Kaupunginhallituksen 28 09.08.2013 konsernijaosto Kaupunginhallitus 385 19.08.2013 Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa 530/090/2012 KONSJA 28 Valmistelija/lisätiedot Kaupunginlakimies Eero Immonen, puh 040 703 9227 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Kaupunginhallitus on 22.7.2013 357 merkinnyt Kouvolan hovioikeuden tuomion tiedoksi ja päättänyt antaa konsernijaoston tehtäväksi arvioida tuomiota ja laatia kaupunginhallituksen käsiteltäväksi esityksen siitä, haetaanko ratkaisuun muutosta korkeimmalta oikeudelta. Lisäksi, mikäli konsernijaoston esityksenä on, ettei muutosta haeta, kaupunginhallitus on antanut konsernijaoston tehtäväksi hankkia strategia- ja talousyksiköltä esityksen korvauksen, tuottokoron, viivästyskoron ja oikeudenkäyntikulujen maksamisen edellyttämästä rahoituksesta sekä laatia selvityksen korvaukseen liittyvistä vastuukysymyksistä. Kaupunginhallitus on todennut, että konsernijaosto tuo asian edellä tarkoitetun valmistelun pohjalta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi elokuun 2013 aikana. Asian taustaa Kaupunkiyhtiöt Oy:n hallitus on 22.2.2008 2 päättänyt hyväksyä omalta osalta NREP Finland Log 2 Oy:lle (jäljempänä NREP) luovutettavien maanvuokraoikeuksien ja rakennusten sekä kiinteistön kauppakirjat ja antaa omistaja Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:lle (jäljempänä LFZ) oikeuden tehdä yhtiötä koskevan kauppakirjan. Samalla hallitus on ilmoittanut kaupunginhallitukselle myönteisen kantansa kaupungin ja ostajan väliselle kaupalle. Kaupunginhallitus on 10.3.2008 100 päättänyt hyväksyä kauppakirjaluonnoksen mukaisen kaupan NREP:n kanssa Mustolassa sijaitsevista tonteista ja rakennuksista.
LFZ:n hallitus on 9.4.2008 4 päättänyt hyväksyä kauppakirjan, jolla myydään siinä määritellyt maanvuokraoikeudet ja rakennukset NREP:lle. Pöytäkirjanotteet ovat esityslistan liitteinä. Kaupan jälkeen ostaja on vaatinut kaupunkia ja LFZ:tä yhteisvastuullisesti palauttamaan kauppahinnasta 3.119.000 euroa. Kaupungin ja LFZ:n oltua eri mieltä ostajan kanssa kauppahinnan osittaisesta palauttamisesta, ostaja nosti kanteen Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa. Etelä-Karjalan käräjäoikeus antoi 20.8.2012 12/6464 tuomion ja päätöksen edellä mainittua kauppaa koskevassa riita-asiassa. Käräjäoikeuden tuomiossa Lappeenrannan kaupunki ja LFZ velvoitettiin suorittamaan hinnan alennuksena NREP:lle yhteensä 1.500.000 euroa sekä tuottokorkoa, viivästyskorkoa ja oikeudenkäyntikuluja tuomiosta tarkemmin ilmenevällä tavalla. Kaupunginhallitus päätti 17.9.2012 395, että Lappeenrannan kaupunki ja Lappeenranta Free Zone Oy Ltd tekevät Kouvolan hovioikeudelle valituksen Etelä-Karjalan käräjäoikeuden tuomiosta ja päätöksestä 20.8.2012 12/6464 konsernijaoston esityksen mukaisesti. Kouvolan hovioikeus on antanut asiassa tuomion 4.7.2013 S 12/775. Hovioikeus on tuomiossaan vahvistanut, että ostajalla on oikeus saada kauppahinnan alennusta. Hovioikeus on korottanut kaupungin ja LFZ:n maksettavaksi tuomittua kauppahinnan alennusta yhteensä 1.000.000 eurolla. Kaupunki on tuomittu korvaamaan 323.598 euroa ja LFZ on tuomittu korvaamaan 2.176.402 euroa NREP:lle. Näin ollen kaupunki ja LFZ ovat velvoitettuja suorittamaan kauppahinnan alennuksena NREP:lle yhteensä 2.500.000 euroa sekä tuottokorkoa, viivästyskorkoa ja oikeudenkäyntikuluja. Erien yhteismäärä on per 31.8.2013 yhteensä 3.349.776 euroa. Kouvolan hovioikeuden tuomio, joka sisältää myös Etelä-Karjalan käräjäoikeuden päätöksen ja tuomion, on esityslistan liitteenä. Muutoksenhaun tarpeen arviointi Kaupunginhallitus on antanut konsernijaoston tehtäväksi arvioida tuomiota ja laatia kaupunginhallituksen käsiteltäväksi esityksen siitä, haetaanko ratkaisuun muutosta korkeimmalta oikeudelta. Muutoksenhaun tarpeen arvioimiseksi on pyydetty asianajaja Mika Pakarisen lausunto.
Mika Pakarisen lausunto 7.8.2013: Pohdittaessa kaupungin ja LFZ:n mahdollisuutta saada valituslupa korkeimmasta oikeudesta ja menestyä mahdollisessa valituksessa tulee ottaa huomioon valitusluvan myöntämisen edellytykset. Lähtökohtana on se, että korkein oikeus ei ns. prejudikaattituomioistuimena ota näytön arviointia käsiteltäväkseen eli näytön arviointi ei voi olla lupahakemuksen hyväksymisen peruste. Tässä jutussa on ollut kyse nimenomaan näytön arvioinnista. Tämän vuoksi on epätodennäköistä, että valitusluvan myöntäminen menestyisi ja korkein oikeus katsoisi, että lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa asia korkeimman oikeuden ratkaistavaksi taikka jos siihen on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen sellaisen oikeudenkäynti- tai muun virheen takia, jonka perusteella ratkaisu olisi purettava tai poistettava tahi jos valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy. Oikeuskäytännöstä ei ole löydettävissä vastaavanlaista tapausta, johon valituslupa olisi myönnetty ja josta korkein oikeus siis olisi antanut ratkaisunsa. Oikeuskirjallisuudesta ei myöskään ns. sopimusperusteisen vahingonkorvausjuridiikan osalta löydy lausumia, joiden perusteella hovioikeuden näytön vastaanottoon perustuvat johtopäätökset olisivat vallitsevan oikeuskäsityksen vastaisia. Kouvolan hovioikeus perusti tuomionsa korostuneesti asiassa esitettyyn näyttöön. Hovioikeus toteaa useassa kohdin kantajien todistajien kertoneen asioista osittain "ulkopuolisina" ja "yhdenmukaisesti ja uskottavasti". Hovioikeus totesi, että kantajien todistajia on pidettävä "luotettavampina" kuin vastaajien. Tämän näytön arvioinnin perusteella hovioikeus katsoo, että myyjien ei ole katsottu näyttäneen, että irtisanominen olisi peruttu taikka vuokrasubventiosta olisi kerrottu ostajalle. Hovioikeus katsoi, että jättäessään ilmoittamatta po. irtisanomisilmoituksesta, irtautumisaikomuksesta, 26.3.2008 päivätystä muistiosta sekä siinä sovitusta vuokrasubventiosta kaupunki ja LFZ olivat "tarkoituksellisesti pitäneet yllä NREP:n virheellistä käsitystä merkityksellisistä kaupan tekemiseen ia kauppahintaan vaikuttavista seikoista". Oikeudenkäynnin aikana kaupunki ja LFZ korostivat, että ostajalle ei ole aiheutunut vuokranmenetyksiä, joten vahingonkorvaukselle taikka hinnanalennukselle ei ole edellytyksiä.
Hovioikeus katsoi kuitenkin em. näytön perusteella, että on "selvää, että NREP:n maksama kauppahinta on ollut suurempi juuri sen vuoksi, että toisena vuokralaisena on ollut GWF". Tämän vuoksi myyjät ovat hovioikeuden mukaan "rikkoessaan sopimukseen nimenomaisesti otettuja vakuutuksia aiheuttaneet NREP:lle vahinkoa, jonka ne ovat velvollisia korvaamaan". Määrän vahingoksi hovioikeus katsoi "määrän, jonka verran NREP:n kauppojen kohteesta maksama kauppahinta on ollut suurempi sen vuoksi, ettei ostaja ole tiennyt kauppojen olennaisena edellytyksenä olleen GWF:n vuokrasuhteen pysyvyyteen vaikuttaneista seikoista". Hovioikeus ei siis katsonut vahingon perusteeksi mahdollisesti menetettyjä vuokratuottoja vaan kaupan ja kauppahinnan määräytymisen edellytyksenä olleita seikkoja koskevien vakuutusten paikkansapitämättömyyden. Hovioikeus toteaa korostetusti, että kysymyksessä ei siis ollut vahinko menetettyjen vuokratuottojen perusteella vaan "että saatuaan myyjiltä virheellistä tietoa vuokrasuhteiden pysyvyydestä se on maksanut liian suuren kauppahinnan". Itse määrän osalta hovioikeus pohjautui jälleen kerran todisteluun ja katsoi liikaa maksetuksi kauppahinnaksi 2.500.000 euroa. Yllä olevan perusteella ei valitusluvan myöntäminen siis näyttäisi todennäköiseltä, koska kysymyksessä on ollut varsin korostetusti näyttöön perustuva hovioikeuden ratkaisu. Mika Pakarisen lausunnon liitteenä on muistio todistustaakasta sopimusperusteisessa korvausvastuussa. Toimitusjohtajina toimineilta Tom Hultinilta ja Markku Muhoselta on pyydetty ennakkolausunnot hovioikeuden tuomion johdosta. Tom Hultinin ja Markku Muhosen yhteinen lausunto 7.8.2013 ja Markku Muhosen lausunto 7.8.2013 ovat esityslistan liitteinä. Kaupunginhallituksen muu tehtävänanto Strategia- ja talousyksikön tulee laatia esitys korvauksen, tuottokoron, viivästyskoron ja oikeudenkäyntikulujen maksamisen edellyttämästä rahoituksesta. Vastuukysymysten arvioinnin valmistelu käynnistetään, kun kaupunginhallitus on käsitellyt konsernijaoston esityksen muutoksenhaun tarpeesta.
Lappeenrannan Kaupunkiyhtiöt Oy:n hallituksen pöytäkirjanote 22.2.2008 2, kaupunginhallituksen pöytäkirjanote 10.3.2008 100, LFZ:n hallituksen pöytäkirjanote 9.4.2008 4, Kouvolan hovioikeuden tuomio 4.7.2013, joka sisältää myös Etelä-Karjalan käräjäoikeuden päätöksen ja tuomion, sekä Tom Hultinin ja Markku Muhosen yhteinen lausunto 7.8.2013 ja Markku Muhosen lausunto 7.8.2013 ovat esityslistan liitteinä. Muistio todistustaakasta sopimusperusteisessa korvausvastuussa on nähtävänä asiakirjoissa. (EI) Kj Konsernijaoston merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen päätöksen 22.7.2013 357. Konsernijaosto päättää esittää kaupunginhallitukselle, että valituslupaa ei haeta eikä hovioikeuden tuomiosta valiteta, koska valitusluvan saaminen on epätodennäköistä asianajaja Mika Pakarisen lausunnossa esitetyillä perusteilla. Konsernijaosto päättää pyytää strategia- ja talousyksiköltä esityksen korvauksen, tuottokoron, viivästyskoron ja oikeudenkäyntikulujen maksamisen edellyttämästä rahoituksesta. Konsja Kaupunginjohtaja täydensi päätösesitystään siten, että konsernijaosto päättää pyytää kaupunginhallituksen käsittelyyn asianajaja Mika Pakariselta lisälausunnon Tom Hultinin ja Markku Muhosen yhteisen lausunnon ja Markku Muhosen lausunnon johdosta siltä osin, vaikuttavatko lausunnot valitusluvan hakemisen perusteiden arviointiin. KH 385 Keskustelun jälkeen konsernijaosto hyväksyi kaupunginjohtajan täydennetyn päätösesityksen. Asianajaja Mika Pakarisen lisälausunto 13.8.2013: Tom Hultinin ja Markku Muhosen lausunnot 7.8.2013 Hultinin ja Muhosen po. Kouvolan hovioikeuden tuomiota koskevissa lausunnoissa on kerrottu todisteluun liittyvät seikat olennaisesti samalla tavalla kuin he todistajina toivat asiat esille aikanaan Lappeenrannan käräjäoikeudessa ja sittemmin Kouvolan hovioikeudessa. Lausunnoissa tosin tuodaan voimakkaammin esille se, että ostajalla olisi ollut tietoisuus irtisanomisesta 29.6.2007 ja sen perumisesta sekä ns. vuokrasubventiosta, koska ostaja neuvotteli vuokralaisten kanssa.
Kuten Kouvolan hovioikeuden tuomiosta ilmenee, hovioikeus piti ostajan nimeämien todistajien kertomuksia kuitenkin luotettavampina kuin Hultinin ja Muhosen kertomuksia. Tätä hovioikeus on osaltaan perustellut ensin mainittujen todistajien enemmän ulkopuolisella roolilla verrattuna LFZ:n palveluksessa olleiden kertomuksiin. Ymmärtääkseni harkittaessa näyttöä ja todistajien kertomusten luotettavuutta asiaan on vaikuttanut se, että po. kerrottua irtisanomista ja ns. vuokrasubventiota koskevaa keskustelua ei sisältynyt esitettyihin kirjallisiin todisteisiin. Kirjallista todistelua varten sain käyttööni kaiken Hultinin ja Muhosen sähköpostikirjeenvaihdon po. ajalta eikä tuossa materiaalissa ollut mainintoja em. asioista. Myöskään Hultinin ja Muhosen lausunnoissa voimakkaasti esille tuoduista ostajan ja vuokralaisten välisistä keskusteluista ja neuvotteluista ei löytynyt materiaalia. Jälkikäteen "jälkiviisaasti" voisi luonnollisesti ihmetellä, miksi näinkin merkityksellisistä asioista ei jäänyt kirjallista materiaalia. Toinen jälkikäteinen ihmettelyn aihe on luonnollisesti se, miten ostajan nimeämät todistajat kertoivat yhtäpitävästi siitä, että GWF:llä oli lähtöaikeet Mustolan alueelta ja ne saatettiin juuri Hultinin ja Muhosen tietoon useasti. He kuitenkin yhdenmukaisesti kiistivät tällaiset keskustelut ja päinvastoin totesivat suunnitelmista vahvistaa ja laajentaa toimintaa po. alueella. Hultinin ja Muhosen lausunnoista ilmenee hyvin se, että kysymyksessä on ollut näytön arviointi eikä oikeudelliset kysymykset, joten valitusluvan myöntämiselle ei käsittääkseni ole edellytyksiä. Lappeenrannan Kaupunkiyhtiöt Oy:n hallituksen pöytäkirjanote 22.2.2008 2, kaupunginhallituksen pöytäkirjanote 10.3.2008 100, LFZ:n hallituksen pöytäkirjanote 9.4.2008 4, Kouvolan hovioikeuden tuomio 4.7.2013, joka sisältää myös Etelä-Karjalan käräjäoikeuden päätöksen ja tuomion, sekä Tom Hultinin ja Markku Muhosen yhteinen lausunto 7.8.2013 ja Markku Muhosen lausunto 7.8.2013 ovat esityslistan liitteinä. Muistio todistustaakasta sopimusperusteisessa korvausvastuussa on nähtävänä asiakirjoissa. (EI) Kj Kh Kaupunginhallitus päättää, että valituslupaa ei haeta eikä hovioikeuden tuomiosta valiteta, koska valitusluvan saaminen on epätodennäköistä asianajaja Mika Pakarisen lausunnossa esitetyillä perusteilla. Asiassa käydyn keskustelun aikana kaupunginhallituksen jäsen Harri
Iljin esitti kaupunginjohtajan esityksestä poiketen, että valituslupaa haetaan. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Kakkola kannatti Iljinin esitystä. Puheenjohtaja totesi, että koska asiassa on tehty kannatettu muutosesitys, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginjohtajan esitystä äänestävät JAA ja että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen jäsen Harri Iljinin esitystä äänestävät EI, ja jos EI voittaa on kaupunginhallituksen jäsen Iljinin esitys tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. Äänestysesitys hyväksyttiin. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä kahdeksan (8) kaupunginhallituksen jäsentä (Holopainen, Moilanen, Mäkelä, Partanen, Puolakka, Telkkä, Timonen, Torniainen) äänestivät JAA ja kaksi (2) kaupunginhallituksen jäsentä (Iljin, Kakkola) EI. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen kaupunginjohtajan esityksen. Esteellisyys: kaupunginhallituksen jäsen Anu Paalanen ei osallistunut asian käsittelyyn ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi, hallintolaki 28 1. kohta (osallisuusjäävi).