Arkistoraportti. Rauhaniemi, Tom. MaSaII-hankkeen Vihdin ja Juvan tutkimusalueiden maaperästä.
|
|
- Tapio Rantanen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro - Tekijät Rauhaniemi, Tom Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja Raportin nimi MaSaII-hankkeen Vihdin ja Juvan tutkimusalueiden maaperästä. Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää MASA II hankkeen Vihdin ja Juvan tutkimusalueiden maaperägeologiaa. Vihdin tutkimusalue on noin 250 metriä Vihdin Enäjärven Riilahden ja I Salpausselän distaalipuolen välissä sijaitseva noin viiden hehtaarin peltoala. Juvan noin hehtaarin laajuinen tutkimusalue on Juvan keskustan välittömässä läheisyydessä, Savon drumliinikenttään kuuluvan drumliinin rinteillä viljeltävä pelto. Vihdin tutkimusalueen maaperä on savea, paitsi koillis- ja kaakkoisosien korkeammalle nousevilta osiltaan hiesua. Tutkimusalueen ja Vihdin Enäjärven välissä sijaitsee Kotkanniemen kallio/moreenimäki, joka näkyy osittain myös maatutkaluotauksessa. Myös MTT:n näytepisteiden kumulatiiviset rakeisuuskäyrät osoittavat aineksen hiesuksi ja saveksi. Ainoa poikkeus on tutkimusalueen eteläosassa, lähellä Kotkaniemen moreenimäkeä sijaitseva näytepiste, jonka maalaji on hiesumoreenia. Tämä saattaa johtua maan kohotessa rantavyöhykkeessä tapahtuneesta huuhtoutumisesta, joka on sekoittanut maaperän ainekset. Juvan tutkimusalueen maaperä on Savon drumliinikentän edustajille tyypillistä hietamoreenia. Alueen välittömässä läheisyydessä sen lounaispuolella, pienen paikallispuron läheisyydessä maalaji vaihtuu hietaan ja hienoon hietaan. Maatutkaluotauksen tulosten tulkinnassa kallioperä saattaa olla paikoitellen noin 1 metrin syvyydellä maanpinnasta. Ylimmän rannan tasolla, noin m mpy (ylin ranta alueella 108 m mpy) maatutkalinjojen tulkinnassa on näkyvissä kallistuneita, lajittuneita maaperän rakenteita. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Maaperäkartoitus, maatutkaus Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Etelä-Suomi, Vihti, Juva Karttalehdet , Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus Kokonaissivumäärä 11 s., 5 liites. Kieli Suomi Hinta Julkisuus Julkinen Yksikkö ja vastuualue GTK ESY, VA 212 Hanketunnus Allekirjoitus/nimen selvennys Allekirjoitus/nimen selvennys Tom Rauhaniemi
3 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 1. Johdanto 2 2. Tutkimusalueet 2.1 Vihdin tutkimusalue Juvan tutkimusalue 3 3. Tutkimusalueiden maaperägeologisesta kehityksestä 3.1 Vihdin tutkimusalue Juvan tutkimusalue 5 4. Menetelmät 6 5. Tulokset 5.1 Vihdin tutkimusalue Juvan tutkimusalue 9 Kirjallisuutta 11 Liitteet: Liite 1. Vihdin tutkimusalueen maatutkaluotaus, linja f5 Liite 2. Vihdin tutkimusalueen maatutkaluotaus, linja f6 Liite 3. Vihdin tutkimusalueen maatutkaluotaus, linja f8 Liite 4. Juvan tutkimusalueen maatutkaluotaus, linja f16 Liite 5. Juvan tutkimusalueen maatutkaluotaus, linja f17 Kansikuva: Juvan tutkimusalueella sijaitseva maatilan päärakennus. Tekijän yhteystiedot: Tom Rauhaniemi Geologian tutkimuskeskus PL 96, Espoo Puh , Fax Sähköposti: etunimi.sukunimi@gtk.fi
4 2 1. Johdanto Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää MASA II -hankkeen Vihdin ja Juvan tutkimusalueiden maaperägeologiaa. 2. Tutkimusalueet 2.1 Vihdin tutkimusalue Vihdin pinta-alaltaan hieman alle viiden hehtaarin laajuinen tutkimusalue sijaitsee noin 250 metriä Vihdin Enäjärven Riilahden pohjoispuolella, rajautuen luoteisosastaan Hyvinkää Hanko -rautatiehen ja muista osistaan Kotkanniemen maatilan tilusteihin (kuva 1). Alueen koillis- ja lounaissivujen pituus on noin 150 ja 110 metriä. Luoteis- ja kaakkoissivujen pituudet ovat vastaavasti noin 360 ja 320 metriä. Tutkimusalue on I Salpausselän distaalipuolella sijaitseva peltoala (kuva 2), jota on viljelty pitkälti 1900-luvun puolelta asti (A. Ristolainen, henkilökohtainen tiedonanto 2006) ja jonka asutus on Kiskon Vihdin järviseudulle perinteisesti sijoittunut järvenrannan tuntumassa oleville kummuille ja kukkuloille (Ympäristöministeriö 1993). Tutkimusalue sijaitsee Kemiran GrowHow Kotkaniemen tutkimusaseman maalla (P. Hänninen, henkilökohtainen tiedonanto 2006). Kuva 1. Vihdin tutkimusalueen sijainti Vihdin Enäjärven (kuvan oikeassa alareunassa) ja I Salpausselän (kuvan vasemmassa yläreunassa) välimaastossa.
5 3 Kuva 2. Vihdin tutkimusalueen sijainti I Salpausselän distaalipuolella. Kuvan taustalla etualan peltoaukeita korkeammalle nouseva, koillisesta lounaaseen suuntautunut I Salpausselkä. 2.2 Juvan tutkimusalue Juvan noin hehtaarin laajuinen tutkimusalue sijaitsee Juvan keskustasta itään sen välittömässä läheisyydessä Partalan museon luoteispuolella rajautuen länsiosastaan puroon, pohjoisosastaan maantiehen (kuva 3). Muilta rajoiltaan alue jatkuu vastaavanlaisena peltona. Alueen koillis- ja lounaissivujen pituus on noin 120 ja 180 metriä. Luoteis- ja kaakkoissivujen pituudet ovat vastaavasti noin 100 ja 70 metriä. Tutkimusalue on Sisä-Savon drumliinikentälle tyypillinen, pitkänomaisen, muinaisen mannerjäätikön pohjamoreenista muodostaman drumliinin rinteillä viljeltävä pelto (kuva 4). Moreenin sisältämä hienoaines on luonut mahdollisuuden maanviljelyyn hallalta suojaisille ylärinteille ja lakialueelle (Johansson & Koivisto 2004) joita reunustavat pelloilta raivatuista kivistä kootut kiviaidat ja kasat (Ympäristöministeriö 1993). Peltoala viettää koillisosasta lounaisosaan päin. Tutkimusaluetta viljellään ns. luomuviljelynä, mutta muu osa drumliinin pelloista on normaaliviljelyssä (P. Hänninen, henkilökohtainen tiedonanto 2006).
6 4 Kuva 3. Juvan tutkimusalueen sijainti luoteesta kaakkoon suuntautuneen drumliinityypin moreenimuodostuman lounaisrinteellä. Kuva 4. Juvan tutkimusalue drumliinin sivurinteellä. Kuvan taustalla nousee vasemmalta oikealle toinen drumliinityypin moreenimuodostuma.
7 5 3. Tutkimusalueiden maaperägeologisesta kehityksestä 3.1 Vihdin tutkimusalue Ojakkalan kartta-alueen maaperää luonnehtivat nk. Nuuksion järviylängön kalliomaa-alueet ja alavien seutujen, yleensä peltoalueiden laajat savikot. Lajittuneiden maalajien (mm. hiekka ja hieta) alueita on myös runsaasti Salpausselkävyöhykkeen ansiosta. Mannerjäätikön sulamisvaiheessa alueella virtasi vuolaita jäätikköjokia, jotka lajittelivat moreeniainesta hiekaksi. Kartta-alueen kookkain reunamuodostuma on I Salpausselkä (Kielosto et al. 2002). Vapautuessaan mannerjäätiköstä kartta-alue jäi toistasataa metriä syvän veden, Baltian jääjärven, peittämäksi. Mannerjäätiköltä sulamisvesien kuljettama liete kerrostui syvässä meressä moreenin päälle savi- ja hiesukerrostumiksi. Kun ensimmäiset maa-alueet alkoivat Baltian jääjärveä seuranneen Yoldiameren aikana nousta vedestä, ne joutuivat alttiiksi rantavoimien työlle. Mäkien yläosissa moreeni huuhtoutui voimakkaasti ja siitä syntyi paikoin rantakerrostumahiekkaa ja hietaa. Osa siitä kulkeutui alemmille tasoille lähiympäristöön karkeimman aineksen jäädessä paikalleen. Maankohoamisen vuoksi veden syvyys pieneni jatkuvasti, joten aikaisemmin kerrostuneet savialueetkin joutuivat vähitellen aaltoliikkeen ja virtausten kuluttaville voimille alttiiksi. Yoldiamerivaiheen aikana maa kohosi suhteellisen nopeasti vedestä, mutta Ancylusjärvivaiheen alussa vedenpinta nousi useita metrejä. Litorinameri ei enää ulottunut kartta-alueelle (Kielosto et al. 2002). Kartta-alueen alavat maastokohdat ovat usein hienorakeisten maalajien peitossa. Niiden raekoostumus vaihtelee hienosta hiedasta saveen. Valtaosa on savea, liejusavea on runsaat kaksi prosenttia. Seudun vanhimmat, moreenia vasten pohjalla olevat savi- ja hiesukerrostumat ovat kerrostuneet Baltian jääjärven ja Yoldiameren alkuvaiheen makeaan tai vähän suolaiseen veteen, jolloin syntyi kerrallisia humusköyhiä savia. Myöhemmin, näiden kerrostumien päälle kerrostuneet Yoldiamerivaiheen savet muuttuivat vähitellen tasalaatuisiksi saviksi. Nuorimmassa, Ancylusjärvivaiheessa kerrostui tasalaatuista, jonkin verran humusta ja sulfideja sisältävää savea (Kielosto et al. 2002). 3.2 Juvan tutkimusalue Juvan peruskarttalehden maastolle on luonteenomaista hyvin voimakas suuntautuneisuus, joka syntyi viime jääkauden loppuvaiheessa, kun luoteesta virrannut jäätikkö kerrosti moreenia pitkänomaisiksi selänteiksi, drumliineiksi. Maisemaa luonnehtivat lähes luode-kaakkoiset drumliinit. Juvan kartta-alue kuuluu laajaan ns. Pieksämäen drumliinikenttään. Mannerjäätikkö suli Juvan alueelta noin vuotta sitten. Tuolloin Yoldiameren pinta oli tasolla, joka on nykyisin tällä alueella noin 108 metriä merenpinnan yläpuolella, joten veden alla olivat vain Jukajärven ympäristön ja kartta-alueen koillisosan alavimmat alueet. Maa alkoi kohota heti jäästä vapautumisen jälkeen ja alueen järvet kuroutuivat pian merestä (Huttunen 2000, Pekkarinen 2001).
8 Juvan kartta-alueella pohjamoreeni on kaikkialla drumliineina. Korkeimmissa selänteissä moreenia voi olla yli kymmenen metriä. Pohjamoreeni on tällä alueella hyvin vähäkivistä, jopa kivetöntä, ja siinä on etenkin drumliiniselänteissä poikkeuksellisen runsaasti hieta- ja hiekkalajitteita. Siinä on savea (raekoko alle 0,002 mm) yleensä kahdesta neljään prosenttia. Hienoainesta (hieno hieta ja sitä hienommat ainekset, raekoko alle 0,06 mm) siinä on yleensä prosenttia, paikoin alle 20 prosenttia (Huttunen 2000) Menetelmät Sekä Vihdin että Juvan tutkimusalueiden peruskarttalehdet on maaperäkartoitettu, ja Geologian tutkimuskeskus on julkaissut kartoituksen tuloksista 1 : maaperäkartat: Ojakkala ( ) ja Juva ( ) sekä niihin liittyvät maaperäkartan selitykset. Maaperäkartassa kuvataan 1,0 metrin syvyydessä oleva maalaji, josta käytetään nimitystä pohjamaa. Niissä tapauksissa, joissa pohjamaan maalaji vaihtelee tiheään, eikä vaihtelua voida kartassa kuvata erillisenä kuviona, kuvataan 1,0 metrin syvyydessä yleisimmin esiintyvä maalaji. Pohjamaasta eroava, sen päällä oleva metrin paksuinen maakerros kuvataan pintamaana, mikäli pintamaata on vähintään neljä hehtaaria tai jos se on geologisesti tai taloudellisesti merkittävää (Haavisto (ed.) 1983). Aikaisemmin 1: peruskarttalehdittäin suoritetun maaperäkartoituksen lisäksi tutkimusalueilla tehtiin maastokäynnit Vihdissä ja Juvalla , joilla pyrittiin lähinnä tarkentamaan aikaisemmassa kartoituksessa saatuja tietoja. Lisäksi MTT on ottanut Vihdin tutkimusalueelta 32 näytettä, ja Juvan tutkimusalueelta yhden koontinäytteen, joista on tehty raekokoanalyysit. GTK on tehnyt maatutkaluotauksia sekä Vihdin (liitteet 1-3) että Juvan (liitteet 4-5) tutkimusalueella Myös näitä tuloksia on käytetty hyväksi. 5. Tulokset 5.1 Vihdin tutkimusalue Vihdin tutkimusalueen maaperä on aikaisemman maaperäkartoituksen, ja kesällä 2006 tehtyjen lisätutkimusten mukaan savea, mutta vähäisiltä osin myös hiesua (kuva 5). Alue on maaperäkartoituksessa merkitty saveksi muilta osiltaan, paitsi alueen koillis- ja kaakkoisosien muuta peltoa korkeammalle nousevilta osiltaan, jotka ovat hiesua (kuvat 6 ja 7). Tutkimusalueen ja Vihdin Enäjärven välissä sijaitsee Kotkanniemen kallio/moreenimäki, joka näkyy osittain myös maatutkaluotauksessa (liite 1 ja 2). Koillisosan kumpareen maaperän muutos näkyy myös maatutkauksen tuloksessa (liite 3). Myös MTT:n näytepisteiden kumulatiiviset rakeisuuskäyrät osoittavat aineksen hiesuksi ja saveksi. Ainoa poikkeus on tutkimusalueen eteläosassa, lähellä Kotkaniemen moreenimäkeä sijaitseva näytepiste, jonka maalaji on hiesumoreenia. Tämä saattaa johtua maan kohotessa rantavyöhykkeessä tapahtuneesta huuhtoutumisesta, joka on sekoittanut maaperän ainekset (P. Huhta, henkilökohtainen tiedonanto 2007).
9 7 MTT:n näytteiden humuspitoisuus vaihtelee 2,8 prosentista 5,0 prosenttiin. Aluetta on viljelty vuosikymmeniä, joten pellon pintaosissa on orgaanista ainesta ja peltoon on muodostunut noin puolen metrin syvyydelle maanpinnasta ns. kyntöantura, eli tiiviiksi pakkautunut maakerros joka johtuu maan toistuvasta kyntämisestä samalta syvyydeltä. Kuva 5. Vihdin tutkimusalueen maaperäkartta.
10 8 Kuva 6. Vihdin tutkimusalueen kaakkoinen hietaosio nousee kuvan taustalla ympäristöstään muuta peltoa vaaleampana osana. Kuva 7. Vihdin tutkimusalueen pohjoinen hietaosio nousee kuvan taustalla ympäristöstään muuta peltoa vaaleampana osana.
11 9 5.2 Juvan tutkimusalue Juvan tutkimusalueen sijoittuminen drumliinin päälle on jonkin verran muuttanut alkuperäisen muodostuman luonnontilaisuutta kuten maanviljely moreenimuodostumilla yleensäkin (Mäkinen & Pihlaja 2003). Tutkimusalueen maaperä on Savon drumliinikentän edustajille tyypillistä hietamoreenia (kuva 8). Alueen välittömässä läheisyydessä sen lounaispuolella, pienen paikallispuron läheisyydessä maalaji vaihtuu hietaan ja hienoon hietaan (kuva 9). Myös MTT:n ottaman maalajinäytteen kumulatiivinen rakeisuuskäyrä osoittaa maan olevan hietamoreenia. Kuva 8. Juvan tutkimusalueen maaperäkartta.
12 10 Kuva 9. Juvan tutkimusaluetta. Maaperä muuttuu kuvan taustalla, koivujen kohdalla hietamoreenista sekä hietaan että hienoon hietaan. Alueen tarkemmassa tarkastelussa löytyi noin 100 metriä tutkimusalueen maatilarakennuksista kaakkoon, korkeustasolta noin 110 metriä mpy., maaperäkarttaan aiemmin merkitsemätön kalliopaljastuma. Tämä drumliinityypin moreenimuodostumissa usein sijaitseva kallio ja kenttämittauksissa itse tutkimusalueella, drumliinin lounaiskyljen yläosaa lähestyttäessä tehdyt mahdolliset kalliopinnan havainnot antavat viitteitä siitä, että drumliinin moreenipeitteen paksuus on varsin vähäinen ja kallio saattaa paikoitellen olla tutkimusalueella jopa alle metrin syvyydessä maanpinnasta. Maatutkaluotauksen tulosten tulkinnassa kallioperä saattaa olla paikoitellen noin 1 metrin syvyydellä maanpinnasta. Ylimmän rannan tasolla, noin m mpy (ylin ranta alueella 108 m mpy) maatutkalinjojen tulkinnassa on näkyvissä kallistuneita, lajittuneita maaperän rakenteita (liitteet 4 ja 5). Espoossa Tom Rauhaniemi Geologi
13 11 Kirjallisuutta Haavisto, M. (ed.) Maaperäkartan käyttöopas 1 : , 1 : Opas 10. Geologinen tutkimuslaitos, Espoo. 74 s. + 3 liitettä, 2 liitekarttaa. Huttunen, T Juvan kartta-alueen maaperä. Maaperäkartta 1 : selitys, karttalehti Geologian tutkimuskeskus, Espoo. 4 s. Johansson, P. & Koivisto, M Moreenimuodostumat. Teoksessa: Koivisto, M. (toim.) Jääkaudet. Helsinki: WSOY, Kielosto, S., Stén, C-G. & Juntunen, R Ojakkalan kartta-alueen maaperä. Maaperäkartta 1 : selitys. Karttalehti Geologian tutkimuskeskus, Espoo. 12 s. Mäkinen, K. & Pihlaja, J Land use on drumlins in Finland. In: Raukas, A. & Kukk, H. (eds.) International symposium on Human Impact and Geological Heritage, May 2003, Tallinn, Estonia: excursion guide and abstracts. Tallinn: Institute of Geology at Tallinn Technical University, Pekkarinen, L Haukivuoren ja Pieksämäen kartta-alueiden kallioperä. Suomen geologinen kartta 1: : kallioperäkarttojen selitykset, karttalehdet s. + 2 liitettä, 1 liitekartta. Ympäristöministeriö Maisemanhoito. Maisema-aluetyöryhmän mietintö, osa I. Helsinki. 199 s.
14 Liite 1
15 Liite 2
16 Liite 3
17 Liite 4
18 Liite 5
Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotIP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella
Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/ /2018. Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/03.04.19/2018 Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti Sisällysluettelo Kuvailulehti
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus
Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo 2.5.2017 Geofysiikan mittaukset Velkuan Aumineralisaation alueella Naantalissa Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro
LisätiedotArvoluokka: 2 Pinta-ala: 259,3 Karttalehti:
2551000 2552000 2553000 TUU-13-141 7368000 7369000 7370000 7371000 7371000 7370000 7369000 7368000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m 7367000 Karttatuloste Geologian
LisätiedotMaaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio
Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio 1 Tausta Metsätaloustoimenpiteiden vesiensuojelun kannalta kiintoaineshuuhtouman torjunta on avainasemassa.
Lisätiedot6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä
6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä Maaperä on syntynyt geologisten prosessien tuloksena. Näitä ovat rapautuminen
LisätiedotPYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS
Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013
LisätiedotKiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta
LisätiedotASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille
GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the
LisätiedotKultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama
Pohjois-Suomen yksikkö M19/2743/2006/1/10 19.10.2006 Rovaniemi Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotMaatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää
Etelä-Suomen yksikkö P 31.4/2009/12 02.03.2009 Espoo Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.
Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI
LisätiedotMaaperän rakennettavuusselvitys - Östersundom
telä-suomen yksikkö spoo 28.11.2011 Maaperän rakennettavuusselvitys - Östersundom Hilkka Kallio & Ossi Ikävalko telä-suomen yksikkö spoo Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 TOIMKSIANTO 1 2 JOHDANTO 1 3 TUTKIMUSMNTLMÄT
LisätiedotPIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys
PIHTIPUTAAN KUNTA Niemenharjun alueen maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33004P003 Maisemaselvitys 1 (8) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Käytetyt menetelmät... 1 3 Alueen
LisätiedotMaaperäkarttojen vertailu - Helsinki, Espoo, Vantaa, GTK
Maaperäkarttojen vertailu - Helsinki, Espoo, Vantaa, GTK MAKU digi pilottialueilta pääkaupunkiseudulta ja Tampereelta on esitetty Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien omat maaperäkartat. Kaikista tutkimuskohteista
LisätiedotKullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.
GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan
LisätiedotPuruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto
Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,
LisätiedotTÖRMÄVAARA. Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 409,7 ha Karttalehti: Tietokantatunnus: TUU Muodostuma: Rantakerrostuma
2530000 2531000 2532000 7335000 7336000 7337000 7338000 7338000 7337000 7336000 TUU-13-135 7335000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m 7334000 Karttatuloste Geologian
LisätiedotTuuli- ja rantakerrostumien inventointi Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa vuosina 2006-2007 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri
Etelä-Suomen yksikkö 4.2.2008 Espoo Tuuli- ja rantakerrostumien inventointi Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa vuosina 2006-2007 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri Arkistoraportti Sisällysluettelo
LisätiedotKompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama
ESY Q16.2/2006/5 16.11.2006 Espoo Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti
LisätiedotTuuli- ja rantakerrostumien inventointi GTK:n Etelä-Suomen yksikössä 2009 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri
Etelä-Suomen yksikkö 31.4/2010/17 18.03.2010 Espoo Tuuli- ja rantakerrostumien inventointi GTK:n Etelä-Suomen yksikössä 2009 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri Arkistoraportti GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotSELOSTUS MOREENITUTKIMUKSESTA RAUTJÄRVEN KUNNASSA 1978
AK 6i(j M 19/4121/-78/1/10 2 Rautj ärvi H. Seppänen 1978-11-15 SELOSTUS MOREENITUTKIMUKSESTA RAUTJÄRVEN KUNNASSA 1978 Johdanto Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää jäätikön liikesuunta Rautjärven
LisätiedotLaukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 3 Yleiskartta...
LisätiedotArvoluokka: 1 Pinta-ala: 342,2 ha
3514000 3515000 3516000 TUU-11-098 7264000 7265000 7266000 7267000 7267000 7266000 7265000 7264000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotHautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana
Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu
LisätiedotJÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS
JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen
Lisätiedot1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA
1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA Porin alueen maaperä on Suomen oloissa erityislaatuinen. Poikkeuksellisen paksun maaperäpeitteen syntyyn on vaikuttanut hiekkakiven hauras rakenne. Hiekkakivi
LisätiedotHämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007
1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...
LisätiedotKiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008
1 Kiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008 Timo Jussila Kustantaja: Kiuruveden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset... 4 KIURUVESI 60
LisätiedotLuvut 4 5. Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan. Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa. KM Suomi Luku 4 5
Luvut 4 5 Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa Ennakkokäsityksiä 1. Voiko kylmä talvi kertoa jääkauden alkamisesta? 2. Miten paljon kylmempää
LisätiedotROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA
RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ
LisätiedotArvoluokka: 2 Pinta-ala: 67,8 ha
3518000 3519000 3520000 TUU-11-094 7254000 7255000 7256000 7257000 7257000 7256000 7255000 7254000 7253000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian
LisätiedotLappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotV : Koko alueelta oli käytettävissa ilmakuvat stereopeittona. Aimo Kejonen TEISKON ALUEEN (2124) MAAPE~TOITUS-JA LOPPUTAPKISTUS
_XL-- 1 Aimo Kejonen i ' Raportti P 13.1,079 TEISKON ALUEEN (2124) MAAPE~TOITUS-JA LOPPUTAPKISTUS V. 1983 Johdanto Teiskon alueen kartoitus saatettiin päätökseen kesän 1983 aikana. Kartoitus- ta suoritettiin
LisätiedotMuhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010.
1 Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010. Hannu Poutiainen Kustantaja: Muhoksen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Muinaisjäännökset...
LisätiedotAlustava pohjaveden hallintaselvitys
Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi
LisätiedotHistoria muuttaa maisemaa
Historia muuttaa maisemaa 1 (5) Joet maisemassa Harjut ja kallioselänteet Ihminen ja muutokset maisemassa Tiet ja rautatiet Hyvinkääläistä luonnonmaisemaa on muovannut jäätiköityminen ja jään sulamisvaiheet
LisätiedotMaailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin
Länsi-Suomen yksikkö 16.5.2011 Kokkola Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.05.2011/L/289/42/2010
LisätiedotJOUHTENISEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 4224 08 JOUHTENISEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 422406 KINAHMO 422409 TEYRISAARI 422412 KOLVANANUURO 422405 KUOREVAARA 422408 JOUHTEHINEN 422411 KONTIOLAHTI
LisätiedotLINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS
GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002
LisätiedotTyöraportti Etelä-Suomen aluetoimisto Q 18/23.0/95/1 Erityistoiminnot Seppo Koho
ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Työraportti Etelä-Suomen aluetoimisto Q 18/23.0/95/1 Erityistoiminnot Seppo Koho MAAPERÄKARTOITUKSIIN JA POHJAVEDEN SEURANTAAN LIITTYVÄT SEISPIISET REFRAKTIOLUOTAUKSET
LisätiedotSampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama
ESY Q16.2/2006/4 28.11.2006 Espoo Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 28.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti
LisätiedotSauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/767/2017 8.5.2017 Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Sauvon kunnan pohjavesialueiden
LisätiedotKangasala Kisaranta muinaisjäännösinventointi 2012
1 Kangasala Kisaranta muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kuvia... 3 Kartat... 6 Näkymä alueen
LisätiedotAakkulanharjun pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen päivitys
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 17.06.2019 Aakkulanharjun pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen päivitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 17.06.2019 GEOLOGIAN
LisätiedotLaukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3
LisätiedotLAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA
GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11113 SKOL jäsen ROUTION ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 30.06.2011 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros
Lisätiedot16.3T-1. Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus
16.3T-1 Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus 2 (5) Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus Yleistä Tämä tutkimus
LisätiedotVesijärven sedimenttitutkimukset kaikuluotaamalla 2018
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Merigeologia Espoo Vesijärven sedimenttitutkimukset kaikuluotaamalla 2018 Jyrki Hämäläinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 8.11.2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Tekijät Jyrki
Lisätiedot- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).
1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20
LisätiedotVAMMAVAARA. Rovaniemi Tervola. Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 741,4 ha. Tietokantatunnus: TUU Muodostuma: Rantakerrostuma
7346000 7347000 7348000 2562000 2563000 2564000 2565000 2566000 TUU-13-126 7348000 7347000 7346000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500 m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotHanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus
Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus Geologi Tapio Väänänen, Geologian tutkimuskeskus, Kuopio Projektin tulosten esittely 25.4.2016 Kohde: Mikkelin pohjavesien suojelun yhteistyöryhmä Paikka:
LisätiedotTUUSNIEMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3244 11 TUUSNIEMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 324409 324412 TUUSJÄRVI PAJUMÄKI 422203 OHTAANNIEMI 422206 RAIVANTAIPALE Tuusniemi 324408 324411 LITMANIEMI
LisätiedotHankasalmi Olkkolan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006
1 Hankasalmi Olkkolan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kaavakartta... 2 Maastokartta 1:10 000, muinaisjäännös ja tutkimusalue... 3 HANKASALMI 27
Lisätiedot1. Vuotomaa (massaliikunto)
1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan
LisätiedotSEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014
3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka
LisätiedotTUUSMÄEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3233 05 TUUSMÄEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen Rantasalmi 3233 03 3233 06 3233 09 LAHNALAHTI KOLKONTAIPALE RANTASALMI 3233 02 3233 05 3233 08 PAKINMAA TUUSMÄKI
LisätiedotPAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA
LisätiedotLoppi Vanhakoski asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Loppi Vanhakoski asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Lopen kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 4 Vanhat
LisätiedotSaimaa jääkauden jälkeen
Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Matti.Saarnisto@Saunalahti.fi Suomen luonnon ja Geologian päivän seminaari Imatra 27.8.2016 Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Imatra 27.8.2016 Salpausselät
LisätiedotJämsä Kurra Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2008
1 Jämsä Kurra Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2008 Timo Jussila Kustantaja: Jämsän kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kuvia... 3 Kartat... 4 Muinaisjäännökset... 5
LisätiedotHÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU
Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.4.2016 Viite 1510026179 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS
LisätiedotSiuntio Klobben -saaren muinaisjäännösinventointi 2010
1 Siuntio Klobben -saaren muinaisjäännösinventointi 2010 Timo Jussila Kustantaja: Nokia Asset Management Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 5 Muinaisjäännös... 6
LisätiedotJUVAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3233 01 JUVAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen 3231 11 3233 02 3233 05 NARILA PAKINMAA TUUSMÄKI Juva 3231 10 3233 01 3233 04 NÄÄRINKI JUVA PAATELA 3142 12 3144
LisätiedotJALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006
1 JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Jalasjärven kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Paikannuskartat... 3 Maastokarttaote... 4 Maakirjakarttaote...
LisätiedotRuovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010
1 Ruovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännös... 3 RUOVESI 94 VUOLLENIEMI...
LisätiedotPIHLAJALAHDEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3233 10 PIHLAJALAHDEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen 3233 08 3233 11 HIISMÄKI MIELOJÄRVI 4211 02 PARKUMÄKI 4 VAR 3233 07 3233 10 KYRSYÄ PIHLAJALAHTI Kallislahti
LisätiedotNokia Kossikatu muinaisjäännösinventointi 2017
1 Nokia Kossikatu muinaisjäännösinventointi 2017 Timo Sepänmaa Juuso Koskinen Timo Jussila Tilaaja: Nokian kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 5 Kansikuva: Alueen luoteisosaa.
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi
Geologian tutkimuskeskus Inari, Angeli Rovaniemi 17.12.1997 Kaoliinitutkimukset Inarin kunnassa Angelin ympäristössä Jalkavaara 1 ja 2 nimisillä valtausalueilla kaivosrekisterinumero 5622/1 ja 2 Tutkimukset
LisätiedotGEOPALVELU OY TYÖ N:O SKOL jäsen
GEOPALVELU OY TYÖ N:O 18085 SKOL jäsen ALAKOULUN ALUETUTKIMUS Meijerintie 32700 HUITTINEN 9.5.2018 - liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002 pohjatutkimusleikkaus
LisätiedotKOPPELON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 4321 06 KOPPELON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen ja Ari Luukkanen 334410 432201 TAPPOJOKI 432204 PUUKARI 432207 LAMPAREVAARA 334312 432103 HIIRIKYLÄ 432106
LisätiedotSisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9
1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo
LisätiedotKUMPUKIVALON MAAPERÄ- KARTAN SELITYS
MAAPERÄKARTTA 1:20 000 MAAPERÄKARTTOJEN SELITYKSET KUMPUKIVALON MAAPERÄ- KARTAN 3613 08 SELITYS KIVENNÄISMAALAJIT JA POHJAVESI Ulpu Väisänen ELOPERÄISET KERROSTUMAT Matti Maunu GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotSerpentiinin ja serpentiniitin hyotykayttonakymia
ARKISTOKAFPALE.Q h :IS/PL ILZ-SuoinEi! yksikk6 M 10.1/2006/3 Kuopio Serpentiinin ja serpentiniitin hyotykayttonakymia Soile Aatos, Peter Sorjonen-Ward, Asko Kontinen & Tapio Kuivasaari QEOLOQIAN TVrKlMUSKESKUS
LisätiedotMerikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013
Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta
LisätiedotHausjärvi Hikiä Vehkalukko asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2015
1 Hausjärvi Hikiä Vehkalukko asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Jussila Tilaaja: Hausjärven kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat kartat... 4 Inventointi...
LisätiedotKOLKONTAIPALEEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3233 06 KOLKONTAIPALEEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen Joroinen 3234 01 3234 04 3234 07 JOROINEN TIEMASSAARI VOINSALMI A Rantasalmi 3233 03 3233 06 3233 09 LAHNALAHTI
LisätiedotKYRSYÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3233 07 KYRSYÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen 3233 05 3233 08 3233 11 TUUSMÄKI HIISMÄKI MIELOJÄRVI PA 3233 04 3233 07 3233 10 PAATELA KYRSYÄ PIHLAJALAHTI KA
LisätiedotFORSSA - LIETO ARKEOLOGINEN INVENTOINTI KILOVOLTIN VOIMAJOHTOHANKKEEN ALUEELLA
FORSSA - LIETO ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 400 110 KILOVOLTIN VOIMAJOHTOHANKKEEN ALUEELLA 7. 14.6.2010 Vesa Laulumaa Sisällys Johdanto 2 Tutkimusalue, sen ympäristö ja vesistöhistoria 2 Inventoinnin kulku
LisätiedotSaarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila
1 Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007-2008 Timo Jussila Kustantaja: Saarijärven kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2
LisätiedotKENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA
O U T O K U M P U Oy ~alminetsintä KENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA ROVANIEMI MLK KUOHUNKI Ttitkimusalueen sijainti Tutkimusten tarkoitus ja suoritus Tulosten tarkastelua Tutkimusalue sijaitsee
LisätiedotTammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.
1 Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Kustantaja: Tammisaaren Energia 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...
LisätiedotGEOPALVELU OY TYÖ N:O SKOL jäsen
GEOPALVELU OY TYÖ N:O 18085 SKOL jäsen ALAKOULUN ALUETUTKIMUS Meijerintie 32700 HUITTINEN 9.5.2018 - liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002 pohjatutkimusleikkaus
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotIlomantsi Mekrijärvi Huohvanala Muinaisjäännösinventointi 2014
1 Ilomantsi Mekrijärvi Huohvanala Muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Farmi Salliset Ay 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 5 Kansikuva: suunnitellun maanottoalueen
LisätiedotVARPAISJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3332 11 VARPAISJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 3332 09 3332 12 3334 03 KIUKONMÄKI PÄLLIKÄS SYVÄRINPÄÄ Lapinlahti Varpaisjärvi 3332 08 3332 11 3334
LisätiedotROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR
ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR Jari Nenonen Geologian päivä 30.08.2014 Rokua Geopark Rokua on Osa pitkää Ilomantsista Ouluun ja Hailuotoon kulkevaa harjujaksoa, joka kerrostui mannerjäätikön sulaessa noin 12
LisätiedotMAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ TYÖRAPORTTI 28.10.2009 Miikka Paalijärvi Lounais-Suomen ympäristökeskus MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 6.7.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotIISALMI Kirmajärven ympäristö ja Peltosalmen entisen varikon länsi- ja eteläpuolinen harjualue Lapinlahden rajalle. Muinaisjäännösinventointi 2005
1 IISALMI Kirmajärven ympäristö ja Peltosalmen entisen varikon länsi- ja eteläpuolinen harjualue Lapinlahden rajalle. Muinaisjäännösinventointi 2005 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Iisalmen
LisätiedotPÄLLIKKÄÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3332 12 PÄLLIKKÄÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 3341 07 3341 10 3343 01 HERNEJÄRVI YLÄ-VARPANEN JUMINEN 3332 09 3332 12 3334 03 KIUKONMÄKI PÄLLIKÄS SYVÄRINPÄÄ
LisätiedotSIIKAJOEN VARTINOJAN JA ISONEVAN TUU- LIPUISTOHANKEALUEEN SULFAATTIMAA- ESISELVITYS
Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 15.01.2012 SIIKAJOEN VARTINOJAN JA ISONEVAN TUU- LIPUISTOHANKEALUEEN SULFAATTIMAA- ESISELVITYS Jaakko Auri M25L2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotLAHNALAHDEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3233 03 LAHNALAHDEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen Joroinen 3232 10 3234 01 3234 04 SAVUNIEMI JOROINEN TIEMASSAARI 3231 12 3233 03 3233 06 KAITAINEN LAHNALAHTI
LisätiedotHUUTOKOSKEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3232 11 HUUTOKOSKEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen Jäppilä 3232 09 3232 12 3234 03 JÄPPILÄ TIHUSNIEMI VARKAUS VARKAUS 3232 08 3232 11 MAAVESI HUUTOKOSKI 3234
LisätiedotSYVÄRINPÄÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3334 03 SYVÄRINPÄÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 3341 10 3343 01 3343 04 YLÄ-VARPANEN JUMINEN ÄLÄNNE 3332 12 3334 03 3334 06 PÄLLIKÄS SYVÄRINPÄÄ KANGASLAHTI
LisätiedotKUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005
1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...
LisätiedotHämeen alueen kallioperän topografiamalli
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kalliorakentaminen ja sijoituspaikat Espoo 98/2016 Hämeen alueen kallioperän topografiamalli Mira Markovaara-Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ylätunnisteen lisäteksti Sisällysluettelo
Lisätiedot