Aakkulanharjun pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen päivitys

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys Aakkulanharjun pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen päivitys

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Tekijät Tiina Kaipainen, Tuire Valjus / GTK/8/03.02/2017 Raportin laji Tilaustyö, päivitys Raportin nimi Aakkulanharjun pohjavesialueen rakenneselvityksen päivitys Toimeksiantaja Tampereen Vesi Liikelaitos Tiivistelmä Geologian tutkimuskeskuksen Pohjavesi yksikkö on tehnyt geologisen rakenneselvityksen Aakkulanharjun ensimmäisen luokan pohjavesialueelle (tunnus A) vuonna 2015 ja jatkotutkimukset vuonna Kalevankankaan ja Aakkulanharjun välistä rajaa tutkittiin Tampereen Vesi - liikelaitoksen tilauksesta vuonna Vuonna 2018 koko alueen painovoimamittaukset tulkittiin GTK:ssa uudelleen. Lisäksi Tampereen Vesi liikelaitos teetti alkuvuodesta 2019 lisää maatutkaluotauksia. Näistä syistä päätettiin päivittää Aakkulanharjun rakenneselvityksen pintamallit ja ne kuvataan tässä raportissa yhdessä päivitettyjen painovoimalinjojen kanssa. Päivitettyjen mallien mukaan nykyisellä pohjavesialueen luoteisrajalla ei ole pohjaveden virtausta rajaavaa kallionkynnystä, mutta kynnys sijaitsee Kalevankankaalta noin puolen kilometrin päässä. Pohjavesivyöhykkeen paksuus vaihtelee tutkimusalueella nollasta (kallionpinta pohjavedenpinnan yläpuolella) noin 45 metriin. Pohjavedenpinta on hyvin tasainen vaihdellen välillä 82m mpy. 80m mpy. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakosta luoteeseen, mutta pohjavettä purkautuu myös kohti etelää ainakin Messukylän ja Iidesjärven alueilla. Pohjavesi on tutkimusalueella alle metrin syvyydessä vain Iidesjärven rannalla ja golfkentän alueella. Keskimäärin pohjavettä suojaavan kerroksen paksuus on metriä ja paikoin jopa 50 metriä. Kallion päällä oleva irtomaapeite on paksuimmillaan yli 55 metriä. Maakerros on ohuimmillaan Vilusen täyttömäellä. Keskimäärin irtomaakerroksen kokonaispaksuus on yli 20 metriä. Kallionpinnan korkeustaso vaihtelee alle 30 metristä mpy. yli 130 m mpy. Aakkulanharjun alla kallionpinnan taso vaihtelee välillä 30 m mpy. 90 m mpy. Mallin päivityksessä kallionpinta laski etenkin harjun keskiosassa, vedenottamon läheisyydessä. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Pohjavesialue, geologinen rakenneselvitys, Aakkulanharju Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Pirkanmaa, Tampere, Aakkulanharjun pohjavesialue (ELY-tunnus ) Karttalehdet M4211H4, , , , Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistoraportti Arkistotunnus 53/2019 Kokonaissivumäärä 8s., 35 liites. Kieli suomi Hinta - Julkisuus Julkinen Yksikkö ja vastuualue GTK PVI Hanketunnus Allekirjoitus/nimen selvennys Allekirjoitus/nimen selvennys Jussi Ahonen yksikön päällikkö Tiina Kaipainen projektipäällikkö

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys Sisällysluettelo 1 Johdanto Yleistä Aikaisemmat tutkimukset 2 2 Mallinnukset ja visualisointi 3 3 Tutkimustulokset Kallioperän korkokuva Maaperän paksuus ja ydinharjun kulku Pohjaveden muodostuminen, varastoituminen ja virtaus 4 4 Johtopäätökset 6 5 Kirjallisuusluettelo 8 LIITTEET Liite 1 Mittauslinjat ja kairauspisteet 1: Liite 2 Maaperäkartta 1: Liite 3 Kallionpinnan taso 1: Liite 4 Pohjavedenpinnan taso 1: Liite 5 Pohjavesivyöhykkeen paksuus 1: Liite 6 Pohjaveden yläpuolisen maakerroksen paksuus 1: Liite 7 Maaperän kokonaispaksuus 1: Liite 8 Uudelleen tulkittujen painovoimamittausten tulkintaprofiilit Kannen kuva: Iidesjärvi kuvattuna itärannalta kohti pohjoista, taustalla Kalevankangas ja Aakkulanharju, Kuva O. Sallasmaa, GTK.

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 1 1 JOHDANTO 1.1 Yleistä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Pohjavesi yksikkö on tehnyt geologisen rakenneselvityksen Aakkulanharjun I luokan pohjavesialueelle (Kuva 1) (tunnus A) vuonna 2015 (Ahonen et al. 2015) ja jatkotutkimukset vuonna 2017 (Kaipainen et al. 2017). Kalevankankaan ja Aakkulanharjun välistä rajaa tutkittiin painovoimamittauksin Tampereen Vesi Liikelaitoksen tilauksesta vuonna 2017 (Kaipainen & Valjus 2017). Vuonna 2018 koko alueen painovoimamittaukset tulkittiin GTK:ssa uudelleen, alkuperäisessä tulkinnassa olleen virheen vuoksi. Lisäksi Tampereen Vesi liikelaitos teetti Aakkulanharjulla alkuvuodesta 2019 lisää maatutkaluotauksia (Clifford 2019). Näistä syistä päätettiin päivittää Aakkulanharjun rakenneselvityksen pintamallit ja ne kuvataan tässä raportissa. Kuva 1. Tutkimusalueen sijainti. Kuva T. Kaipainen, GTK.

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 2 GTK:ssa tutkimuksen organisoinnista ja toteutuksesta ovat vastanneet Pohjavesiyksikön päällikkö Jussi Ahonen ja geologi Tiina Kaipainen. Pohjavesialueen rakenteen mallinnuksista, niiden tulkinnoista ja tutkimuksen raportoinnista on vastannut geologi Tiina Kaipainen. Painovoimamittauksista sekä niiden tulkinnasta on vastannut geofyysikko Tuire Valjus sekä erikoisasiantuntija Jukka-Pekka Palmu. Tutkimuksessa selvitettiin alueen kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa ja virtaussuuntia. Kallio- ja pohjavesipintamallit yhdessä maaperämuodostumien syntyvaiheiden tulkinnan (Ahonen et al. 2015) kanssa luovat perustan alueen vedenjohtavuuksien ja pohjaveden virtauskuvan hahmottamiselle sekä mm. vedenhankintapaikkojen ja pohjavesialuerajausten määrittelylle. Tiedot palvelevat myös maankäytön suunnittelua ja pohjavedensuojelua sekä pohjavettä uhkaavissa onnettomuustilanteissa tarvittavien toimenpiteiden suorittamista ja ennakoimista. 1.2 Aikaisemmat tutkimukset Tutkimuksen tausta-aineistona on käytetty sekä seuraavia geologisia selvityksiä että pohjaveden hankintaan ja suojeluun liittyviä hydrogeologisia ja teknisiä erillisselvityksiä. Ahonen, J., Sallasmaa, O., Valjus, T., Nurminen, T., Majaniemi, J., Tranberg, J., Pullinen, A., Rantataro, J., Pajunen, M., Backman, B. ja Friman, T Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Aakkulanharjun pohjavesialueella Tampereella. Arkistoraportti 109/2015. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. 32 s., 11 liitettä. Clifford, J, Maatutkaluotaus Tampereen Aakkulanharjulla Geo- Work Oy, Vääksy. 11s. Kaipainen, T., Hendriksson, N., Sallasmaa, O. ja Pullinen, A Geologisen rakenteen selvitys Tampereen Aakkulanharjun pohjavesialueella Jatkotutkimukset - loppuraportti. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. 34 s., 59 liites. Kaipainen, T & Valjus, T Aakkulanharjun ja Kalevankankaan pohjavesialueiden välisen rajan lisäselvitys. Arkistoraportti 39/2017- Geologian tutkimuskeskus, Espoo. 10s., 8 liites. Kukkonen, M., Mäkilä, M., Grundström, A. & Juntunen, R Maaperäkartta 1: selitys. Karttalehti Tampereen kartta-alueen maaperä. Geologian tutkimuskeskus. Espoo. 9 s. Kallioperäkarttojen (1: ), maaperäkarttojen (1: ja 1:20 000) ja maastokartan (1:20 000) lisäksi käytettävissä oli pohjavesipintahavaintoja tutkimusalueella sijaitsevista pohjaveden tarkkailuputkista (Suomen Ympäristökeskus 2019).

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 3 2 MALLINNUKSET JA VISUALISOINTI Uusilla painovoimatulkinnoilla (Liite 8) täydennettiin aikaisemmin tehtyä rakennemallia (Ahonen et al ja Kaipainen et al. 2017). Vuoden 2015 tulkintoja korjattiin niiltä linjaosuuksilta, joiden katsottiin sijaitsevan harjun raskaan ydinosan kohdalla. Osalla linjoista tulkinnassa simuloitiin harjun karkeaa ydinosaa lisäämällä tulkintamalliin ympäröivää maaainesta tiheämpi kappale, jolloin sen alapuolinen kallion pinta saatiin tasaisemmaksi. Kyseisen kappaleen dimensioista ja tiheydestä ei ole tarkkaa tietoa, joten kallion pinnan taso voi todellisuudessa poiketa tulkitusta, yksinkertaistetusta mallista. Kuitenkin näin saatu arvio kallion pinnan vaihtelusta on parempi kuin ilman harjuydinsimulointia. Harjun ydinosan arvioitu paikka näkyy liitteen 8 leikkauskuvissa erillisinä, pääosin laatikkomaisina kappaleina. Linjalla 14 käytettiin tiheydeltään ympäristöä pienempää korjauskappaletta linjalla sijaitsevan turvekerrostuman kohdalla. Korjatut linjat ovat 1, 2, 3, 8, 10, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17, 18, 19 ja 21. Mallinnustyön kulku on esitetty tarkemmin Ahonen et. al 2015 raportissa. Saadut pintamallit on visualisoitu ArcGIS-ohjelmistolla. Mallien interpoloinnin ulottuvuutena tunnetuilta tasopisteiltä on käytetty kallionpinnan osalta 150 metriä ja pohjavesipinnan osalta 350 metriä. Tutkimusalueen mallinnukset ovat liitteissä 3 7. Pintamalleja tarkasteltaessa on aina huomioitava mittaus- ja mallinnusmenetelmien rajoitukset. Kallionpinnan korkeustaso on varmasti selvillä vain kairauspisteissä ja avokallioilla. Painovoimalinjojen mittauspisteille tulkitut syvyydet antavat ainoastaan yleiskuvan kallionpinnan korkeustasosta. Mallinnusohjelmisto tasoittaa interpoloimalla tunnettujen ja tulkittujen kallionpintapisteiden välit. Tästä johtuen interpoloidussa mallissa käytettyjen tasopisteiden välialueilla voi olla laajojakin kalliokohoumia tai -painanteita, joita ei pintamallissa voida havaita. Kalliopinnan taso (Liite 3) saatiin selville melko kattavasti vanhojen kairaustietojen, kalliopaljastumien, maatutkaluotauksen ja uusien sekä vanhojen painovoimamittauslinjojen ansiosta. Pohjavedenpintojen havaintotietoina käytettiin vanhan mallin tietoja, jotka päivitettiin Herttatietokannasta löytyneillä pinnanmittauksilla. Suurin osa käytetyistä pintahavainnoista on toukokesäkuulta Pohjavedenpintamallin (Liite ) voidaan olettaa pitävän hyvin paikkansa havaintoputkien lähettyvillä. Pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus (Liite 5) on laskettu pohjavesi- ja kallionpintamallien erotuksena. Tämän vuoksi visualisointi on voitu tehdä vain alueilta joilta oli käytettävissä sekä kallionpinnan että pohjavedenpinnan mallit. Pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaapeitteen paksuus (Liite 6) saatiin tutkimusalueen maanpinnan korkeusmallin ja pohjavesipintamallin erotuksesta. Maapeitteen kokonaispaksuus (Liite 7) on laskettu vastaavasti maanpinnan ja kallionpinnan mallien erotuksena.

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 4 3 TUTKIMUSTULOKSET 3.1 Kallioperän korkokuva Painovoimamittausten, kairausten ja maatutkaluotausten tulkintojen mukaan (Liite 3) kallionpinnan korkeustaso vaihtelee noin +30 metristä mpy. yli +130 metriin mpy. Kallionpinnan tason vaihtelut ovat erittäin jyrkkiä etenkin Kaukajärven etelärannalla. Kaukajärven altaan alueella kallionpinta on mallinnuksen mukaan alhaisimmillaan tasolla +3 m mpy. Aakkulanharjun alla kallionpinnan taso vaihtelee välillä +30 metriä mpy yli + 90 m mpy tasolle. Mallin päivityksessä kallionpinta laski etenkin harjun keskiosassa, vedenottamon läheisyydessä. Vilusen täyttömäen kohdalla kallionpinta on korkeammalla tasolla kuin muualla pohjavesialueella. Kallionpinta nousee yli 80 metriin mpy. myös Kalevankankaalla, mallinnusalueen länsirajalla. Vastaavasti kallioperän matalimmat kohdat sijaitsevat pohjavesialueen itäosassa ja Messukylän alueella. Aakkulanharju seuraa kallioperän länsiluode - itäkaakko suuntaista ruhjetta. 3.2 Maaperän paksuus ja ydinharjun kulku Kallion päällä olevan irtomaapeitteen kokonaispaksuus (Liite 7) vaihtelee runsaasti. Maakerros on paksuimmillaan lähes luonnontilaisilla harjun osilla jopa yli 55 m. Maakerros on ohuimmillaan Hervannan valtaväylän kohdalla sekä Vilusen täyttömäellä. Keskimäärin irtomaakerroksen kokonaispaksuus on kuitenkin yli 20 metriä. Pohjavesi on tutkimusalueella alle 1 m syvyydessä vain Iidesjärven rannalla ja golfkentän alueella, jossa pohjavesi on paineellista (Liite 6). Myös Hervannan valtaväylän kohdalla pohjavettä suojaa vain 1 5 m paksuinen kerros. Keskimäärin pohjavettä suojaavan kerroksen paksuus on metriä ja paikoin harjun luonnontilaisilla osilla jopa 50 metriä. Vuonna 2019 toteutetuissa vedenottamon läheisyyteen sijoittuvissa maatutkaluotauksissa (Clifford 2019) havainnoitiin maaperän koostumusta ja pyrittiin paikantamaan harjuytimen kulkua. Ytimen kulku on merkitty liitteen 2 maaperäkarttaan vihreällä viivalla siltä alueelta kun se oli maatutkauksen tuloksista havaittavissa. 3.3 Pohjaveden muodostuminen, varastoituminen ja virtaus Pohjavedenpinnan taso (Liitteet ) on pohjavesialueella hyvin tasainen ja vaihtelee pääasiassa välillä 82m mpy.- 80m mpy. Korkeimmillaan pohjaveden pinta on Kaukajärven rannalla noin tasolla 82,5 m mpy. josta pinta laskee kuljettaessa kohti luodetta. Matalimmillaan pohjaveden taso on Kalevankankaalla ja Iidesjärven rannalla olevan Elämänlähteen kohdalla, josta vettä purkaa kohti Iidesjärveä noin tasolla 79 m mpy. Pohjaveden päävirtaussuunta on

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 5 kaakosta luoteeseen, mutta pohjavettä purkautuu myös kohti etelää ainakin Messukylän ja Iidesjärven alueilla. Pohjaveden pinta on Iidesjärven pintaa (n. 75 m mpy.) ylempänä. Pohjavedenpinta noudattaa keskimäärin vuosikiertoa. Korkeimmillaan pohjaveden pinta on lumen sulamisen aikaan keväällä, mutta se laskee kesällä suuren haihdunnan vuoksi. Syyssateiden aikana pinta jälleen nousee, kun taas talvella sateen tullessa lumena ja roudan estäessä veden imeytymisen pinta laskee alimmalle tasolleen (Salonen et al. 2002). Pohjavesivyöhykkeen paksuus (Liite 5) vaihtelee tutkimusalueella nollasta (kallionpinta pohjavedenpinnan yläpuolella) noin 45 metriin. Pohjavesivyöhyke on paksuimmillaan Messukylän alueella sekä pohjavesialueen itäosassa. Ohuimmillaan vyöhyke on Vilusen täyttömäen ja harjun ylittävän tien 9 kohdalla, jossa vettä on alle 10m. Pohjavesialueella ei ole kalliopaljastumia, vaikka kallion pinta nouseekin pohjavedenpinnan yläpuolelle. Kalevankankaalla ja Vilusen täyttömäellä sijaitsevat kallionkynnykset ohjaavat pohjaveden kulkua ja alueella muodostuu pohjavettä, vaikka ne eivät ole varsinaisia pohjavettä varastoivia alueita.

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 6 4 JOHTOPÄÄTÖKSET Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Pohjavesi yksikkö on tehnyt geologisen rakenneselvityksen Aakkulanharjun ensimmäisen luokan pohjavesialueelle (tunnus A) vuonna 2015 (Ahonen et al. 2015) ja jatkotutkimukset vuonna 2017 (Kaipainen et al. 2017). Kalevankankaan ja Aakkulanharjun välistä rajaa tutkittiin painovoimamittauksin Tampereen Vesi Liikelaitoksen tilauksesta vuonna 2017 (Kaipainen & Valjus 2017). Vuonna 2018 koko alueen painovoimamittaukset tulkittiin GTK:ssa uudelleen, alkuperäisessä tulkinnassa olleen virheen vuoksi. Lisäksi Tampereen Vesi liikelaitos teetti Aakkulanharjulla alkuvuodesta 2019 lisää maatutkaluotauksia (Clifford 2019). Karttaliitteissä on koko Aakkulanharjun pohjavesialue uudelleen mallinnettuna. Mallien interpoloinnin ulottuvuutena tunnetuilta tasopisteiltä on käytetty kallionpinnan osalta 150 metriä ja pohjavesipinnan osalta 350 metriä. Pintamalleja tarkasteltaessa on aina huomioitava mittaus- ja mallinnusmenetelmien rajoitukset. Kallionpinnan korkeustaso on varmasti selvillä vain kairauspisteissä ja avokallioilla. Painovoimalinjojen mittauspisteille tulkitut syvyydet antavat ainoastaan yleiskuvan kallionpinnan korkeustasosta. Mallinnusohjelmisto tasoittaa interpoloimalla tunnettujen ja tulkittujen kallionpintapisteiden välit joten tasopisteiden välialueilla voi olla laajojakin kalliokohoumia tai -painanteita, joita ei pintamallissa voida havaita. Pohjavedenpintojen havaintotietoina käytettiin vanhan mallin tietoja, jotka päivitettiin Herttatietokannasta löytyneillä pinnanmittauksilla. Suurin osa käytetyistä pintahavainnoista on toukokesäkuulta Pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus on laskettu pohjavesi- ja kallionpintamallien erotuksena. Tämän vuoksi visualisointi on voitu tehdä vain alueilta joilta oli käytettävissä sekä kallionpinnan että pohjavedenpinnan mallit. Pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaapeitteen paksuus saatiin maanpinnan korkeusmallin ja pohjavesipintamallin erotuksesta. Maapeitteen kokonaispaksuus on laskettu vastaavasti maanpinnan ja kallionpinnan mallien erotuksena. Päivitettyjen mallien mukaan nykyisellä Aakkulanharjun pohjavesialueen luoteisrajalla ei ole selkeää pohjaveden virtausta rajaavaa kallionkynnystä. Kallionkynnys sijaitsee Kalevankankaalta noin puolen kilometrin päästä luoteeseen nykyisestä rajasta. Myös Tien 9 ja Vilusen täyttömäen kohdalla pohjavesivyöhykkeen paksuus ohenee molemmin puolin harjua sijaitsevien kalliokynnysten vuoksi. Pohjavesivyöhykkeen paksuus vaihtelee tutkimusalueella nollasta (kallionpinta pohjavedenpinnan yläpuolella) noin 45 metriin. Pohjavesivyöhyke on paksuimmillaan Messukylän alueella sekä pohjavesialueen itäosassa. Pohjavedenpinnan taso on pohjavesialueella hyvin tasainen ja vaihtelee pääasiassa välillä 82m mpy. 80m mpy. Korkeimmillaan pohjaveden pinta on Kaukajärven rannalla noin tasolla 82,5 m mpy. josta pinta laskee kuljettaessa kohti luodetta. Matalimmillaan pohjaveden taso on Kalevankankaalla ja Iidesjärven rannalla olevan Elämänlähteen kohdalla, josta vettä purkaa kohti Iidesjärveä noin tasolla 79 m mpy. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakosta luoteeseen, mutta pohjavettä purkautuu myös kohti etelää ainakin Messukylän ja Iidesjärven alueilla.

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 7 Pohjavesi on tutkimusalueella alle 1 m syvyydessä vain Iidesjärven rannalla ja golfkentän alueella, jossa pohjavesi on paineellista. Myös Hervannan valtaväylän kohdalla pohjavettä suojaa vain 1 5 m paksuinen kerros. Keskimäärin pohjavettä suojaavan kerroksen paksuus on metriä ja paikoin harjun luonnontilaisilla osilla jopa 50 metriä. Kallion päällä oleva irtomaapeite on paksuimmillaan lähes luonnontilaisilla harjun osilla jopa yli 55 m. Maakerros on ohuimmillaan Hervannan valtaväylän kohdalla sekä Vilusen täyttömäellä. Keskimäärin irtomaakerroksen kokonaispaksuus on kuitenkin yli 20 metriä. Painovoimamittausten, kairausten ja maatutkaluotausten tulkintojen mukaan kallionpinnan korkeustaso vaihtelee noin +30 metristä mpy. yli +130 metriin mpy. Kallionpinnan tason vaihtelut ovat erittäin jyrkkiä etenkin Kaukajärven etelärannalla. Kaukajärven altaan alueella kallionpinta on mallinnuksen mukaan alhaisimmillaan tasolla +3 m mpy. Aakkulanharjun alla kallionpinnan taso vaihtelee välillä +30 metriä mpy yli + 90 m mpy tasolle. Mallin päivityksessä kallionpinta laski etenkin harjun keskiosassa, vedenottamon läheisyydessä.

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 8 5 KIRJALLISUUSLUETTELO Ahonen, J., Sallasmaa, O., Valjus, T., Nurminen, T., Majaniemi, J., Tranberg, J., Pullinen, A., Rantataro, J., Pajunen, M., Backman, B. ja Friman, T Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Aakkulanharjun pohjavesialueella Tampereella. Arkistoraportti 109/2015. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. Clifford, J, Maatutkaluotaus Tampereen Aakkulanharjulla Geo-Work Oy, Vääksy. 11s. Kaipainen, T., Hendriksson, N., Sallasmaa, O. ja Pullinen, A Geologisen rakenteen selvitys Tampereen Aakkulanharjun pohjavesialueella Jatkotutkimukset -loppuraportti. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. 34 s., 59 liites. Kaipainen, T & Valjus, T Aakkulanharjun ja Kalevankankaan pohjavesialueiden välisen rajan lisäselvitys. Arkistoraportti 39/2017- Geologian tutkimuskeskus, Espoo. 10s., 8 liites. Kukkonen, M., Mäkilä, M., Grundström, A. & Juntunen, R Maaperäkartta 1: selitys. Karttalehti Tampereen kartta-alueen maaperä. Geologian tutkimuskeskus. Espoo. 9 s. Salonen, V.-P., Eronen, M. & Saarnisto, M Käytännön maaperägeologia. Kirja- Aurora, Turun yliopisto. 237 s. Suomen ympäristökeskus Hertta-tietojärjestelmä. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

12 Liite havaintoputki 3 kairaus lähde 4 Vedenottamo L6 Painovoimamittaus Kalevankangas 2017 L GTK Painovoimamittaus Aakkulanharju GTK21-14 L8 L5 Maatutkalinjat GTK Pohjavesialueen raja km Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos, Esri Finland. L4 GTK Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja 0 L1 0 L11 GTK22-14 L12 L3 7 L1 L1 GTK23-14 L20 L9 L1 9 GTK GTK L GTK L2 L13 L23 4 L1 L24 GTK L GTK Mittalinjat ja kairaukset Aakkulanharju Tampere

13 Liite 2 Maaperäkartta Aakkulanharju Tampere Kalliomaa A1 Hiekkamoreeni GTK19-14 Hiekka hieno Hieta poikkileikkauslinja Savi A GTK21-14 GTK GTK22-14 LjSa LjSa Liejusavi Ydinharju Rahkaturve Saraturve Pohjavesialueen raja Täytemaa Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja Kartoittamaton B2 0 C2 D2 E GTK C1 D1 kairaus Vedenottamo Hiesu GTK20-14 havaintoputki lähde karkea Hieta B Vesi km Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos, Esri Finland. Laserkeilausaineisto Maanmittauslaitos, Laserkeilausaineisto ( ) GTK23-14 F1 GTK GTK GTK24-14 E F2 GTK

14 Liite havaintoputki GTK19-14 kairaus lähde Vedenottamo Painovoimamittaus GTK Maatutkatulkinta GTK20-14 Painovoimamittaus GTK Pohjavesialueen raja Alle 30 GTK Kallionpinnan taso m mpy. Aakkulanharju Tampere Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja 1 km Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos, Esri Finland GTK GTK23-14 GTK GTK GTK24-14 GTK

15 Liite Kallionkynnys 81 Yli 92 GTK GTK GTK GTK havaintoputki kairaus GTK Pohjavedenpinnan taso m mpy. Aakkulanharju Tampere lähde Vedenottamo Pohjaveden virtaussuunta Maatutkatulkinta Pohjavesialueen raja Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja km Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos, Esri Finland GTK GTK23-14 GTK GTK GTK GTK

16 HP HP_ Pohjavedenpinnan taso m mpy. Mallissa käytetyt pohjaveden pinnantasot Aakkulanharju Tampere Kallionkynnys Havaintoputki P K P E ISOV P HP1/ ISOV HP HP HP GTK GTK GTK GTK Maatutkatulkinta Pohjaveden virtaussuunta Pohjavesialueen raja Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja km Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos, Esri Finland

17 FCG FCG FCG HPGA GTK Pohjavedenpinnan taso m mpy. Mallissa käytetyt pohjaveden pinnantasot Aakkulanharju Tampere Maatutkatulkinta Pohjaveden virtaussuunta Pohjavesialueen raja GTK HP GTK Kallionkynnys Havaintoputki Vedenottamo Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja km Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos, Esri Finland HP HP HP HP HP HP HP_ GTK VE HP HPA 81.6 P K ISOV P P E ISOV

18 Pohjavedenpinnan taso m mpy. Mallissa käytetyt pohjaveden pinnantasot Aakkulanharju Tampere Kallionkynnys Maatutkatulkinta P Pohjaveden virtaussuunta Pohjavesialueen raja b havaintoputki GTK HP3_Tre P / PVP_ PVP_ P Elämänlähde 79.4 HP GTK / FCG FCG FCG kairaus lähde Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja km Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos, Esri Finland

19 Liite Pohjavesivyöhykkeen paksuus metreinä Aakkulanharju Tampere Kallion pinta pohjavedenpinnan yläpuolella havaintoputki 0-1 GTK kairaus 5-10 lähde GTK Vedenottamo Kallionkynnys GTK21-14 Pohjaveden virtaussuunta Pohjavesialueen raja GTK GTK Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja 1 km Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos, Esri Finland GTK GTK23-14 GTK GTK GTK24-14 GTK

20 Liite Alle 1m GTK19-14 havaintoputki 1-5 kairaus 5-10 lähde GTK Vedenottamo Pohjavesialueen raja Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja GTK GTK GTK Pohjaveden yläpuolisen maakerroksen paksuus metreinä Aakkulanharju Tampere km Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos, Esri Finland GTK GTK23-14 GTK GTK GTK24-14 GTK

21 Liite Irtomaapeitteen kokonaispaksuus metreinä Aakkulanharju Tampere Alle 1m havaintoputki 1-5 GTK19-14 kairaus 5-10 lähde Pohjavesialueen raja Yli 50 GTK Vedenottamo GTK GTK Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja 1 km Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos, Esri Finland. GTK GTK GTK23-14 GTK GTK GTK24-14 GTK

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46