiten ohittaa ja käyttää 95% luotettavuudelle kerrointa k=2 Mittauksen epävarmuuteen on kalibrointitodistuksesta saatavan kalibroinnin epävarmuuden lisäksi lisättävä muuttuneiden tekijöiden aiheuttama epävarmuus Petri Kärhä 11.3.2004 Luento 7: Kalibrointi ja epävarmuus 8