Asia Koulutustarjonnan alueellset tavoitteet

Transkriptio

1 r,~. fl fl&.,-;~ ~~i.: ::~".,~::'.':'i.:;,l:i :;;~ i ~~r~1~~ii:~.\ ~~Y~WI' t:\",'..r. r,..(, /\\.....'$.'fl '., y... ~,... i.~ \..'"'t~) ;j,.~:~/'..-t-~~ I~. '!)...\,::~.. t \,l;.c' ',:,.'r:,~f-.,.y b'" '~)'1).~ ~;. Lausuntopyyntö OKM/9/500/ Saap..'9 I t. t4 ;// f(lis. (//-1/ Ark. tunnus ~ "~ ~ _~~:: "'-'. '~ot?!""o:...,...~,,;...,.t'~"'~'" Jakelussa mainituille Viite Asia Koulutustarjonnan alueellset tavoitteet Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi kirjeellään, dnro 4/500/2011 (pvm ), maakunnan liitoilta näkemyksiä koulutustarjonnan alueellisiksi tavoitteiksi vuodelle Kaikki maakunnat toimittivat esityksensä. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaluonnos (KESU) on lähtenyt lausuntokierrokselle. Siihen sisäityy esitys koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle 2016, joka perustuu keväällä 2011 muistionsa jättäneen koulutustarjonta ryhmän esityksiin. KESU -luonnoksen aloittajatavoitteiden yhteenlaskettu summa ammatillsessa peruskoulutuksessa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa on Maakunnan liittojen esitysten yhteenlaskettu summa on noin aloittajaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö aloitti koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista vuoropuhelun seminaarilla Tilaisuudessa esiteltiin koulutustarjonnan alueelliset tavoitteet suuralueittain ja koulutustasoittain. Lisäksi kommentoitiin alueiden tavoitteita tarjonnan koulutusalakohtaiseksi suuntaamiseksi. Ministeriö pyytää maakunnan liittojen lausuntoa liitteenä olevaan muistioon ja toivoo, että maakunnan liitot kävisivät keskustelua myös muistiossa esitettyjen suuralueiden puitteissa. Lausunnot pyydetään toimittamaan mennessä sähköpostitse opetus- ja kulttuuriministeriöön kirjaamoon (kirjaamo(tminedu.fi) sekä Ville Heinoselle (vile.heinonen(tminedu.fi), joka antaa asiassa myös lisätietoja. Ylijohtajan sijainen Johtaja Eeva-Riitta Pirhonen Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Opetus- ja kulttuuriministeriö Undervisnings- och kulturministeriet Meritullinkatu 10, Helsinki I PL 29; Valtioneuvosto Puh I kirjaamol minedu.fi Sjötullsgatan 10, Helsingfors I PB 29, Statsrådet Tfn I kirjaamol minedu.fi y.tunnus FO.nummer

2 OKM/9/500/ (2) Liitteet Jakelu Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi Maakuntaliitot

3 Keskustelun avaus koulutustarjonnan alueellset tavoitteet Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi 1. Johdanto Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi kirjeellään (4/500/2011) maakunnan liito ilta esityksiä koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle Maakunnan liitoilta pyydettiin näkemyksiä nuorile tarkoitetusta koulutuksesta koulutusaloittain ja -tasoittain. Esitysten taustalla oli laaja työvoima- ja koulutustarpeen ennakointikokonaisuus, johon oli osallistunut huomattava määrä sidosryhmiä sekä valtakunnan että aluetasolla. Ehdotusten laadinnassa pyydettiin ottamaan huomioon seuraavat näkökohdat:. Alueellisesti ennakoitu työvoiman tarve. Keskimääräinen ikäluokan kehitys alueella. Ammatilisen koulutuksen ja korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen Kaikilta maakunnilta saatiin esitykset. Esitykset on - pyydetyn mukaisesti - laadittu maakunnittain. Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnat ovat laatineet yhteisen esityksen Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus keskustelun avaukseksi Maakuntien yhteenlasketut esitykset olivat yhteensä 4600 aloittajaa korkeammat kuin vuoden 2009 toteuma. Koulutustarjonta ryhmän (KT 2016) esityksiin verrattuna eroa oli noin aloittajaa. Maakuntien näkemyksissä korostui ammatilinen peruskoulutus, johon esitettiin noin aloittajan lisäystä vuoteen 2009 verrattuna; ammatilisessa koulutuksessa ero KT ryhmän esityksiin oli noin 6400 aloittajaa. Ammattikorkeakouluihin maakunnat esittivät noin 700 aloittajan lisäystä suhteessa vuoteen 2009; eroa KT ryhmän esityksiin oli noin aloittajaa. Yliopistojen osalta merkittäviä eroja maakuntien näkemyksen ja KT ryhmän välilä ei ollut. Pääministeri Kataisen halltuksen ohjelmaan on kirjattu koulutusta koskevia menosäästöjä. Laskennallisesti säästöt vastaavat nuorten koulutuksessa KT ryhmän esittämää tarjonnan tasoa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on laatinut alueellset koulutustarjonnan esityksensä ryhmän esityksen tasoon. Se on pääsääntöisesti merkinnyt sitä, että esitykset ovat pienempiä kuin maakuntien ehdotukset. Ammattikorkeakoulujen menosäästöistä opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on aloittajaa vuodesta 2013 verrattuna vuoteen Esitykset on laadittu yksittäistä maakuntaa laajempina kokonaisuuksina, joita tässä nimitetään suuralueiksi. Tämä johtuu siitä, että yksittäiset maakunnat ovat joustavan koulutussuunnittelun kannalta lian pieniä alueita ottaen huomioon järjestäjärakenteen, ylimaakunnallset koulutustehtävät ja opiskelijaliikkuvuuden. Esitykset on valmisteltu koulutustasoittain. Koulutusaloihin otetaan kantaa suhteessa maakunnan omiin tavoitteisiin ja kommentoidaan erityisesti niitä aloja, jotka poikkeavat ennakointi tuloksista. Muutokset alueila toteutetaan siten, että yksiköt ovat riittävän toimintakykyisiä jotta koulutuksen ja tutkimuksen vuosia koskevat tehostamistoimet voidaan toteuttaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö korostaa, että kun päätökset säästöjen tarkemmasta kohdentumisesta ja koulutuksen järjestäjä- ja korkeakouluverkon kokoamisesta syntyät, ne saattavat aiheuttaa muutoksia jäljempänä esitettihin lukuihin.

4 Koulutustarjonnan alueellset tavoitteet tullaan sovittamaan yhteen kansallsen päätöksen kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli valtioneuvosto koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa koskevan päätöksen yhteydessä muuttaa luonnosversion koulutustarjonnan tavoitteita, tehdään vastaavat muutokset myös alueellseen tarjontaan. Tässä käsitellään nuorile suunnattua koulutusta. Ammatilisen peruskoulutuksen osalta tavoiteluvut tarkoittavat siis opetussuunnitelmaperusteista koulutusta. Ammatilisen koulutuksen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen ohjauksessa käytetään tästä poikkeavia tunnuslukuja, joten aloittajaluvut eivät ole niiden kanssa yhteismitallsia. Opetus- ja kulttuuriministeriö pohjaa esityksensä seuraaviin periaatteisiin:. Nuorisoikäluokan ennakoitu kehitys ja yhteiskuntatakuun toteuttaminen Toiselle asteelle siirtyän keskimääräisen ikäluokan (16-18-vuotiaat) koko valtakunnassa pienenee suunnitelmakaudella noin 12 prosenttiyksiköllä, noin nuorella. KT -ryhmän esitys suhteessa vuoden 2009 tasoon on ammatilisessa koulutuksessa noin aloitajaa pienempi. Koulutuksen suhteellnen saatavuus voidaan siis laskennallsesti turvata, vaikka tarjonta mitoitettaisiin esityksen tasoon. Alueellista esitystä laadittaessa yhteiskuntatakuu on otettu huomioon siten, että kaikila suuralueila ammatilisen peruskoulutuksen suhteellnen saatavuus paranee. Korkea-asteen suhteellnen saatavuus voi eräilä alueila heiketä. Käytännössä tämä tarkoittaa koulutustarjonnan tasapainottamista maan eri alueiden välilä.. Alueelliset elinkeinorakenteet ja työvoiman tarve 2 Koulutustarjonnan alueellisen suunnittelun yhtenä tavoitteena on tukea alueiden profioitumista ja turvata osaavan työvoiman saatavuus alueila. Alueellsessa esityksessä on mahdollisuuksien mukaan pyritt ottamaan huomioon maakuntien VATT:n toimialaennusteesta poikkeavat näkökohdat ja esitett koulutustarjonnan alakohtaisia painotuksia.. Koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja koulutuksen laadun turvaaminen sekä koulutuksen vetovoima. Sekä ammatilisella toisella asteella että korkeakoulutuksessa rakenteellisen kehittämisen toimenpiteet jatkuvat. Nämä toimenpiteet sekä korkeatasoisen koulutuksen laadun turvaaminen on otettu huomioon koulutustarjontaesitystä laadittaessa.

5 2.1 Suurmetropolialue Suurmetropolialueen muodostavat seuraavat maakunnat:. Uusimaa. Päijät-Häme. Kanta-Häme Suuralueella toiselle asteelle siirtyien (16-18-vuotiaiden keskimääräinen) ikäluokka tulee vuonna 2016 olemaan noin 90 prosenttia vuoden 2009 tasosta. Maakunnittainen vaihtelu on Päijät-Hämeen 86,4 prosentista Uudenmaan 99,1 prosenttiin. Korkea-asteelle siirtyien (19-21-vuotiaiden keskimääräinen) ikäluokka tulee vuonna 2016 olemaan noin 99 prosenttia vuoden 2009 tasosta. Maakunnittain vaihtelu on Päijät-Hämeen 95 prosentista Kanta-Hämeen 100,2 prosenttiin. VATT:n alueellisen työvoimatarve-ennusteen mukaan työllisyyden kehitys on kaudella Uudellamaalla kasvava (5,2 prosenttia) ja laskeva Päijät-Hämeessä (- 4,4 %) ja Kanta-Hämeessä (- 1,7%). Suuralueen esitys Suuralueen maakunnat laativat yhteisen esityksen koulutustarjonnan tavoitteista, jossa korostetaan alueen maakuntien tarkastelua kokonaisuutena. Maakuntien omissa näkemyksissä korostuvat ennakointityötä vahvemmin tekniikan ja liikenteen sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon merkitys alueen elinvoimaile. Sosiaali- ja terveysalalle katsottiin tarvittavan 3 ennakointituloksia enemmän aloittajia, jotta alueen tarpeet voidaan tydytää ja samalla huolehtia alueen mittavista erikoissairaanhoidon tarpeista. Kulttuuriala muodostaa alueella vahvan klusterin, eikä sen tarjonnan vähentämistä nähty samassa mittakaavassa kuin ennakointituloksissa. Taulukko 1. Suurmetropolialueen maakuntien ehdotukset koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Yhteensä Ammatillnen peruskoulutus Ammattikorkeakoulut Yliopistot Opetus- ja kulttuuriministeriön esitys Tekniikan ja liikenteen alan koulutuksen tarpeen voidaan perustellusti arvioida vastaisuudessa olevan ennakointituloksia suurempaa. Myös sosiaali- ja terveysalan koulutuksen tarve on perusteltu erityisesti alueen valtakunnallsten tehtävien näkökulmasta. Suuri osa maan kulttuurituotannosta ja sitä sivuavasta tuotannosta tapahtuu suurmetropolialueella. Tästä näkökulmasta alueen maakuntien tavoitteet kulttuurialan koulutuksen vähentämistä ennakointituloksia vähemmän ovat perusteltuja. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää suuralueelle seuraavia aloittajamääriä vuodelle 2016: Ammatilinen peruskoulutus (opetussuunnitelmaperusteinen): Ammattkorkeakoulut (nuorten koulutus): 9100 Yliopistot (ylempi korkeakoulututkinto): 6300

6 Suuralueella ammatilisen koulutuksen saatavuus suhteessa ikäluokkaan olisi 79,0 prosenttia ja korkea-asteen saatavuus 66,3 prosenttia. Molemmat osuudet ovat maan keskiarvon alapuolella. Suhteellinen saatavuus kuitenkin parantuisi: ammatilisessa koulutuksessa noin 12 prosenttiyksikkö. Esitys tarkoittaa aloittajamäärien lisäämistä ammatilisessa koulutuksessa ja niiden pientä vähentämistä korkea-asteen koulutuksessa. Ammatilisessa koulutuksessa otetaan huomioon suuralueen sisäiset vaihtelut siten, että lisäykset kohdennetaan erityisesti Uudellemaalle. 4

7 2.2 Lounaisrannikko Lounaisrannikon suuralueen muodostavat seuraavat maakunnat:. Varsinais-Suomi. Satakunta Suuralueella toiselle asteelle siirtyien (16-18-vuotiaiden keskimääräinen) ikäluokka tulee vuonna 2016 olemaan noin 91 prosenttia vuoden 2009 tasosta. Varsinais-Suomessa ikäluokka tulee olemaan 92,5 prosenttia ja Satakunnassa 86,6 prosenttia. Korkea-asteelle siirtyien (19-21-vuotiaiden keskimääräinen) ikäluokka tulee suuralueella vuonna 2016 olemaan noin 97 prosenttia vuoden 2009 tasosta; Varsinais-Suomessa 99,2 ja Satakunnassa 92,9 prosenttia. VATT:n alueellisen työvoimatarve-ennusteen mukaan työllsyyden kehitys on suuralueen maakunnissa aleneva kaudella ; Varsinais-Suomessa -2,1 ja Satakunnassa - 4,6 prosenttia. Suuralueen esitys Maakuntien omissa näkemyksissä korostuivat ennakointituloksia vahvemmin mm. alueen luonne teollsuuskeskittymänä sekä erityisesti Varsinais-Suomen asema koulutusmaakuntana. Suuralueen kannanotossa kiinnitettiin huomiota myös esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan koulutustarpeeseen. Taulukko 2. Lounaisrannikon maakuntien ehdotukset koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle Varsinais-Suomi Satakunta Yhteensä Ammatilinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulut Yliopistot Opetus- ja kulttuuriministeriön esitys Alueella on perinne teollisessa tuotannossa ja erityisesti laivanrakennusteollsuudessa, minkä takia tekniikan ja liikenteen alan painottaminen on perusteltua. Varsinais-Suomen alueella painottuu koko maata palveleva korkeakoulutus ml. ruotsinkielinen yliopisto. Opetus~ ja kulttuuriministeriö esittää suuralueelle seuraavia aloittajamääriä vuodelle 2016: Ammatilinen peruskoulutus (opetussuunnitelmaperusteinen): 6070 Ammattkorkeakoulut (nuorten koulutus): 3600 Yliopistot (ylempi korkeakoulututkinto): 2800 Suuralueen ammatilisen koulutuksen saatavuus suhteessa ikäluokkaan olisi noin 81,4 prosenttia ja korkea-asteen saatavuus 79,5 prosenttia. Ammatilisen koulutuksen saatavuus paranisi ja korkeaasteen saatavuus heikkenisi. Jälkimmäisen osalta saatavuus korkea-asteella olisi edelleen selvästi maan paras. Esitys tarkoittaa aloittajamäärien vähentämistä ammatilisessa koulutuksessa ja korkea-asteella. Ammatilisen koulutuksen osalta on tarvetta painottaa nykyistä enemmän Varsinais-Suomen osuutta.

8 2.3 Väli-Suomi Väli-Suomen suuralueen muodostavat seuraavat maakunnat:. Pirkanmaa. Keski-Suomi Suuralueella toiselle asteelle siirtyien (16-18-vuotiaiden keskimääräinen) ikäluokka tulee vuonna 2016 olemaan noin 89 prosenttia vuoden 2009 tasosta; Pirkanmaalla 90,8 ja Keski-Suomessa 87,2. Korkea-asteelle siirtyvien (19-21-vuotiaiden keskimääräinen) ikäluokka tulee vuonna 2016 olemaan noin 96 prosenttia vuoden 2009 tasosta; Pirkanmaalla 97,1 ja Keski-Suomessa 93,5. VATT:n alueellsen työvoimatarve-ennusteen mukaan työllisyyden kehitys on Pirkanmaalla kasvava (4,0%) ja Keski-Suomessa lievästi aleneva (-0,8%). Suuralueen esitys Maakuntien oman näkemyksen mukaan alueella korostuu tutkimus- ja kehitystyö sekä osaaminen korkeassa teknologiassa. Myös perusteollsuudessa nähdään etenkin Pirkanmaalla edelleen suurta potentiaalia samoin kuin metsäklusterissa. Alueen keskeisen sijainnin takia logistiikan alan merkitystä korostetaan. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan osaaminen on alueella korkeaa ja sitä toivotaan edelleen tuettavan. Sekä Pirkanmaalla että Keski-Suomessa on vahva korkeakoulukeskittymä. Taulukko 3. Väli-Suomen maakuntien ehdotukset koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle Ammatillnen peruskoulutus Ammattikorkeakoulut Yliopistot Pirkanmaa Yhteensä Keski-Suomi Opetus- ja kulttuuriministeriön esitys Suuralueella on vahva perinne teollsessa toiminnassa ja sitä on tarkoituksenmukaista edelleen tukea sekä perustoiminnan että korkean osaamisen osalta. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan kehittymistä voidaan niin ikään tukea. Alueen asema korkeakoulukeskittmänä otetaan huomioon. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää suuralueelle seuraavia aloittajamääriä vuodelle 2016: Ammatilinen peruskoulutus (opetussuunnitelmaperusteinen): 6620 Ammattkorkeakoulut (nuorten koulutus): 3000 Yliopistot (ylempi korkeakoulututkinto): 4400 Suuralueella toisen asteen ammatilisen koulutuksen saatavuus suhteessa ikäluokkaan olisi 81,4 prosenttia ja korkea-asteen saatavuus 79,2 prosenttia. Ammatilisessa koulutuksessa saatavuus paranisi ja korkea-asteella säilyisi nykyisellään. Esitys tarkoittaa aloittajamäärien vähentämistä sekä ammatilisessa koulutuksessa että korkeaasteella. Ammatilisessa koulutuksessa vähennykset kohdennetaan pääsääntöisesti Keski-Suomeen, jossa ikäluokkasuhde on selvästi Pirkanmaata parempi.

9 2.4 Itä-Suomi Itä-Suomen suuralueen muodostavat seuraavat maakunnat:. Pohjois-Savo. Etelä-Savo. Pohj ois-karjala. Etelä-Karjala. Kymenlaakso Suuralueella toiselle asteelle siirtyien (16-18-vuotiaiden keskimääräinen) ikäluokka tulee vuonna 2016 olemaan noin 84 prosenttia vuoden 2009 tasosta. Maakunnittain vaihtelu on Etelä-Karjalan 82,4 prosentista Kymenlaakson 85,6 prosenttiin. Korkea-asteelle siirtyien (19-21-vuotiaiden keskimääräinen) ikäluokka tulee vuonna 2016 olemaan noin 90 prosenttia vuoden 2009 tasosta. Maakunnittain vaihtelu on Etelä-Savon 86,8 prosentista Kymenlaakson 94,1 prosenttiin. VATT:n alueellisen työvoimatarve-ennusteen mukaan työllisyyden kehitys on aleneva suuralueen kaikissa maakunnissa kaudella Ennusteen mukaan pienin vähennys on Etelä-Karjalan maakunnassa (-2,8 prosenttia) ja suurin Etelä-Savossa (- 5,7 prosenttia). Suuralueen esitys Maakuntien oman näkemyksen mukaan alueella painottuvat ennakointituloksia vahvemmin teollnen työ ja osana sitä metsäteollsuuden tuotekehitystoiminta. Matkailuklusterin arvioidaan kehittyän huomattavasti ennakoitua suotuisammin erityisesti Venäjältä suuntautuvan matkailun edelleen kasvaessa. Myös terveys alalla nähdään ennakointituloksia suurempaa koulutustarvetta. Maakuntien 7 näkemyksissä erityiskysymyksinä nousevat opettajankoulutus ja luonnontieteen koulutus sekä tavoitteet kehittää alueelle vahvaa peliteollisuuden klusteria. Taulukko 4. Itä-Suomen suuralueen maakuntien ehdotukset koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle Ammatilinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulut Yliopistot Kymenlaakson maakunta Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Yhteensä o Opetus- ja kulttuuriministeriön esitys Suuralueen matkailuelinkeinon voidaan ajatella, erityisesti rajamaakunnissa, kehittän muuta maata suotuisammin. Samoin on tarkoituksenmukaista tukea maakuntien omia näkemyksiä metsäteollsuuden tuotekehityksestä.

10 Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää suuralueelle seuraavia aloittajamääriä vuodelle 2016: Ammatilinen peruskoulutus (opetussuunnitelmaperusteinen): 7660 Ammattkorkeakoulut (nuorten koulutus): 4200 Yliopistot (ylempi korkeakoulututkinto): 3000 Suuralueella toisen asteen ammatilisen koulutuksen saatavuus suhteessa ikäluokkaan olisi 83,5 prosenttia ja korkea-asteen saatavuus 77,3 prosenttia. Molemmat osuudet ovat maan keskiarvoa korkeampia ja suhteellinen saatavuus paranisi sekä ammatilisessa koulutuksessa että korkea-asteella. Esitys tarkoittaa aloittajamäärien vähennyksiä sekä ammatilisessa koulutuksessa että korkea-asteella. Ammatilisessa koulutuksessa otetaan huomioon alueen sisäiset vaihtelut siten, että vähennyksiä kohdistetaan muita vähemmän Kymenlaaksoon, missä ammatilisen koulutuksen tarjonta suhteessa ikäluokkaan on muita heikompaa. 8

11 2.5 Pohjanmaa Pohjanmaan suuralueen muodostavat seuraavat maakunnat:. Etelä-Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa. Pohjanmaa Suuralueella toiselle asteelle siirtyien (16-18-vuotiaiden keskimääräinen) ikäluokka tulee vuonna 2016 olemaan noin 87 prosenttia vuoden 2009 tasosta. Maakunnittain vaihtelu on Etelä-Pohjanmaan 86,4 prosentista Pohjanmaan 87,4 prosenttiin. Korkea-asteelle siirtien (19-21-vuotiaiden keskimääräinen) ikäluokka tulee vuonna 2016 olemaan noin 91 prosenttia vuoden 2009 tasosta. Maakunnittain vaihtelu on Etelä-Pohjanmaan 89,9 prosentista Pohjanmaan 93 prosenttiin. VATT:n alueellisen työvoimatarve-ennusteen mukaan työllisyyden kehitys on aleneva suuralueen kaikissa maakunnissa. Ennusteen mukaan pienin vähennys on Keski-Pohjanmaalla (-2,5%) ja suurin Etelä-Pohjanmaalla (-3,4%). Suuralueen esitys Alueen maakunnat korostavat erityisesti teollisuuden ja sähkö-, metalli-, kone- ja energiatekniikan merkitystä alueen kehittämiselle. Myös maa- ja metsätalouden kehittämistä edelleen pidetään tärkeänä. 9 Taulukko 5. Pohjanmaan suuralueen maakuntien ehdotukset koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle Ammatilinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulut Yliopistot Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Yhteensä o o Opetus- ja kulttuuriministeriön esitys Suuralueen perinne maa- ja metsätaloustyössä sekä teollsessa osaamisessa otetaan huomioon koulutustarjonnan mitoituksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää suuralueelle seuraavia aloittajamääriä vuodelle 2016: Ammatilinen peruskoulutus (opetussuunnitelmaperusteinen): 4300 Ammattikorkeakoulut (nuorten koulutus): 2400 Yliopistot (ylempi korkeakoulututkinto): 1100 Suuralueella toisen asteen ammatilisen koulutuksen saatavuus suhteessa ikäluokkaan olisi 83,7 prosenttia ja korkea-asteen saatavuus 68,1 prosenttia. Ammatilisen koulutuksen osuus on maan keskiarvoa korkeampi ja korkea-asteen keskiarvoa matalampi. Sekä ammatilisen että erityisesti korkea-asteen saatavuus olisi nykyistä parempi. Esitys tarkoittaa aloittajamäärien vähentämistä sekä ammatilisessa koulutuksessa että korkeakouluissa. Ammatilisessa koulutuksessa otetaan huomioon alueen sisäiset vaihtelut siten, että vähennyksiä kohdennetaan muita vähemmän Pohjanmaan maakuntaan.

12 2.6 Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen suuralueen muodostavat seuraavat maakunnat:. Pohjois-Pohjanmaa. Kainuu. Lappi Suuralueella toiselle asteelle siirtyien (16-18-vuotiaiden keskimääräinen) ikäluokka tulee vuonna 2016 olemaan noin 87 prosenttia vuoden 2009 tasosta. Maakunnittain vaihtelu on Kainuun 78,3 prosentista Pohjois-Pohjanmaan 91,6 prosenttiin. Korkea-asteelle siirtyien (19-21-vuotiaiden keskimääräinen) ikäluokka tulee vuonna 2016 olemaan noin 93 prosenttia vuoden 2009 tasosta. Maakunnittain vaihtelu on Lapin 85,3 prosentista Pohjois-Pohjanmaan 96,8 prosenttiin. VATT:n alueellsen työvoimatarve-ennusteen mukaan työllisyyden kehitys on Pohjois-Pohjanmaalla kasvava (+2,5%) ja Kainuussa (-7,9%) ja Lapissa (-1,9%) laskeva. Suuralueen esitys Alueen maakunnat korostavat erityisesti matkailuelinkeinon merkityksen kasvua edelleen. Myös teollsuuden työvoiman tarpeen arvioidaan olevan suurempaa kuin maassa keskimäärin. Erityisesti Lapissa kaivostoiminnan työvoiman tarpeet saattavat olla suurempia, kuin mitä ennakointilaskelmissa on voitu ottaa huomioon. 10 Taulukko 6. Pohjois-Suomen suuralueen maakuntien ehdotukset koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle Ammattikorkeakoulut Yliopistot Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä Ammatilinen peruskoulutus Opetus- ja kulttuuriministeriön esitys Suuralueella on edelleen potentiaalia matkailuelinkeinon kasvattamiseksi nykyisestä. Tätä kehitystä voidaan myös koulutustarjonnalla tukea. Lisäksi teollisuuden ja kaivostoiminnan työvoiman tarve tullee olemaan suurempaa kuin ennakointituloksissa. Opetus- ja kultturiministeriö esittää suuralueelle seuraavia aloittajamääriä vuodelle 2016: Ammatilinen peruskoulutus (opetussuunnitelmaperusteinen): 6620 Ammattikorkeakoulut (nuorten koulutus): 3300 Yliopistot (ylempi korkeakoulututkinto): 2400 Suuralueella toisen asteen ammatilisen koulutuksen saatavuus suhteessa ikäluokkaan olisi 84,1 prosenttia ja korkea-asteen saatavuus 72,2 prosenttia. Saatavuus olisi ammatilisessa koulutuksessa maan keskiarvoa korkeampi ja korkea-asteella hiukan matalampi. Molemmissa tilanne parantuisi nykyisestä. Esitys tarkoittaa aloittajamäärien vähentämistä ammatilisessa koulutuksessa ja korkea-asteen koulutuksessa. Ammatilisessa koulutuksessa otetaan huomioon alueen sisäiset vaihtelut siten, että vähennyksiä kohdennetaan Lappia vähemmän Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin.

13 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL Valtioneuvosto Asiakirjan nimi: Koulutustarjonnan alueellset tavoitteet Asiakirjan päivämäärä: Diaarinumero: OKM/9/500/2011 Asiakirjan tunnus 1 Docid: Asiakirjan allekirjoittajat: Neuvotteleva virkamies, Vile Heinonen, Esittelijä, :37:00, C=FI Johtaja, Eeva-Riitta Pirhonen, Päättäjä, :05:16, C=FI Tarkistesumma: BlxcJNg5zB 9CYgOWQYEs2VYLrk= Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu opetus- ja kulttuuriministeriön tietojärjestelmässä. Lisätietoja opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamosta (puh , kirjaamo(tminedu.fi). Opetus- ja kulttuuriministeriö Undervisnings- och kulturministeriet Meritullinkatu 10, Helsinki I PL 29, Valtioneuvosto Puh I kirjaamol minedu.fi Sjötullsgatan 10, Helsingfors I PB 29, Statsrådet Tfn I kirjaamol minedu.fi V-tunnus FO'nummer