Keskustelun avaus - koulutustarjonnan alueelliset tavoitteet Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi 1. Johdanto Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi kirjeellään (4/500/2011) maakunnan liitoilta esityksiä koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle 2016. Maakunnan liitoilta pyydettiin näkemyksiä nuorille tarkoitetusta koulutuksesta koulutusaloittain ja tasoittain. Esitysten taustalla oli laaja työvoima- ja koulutustarpeen ennakointikokonaisuus, johon oli osallistunut huomattava määrä sidosryhmiä sekä valtakunnan että aluetasolla. Ehdotusten laadinnassa pyydettiin ottamaan huomioon seuraavat näkökohdat: Alueellisesti ennakoitu työvoiman tarve Keskimääräinen ikäluokan kehitys alueella Ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen Kaikilta maakunnilta saatiin esitykset. Esitykset on pyydetyn mukaisesti laadittu maakunnittain. Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnat ovat laatineet yhteisen esityksen. 1 1.1 Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus keskustelun avaukseksi Maakuntien yhteenlasketut esitykset olivat yhteensä 4 600 aloittajaa korkeammat kuin vuoden 2009 toteuma. Koulutustarjonta 2016 ryhmän (KT 2016) esityksiin verrattuna eroa oli noin 9 000 aloittajaa. Maakuntien näkemyksissä korostui ammatillinen peruskoulutus, johon esitettiin noin 3 800 aloittajan lisäystä vuoteen 2009 verrattuna; ammatillisessa koulutuksessa ero KT 2016 ryhmän esityksiin oli noin 6 400 aloittajaa. Ammattikorkeakouluihin maakunnat esittivät noin 700 aloittajan lisäystä suhteessa vuoteen 2009; eroa KT 2016 ryhmän esityksiin oli noin 2 900 aloittajaa. Yliopistojen osalta merkittäviä eroja maakuntien näkemyksen ja KT 2016 ryhmän välillä ei ollut. Pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmaan on kirjattu koulutusta koskevia menosäästöjä. Laskennallisesti säästöt vastaavat nuorten koulutuksessa KT 2016 ryhmän esittämää tarjonnan tasoa. Opetusja kulttuuriministeriö on laatinut alueelliset koulutustarjonnan esityksensä ryhmän esityksen tasoon. Se on pääsääntöisesti merkinnyt sitä, että esitykset ovat pienempiä kuin maakuntien ehdotukset. Ammattikorkeakoulujen menosäästöistä opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on 2 200 aloittajaa vuodesta 2013 verrattuna vuoteen 2009. Esitykset on laadittu yksittäistä maakuntaa laajempina kokonaisuuksina, joita tässä nimitetään suuralueiksi. Tämä johtuu siitä, että yksittäiset maakunnat ovat joustavan koulutussuunnittelun kannalta liian pieniä alueita ottaen huomioon järjestäjärakenteen, ylimaakunnalliset koulutustehtävät ja opiskelijaliikkuvuuden. Esitykset on valmisteltu koulutustasoittain. Koulutusaloihin otetaan kantaa suhteessa maakunnan omiin tavoitteisiin ja kommentoidaan erityisesti niitä aloja, jotka poikkeavat ennakointituloksista. Muutokset alueilla toteutetaan siten, että yksiköt ovat riittävän toimintakykyisiä jotta koulutuksen ja tutkimuksen vuosia 2011 2016 koskevat tehostamistoimet voidaan toteuttaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö korostaa, että kun päätökset säästöjen tarkemmasta kohdentumisesta ja koulutuksen järjestäjä- ja korkeakouluverkon kokoamisesta syntyvät, ne saattavat aiheuttaa muutoksia jäljempänä esitettyihin lukuihin.
Koulutustarjonnan alueelliset tavoitteet tullaan sovittamaan yhteen kansallisen päätöksen kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli valtioneuvosto koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa koskevan päätöksen yhteydessä muuttaa luonnosversion koulutustarjonnan tavoitteita, tehdään vastaavat muutokset myös alueelliseen tarjontaan. Tässä käsitellään nuorille suunnattua koulutusta. Ammatillisen peruskoulutuksen osalta tavoiteluvut tarkoittavat siis opetussuunnitelmaperusteista koulutusta. Ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen ohjauksessa käytetään tästä poikkeavia tunnuslukuja, joten aloittajaluvut eivät ole niiden kanssa yhteismitallisia. Opetus- ja kulttuuriministeriö pohjaa esityksensä seuraaviin periaatteisiin: Nuorisoikäluokan ennakoitu kehitys ja yhteiskuntatakuun toteuttaminen Toiselle asteelle siirtyvän keskimääräisen ikäluokan (16-18-vuotiaat) koko valtakunnassa pienenee suunnitelmakaudella noin 12 prosenttiyksiköllä, noin 7 800 nuorella. KT ryhmän esitys suhteessa vuoden 2009 tasoon on ammatillisessa koulutuksessa noin 2 300 aloittajaa pienempi. Koulutuksen suhteellinen saatavuus voidaan siis laskennallisesti turvata, vaikka tarjonta mitoitettaisiin esityksen tasoon. Alueellista esitystä laadittaessa yhteiskuntatakuu on otettu huomioon siten, että kaikilla suuralueilla ammatillisen peruskoulutuksen suhteellinen saatavuus paranee. Korkea-asteen suhteellinen saatavuus voi eräillä alueilla heiketä. Käytännössä tämä tarkoittaa koulutustarjonnan tasapainottamista maan eri alueiden välillä. Alueelliset elinkeinorakenteet ja työvoiman tarve 2 Koulutustarjonnan alueellisen suunnittelun yhtenä tavoitteena on tukea alueiden profiloitumista ja turvata osaavan työvoiman saatavuus alueilla. Alueellisessa esityksessä on mahdollisuuksien mukaan pyritty ottamaan huomioon maakuntien VATT:n toimialaennusteesta poikkeavat näkökohdat ja esitetty koulutustarjonnan alakohtaisia painotuksia. Koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja koulutuksen laadun turvaaminen sekä koulutuksen vetovoima. Sekä ammatillisella toisella asteella että korkeakoulutuksessa rakenteellisen kehittämisen toimenpiteet jatkuvat. Nämä toimenpiteet sekä korkeatasoisen koulutuksen laadun turvaaminen on otettu huomioon koulutustarjontaesitystä laadittaessa.
2.1 Suurmetropolialue Suurmetropolialueen muodostavat seuraavat maakunnat: Uusimaa Päijät-Häme Kanta-Häme 2016 olemaan noin 90 prosenttia vuoden 2009 tasosta. Maakunnittainen vaihtelu on Päijät-Hämeen 86,4 prosentista Uudenmaan 99,1 prosenttiin. Korkea-asteelle siirtyvien (19-21-vuotiaiden keskimääräinen) ikäluokka tulee vuonna 2016 olemaan noin 99 prosenttia vuoden 2009 tasosta. Maakunnittain vaihtelu on Päijät-Hämeen 95 prosentista Kanta-Hämeen 100,2 prosenttiin. VATT:n alueellisen työvoimatarve-ennusteen mukaan työllisyyden kehitys on kaudella 2008 2025 Uudellamaalla kasvava (5,2 prosenttia) ja laskeva Päijät-Hämeessä (- 4,4 %) ja Kanta-Hämeessä (- 1,7%). 3 Suuralueen maakunnat laativat yhteisen esityksen koulutustarjonnan tavoitteista, jossa korostetaan alueen maakuntien tarkastelua kokonaisuutena. Maakuntien omissa näkemyksissä korostuvat ennakointityötä vahvemmin tekniikan ja liikenteen sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon merkitys alueen elinvoimalle. Sosiaali- ja terveysalalle katsottiin tarvittavan ennakointituloksia enemmän aloittajia, jotta alueen tarpeet voidaan tyydyttää ja samalla huolehtia alueen mittavista erikoissairaanhoidon tarpeista. Kulttuuriala muodostaa alueella vahvan klusterin, eikä sen tarjonnan vähentämistä nähty samassa mittakaavassa kuin ennakointituloksissa. Taulukko 1. Suurmetropolialueen maakuntien ehdotukset koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle 2016. Uusimaa 13670 8400 5960 Kanta-Häme 2005 975 80 Päijät-Häme 2245 1145 50 Yhteensä 17920 10520 6090 Tekniikan ja liikenteen alan koulutuksen tarpeen voidaan perustellusti arvioida vastaisuudessa olevan ennakointituloksia suurempaa. Myös sosiaali- ja terveysalan koulutuksen tarve on perusteltu erityisesti alueen valtakunnallisten tehtävien näkökulmasta. Suuri osa maan kulttuurituotannosta ja sitä sivuavasta tuotannosta tapahtuu suurmetropolialueella. Tästä näkökulmasta alueen maakuntien tavoitteet kulttuurialan koulutuksen vähentämistä ennakointituloksia vähemmän ovat perusteltuja. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää suuralueelle seuraavia aloittajamääriä vuodelle 2016: Ammatillinen peruskoulutus (opetussuunnitelmaperusteinen): 16610 Ammattikorkeakoulut (nuorten koulutus): 9100 Yliopistot (ylempi korkeakoulututkinto): 6300
Suuralueella ammatillisen koulutuksen saatavuus suhteessa ikäluokkaan olisi 79,0 prosenttia ja korkea-asteen saatavuus 66,3 prosenttia. Molemmat osuudet ovat maan keskiarvon alapuolella. Suhteellinen saatavuus kuitenkin parantuisi: ammatillisessa koulutuksessa noin 12 prosenttiyksikkö. Esitys tarkoittaa aloittajamäärien lisäämistä ammatillisessa koulutuksessa ja niiden pientä vähentämistä korkea-asteen koulutuksessa. Ammatillisessa koulutuksessa otetaan huomioon suuralueen sisäiset vaihtelut siten, että lisäykset kohdennetaan erityisesti Uudellemaalle. 4
2.2 Lounaisrannikko Lounaisrannikon suuralueen muodostavat seuraavat maakunnat: Varsinais-Suomi Satakunta 2016 olemaan noin 91 prosenttia vuoden 2009 tasosta. Varsinais-Suomessa ikäluokka tulee olemaan 92,5 prosenttia ja Satakunnassa 86,6 prosenttia. Korkea-asteelle siirtyvien (19-21-vuotiaiden keskimääräinen) ikäluokka tulee suuralueella vuonna 2016 olemaan noin 97 prosenttia vuoden 2009 tasosta; Varsinais-Suomessa 99,2 ja Satakunnassa 92,9 prosenttia. VATT:n alueellisen työvoimatarve-ennusteen mukaan työllisyyden kehitys on suuralueen maakunnissa aleneva kaudella 2008 2025; Varsinais-Suomessa -2,1 ja Satakunnassa 4,6 prosenttia. Maakuntien omissa näkemyksissä korostuivat ennakointituloksia vahvemmin mm. alueen luonne teollisuuskeskittymänä sekä erityisesti Varsinais-Suomen asema koulutusmaakuntana. Suuralueen kannanotossa kiinnitettiin huomiota myös esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan koulutustarpeeseen. Taulukko 2. Lounaisrannikon maakuntien ehdotukset koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle 2016. 5 Varsinais-Suomi 4504 2758 2388 Satakunta 2482 1245 390 Yhteensä 6986 4003 2778 Alueella on perinne teollisessa tuotannossa ja erityisesti laivanrakennusteollisuudessa, minkä takia tekniikan ja liikenteen alan painottaminen on perusteltua. Varsinais-Suomen alueella painottuu koko maata palveleva korkeakoulutus ml. ruotsinkielinen yliopisto. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää suuralueelle seuraavia aloittajamääriä vuodelle 2016: Ammatillinen peruskoulutus (opetussuunnitelmaperusteinen): 6070 Ammattikorkeakoulut (nuorten koulutus): 3600 Yliopistot (ylempi korkeakoulututkinto): 2800 Suuralueen ammatillisen koulutuksen saatavuus suhteessa ikäluokkaan olisi noin 81,4 prosenttia ja korkea-asteen saatavuus 79,5 prosenttia. Ammatillisen koulutuksen saatavuus paranisi ja korkeaasteen saatavuus heikkenisi. Jälkimmäisen osalta saatavuus korkea-asteella olisi edelleen selvästi maan paras. Esitys tarkoittaa aloittajamäärien vähentämistä ammatillisessa koulutuksessa ja korkea-asteella. Ammatillisen koulutuksen osalta on tarvetta painottaa nykyistä enemmän Varsinais-Suomen osuutta.
2.3 Väli-Suomi Väli-Suomen suuralueen muodostavat seuraavat maakunnat: Pirkanmaa Keski-Suomi 2016 olemaan noin 89 prosenttia vuoden 2009 tasosta; Pirkanmaalla 90,8 ja Keski-Suomessa 87,2. Korkea-asteelle siirtyvien (19-21-vuotiaiden keskimääräinen) ikäluokka tulee vuonna 2016 olemaan noin 96 prosenttia vuoden 2009 tasosta; Pirkanmaalla 97,1 ja Keski-Suomessa 93,5. VATT:n alueellisen työvoimatarve-ennusteen mukaan työllisyyden kehitys on Pirkanmaalla kasvava (4,0%) ja Keski-Suomessa lievästi aleneva (-0,8%). Maakuntien oman näkemyksen mukaan alueella korostuu tutkimus- ja kehitystyö sekä osaaminen korkeassa teknologiassa. Myös perusteollisuudessa nähdään etenkin Pirkanmaalla edelleen suurta potentiaalia samoin kuin metsäklusterissa. Alueen keskeisen sijainnin takia logistiikan alan merkitystä korostetaan. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan osaaminen on alueella korkeaa ja sitä toivotaan edelleen tuettavan. Sekä Pirkanmaalla että Keski-Suomessa on vahva korkeakoulukeskittymä. 6 Taulukko 3. Väli-Suomen maakuntien ehdotukset koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle 2016. Pirkanmaa 4790 2460 2425 Keski-Suomi 2976 1401 1976 Yhteensä 7766 3861 4401 Suuralueella on vahva perinne teollisessa toiminnassa ja sitä on tarkoituksenmukaista edelleen tukea sekä perustoiminnan että korkean osaamisen osalta. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan kehittymistä voidaan niin ikään tukea. Alueen asema korkeakoulukeskittymänä otetaan huomioon. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää suuralueelle seuraavia aloittajamääriä vuodelle 2016: Ammatillinen peruskoulutus (opetussuunnitelmaperusteinen): 6620 Ammattikorkeakoulut (nuorten koulutus): 3000 Yliopistot (ylempi korkeakoulututkinto): 4400 Suuralueella toisen asteen ammatillisen koulutuksen saatavuus suhteessa ikäluokkaan olisi 81,4 prosenttia ja korkea-asteen saatavuus 79,2 prosenttia. Ammatillisessa koulutuksessa saatavuus paranisi ja korkea-asteella säilyisi nykyisellään. Esitys tarkoittaa aloittajamäärien vähentämistä sekä ammatillisessa koulutuksessa että korkeaasteella. Ammatillisessa koulutuksessa vähennykset kohdennetaan pääsääntöisesti Keski-Suomeen, jossa ikäluokkasuhde on selvästi Pirkanmaata parempi.
2.4 Itä-Suomi Itä-Suomen suuralueen muodostavat seuraavat maakunnat: Pohjois-Savo Etelä-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Kymenlaakso 2016 olemaan noin 84 prosenttia vuoden 2009 tasosta. Maakunnittain vaihtelu on Etelä-Karjalan 82,4 prosentista Kymenlaakson 85,6 prosenttiin. Korkea-asteelle siirtyvien (19-21-vuotiaiden keskimääräinen) ikäluokka tulee vuonna 2016 olemaan noin 90 prosenttia vuoden 2009 tasosta. Maakunnittain vaihtelu on Etelä-Savon 86,8 prosentista Kymenlaakson 94,1 prosenttiin. VATT:n alueellisen työvoimatarve-ennusteen mukaan työllisyyden kehitys on aleneva suuralueen kaikissa maakunnissa kaudella 2008 2025. Ennusteen mukaan pienin vähennys on Etelä-Karjalan maakunnassa (-2,8 prosenttia) ja suurin Etelä-Savossa (- 5,7 prosenttia). 7 Maakuntien oman näkemyksen mukaan alueella painottuvat ennakointituloksia vahvemmin teollinen työ ja osana sitä metsäteollisuuden tuotekehitystoiminta. Matkailuklusterin arvioidaan kehittyvän huomattavasti ennakoitua suotuisammin erityisesti Venäjältä suuntautuvan matkailun edelleen kasvaessa. Myös terveysalalla nähdään ennakointituloksia suurempaa koulutustarvetta. Maakuntien näkemyksissä erityiskysymyksinä nousevat opettajankoulutus ja luonnontieteen koulutus sekä tavoitteet kehittää alueelle vahvaa peliteollisuuden klusteria. Taulukko 4. Itä-Suomen suuralueen maakuntien ehdotukset koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle 2016. Kymenlaakson maakunta 1748 792 0 Etelä-Karjala 878 585 925 Etelä-Savo 1540 800 180 Pohjois-Savo 2556 1269 920 Pohjois-Karjala 1750 740 1075 Yhteensä 8472 4186 3100 Suuralueen matkailuelinkeinon voidaan ajatella, erityisesti rajamaakunnissa, kehittyvän muuta maata suotuisammin. Samoin on tarkoituksenmukaista tukea maakuntien omia näkemyksiä metsäteollisuuden tuotekehityksestä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää suuralueelle seuraavia aloittajamääriä vuodelle 2016: Ammatillinen peruskoulutus (opetussuunnitelmaperusteinen): 7660 Ammattikorkeakoulut (nuorten koulutus): 4200 Yliopistot (ylempi korkeakoulututkinto): 3000 Suuralueella toisen asteen ammatillisen koulutuksen saatavuus suhteessa ikäluokkaan olisi 83,5 prosenttia ja korkea-asteen saatavuus 77,3 prosenttia. Molemmat osuudet ovat maan keskiarvoa korkeampia ja suhteellinen saatavuus paranisi sekä ammatillisessa koulutuksessa että korkea-asteella. Esitys tarkoittaa aloittajamäärien vähennyksiä sekä ammatillisessa koulutuksessa että korkea-asteella. Ammatillisessa koulutuksessa otetaan huomioon alueen sisäiset vaihtelut siten, että vähennyksiä kohdistetaan muita vähemmän Kymenlaaksoon, missä ammatillisen koulutuksen tarjonta suhteessa ikäluokkaan on muita heikompaa. 8
2.5 Pohjanmaa Pohjanmaan suuralueen muodostavat seuraavat maakunnat: Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa 2016 olemaan noin 87 prosenttia vuoden 2009 tasosta. Maakunnittain vaihtelu on Etelä-Pohjanmaan 86,4 prosentista Pohjanmaan 87,4 prosenttiin. Korkea-asteelle siirtyvien (19-21-vuotiaiden keskimääräinen) ikäluokka tulee vuonna 2016 olemaan noin 91 prosenttia vuoden 2009 tasosta. Maakunnittain vaihtelu on Etelä-Pohjanmaan 89,9 prosentista Pohjanmaan 93 prosenttiin. VATT:n alueellisen työvoimatarve-ennusteen mukaan työllisyyden kehitys on aleneva suuralueen kaikissa maakunnissa. Ennusteen mukaan pienin vähennys on Keski-Pohjanmaalla (-2,5%) ja suurin Etelä-Pohjanmaalla (-3,4%). Alueen maakunnat korostavat erityisesti teollisuuden ja sähkö-, metalli-, kone- ja energiatekniikan merkitystä alueen kehittämiselle. Myös maa- ja metsätalouden kehittämistä edelleen pidetään tärkeänä. 9 Taulukko 5. Pohjanmaan suuralueen maakuntien ehdotukset koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle 2016. Etelä-Pohjanmaa 2125 840 0 Keski-Pohjanmaa 921 390 0 Pohjanmaa 2207 1204 1030 Yhteensä 5253 2434 1030 Suuralueen perinne maa- ja metsätaloustyössä sekä teollisessa osaamisessa otetaan huomioon koulutustarjonnan mitoituksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää suuralueelle seuraavia aloittajamääriä vuodelle 2016: Ammatillinen peruskoulutus (opetussuunnitelmaperusteinen): 4300 Ammattikorkeakoulut (nuorten koulutus): 2400 Yliopistot (ylempi korkeakoulututkinto): 1100 Suuralueella toisen asteen ammatillisen koulutuksen saatavuus suhteessa ikäluokkaan olisi 83,7 prosenttia ja korkea-asteen saatavuus 68,1 prosenttia. Ammatillisen koulutuksen osuus on maan keskiarvoa korkeampi ja korkea-asteen keskiarvoa matalampi. Sekä ammatillisen että erityisesti korkeaasteen saatavuus olisi nykyistä parempi. Esitys tarkoittaa aloittajamäärien vähentämistä sekä ammatillisessa koulutuksessa että korkeakouluissa. Ammatillisessa koulutuksessa otetaan huomioon alueen sisäiset vaihtelut siten, että vähennyksiä kohdennetaan muita vähemmän Pohjanmaan maakuntaan.
2.6 Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen suuralueen muodostavat seuraavat maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi 2016 olemaan noin 87 prosenttia vuoden 2009 tasosta. Maakunnittain vaihtelu on Kainuun 78,3 prosentista Pohjois-Pohjanmaan 91,6 prosenttiin. Korkea-asteelle siirtyvien (19-21-vuotiaiden keskimääräinen) ikäluokka tulee vuonna 2016 olemaan noin 93 prosenttia vuoden 2009 tasosta. Maakunnittain vaihtelu on Lapin 85,3 prosentista Pohjois-Pohjanmaan 96,8 prosenttiin. VATT:n alueellisen työvoimatarve-ennusteen mukaan työllisyyden kehitys on Pohjois-Pohjanmaalla kasvava (+2,5%) ja Kainuussa (-7,9%) ja Lapissa (-1,9%) laskeva. Alueen maakunnat korostavat erityisesti matkailuelinkeinon merkityksen kasvua edelleen. Myös teollisuuden työvoiman tarpeen arvioidaan olevan suurempaa kuin maassa keskimäärin. Erityisesti Lapissa kaivostoiminnan työvoiman tarpeet saattavat olla suurempia, kuin mitä ennakointilaskelmissa on voitu ottaa huomioon. 10 Taulukko 6. Pohjois-Suomen suuralueen maakuntien ehdotukset koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle 2016. Pohjois-Pohjanmaa 4741 2228 1709 Kainuu 804 448 92 Lappi 2373 1082 593 Yhteensä 7918 3758 2394 Suuralueella on edelleen potentiaalia matkailuelinkeinon kasvattamiseksi nykyisestä. Tätä kehitystä voidaan myös koulutustarjonnalla tukea. Lisäksi teollisuuden ja kaivostoiminnan työvoiman tarve tullee olemaan suurempaa kuin ennakointituloksissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää suuralueelle seuraavia aloittajamääriä vuodelle 2016: Ammatillinen peruskoulutus (opetussuunnitelmaperusteinen): 6620 Ammattikorkeakoulut (nuorten koulutus): 3300 Yliopistot (ylempi korkeakoulututkinto): 2400 Suuralueella toisen asteen ammatillisen koulutuksen saatavuus suhteessa ikäluokkaan olisi 84,1 prosenttia ja korkea-asteen saatavuus 72,2 prosenttia. Saatavuus olisi ammatillisessa koulutuksessa maan keskiarvoa korkeampi ja korkea-asteella hiukan matalampi. Molemmissa tilanne parantuisi nykyisestä. Esitys tarkoittaa aloittajamäärien vähentämistä ammatillisessa koulutuksessa ja korkea-asteen koulutuksessa. Ammatillisessa koulutuksessa otetaan huomioon alueen sisäiset vaihtelut siten, että vähennyksiä kohdennetaan Lappia vähemmän Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin.