Kommenttipuheenvuoro Tarkastelussa työllistyvyys ja työura kokonaisuutena. Helsinki, toukokuu 2017. Aarresaari-verkoston Uraseurantaraportin julkistamistilaisuus. Visa Tuominen
Uraseurannasta, taustaa Yliopistot tekivät työllistymisen seurantaa omilla tavoillaan. Vertailu hankalaa. Tapaaminen Tampereella kesällä 2004. Tavoitteena oli kysely, jossa olisi 80 % yhteisiä kysymyksiä. Ensimmäinen laajempi kierros syksyllä 2004 tehtiin viidestä yliopistosta vuonna 1999 valmistuneille: Joensuu, Kuopio, Oulu, Tampere ja Turku. Kyselyä kehitetty huomattavasti vuosien mittaan. Uraseurannasta huomattava: viiden vuoden kohdalla valmistumisesta suurin osa on yhä työuransa alkupuolella. Visa Tuominen 3.5.2017 2
Työllistyvyys (engl. employability) yhdistelmä yksilön kykyjä, tietoja ja taitoja, joiden avulla hän löytää töitä, pysyy töissä ja etenee työurallaan. European Centre for the Development of Vocational Training (CEDEFOP) 2008. Esim. London Communiqué 2007: valmistuneiden työllistyvyys -> yksi prioriteeteista. Työllistyvyys (laajempi käsite) -> työllistyminen on hetkellinen tapahtuma. Nyt: työllistymisen vaikutus suomalaisten yliopistojen perusrahoitukseen vuositasolla useita miljoonia euroja. Visa Tuominen 3.5.2017 3
4 Lähde: Tuominen (2013) Maistereiden työllistyvyys
Kommentteja keskeisimpiin havaintoihin 1 Työllistymisen kokonaisuus näyttää edelleen hyvältä VT: Yhä pätee, että mitä ylempi koulutus -> parempi työllisyys, jos mitataan työllisyys- tai työttömyysprosentilla. Kouluttautuminen kannattaa ja vastaajilla (38 %) on ollut riittävästi työllistyvyyttä; kykyä työllistyä ja pysyä töissä. täysin koulutusta vastaamatonta työtä tekevien osuus ei ole kasvanut. VT: Tämä on lievästi yllättävä tulos. Koulutusaloittain? Alueittain? Työttömyys on kasvanut takavuosiin verrattuna (2 %). Töihin päässeet pystyvät kuitenkin hyödyntämään osaamistaan. Huom! Täysin koulutusta vastaamaton työ voi olla oma valinta. Visa Tuominen 3.5.2017 5
Kommentteja keskeisimpiin havaintoihin 2 Työuran alku näyttää edelleen varsin vakaalta. VT: Kun kolme neljästä vastaajasta on ollut koko valmistumisen jälkeisen ajan työssä, on tulos hyvä. Toki on muistettava, että jos neljäsosalla näin ei ole ollut, niin mitkä ovat olleet katkosten syyt? Aiemmissa uraseurannoissa on havaittu esim. perhevapaiden jakaantuvan varsin epätasaisesti*. Kiinnostavaa olisi tietää työnantajasektoreiden erot. *Esim. Puhakka & Tuominen (2006, 20) vastaushetkellä naisista perhevapaalla 16 %, miehistä 0 %. Visa Tuominen 3.5.2017 6
Kommentteja keskeisimpiin havaintoihin 3 Tutkintoon ollaan tyytyväisiä työuran näkökulmasta VT: Hyvä näin. Mutta lopulta on vain vähän kriteereitä, joilla voidaan objektiivisesti tarkastella työuran onnistumista. Voidaan saada tuloksia, että ihminen on täysin koulutustaan vastaavissa tehtävissä, mutta on silti tyytymätön tutkintoonsa. Tai päinvastoin. Selitys -> työn sisältö / muut tekijät. mutta koulutuksen antamia valmiuksia voisi olla enemmänkin. VT: Voidaanko edes kuvitella, että ihminen varustettaisiin loppuelämän tiedoilla ja taidoilla yliopistossa? Oma asenne ja uteliaisuus kunniaan! Eri tehtävien vaatimat erilaiset taidot. Mihin työelämään? Ensimmäiseen valmistumisen jälkeiseen työpaikkaan, vaiko myöhempään? Visa Tuominen 3.5.2017 7
Kommentteja keskeisimpiin havaintoihin 4 ja 5 Kyky kertoa osaamisesta on tärkeä työllistymiseen vaikuttava tekijä. Ja Koulutuksen osaamisperustaisuus tuli jo 2000-luvun alussa, mutta kaikilta osin opiskelijoille kertyvää osaamista ei edelleenkään tuoda riittävästi esiin. VT: Oman osaamisen hahmottaminen ja siitä viestiminen. Opiskelijoille edelleen tarvetta tarjota uraohjausta, oman osaamisen tunnistamista, uraseurantatuloksia, vierailuluentoja jne. Osa työllistyvyyteen vaikuttaneista tekijöistä (esim. kielitaito, organisointikyky jne.) voi tulla aivan muualta kuin yliopistokoulutuksesta. Esim. koulutustasoa vastaamattomista tehtävistä, asepalveluksesta, harrastuksista, vapaaehtoistyöstä jne. Pro / GEN -ero? Visa Tuominen 3.5.2017 8
Kommentteja keskeisimpiin havaintoihin 6 Akateeminen koulutus kantaa tulevaisuudessakin (kyky käsitellä tietoa). VT: Maisterin tutkinto taipuu moneen > Sitä voi/pitää päivittää ja täydentää työuran varrella. Tiettyjä osia voi jäädä käyttämättäkin. Aina kokonainen ihminen palkataan, harvoin esim. sivuainetta. Työllistyvyyteen ja työllistymiseen vaikuttaa sekä positiivisesti että negatiivisesti tutkinto ja alueellinen työmarkkinatilanne. Nyström, Dahlgren ja Dahlgren (2008) seurantatutkimus: Valmistuneiden on vaikeaa ennakoida, mitä työelämässä tulee tapahtumaan. Miten pitkälle elämää voi suunnitella? Visa Tuominen 3.5.2017 9
Lopuksi Kyselyähky tiputtanut vastausprosenttia. Nyt 38 % Koulutusalakohtaiset erot ovat aineistossa oletettavasti suuria. Tarve myös koulutusalakohtaisille tutkimuksille > mutta kaikkea ei voida tehdä talkoilla tai o.t.o.na Jos työllistymisen vaikutus yliopistojen rahoitukseen on miljoonia, luulisi löytyvän ykköstuhansia tutkimukseen. Aineistoa on. Työurat ovat joka tapauksessa yksilöllisiä. Samasta koulutusohjelmasta valmistuneetkin voivat työllistyä eri tavoin. Elämän mosaiikki koostuu muistakin paloista kuin pelkästä työstä. Kärjistys: jos halutaan hyvin työllistyviä, kannattaisiko jatkossa panostaa miespuolisiin professiomaistereihin, joilla olisi laaja tutkinto ja nopeasti suoritettuna? Visa Tuominen 3.5.2017 10
Kiitos! Kysymyksiä? visa.tuominen@uef.fi http://fi.linkedin.com/pub/visa-tuominen/0/a4/959 uef.fi