ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Työraportti Etelä-Suomen aluetoimisto Q 18/23.0/95/1 Erityistoiminnot Seppo Koho MAAPERÄKARTOITUKSIIN JA POHJAVEDEN SEURANTAAN LIITTYVÄT SEISPIISET REFRAKTIOLUOTAUKSET V. 1995 Vuoden 1994 maaperaseismisiä tulkintoja jatkettiin tal- vikaudella 1995. Ohjelmaan kuului kaikkiaan 53 linjaa, joiden yhteispituus on 6850 m. Tulkinnat valmistuivat huhtikuun lopulla ja työraportti kenttätöistä ja tul- kinnoista laadittiin toukokuun aikana. LUOTAUSKOHTEET Suurin osa vuoden 1995 maaperäseismisista luotauksista liittyivät pohjaveden seurantatutkimuksiin (Hanke 11143, vastaavana geologi B. Backman). Luotauskohteet sijaitsi- vat: Lamrnilla (karttalehdet 2134 04 ja -07), Nuijamaalla (karttalehti 4111 03) ja Virolahdella (karttalehti 3042 10). Tutkimuslinjoja oli kaikkiaan 18 kpl ja nii- den yhteispituus 4600 m. Luotaukset Askaisten karttalehdella (n:o 1044 01) tehtiin tilaustyönä Merimaskun kunnalle. T ca aineisto tuli kui- tenkin myös omaan käyttöön (Hanke: 11120 Espoon ja Turun maaperakartoitus, vastaavana geologi M. Haavisto-Hyvärinen). Tutkimuskohteena oli kaksi aluetta, joiden nimet ovat: Rauduinen ja Talanpaa. Luotauslinjoja on kaikkiaan 15 ja niiden yhteispituus 2450 m. Hankkeelle 11120 tehtiin muutamia luotauksia myös Virkkalan ja Siuntion karttalehdillä (n:o 2032 03 ja -06). Linjoja oli viisi kappaletta, joista neljä tehtiin ensinmainitulla ja yksi jalkimaisella karttalehdella. Näiden linjojen yhteispi- tuus on 650 m. Hankkeen 11122 (Lohjan maaperakartoitus, vastaavana geologi M. Kukkonen) luotaukset tehtiin Vihdin kartta-alueen lansiosassa (karttalehdet: 2041 01 LOHJA, - 03 IKKALA ja -04 Muijala). Ohjelmaan kuului kaikkiaan kahdeksan luotauskoh-
detta, joiden kokonaispituus on 2000 m. LAITTEISTO TULOKSET TULKINTA Lähes kaikki luotauskohteet tulkittiin profiilitulkintoina, jolloin syvyydet lasketaan paalujen paikkojen lisaksi myös geofonien kohdille. Pistetulkintaa kaytettiin vain silloin kun kallionopeuksien kulkuajat olivat epävarmoja tai jos vastakkaisista kallionopeuksista toinen puuttui. Laitteistona kaytettiin EGG Geometrics ES 1225 seismografia, joka on 12-kanavainen. Kalustoon kuuluvat ABEM:m valmistamat matalaohrniset geofonit (impedanssi 375 ohmia) ja 50-m ja 100-m geofonikaapelit. Geofoniväli on edellämainitulla kaapelilla 5 m ja jalkimäisellä 10 m. Luotauksissa kaytettiin lisaksi kunkin geofoniasennon (kaapelilevityksen) alussa ja lopussa ns. linjalyhennysta, jolloin kolme ensimmäistä ja kolme viimeistä geofonivälia paaluilta lukien ovat puolet muiden välien pituudesta. Pohjaveden seurantaan tilatuissa luotauskohteissa voitiin määrittää pohjaveden pinnan korkeus ja useissa tapauksissa myös sen virtaussuunta. Syvyystulokset pitävät todennäköisesti hyvin paikkansa, silla piilokerroksia ei ilmeisesti esiinny. Maalajit tutkimuskohteissa olivat yleensa lajittuneita (Hk,Sr,Ht seka Sa ja Si). Kallioperästa pyrittiin etsimään alueet, joissa esiintyy rikkonaisuutta. Maanpinnan korkeussuhteet leikkauskuvioissa helpottavat tulkinnan tekoa ja samalla tekevät profiilista luonnollisen näköisen. Tästä syystä ATK- käsittelyä varten kirjoitettiin kullekin linjalle omat korkeustiedostot arvioimalla maanpinnan suhteelliset korkeudet peruskartan korkeuskäyrien mukaan. Arvioinnin tarkkuus on yleensa riittävä, mikäli käytetään hyväksi kartan 2.5 m käyräväliä ja samalla korkeuden suhteellinen arviointi mainitun käyrävälin sisällä tehdään hyvin huolellisesti. Ohjelmaan kuuluneista luotauksista 2200 metriä luodattiin 50 m:n ja loput 2400 metriä 100 m:n geofonikaapelilla. Merimaskun kunnan tilaamissa luotauksissa pyrittiin selvittämään maakerrosten paksuudet,maalajit, pohjavedenpinnan korkorkeudet ja kallioperän rikkonaiset alueet tutkimuslinjoilla. Viimeksimainitut mäaritykset osoitautuivat kuitenkin vaikeiksi siitä syystä, että tulkitut rikkonaiset alueet olivat enimmäkseen pieniä (linjan suunnassa 5-10 ml. Toivottavasti niistä kuitenkin on hyötyä pohjaveden hankinnassa, silla tutkimuksen tarkoituksena on selvittää juuri näitä mahdollisuuksia. Hankkeen 11122 luotauksissa pyrittiin samoihin päämääriin kuin edellämainitussa kohteessa. Lohjan harjusta (1 Salpa-