Vammaisfoorumi ry / 6374 / Ak2-avustus VAMMAISTEN MAAHANMUUTTAJIEN TUKIKESKUS HILMA Vammaisfoorumi ry / Järj.nro 6374 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen / Ak2-avustus TOIMINTAKERTOMUS 2016 1. HILMAN TOIMINNAN TARVE JA TARKOITUS... 2 2. HILMAN TALOUS JA HALLINTO... 3 3. TOIMINTA VUONNA 2016... 4 3.1. Asiakastyö ja konsultointi... 4 Ohjaus- ja neuvontapalvelu... 4 Asiakastyytyväisyys... 5 Etsivä työ... 5 Muiden tahojen konsultointi... 5 3.2. Vertaistoiminta ja kokemusasiantuntijat... 6 Vertaistukiryhmät ja -tapaamiset... 6 Kokemusasiantuntijatoiminta... 6 3.3. Luennot ja tapahtumat, materiaalin tuotanto ja tiedotus... 7 Luennot, seminaarit ja muut tapahtumat... 7 Materiaalin tuotanto... 7 Tiedotus 8 Medianäkyvyys ja tunnustukset... 9 3.4. Verkostoituminen ja vaikuttamistyö... 9 Verkostoituminen, ohjausryhmätyöskentely ja asiantuntijajäsenyydet... 9 Vetoomukset ja lausunnot... 10 1
1. HILMAN TOIMINNAN TARVE JA TARKOITUS Vammaiset maahanmuuttajat edustavat moninkertaista vähemmistöä, joka kohtaa erityisiä haasteita vamman ja etnisen tai maahanmuuttajataustan sekä näiden kerrannaisvaikutuksen vuoksi. YK:n vuonna 2008 voimaan tulleessa Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa huomioidaan erikseen vähemmistöihin kuuluvien vammaisten henkilöiden oikeudet ja moniperustaisen syrjinnän riski, joka kohdistuu niihin vammaisiin henkilöihin, jotka edustavat myös jotain muuta vähemmistöä, kuten etnistä ryhmää, kielivähemmistöä tai uskontoa. Haavoittuvassa asemassa olevat vammaiset henkilöt huomioitiin myös Suomen vammaispoliittisessa ohjelmassa (2010 2015). Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden maahanmuuttajien tilanteesta on melko vähän tutkimuksellista tietoa. Myöskään vammaisten tai pitkäaikaisten maahanmuuttajien määrästä Suomessa ei ole olemassa tarkkaa tilastollista tietoa. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vuoden 2015 lopussa 1 hieman alle 340 000 ulkomaista syntyperää olevaa henkilöä 2. Jos lukuun sovelletaan Maailman terveysjärjestön WHO:n arviota vammaisten henkilöiden määrästä maailmassa (vaikeavammaisia 1 %, lievästi vammaisia 15 %), niin Suomessa asuvia vaikeavammaisia maahanmuuttajia olisi arviolta n. 3399 henkilöä ja jollain tapaa toimintarajoitteisia henkilöitä jopa 50 988. On kuitenkin tärkeä huomata, että kyseessä on skemaattinen laskelma, johon liittyy monia epävarmuustekijöitä. Luvusta puuttuvat myös paperittomat siirtolaiset, jotka ovat kaikkien virallisten tuki- ja palvelujärjestelmien ulkopuolella, ja täten usein erittäin haavoittuvassa asemassa. Siihen, millaista tukea ihminen tarvitsee ja kuinka hyvin hän pääsee itsenäisen elämän alkuun Suomessa vaikuttavat monet tekijät: muun muassa aikaisemmat kokemukset, oleskelustatus, vamman laatu, ikä, sukupuoli ja seksuaalinen suuntautuminen, etninen tausta ja yhteiskuntaluokka. Olennaista kotoutumisen kannalta on myös se, miten vammaista maahanmuuttajaa kohdellaan suomalaisessa palvelujärjestelmässä. Vammaiset maahanmuuttajat ovat suomalaisen palvelujärjestelmän kahden sektorin välissä, maahanmuutto- ja vammaispalveluiden leikkauspisteessä. Lisäksi he ovat usein aikuissosiaalityön, perhetyön sekä sairaanhoidon palvelujen piirissä. Tuki- ja hakuprosessit ovat työläitä ja monimutkaisia. Ilman riittävää tukea vammaiset maahanmuuttajat jäävät byrokraattisessa palveluviidakossa helposti ilman yhdenvertaista kohtelua ja palveluja, joihin he ovat oikeutettuja. Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilman tehtävänä on edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden maahanmuuttajien kotoutumista ja yhdenvertaisuutta Suomessa. Hilma on saanut Raha-automaattiyhdistyksen kohdennettua Ak2-avustusta vuodesta 2006. Vuonna 2016 Hilman toiminnassa on panostettu erityisesti vaikuttamistyöhön, asiakasneuvonnan laadun kehittämiseen (mm. palveluneuvojan työnohjaus ja muun osaamisen vahvistaminen) asiakasneuvontaan, sekä vertaistukeen. 1 Tuorein saatavilla oleva tilastotieto. 2 http://pxnet2.stat.fi/pxweb/pxweb/fi/statfin/statfin vrm vaerak/046_vaerak_tau_201.px/table/tableviewlayo ut1/?rxid=26518dde-1848-4692-9159-59a5e4c0f130. (Tähän lukuun sisältyvät sekä ulkomailla että Suomessa syntyneet Suomessa asuvat ulkomaalaista syntyperää olevat.) 2
Hilma toimii Vammaisfoorumi ry:n alaisuudessa. Vammaisfoorumi on 31 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö. Vammaisfoorumi tekee aktiivista kansallista ja kansainvälistä vaikuttamistyötä. Vammaisfoorumin jäsenjärjestöjen kautta Hilma pyrkii tavoittamaan mahdollisimman monen vammaryhmän edustajia sekä takaamaan toiminnan mahdollisimman laajan alueellisen kattavuuden. 2. HILMAN TALOUS JA HALLINTO Hilmassa työskentelee kokoaikainen koordinaattori ja osa-aikainen palveluneuvoja. Johanna Warius toimi koordinaattorina vuoden 2016 syyskuuhun asti, ja uusi koordinaattori Eeva Airikkala aloitti Hilmassa saman vuoden joulukuussa. Varsinaisen palveluneuvojan Farah Ghahramanin sijaisena on toiminut Elisa Montonen elokuusta 2015 asti. Palveluneuvoja vastaa Hilman asiakastyöstä ja vertaistukiryhmistä. Neuvojan työaika vaihteli vuoden aikana. Hilman ollessa ilman koordinaattoria 3 kuukautta palveluneuvojan työaika oli 100 %, keskimärin vuoden aikana se oli 80 % eli 30 viikkotuntia. Hilmassa oli 7-viikkoisessa harjoittelussa albaniankielentaitoinen Zilihate Dernajni Arcadan ammattikorkeakoulusta helmi-maaliskuun vaihteessa sekä 3 viikon harjoittelussa Ali Ahmadi Keskuspuiston ammattiopistosta. Ali Ahmadi on myös yksi Hilman kokemusasiantuntijoista ja siten myös Hilman kohderyhmään kuuluva henkilö. Ahmadi mm. tuotti sisältöä Hilman blogiin, levitti tietoa Hilmasta farsiksi ja avusti näkövammaisten maahanmuuttajien vertaistapaamisessa (katso myös kohta 3.2.). Dernanjni puolestaan teki mm. etsivää työtä albaniankielisten toimijoiden parissa pk-seudulla, järjesti infotapahtuman albaniankielisille vammaisille henkilöille (katso myös kohta 3.3.) ja oli mukana seminaareissa avustamassa Hilman toimipisteillä. Lisäksi sosionomiopiskelija Jenny Starck sai ohjausta opinnäytetyöhönsä (katso myös kohta 3.3.) Hilman toimintaa ohjaa ja valvoo Vammaisfoorumin hallitus, jolle Hilman tilanteesta ja toiminnasta raportoidaan säännöllisesti. Hilma koordinoi vammais- ja maahanmuuttoalan toimijoista koottua Hilma-verkostoa, jonka tavoitteena on tuoda Hilman toimintaan sidosryhmänäkökulmaa sekä edistää vammais- ja maahanmuuttoalan toimijoiden verkostoitumista, tiedonvaihtoa ja yhteistyötä. (Katso myös luku 3.4.). Hilma sai Raha-automaattiyhdistykseltä Ak-avustusta 125 000 euroa vuodelle 2016. Lisäksi vuoden 2015 avustuksesta siirtyi 3023 euroa käytettäväksi vuonna 2016. Hilman taloushallinto hoidettiin D4:ssä, jossa hoidettiin koko Vammaisfoorumin taloushallinto. Hilma toimii Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiriksestä vuokratuissa tiloissa Itäkeskuksessa Helsingissä (Marjaniementie 74). 3
3. TOIMINTA VUONNA 2016 3.1. Asiakastyö ja konsultointi Ohjaus- ja neuvontapalvelu Hilma ylläpitää ohjaus- ja neuvontapalvelua vammaisille maahanmuuttajille ja heidän läheisilleen. Neuvontapalvelussa kartoitetaan asiakkaan kokonaisvaltainen tilanne ja ohjataan hänet tarkoituksenmukaisten järjestö- ja viranomaispalveluiden piiriin. Asiakasta autetaan tarvittaessa tuki- ja palveluhakemuksien täyttämisessä. Lisäksi pyritään löytämään työkaluja itsenäiseen elämänhallintaan ja selviytymiseen. Jos asiakkaalla ei ole riittävää suomen kielen taitoa, on tulkin käyttäminen välttämätöntä, jotta palvelusta eivät syrjäydy juuri ne henkilöt, jotka eivät vielä osaa riittävästi suomen kieltä tai tunne yhteiskuntaa ja ovat siten eniten tuen tarpeessa. Vuonna 2016 Tukikeskus Hilma hoiti 59 asiakastapausta, jotka puhuivat äidinkielenään 15 eri kieltä. Tähän asiakasmäärään on laskettu asiakkaat, jotka on tavattu kasvokkain ja/tai heidän asiansa edistämiseen on tarvittu vähintään viisi sähköpostia tai puhelua. Yksittäistä asiakasta tai asiakasperhettä tavattiin 1-17 kertaa vuoden aikana. Uusia asiakkaita oli 29. Yhteensä asiakastapaamisia oli vuoden aikana 155 kertaa. Hieman alle puolet asiakkaista käytti tulkkia. On huomioitava, että Hilmaan yhteyttä ottavien asiakkaiden ja heidän perheensä tilanne on usein hyvinkin haastava: Usein ohjaus ja neuvonta ulottuvat myös muihin perheenjäseniin kuin itse vammaiseen henkilöön, koska perheen kokonaistilanne on ratkaiseva myös vammaisen henkilön hyvinvoinnin kannalta. Tällöin tilanteen kartoittaminen ja edistäminen vaatii usein runsaasti aikaa ja toimenpiteitä kunkin tapaamiskerran jälkeen asiakkaan asioiden edistäminen saattaa vaatia jopa kymmeniä sähköposteja ja puhelinsoittoja sekä asioiden selvittelyä eri tietolähteistä. Yllä mainittujen 59 varsinaisen asiakkaan lisäksi Hilma vastaa asiakastiedusteluihin myös pelkästään sähköpostitse tai puhelimitse. Tällaisia kevyemmän kategorian asiakaskontakteja, joiden asian edistämiseen tarvittiin alle viisi sähköpostia tai puhelua, kertyi noin 62. Asiakastyössä käsiteltiin muun muassa sosiaalipalveluja ja etuuksia, kieli- ja muuta koulutusta, työelämää, oleskelulupia, kansalaisuuden hakemista, apuvälineiden ja kuntoutuksen saamista, omaishoidon tukea sekä järjestöjen harrastus- ja vertaistukitoimintaa. Turvapaikanhakijoiden määrän suuri lisääntyminen ei ole näkynyt vuonna 2016 niin suuresti Hilman työssä kuin oli odotettu. On kuitenkin hyvä huomata, että vaikka asiakasmäärä on pysynyt melko samanlaisina kuin vuonna 2015, tiukentuneen maahanmuuttopolitiikan takia ovat asiakastilanteet vaikeutuneet edelliseen vuoteen verrattuna. Esimerkiksi ulkomaalaislakiin 4
(30.4.2004/301) tullut muutos toimeentuloedellytyksestä 3 on vaikeuttanut myös Hilman asiakkaiden perheenyhdistämiseen liittyvää palveluneuvontaa. Asiakastyytyväisyys Vuoden aikana toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely englannin-, farsi-/darin- ja kurdinkielisten asiakkaiden keskuudessa ohjaus- ja neuvontapalvelun laadun seuraamiseksi. Kysely tehtiin sekä sähköpostitse että puhelimen välityksellä. Sähköpostitse tehdyt palautteet lähetettiin eri henkilölle kuin jolta oli palvelua saatu. Puhelimitse haastattelijana toimi neljässä tapauksessa tulkki ja neljässä tapauksessa palveluneuvoja, jotka kirjoittivat haastateltujen vastaukset suoraan lomakkeisiin suomeksi tai englanniksi. Asiakaskyselyn tiimoilta lähestyttiin 33 asiakasta, joista tavoitettiin 6 englanninkielistä ja 4 farsi-/ darinkielistä asiakasta, joilla on erilaisia vammoja ja joista suurin osa on ollut Hilman asiakkaita jo aikaisempinakin vuosina. Yhdeksän vastaajaa kertoi hyötyneensä Tukikeskus Hilman asiakasneuvonnasta, yksi kertoi hyötyneensä jonkun verran. Kahdeksan vastaajaa koki palveluneuvojan ymmärtäneen heidän tilanteen ja tarpeet, kahden mielestä jonkin verran. Näistä kahdesta toinen vastaajista avasi vastaustaan sanomalla, että vastausten saaminen on kestänyt kauan ja että työntekijöitä tulisi aktivoida enemmän. Toiveissa nousi esiin myös liikunta-/hyvinvointiryhmät. Etsivä työ Syrjäytymisvaarassa olevien ja Tukikeskus Hilman palveluista tietämättömien vammaisten ja pitkäaikaissairaiden maahanmuuttajien tavoittamiseksi Hilma tekee mahdollisuuksien mukaan etsivää työtä. Hilmassa toiminut albaniankielinen harjoittelija solmi kontakteja albaniankielisiin järjestöihin ja toimijoihin. Muiden tahojen konsultointi Tukikeskus Hilma toimii asiantuntijatahona, joka tarjoaa konsultointi- ja neuvontapalvelua viranomaisten ja järjestöjen edustajille ja muille vammaisten maahanmuuttajien kanssa toimiville tahoille. Vuonna 2016 viranomaisten ja järjestöjen yhteydenottojen lukumäärää sähköpostitse ja puhelimitse ei ole enää tilastoitu. 3 Ulkomaalaislaki (2004/301 39) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040301 5
3.2. Vertaistoiminta ja kokemusasiantuntijat Vertaistukiryhmät ja -tapaamiset Alkuvuodesta 2016 järjestettiin vertaisryhmä näkövammaisille 4. Ryhmän suunnitteli ja veti Hilman palveluneuvoja tuntipalkattujen Mahabad Namiqin ja Anneli Iltasen kanssa. Ryhmä kokoontui keväällä 2016 kymmenen kertaa. Ohjelmaan kuului vammaisuudesta/sairaudesta keskustelun lisäksi toiminnallista ohjelmaa. Ryhmä mm. kokeili sokkopingistä ja laittoi yhdessä ruokaa. Ryhmässä kävi myös poliisi vierailijana esittäytymässä ja kertomassa poliisin toiminnasta Suomessa. Yleisarvosana vertaisryhmästä oli 4,4 asteikolla 1 5. Tämän lisäksi järjestettiin kaksi yksittäisiä vertaistapaamisia eri teemoista. Harjoittelija Zilihate Dernjani piti albaniankielinen vammaisten henkilöiden vertaistapaamisen maaliskuussa 2016. Osallistujia tapahtumassa oli 3. Yhteistyössä Jaatinen ry:n, Leijonaemot ry:n ja POLLI:n kanssa järjestettiin perhetapahtuma venäjänkielisille erityislasten perheille. Kokemusasiantuntijatoiminta Tukikeskus Hilmalla oli vuoden 2016 aikana 6 kokemusasiantuntijaa, jotka ovat itse vammaisia tai pitkäaikaissairaita maahanmuuttajia. Kokemusasiantuntijatoiminnan tavoitteena on tukea vammaisten maahanmuuttajien osallistumista heitä koskevaan päätöksentekoon, sekä tarjota kohderyhmään kuuluville henkilöille voimaannuttava esimerkki hyvin kotoutuneessa vammaisessa henkilössä. Kokemusasiantuntijoiden joukossa on näkö- ja liikuntavammaisia henkilöitä, sekä kehitysvammaisen lapsen vanhempi. Kokemusasiantuntijat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan Hilman luentoihin ja seminaareihin tarjoten arvokasta kokemusperäistä tietoa. Kokemusasiantuntijoille maksetaan pientä korvausta luentotoiminnasta, jotta heidän jakamansa kokemus ja asiantuntijuus saavat ansaitsemansa arvostuksen. Kokemusasiantuntijat ovat myös Hilma-verkoston jäseniä (katso myös kohta 3.4). Toukokuussa pidettiin kokemusasiantuntijoiden kevättapaaminen Fallkullan kotieläintilalla, johon osallistui kolme kokemusasiantuntijaa. 4 http://www.tukikeskushilma.fi/ajankohtaista/index2.php?sivu=8970 6
3.3. Luennot ja tapahtumat, materiaalin tuotanto ja tiedotus Luennot, seminaarit ja muut tapahtumat Luentoja ja työpajoja eri kohderyhmille oli vuoden aikana yhteensä 10 ja niitä pidettiin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tilaajien joukossa oli sosiaalialan koulutusta tarjoavia amkja muita oppilaitoksia sekä kotoutumiskoulutusta järjestävä tahoja. Luennoista annetut suulliset palautteet olivat myönteisiä. Hilma osallistui myös esittely- ja materiaalipöydillä Maailma Kylässä -festivaaliin, Suomen vammaispoliittisen ohjelman VAMPO 2010 2015 päätösseminaariin sekä Disability Policies and The Impact of the UNCRPD in the Nordic region seminaariin. Luentojen, koulutusten, ryhmien ja tapahtumien kautta tavoitettiin yhteensä arviolta 900 ihmistä, mikä on 50 vähemmän kuin edellisvuonna. Liite 1 sisältää yksityiskohtaisemman erittelyn vertaistoiminnasta, luennoista ja muista tapahtumista, joissa Tukikeskus oli järjestäjänä ja/tai osallistujana. Materiaalin tuotanto Vuoden 2015 aikana aloitettiin videoprojekti, jossa tuotettiin viisi videota vammaisille ja pitkäaikaissairaille tärkeistä teemoista. Animoidut videot ovat puhuttuna sekä tekstitettynä suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Ilman tekstitystä videot ovat myös arabiaksi. Videoiden tarkoituksena on opastaa vammaista tai pitkäaikaissairasta maahanmuuttajaa ja hänen läheisiään saamaan tärkeitä palveluita. Yksi video on Tukikeskus Hilman esittelyvideo ja muiden videoiden teemoina ovat kunnalliset vammaispalvelut, omaishoito, vammaisjärjestöjen toiminta sekä mielenterveyspalvelut. Viimeksi mainitulle arvioitiin olevan erityisen suuri tarve Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrän vahvan lisääntymisen myötä, joista suuri osa kärsii erilaisista mielenterveyden haasteista. Videot oli tarkoitus julkaista vuonna 2016, mutta koska Hilman uuden koordinaattorin rekrytoinnissa kesti 3 kuukautta, ei projektia pystytty edistämään ja videoiden julkaisu siirtyi vuodelle 2017. Vammaisen ja pitkäaikaissairaan maahanmuuttajan opas julkaistiin päivitettynä versiona 5 eri kielelle: selkosuomeksi, suomeksi, englanniksi, venäjäksi ja arabiaksi. Otettiin lisäpainos sosiaalialan sanastosta kielillä englanti (50 kpl), selkosuomi (100 kpl) arabia (50 kpl) ja venäjä (50 kpl). Sosiaalialan sanakirja on Tukikeskuksen suosituimpia materiaaleja ja niitä tilaavat aktiivisesti niin kunnan sosiaalityöntekijät kuin järjestötoimijat. Tukikeskus Hilma kannustaa asiakkaita ja sidosryhmiä mahdollisuuksien mukaan käyttämään verkkosivuiltaan löytyviä materiaalien sähköisiä versioita, koska materiaalien 7
kokonaispainosmäärät ovat pääsääntöisesti melko pieniä. Painettujen materiaalien tilauksia tuli eri puolilta Suomea ja useampaa eri materiaalia koskien. Materiaaleja jaettiin myös aktiivisesti eri tilaisuuksissa ja eri yhteistyötahojen kokouksissa. Tiedotus Hilman kotisivuilla (www.tukikeskushilma.fi) oli vuonna 2016 aikana noin 42 300 kävijää, joista uniikkeja kävijöitä n. 22 700. Tämä on noin 47 prosentin lisäys kävijämäärässä edellisvuoteen verrattuna. Kotisivujen Ajankohtaista-palstalla julkaistaan tietoa niin Tukikeskus Hilman kuin sidosryhmienkin ajankohtaisista tapahtumista ja julkaisuista, jne. Vuoden 2016 aikana palstalla julkaistiin 37 uutista, joista suurin osa koski Tukikeskuksen omia uutisia. Kotisivut on rakennettu esteettömiksi näkövammaisten apuvälineitä käyttäville. Hilma julkaisi Facebook-sivullaan (www.facebook.com/tukikeskushilma) vuoden aikana 109 julkaisua, jotka koskivat Tukikeskus Hilman omien toimintojen ohella ajankohtaisia asioita maahanmuutto- ja vammaissektoreilla. Julkaisut olivat pääosin suomeksi ja englanniksi, mutta myös venäjäksi, viroksi, arabiaksi ja ruotsiksi. Parhaan näkyvyyden saanut julkaisu, joka kertoi avoimesta koordinaattorin työpaikasta Hilmassa, sai yli 6 900 näyttöä. Sivuja seurasi vuoden lopussa 751 henkilöä, mikä on 32 % enemmän kuin edellisvuonna. Hilman uutiskirje Hilma-tiedote ilmestyi yhteensä 6 kertaa. Uutiskirjeiden vähäisyys selittyy koordinaattorin puutumisella syksyllä 2016. Sillä oli vajaat 900 tilaajaa vuoden lopussa, mikä on melkein 100 enemmän kuin edellisvuonna. Uutiskirjeet ovat aina esteettömiä näkövammaisten apuvälineillä ja luettavissa Hilman koti- sekä Facebook-sivuilla. Vuoden aikana tuli lukuisia yhteydenottoja yhteistyötahoilta jotka toivoivat meidän sisällyttävän tiedon jostain tapahtumasta tai palvelusta uutiskirjeessä. Tämä kertoo siitä, että uutiskirjettä pidetään vaikuttavana tiedotuskeinona. Vuoden aikana sosionomiopiskelija Jenny Starck toteutti opinnäytetyönsä, joka käsittelee somalialaisten perheiden kokemuksia vammaisista lapsista sekä Suomen terveyspalveluista. Opinnäytetyö on kirjoitettu englanniksi ja sen alkuperäinen nimi on Somalian families views on disabled children and Finnish health care services. Starckilta on myös luettavissa blogikirjoitus opinnäytetyön prosessista Hilman kotisivuilla. 5 Aineisto kerättiin haastattelemalla Suomessa asuvia somalialaisia aikuisia, joilla on vammainen lapsi. Hilma julkaisi haastattelukutsun kotisivuillaan ja Facebook-sivuilla keväällä 2016. Haastateltavien saaminen tutkimukseen oli haastavaa eikä Hilma yrityksistä huolimatta löytänyt sopivia halukkaita haastateltavaksi. Starck löysi lopulta kuitenkin neljä haastateltavaa opinnäytetyöhönsä. Tutkimuksessa käy ilmi, että Suomessa asuvat somalitaustaiset vanhemmat kokevat vammaisen lapsensa kohdalla Suomen terveydenhuollon palvelut ja ammattitaidon erittäin hyviksi. Kehittämisehdotuksista nousi esille tarve tiedottamisesta Suomen terveydenhuollosta ja erilaisista lasten kehityksellisistä pulmista sekä hoitomahdollisuuksista. 5 http://www.tukikeskushilma.fi/blogi/sivu.php?sivu=9089 8
Medianäkyvyys ja tunnustukset Hilman toiminta sain medianäkyvyyttä niin painetussa lehdissä, TV:ssä kuin internetissä. Helsingin Sanomissa julkaistiin 5.5. artikkeli Vammaisjärjestöt huolissaan vammaisten turvapaikanhakijoiden kohtelusta, johon haastateltiin koordinaattoria. Haastattelu koski Tukikeskus Hilman laatimaa vetoomusta Maahanmuuttovirastolle. Tukiviesti lehti (2/2016) julkaisi artikkelin Milana yksi monista, jossa haastattelussa koordinaattori toimi asiantuntijana. NVC Magasin:ssa (toukokuu 2016) julkaistiin artikkeli Flyktingar med funktionsnedsättning får kämpa mer, johon koordinaattori antoi asiantuntijahaastattelun. Ylen viikko viitottuna uutislähetys haastatteli koordinaattoria Vammaisen pakolaiset tie Suomeen keskusteluyhteydessä maaliskuussa. 3.4. Verkostoituminen ja vaikuttamistyö Verkostoituminen, ohjausryhmätyöskentely ja asiantuntijajäsenyydet Hilma jatkoi vuonna 2016 aktiivista verkostoitumista olennaisten sidosryhmien kanssa. Vuoden aikana Hilma teki yhteistyötä eri järjestöjen ja kuntien vammais- ja maahanmuuttajapalveluiden kanssa ja osallistui aktiivisesti vammais- ja maahanmuuttotoimijoiden järjestämiin koulutuksiin ja seminaareihin. Koska Hilman asiakasryhmä on pieni, mutta haavoittuva, ja sen tilanteesta tiedetään yleisesti vielä melko vähän, on tärkeää pyrkiä tiedottamaan ryhmän kanssa toimivia tahoja maahanmuuttajien tilanteesta. Tällaisia tahoja ovat mm. järjestöt, kunnat ja valtion viranomaiset. Samalla pyritään vaikuttamaan siihen, että järjestöt ja viranomaiset ottaisivat ryhmän erityistarpeet huomioon järjestäessään palveluita ja toimintaa koskevia ohjeistuksia (esim. kielikursseissa, henkilöstön koulutuksessa). Hilman koordinoiman Hilma-verkoston kokoonpanoon kuului vuonna 2016 kokemusasiantuntijoita, vammais- ja monikulttuurisuusjärjestöjen edustajia sekä pääkaupunkiseudun kuntien vammais- ja maahanmuuttoalan työntekijöitä, Tukikeskuksen työntekijöiden lisäksi 24 henkilöä. Verkoston kautta Tukikeskus saa tietoa eri toimijoiden kokemuksista ja haasteista sekä tiedottaa toiminnastaan ja ajankohtaisista aiheista. Verkosto myös edistää vammais- ja maahanmuuttoalan toimijoiden tiedonvaihtoa, verkostoitumista ja yhteistyötä yleisemminkin. Verkosto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. 9
Hilma perusti työryhmän Näkövammaisille soveltuvan suomen kielen opetus/oppimismateriaalin tuottaminen yhdessä Näkövammaisten liiton, Celian, Arlan, Selkokeskuksen ja Oppimistaidon kanssa. Työryhmän tavoitteena on tuottaa suomenkielistä opetusmateriaalia näkövammaisille maahanmuuttajille. Opetusmateriaali suunniteltiin julkaistavaksi alun perin vuoden 2016 aikana, mutta henkilöstövaihdosten takia materiaalin tuottaminen ja julkaisu siirtyy vuodelle 2017. Helsingin yliopiston kanssa tehtiin tiedotusyhteistyötä. Tutkija Annika Lillrankin tutkimusprojektiin tarvittiin maahanmuuttajataustaisia perheitä, joissa on vammainen lapsi. Hilmasta lähetettiin kutsukirje haastatteluun soveltuville asiakkaille. Asiantuntijayhteistyötä tehtiin myös HUS kulttuuripsykiatrian poliklinikan kanssa. Hilman työntekijät kävivät tutustumassa poliklinikan toimintaan ja kertomassa meidän toiminnasta. Verkostot, joihin Hilma osallistui aktiivisesti vuoden aikana, olivat vertaistoimijoiden VeToverkosto, Vammaisjärjestöjen naisverkosto, Paperittomat-verkosto, YTRY-verkosto sekä Vammaisfoorumin vaikuttajaverkosto. Vetoomukset ja lausunnot Hilma teki yhdessä Vammaisfoorumi ry:n kanssa vetoomuksen Maahanmuuttovirastolle vammaisten turvapaikanhakijoiden palveluista ja esteettömistä asumispuitteista. 6 Vetoomuksella haluttiin ilmaista huoli siitä, että Suomen saapuvien turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmässä ei huomioida erityistarpeita riittävästi. 6 6 http://www.tukikeskushilma.fi/ajankohtaista/index2.php?sivu=9017 10
LIITE 1 VERTAISTOIMINTA, LUENNOT, SEMINAARIT JA MUUT TAPAHTUMAT 2016 Palautteen arvosana-asteikko 1 (välttävä) 5 (erittäin hyvä) VERTAISRYHMÄT JA -TILAISUUDET 13.1.-18.5. Näkövammaisten maahanmuuttajien vertaisryhmä (10 tapaamista) Osallistujien määrä: 11 yksittäistä henkilöä, keskimäärin 5 kävijää per kerta (poislukien saattajat ja läheiset) Vetäjät: Mahabad Namiq ja Anneli Iltanen Palaute: Yleisarvosana 4,4 12.3. Perhetapahtuma venäjänkielisille erityislasten perheille Osallistujien määrä: Järjestäjät: Vammaisten maahanmuuttajien Tukikeskus Hilma, Jaatinen ry, Leijonaemot, POLLI Palaute: XXX 16.3. Albaniankielinen vammaisten henkilöiden vertaistapaaminen Osallistujien määrä: 3 hlö Vetäjä: Harjoittelija Zilihate Dernjani Palaute: Suullinen palaute myönteistä LUENNOT JA TYÖPAJAT 8.2. Luento Vammainen maahanmuuttaja asiakkaana Paikka: Diak amk, Vähemmistöpäivä Kohderyhmä: Moninaisuus ja monikulttuurisuus -opintojakson opiskelijat Osallistujien määrä: n. 40 hlö Palaute: Järjestäjien palaute myönteinen (järjestäjät eivät keränneet teemapäivän osallistujilta palautetta) 15.2. Luento Immigrant clients with disabilities Paikka: Diak amk Kohderyhmä: englanninkielisen linjan sosiaalialan opiskelijat Osallistujien määrä: 18 hlö Palaute: Yleisarvosana 4,9 8.3. Luento Vammaiset ihmiset Suomessa Paikka: Arffman Consulting, Vantaan toimipiste Kohderyhmä: Kotoutumiskoulutuksessa olevat maahanmuuttajat 11
Osallistujien määrä: n. 40 hlö Palaute: Suullinen palaute erittäin myönteistä 11.3. Luento Vammaiset ihmiset Suomessa Paikka: Arffman Consulting, Vantaan toimipiste Kohderyhmä: Kotoutumiskoulutuksessa olevat maahanmuuttajat Osallistujien määrä: n. 40 hlö Palaute: Suullinen palaute erittäin myönteistä 15.3. Luento Support Centre Hilma Paikka: Helsingin yliopisto Kohderyhmä: Disability in a global perspective -kurssin opiskelijat Osallistujien määrä: 16 hlö Palaute: Järjestäjien palaute myönteinen (järjestäjät eivät keränneet osallistujilta palautetta) 17.3. Esitys Vammaisen pakolaisen tie Suomeen keskustelutilaisuudessa (järj. Vammaiskumppanuus ry ja Eduskunnan VAMYT-ryhmä) Paikka: Kansalaisinfo (Pikkuparlamentti) Kohderyhmä: tilaisuus avoin kaikille kiinnostuneille tahoille Osallistujien määrä: n. 25 Palaute: Järjestäjien palaute myönteinen (järjestäjät eivät keränneet osallistujilta palautetta) 22.3. Luento Vammaiset ihmiset Suomessa Paikka: Arffman Consulting, Vantaan toimipiste Kohderyhmä: Kotoutumiskoulutuksessa olevat maahanmuuttajat Osallistujien määrä: n. 40 hlö Palaute: Suullinen palaute erittäin myönteistä 24.3. Luento Vammaiset ihmiset Suomessa Paikka: Arffman Consulting, Espoon toimipiste Kohderyhmä: Kotoutumiskoulutuksessa olevat maahanmuuttajat Osallistujien määrä: n. 60 hlö Palaute: Suullinen palaute myönteistä 11.4. Esitys Funktionshindrade vid kriser och katastrofer miniseminaarissa (järj. Invalidiliitto) Paikka: Scandic Hotel Paasi Kohderyhmä: Nordiska Handikappförbundetin aktiiviset toimijat Osallistujien määrä: 14 hlö Palaute: Järjestäjän palaute erittäin myönteinen (järjestäjä eivät keränneet osallistujilta palautetta) 12.5. Koordinaattori mukana paneelissa SOSTEn kansainvälisen sosiaalipolitiikan päivillä ( Turvapaikka? Pakolaiskysymys Suomessa ja EU:ssa ) Paikka: Helsingin yliopiston päärakennus Osallistujat: noin 40 12
21.6.2016 Luento Vammaiset ihmiset Suomessa Paikka: Arffman Consulting, Espoon toimipiste Kohderyhmä: Kotoutumiskoulutuksessa olevat maahanmuuttajat Osallistujien määrä: n. 50 hlö Palaute: Suullinen palaute erittäin myönteistä 23.6.2016 Luento Vammaiset ihmiset Suomessa Paikka: Arffman Consulting, Helsingin toimipiste Kohderyhmä: Kotoutumiskoulutuksessa olevat maahanmuuttajat Osallistujien määrä: n. 45 hlö Palaute: Suullinen palaute myönteistä 25.8.2016 Luento Vammainen maahanmuuttaja asiakkaana Paikka: Diak amk, Vähemmistöpäivä Kohderyhmä: Moninaisuus ja monikulttuurisuus -opintojakson opiskelijat Osallistujien määrä: n. 55 hlö Palaute: Järjestäjien palaute myönteinen (järjestäjät eivät keränneet teemapäivän osallistujilta palautetta) ESITTELY- JA MATERIAALIPÖYDÄT 9.3. Esittely- ja materiaalipöytä seminaarissa Disability Policies and The Impact of the UNCRPD in the Nordic region Kävijöitä pöydällä: n. 40 hlö 10.3. Esittely- ja materiaalipöytä seminaarissa Suomen vammaispoliittisen ohjelman VAMPO 2010 2015 päätösseminaari Kävijöitä pöydällä: n. 50 hlö 28.- 29.5. Esittelypöytä Maailma Kylässä festivaaleilla Kävijöitä pöydällä: n. 300 hlö MEDIANÄKYVYYS Ylen viikko viitottuna uutislähetys 27.3. Koordinaattorin haastattelu Vammaisen pakolaisen tie Suomeen keskustelutilaisuuden yhteydessä Helsingin Sanomat 5.5. Artikkeli Vammaisjärjestöt huolissaan vammaisten turvapaikanhakijoiden kohtelusta koskien laatimaamme vetoomusta Maahanmuuttovirastolle 13
Tukiviesti -lehti 2/2016 Artikkeli Milana - yksi monista Asiantuntijahaastattelu NVC Magasin toukokuu 2016 Artikkeli Flyktingar med funktionsnedsättning får kämpa mer Asiantuntijahaastattelu 14