HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 Pro-Olympiamaneesi ry:n aloite 15.4.2009 RUSKEASUON RATSASTUSHALLIN PALAUTTAMINEN ALKUPERÄI- SEEN ASUUNSA JA KÄYTTÖÖNSÄ Kaupunginmuseo on tutustunut Pro-Olympiamaneesi ry:n aloitteeseen Ruskeasuon ratsastushallin palauttamisesta alkuperäiseen asuunsa ja käyttöönsä. Museo tarkastelee Ruskeasuon ratsastushallia kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää pyydettynä seuraavaa. Historiaa Ratsastushalli ja tallit sijaitsevat Ruskeasuon kaakkoisnurkassa Keskuspuiston alueella. Ruskeasuon ratsastushallin rakentaminen oli osa vuoden 1940 olympialaisvalmisteluja. Hallin oli tarkoitus palvella kilpailijoiden valmistautumis- ja harjoittelutilana. Rakennusten sijainnin ratkaisi luonteva yhteys Laakson ratsastuskentälle. Kaarikattoinen ratsastushalli ja tallit suunniteltiin rakennushallituksessa. Ensimmäiset luonnokset valmistuivat joulukuussa 1938. Pääsuunnittelijana oli yliarkkitehti Martti Välikangas, ja rakennesuunnittelusta vastasi DI Yrjö Oksanen. Kaupunginvaltuusto karsi suunnitelmia niin, että kolmen tallin sijasta rakennettiin vain kaksi ja ratsastushallin rakenteiden materiaaleja kevennettiin ja halvennettiin. Rakennukset valmistuivat kesällä 1940. Ratsastushalli oli pohjoismaiden suurin ja sen katsomoissa oli tilaa 4500 hengelle. Rakennuksen keskeinen arkkitehtoninen ja rakennustekninen osa eli kaarihalli toteutettiin 50 m:n jännnevälisillä betonisilla primäärikannattajilla. Sekundäärikannattajat olivat puurakenteisia. Koko rakennuksen pituinen lanterniini ja katsomoiden takasivujen ikkunarivit toivat halliin luonnonvaloa. Sodan aikana halli toimi varastona. Vuonna 1946 hallin eteläpää muutettiin raitiovaunuhalliksi. Tällöin eteläpäätyyn avattiin suuret oviaukot. Ratsastajille jäi nykyisen kokoinen osa ratsastushallista. Vuoden 1952 olympialaisissa halliin sijoitettiin tilapäiset tallit olympialaisiin osallistuville hevosille. Olympialaisten jälkeen hallissa tehtiin useita muutoksia.
HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 2 Liikuntatilat muotoutuivat nykyiselleen 1960-luvulla tehdyssä muutoksessa ja nykyinen ratsastushalli on noin puolet alkuperäisestä. Kulttuurihistoriallinen ja arkkitehtoninen arvo Hiekkakentän laidalla sijaitseva keskiakselin suhteen symmetrinen, teräsbetonirakenteinen, kaarikattoinen Ruskeasuon ratsastushalli edustaa komeasti Suomen 1930-luvun modernismia, funktionalismia. Kaksi tallia kentän pohjoislaidalla kuuluvat alkuperäiseen sommitelmaan. Helsingin olympiarakennusten asema maamme arkkitehtuurihistoriassa on vakiintunut ja tunnustettu. Ne ovat esimerkki funktionalismin arkkitehtuurin soveltamisesta ja soveltumisesta tiettyihin rakennustyyppeihin ja toimintoihin. Olympiarakennusten suurta arkkitehtonista ja kulttuurihistoriallista merkitystä osoittaa se, että ne on liitetty Suomen modernismin arkkitehtuurin merkkikohteina kansainväliseen do.co.mo.molistaan (Documentation and Conservation of Buildings, Sites and Neighbourhoods of Modern Movement). Museovirasto on arvottanut Helsingin 1940 olympialaisiin rakennetut Ruskeasuon ratsastushallin ja hevostallit ympäristöineen valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, VAT-kohteeksi (Museoviraston tarkistettu luettelo valtakunnallisesti merkittävistä kulttuuriympäristöistä 18.1.2005). Helsingin yleiskaava 2002:ssa Keskuspuiston alue, johon Ruskeasuon ratsastuskeskus kuuluu, on osoitettu kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan kulttuurihistoriallisesti arvokas, historiallisesti, arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä Ruskeasuon ratsastushalli ja tallit ympäristöineen tuleekin varustaa suojelumerkinnöillä asemakaavassa. Kannanotto aloitteeseen Kaupunginmuseon edustaja oli mukana Ruskeasuon ratsastuskeskuksen ja liikuntapuiston työryhmässä, jonka tehtävänä oli myös selvittää asemakaavan muutosta uuden maneesin sijoittamiseksi Ruskeasuon alueella. Uudisrakentamisen sijoittaminen Keskuspuiston alueelle ja valtakunnallisesti merkittävän olympiarakennuksen välittömään läheisyyteen osoittautui vaikeaksi kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta. Lisäksi EU-määräykset täyttävien hevosten jaloittelualueiden
HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 3 sijoittaminen ja rakentaminen olisi ollut erittäin hankalaa Keskuspuiston alueelle maisemallisesti tyydyttävällä ja kestävällä tavalla. Periaatteessa Ruskeasuon maneesin palauttaminen alkuperäiseen käyttöönsä olisi mahdollista, mutta se tulisi johtamaan laajoihin purkutöihin ja nykyisten toimintojen sijoittamiseen muualle. Ruskeasuon maneesia hallinnoi Liikuntavirasto, joka on kunnostanut liikuntatilat vuonna 2000. Rakennuksen 1960-luvula alkanutta nykyistä käyttöä voi pitää jo vakiintuneena, ja siihen kohdistuvista käytön muutoksista vastaa liikuntavirasto. Kaupunginmuseo ei ota niihin kantaa tässä vaiheessa. Tiina Merisalo Anne Mäkinen museonjohtaja yksikön päällikkö TIEDOKSI Pro-Olympiamaneesi ry / Erkki Wuolijoki Paciuksenkuja 2 00270 Helsinki Liikuntavirasto Kaupunkisuunnitteluvirasto Museovirasto, rakennushistorian osasto LÄHTEET Arkkitehti 6-7/1952, s. 95-118. Arkkitehtuuritoimisto Brantberg-Lindh-Lunkka, 1993. Kantakaupungin rakennuskulttuuri-inventointi. Ruskeasuo 16. Helsingin kaupunginmuseo. Do.co.mo.mo Architectural Masterpieces of Finnish Modernism / Modernismin merkkiteoksia Suomen arkkitehtuurissa, 2002. Alvar Aalto Akatemia, do.co.mo.mo Suomi Finland Ry., Museum of finnish Architecture.
HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 4 Helsingin kaupunginmuseo, kulttuuriympäristöyksikkö, lausunnot 26.6.1998, 29.9.1998,28.10.1998, 3.10.2006. Härö, Mikko, 1992. Olympiakisojen suorituspaikat, s. 11-47. Olympiakaupunki Helsinki 1952. Memoria 7, Helsingin kaupunginmuseo. Liikuntavirasto / MA-Arkkitehdit, 1995. Laakso-Ruskeasuon toiminnallinen yleissuunnitelma. Helsingin kaupunki liikuntaviraston julkaisuja 1995, B 18.
HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 5 Kirje: 2009 Museo 125 Vastaanottajat: Kaupunginhallitus PL 1 (Pohjoisesplanadi 11-13) 00099 HELSINGIN KAUPUNKI