VAMMAISTEN MAAHANMUUTTAJIEN TUKIKESKUS HILMA Vammaisfoorumi ry / Järj.nro 6374 Raha-automaattiyhdistys / Ak2-avustus

Transkriptio

1 Vammaisfoorumi ry / 6374 / Ak2-avustus VAMMAISTEN MAAHANMUUTTAJIEN TUKIKESKUS HILMA Vammaisfoorumi ry / Järj.nro 6374 Raha-automaattiyhdistys / Ak2-avustus TOIMINTAKERTOMUS TUKIKESKUKSEN TOIMINNAN TARVE JA TARKOITUS TUKIKESKUKSEN TALOUS JA HALLINTO TOIMINTA VUONNA Asiakastyö ja konsultointi... 4 Ohjaus- ja neuvontapalvelu Asiakastyytyväisyys Etsivä työ Muiden tahojen konsultointi 3.2. Vertaistoiminta ja kokemusasiantuntijat... 6 Vertaistukiryhmät ja -tapaamiset Kokemusasiantuntijatoiminta 3.3. Luennot ja tapahtumat, materiaalin tuotanto ja tiedotus... 8 Luennot, seminaarit ja muut tapahtumat Materiaalin tuotanto Tiedotus Medianäkyvyys ja tunnustukset 3.4. Verkostoituminen ja vaikuttamistyö Verkostoituminen, ohjausryhmätyöskentely ja asiantuntijajäsenyydet Vetoomukset ja lausunnot 1

2 1. TUKIKESKUKSEN TOIMINNAN TARVE JA TARKOITUS Vammaiset maahanmuuttajat edustavat moninkertaista vähemmistöä, joka kohtaa erityisiä haasteita vamman ja etnisen tai maahanmuuttajataustan sekä näiden kerrannaisvaikutuksen vuoksi. YK:n vuonna 2008 voimaan tulleessa Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa huomioidaan erikseen vähemmistöihin kuuluvien vammaisten henkilöiden oikeudet ja moniperustaisen syrjinnän riski, joka kohdistuu niihin vammaisiin henkilöihin, jotka edustavat myös jotain muuta vähemmistöä, kuten etnistä ryhmää, kielivähemmistöä tai uskontoa. Haavoittuvassa asemassa olevat vammaiset henkilöt huomioitiin myös Suomen vammaispoliittisessa ohjelmassa ( ). Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden maahanmuuttajien tilanteesta on melko vähän tutkimuksellista tietoa. Myöskään vammaisten tai pitkäaikaisten maahanmuuttajien määrästä Suomessa ei ole olemassa tarkkaa tilastollista tietoa. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vuoden 2014 lopussa 1 noin ulkomaista syntyperää olevaa henkilöä 2. Jos lukuun sovelletaan Maailman terveysjärjestön WHO:n arviota vammaisten henkilöiden määrästä maailmassa (vaikeavammaisia 1 %, lievästi vammaisia 15 %), niin Suomessa asuvia vaikeavammaisia maahanmuuttajia olisi arviolta n henkilöä ja jollain tapaa toimintarajoitteisia henkilöitä jopa On kuitenkin tärkeä huomata, että kyseessä on skemaattinen laskelma, johon liittyy monia epävarmuustekijöitä. Luvusta puuttuvat myös paperittomat siirtolaiset, jotka ovat kaikkien virallisten tuki- ja palvelujärjestelmien ulkopuolella, ja täten usein erittäin haavoittuvassa asemassa. Siihen, millaista tukea ihminen tarvitsee ja kuinka hyvin hän pääsee itsenäisen elämän alkuun Suomessa vaikuttavat monet tekijät: muun muassa aikaisemmat kokemukset, oleskelustatus, vamman laatu, ikä, sukupuoli ja seksuaalinen suuntautuminen, etninen tausta ja yhteiskuntaluokka. Olennaista kotoutumisen kannalta on myös se, miten vammaista maahanmuuttajaa kohdellaan suomalaisessa palvelujärjestelmässä. Vammaiset maahanmuuttajat ovat suomalaisen palvelujärjestelmän kahden sektorin välissä, maahanmuutto- ja vammaispalveluiden leikkauspisteessä. Lisäksi he ovat usein aikuissosiaalityön, perhetyön sekä sairaanhoidon palvelujen piirissä. Tuki- ja hakuprosessit ovat työläitä ja monimutkaisia. Ilman riittävää tukea vammaiset maahanmuuttajat jäävät byrokraattisessa palveluviidakossa helposti ilman yhdenvertaista kohtelua ja palveluja, joihin he ovat oikeutettuja. Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilman tehtävänä on edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden maahanmuuttajien kotoutumista ja yhdenvertaisuutta Suomessa. Tukikeskus on saanut Raha-automaattiyhdistyksen kohdennettua Ak2-avustusta vuodesta Vuonna 2015 Tukikeskuksen toiminnassa on panostettu erityisesti yhteistyöverkostojen vahvistamiseen, asiakasneuvonnan laadun kehittämiseen (mm. palveluneuvojan työnohjaus ja muun osaamisen vahvistaminen) asiakasneuvontaan, sekä vertaistukeen. 1 Tuorein saatavilla oleva tilastotieto. 2 vrm vaerak/046_vaerak_tau_201.px/table/tableviewlayo ut1/?rxid=26518dde a5e4c0f130. (Tähän lukuun sisältyvät sekä ulkomailla että Suomessa syntyneet Suomessa asuvat ulkomaalaista syntyperää olevat.) 2

3 Tukikeskus toimii Vammaisfoorumi ry:n alaisuudessa. Vammaisfoorumi on 31 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö. Vammaisfoorumi tekee aktiivista kansallista ja kansainvälistä vaikuttamistyötä. Vammaisfoorumin jäsenjärjestöjen kautta Tukikeskus Hilma pyrkii tavoittamaan mahdollisimman monen vammaryhmän edustajia sekä takaamaan toiminnan mahdollisimman laajan alueellisen kattavuuden. 2. TUKIKESKUKSEN TALOUS JA HALLINTO Tukikeskuksessa työskentelee kokoaikainen koordinaattori ja osa-aikainen palveluneuvoja. Koordinaattori Johanna Wariuksen työsopimus vakinaistettiin keväällä 2015 edellisen varsinaisen koordinaattorin ilmoitettua ettei hän palaa toimivapaaltaan ja Vammaisfoorumin hallituksen haastateltua lukuisaa toimea hakenutta henkilöä. Varsinaisen palveluneuvojan Farah Ghahramanin sijaisena Sanna Laukkanen elokuuhun 2015 asti, jonka jälkeen sijaisena toimii Elisa Montonen. Palveluneuvoja vastaa Tukikeskuksen asiakastyöstä ja vertaistukiryhmistä. Neuvojan työaika vaihteli vuoden aikana, keskimärin se oli 70% eli 26 viikkotuntia. Tukikeskuksessa oli 10-viikkoisessa harjoittelussa venäjää ja viroa puhuva sosionomiopiskelija Eila Silinch maalis-toukokuussa. Lisäksi sosionomiopiskelija Marjo Sánchez sai ohjausta opinnäytetyöhönsä (katso myös kohta 3.3.) Tukikeskuksen toimintaa ohjaa ja valvoo Vammaisfoorumin hallitus, jolle Tukikeskuksen tilanteesta ja toiminnasta raportoidaan säännöllisesti. Tukikeskus koordinoi vammais- ja maahanmuuttoalan toimijoista koottua Hilma-verkostoa, jonka tavoitteena on tuoda Tukikeskuksen toimintaan sidosryhmänäkökulmaa sekä edistää vammais- ja maahanmuuttoalan toimijoiden verkostoitumista, tiedonvaihtoa ja yhteistyötä. (Katso myös luku 3.4.). Tukikeskus sai Raha-automaattiyhdistykseltä Ak-avustusta euroa vuodelle Lisäksi vuoden 2014 avustuksesta siirtyi euroa käytettäväksi vuonna Tukikeskuksen taloushallinto hoidettiin Näkövammaisten keskusliitossa, jossa hoidettiin koko Vammaisfoorumin taloushallinto. Tukikeskus toimii Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiriksestä vuokratuissa tiloissa Itäkeskuksessa Helsingissä (Marjaniementie 74). Tukikeskus haki Työ- ja elinkeinoministeriön erityisavustusta, jolla rahoitetaan kotoutumista tukevaa järjestötoiminnan koordinoimista ja osaamisen vahvistamista. Tukikeskus ehdotti TEM:lle euron hanketta, jolla olisi tuettu vammaisten ja pitkäaikaissairaiden pakolaisten kotoutumista vammaisjärjestöjen paikallisyhdistyksissä ja seurakuntatoimijoiden vapaaehtoistyön kautta. Hanke olisi toteutettu kahdeksalla paikkakunnalla yhteistyössä seisemän valtakunnallisen vammaisjärjestön paikallisyhdistysten, kahden vammaisjärjestöjen yhteenliittymän sekä seurakuntien vammais- ja vapaaehtoistyön kanssa. Valitettavasti rahoitusta ei myönnetty. 3

4 3. TOIMINTA VUONNA Asiakastyö ja konsultointi Ohjaus- ja neuvontapalvelu Tukikeskus ylläpitää ohjaus- ja neuvontapalvelua vammaisille maahanmuuttajille ja heidän läheisilleen. Neuvontapalvelussa kartoitetaan asiakkaan kokonaisvaltainen tilanne ja ohjataan hänet tarkoituksenmukaisten järjestö- ja viranomaispalveluiden piiriin. Asiakasta autetaan tarvittaessa tuki- ja palveluhakemuksien täyttämisessä. Lisäksi pyritään löytämään työkaluja itsenäiseen elämänhallintaan ja selviytymiseen. Jos asiakkaalla ei ole riittävää suomen kielen taitoa, on tulkin käyttäminen välttämätöntä, jotta palvelusta eivät syrjäydy juuri ne henkilöt, jotka eivät vielä osaa riittävästi suomen kieltä tai tunne yhteiskuntaa ja ovat siten eniten tuen tarpeessa. Vuonna 2015 Tukikeskus Hilma hoiti 56 asiakastapausta, jotka puhuivat äidinkielenään 15 eri kieltä. Tähän asiakasmäärään on laskettu asiakkaat, jotka on tavattu kasvokkain ja/tai heidän asiansa edistämiseen on tarvittu vähintään viisi sähköpostia tai puhelua. Yksittäistä asiakasta tai asiakasperhettä tavattiin 1-16 kertaa vuoden aikana. Noin puolta asiakkaista palveltiin tulkin välityksellä. On huomioitava, että Tukikeskukseen yhteyttä ottavien asiakkaiden ja heidän perheensä tilanne on usein hyvinkin haastava. Tällöin tilanteen kartoittaminen ja edistäminen vaatii usein runsaasti aikaa ja toimenpiteitä kunkin tapaamiskerran jälkeen asiakkaan asioiden edistäminen saattaa vaatia jopa kymmeniä sähköposteja ja puhelinsoittoja sekä asioiden selvittelyä eri tietolähteistä. Yllä mainittujen 56 varsinaisen asiakkaan lisäksi Tukikeskus vastaa asiakastiedusteluihin myös pelkästään sähköpostitse tai puhelimitse. Tällaisia kevyemmän kategorian asiakaskontakteja, joiden asian edistämiseen tarvittiin alle viisi sähköpostia tai puhelua, kertyi noin 35. Todellinen Tukikeskuksen palveluista hyötyneiden määrä on vielä suurempi, koska useimmiten ohjaus ja neuvonta ulottuvat myös muihin perheenjäseniin kuin itse vammaiseen henkilöön, koska perheen kokonaistilanne on ratkaiseva myös vammaisen henkilön hyvinvoinnin kannalta. Asiakastyössä käsiteltiin muun muassa sosiaalipalveluja ja etuuksia, kieli- ja muuta koulutusta, työelämää, oleskelulupia, kansalaisuuden hakemista, apuvälineiden ja kuntoutuksen saamista, omaishoidon tukea sekä järjestöjen harrastus- ja vertaistukitoimintaa. Turvapaikanhakijoiden määrän suuri lisääntyminen ei ole vielä suuressa mittakaavassa heijastunut Tukikeskus Hilman asiakastyöhön. Tämä johtuu siitä, että suuri osa vuonna 2015 saapuneista turvapaikanhakijoista odottaa vielä turvapaikkapäätöstä ja on siten oikeutettu vain hyvin rajallisiin sote-palveluihin. Kun oleskelulupia vuoden 2016 aikana myönnetään, tulee paine Hilman asiakastyöhön kasvamaan huomattavasti. 4

5 Asiakastyytyväisyys Vuoden aikana toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely arabian-, viron- ja venäjänkielisten asiakkaiden keskuudessa ohjaus- ja neuvontapalvelun laadun seuraamiseksi. Kysely tehtiin puhelimen välityksellä ja niin, että haastattelija ei ollut sama henkilö, jolta palvelua oli saatu. Asiakaskyselyn tiimoilta tavoitettiin 8 arabiankielistä asiakasta, joilla on erilaisia vammoja ja joista suurin osa on ollut Tukikeskuksen asiakkaita jo aikaisempinakin vuosina. Seitsemän vastaajaa kertoi hyötyneensä Tukikeskus Hilman asiakasneuvonnasta, yksi kertoi hyötyneensä jonkun verran. Viisi vastaajaa koki tapaamiset palveluneuvojan kanssa miellyttäviksi ja kolme jonkin verran miellyttäviksi. Vastaajat toivoivat ryhmätoimintaa, mikä tarjottiinkin arabiankielisen vertaisryhmän muodossa. Suurin osa kielteisestä palautteesta koski asioita, joihin Tukikeskuksen toiminnassa ei voida vaikuttaa. Esimerkiksi toivottiin enemmän tukia ja palveluita. Meillä on vielä parantamisen varaa sen selventämisessä, ettei Tukikeskus kolmannen sektorin toimijana pysty vaikuttamaan julkisten palveluiden ja etuuksien myöntämiseen, muuten kuin auttamalla asianmukaisten hakemusten laatimisessa. Myös venäjän- ja vironkielisiä asiakkaita tavoitettiin 8. Neljä vastaajaa kertoi hyötyneensä Tukikeskus Hilman asiakasneuvonnasta, kolme kertoi hyötyneensä jonkun verran (yksi ei vastannut kysymykseen). Kaikki kuvailivat kokemuksensa Tukikeskuksen asiakastyöstä miellyttäviksi. Tämäkin kieliryhmä toivoi enemmän ryhmätoimintaa, mikä huomioidaan tulevan toiminnan suunnittelussa. Etsivä työ Syrjäytymisvaarassa olevien ja Tukikeskus Hilman palveluista tietämättömien vammaisten ja pitkäaikaissairaiden maahanmuuttajien tavoittamiseksi Tukikeskus tekee mahdollisuuksien mukaan etsivää työtä. Venäjän- ja vironkielentaitoinen harjoittelija solmi kontakteja tämänkielisiin järjestöihin ja toimijoihin. Lisäksi tietoa Tukikeskuksen toiminnasta jaettiin vuoden aikana Helsingin seudun kirjastoihin, kristillisiin seurakuntiin, joissa on venäjänkielistä työtä, sekä Inkerikeskukseen, joka on keskeinen toimija inkerinsuomalaisten keskuudessa. Muiden tahojen konsultointi Tukikeskus toimii asiantuntijatahona, joka tarjoaa konsultointi- ja neuvontapalvelua viranomaisten ja järjestöjen edustajille ja muille vammaisten maahanmuuttajien kanssa toimiville tahoille. Vuonna 2015 viranomaisten ja järjestöjen yhteydenottoja sähköpostitse ja puhelimitse oli noin 25. Konsultointia pyytävien tahojen joukossa oli mm. International Organization for Migration (IOM), Uudenmaan ELY-keskus, VATES-säätiö sekä kunnalliset vammaispalvelut. Konsultoinnissa esille nousseet kysymykset olivat moninaisia. Kysymykset liittyivät mm. vammaisten turvapaikanhakijoiden palveluihin, vammaisen maahanmuuttajan suomenkielen opiskeluun, viittomakielen tulkkaukseen, mielenterveys-palveluihin sekä vammaisille maahanmuuttajille soveltuvaan päivätoimintaan. 5

6 2. Vertaistoiminta ja kokemusasiantuntijat Vertaistukiryhmät ja -tapaamiset Keväällä 2015 järjestettiin vertaisryhmä venäjän- ja vironkielisille vammaisille ja pitkäaikaissairaille nimellä Мой Хельсинки / Minu Helsingi / Minun Helsinkini. Ryhmän suunnitteli ja veti Tukikeskuksen harjoittelija. Ryhmä kokoontui keväällä kertaa. Ohjelmaan kuului vammaisuudesta/sairaudesta keskustelun lisäksi toiminnallista ohjelmaa. Ryhmä kävi mm. vierailulla Inkerikeskuksessa ja Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Kesäkuussa järjestettiin myös yhteinen tapaaminen Tukikeskus Hilman kokemusasiantuntijoiden kanssa. Vuonna 2014 alkanut arabiankielinen vertaistukiryhmä 3 kokoontui kevään aikana tihennetyin välein eli viikoittain. Yhteensä tapaamisia oli 13. Ryhmää veti tuntipalkattu omankielinen ohjaaja Rayan Hawary, jolla on vertaisryhmäohjaajan koulutus. Ohjelmaan kuului mm. asiaa Kelasta, vakuutuksista, nettipankin käytöstä sekä kansalaisuushakemukseen vaadittavasta Yleisestä kielitutkinnosta. Tapaamisissa kävi 13 eri henkilöä, yhdessä tapaamisessa keskimäärin 5 henkilöä. Suurin osa tapaamisista järjestettiin Iiris-keskuksessa. Ryhmäläiset kävivät myös retkellä Porvoossa sekä kulttuurikeskus Stoassa. Lopputapaamisessa kerättiin palautetta ryhmästä. Osallistujat kokivat saaneensa tukea muilta ryhmäläisiltä sekä oppineensa hyödyllisiä käytännön asioita esimerkiksi nettipankin käyttämisestä. Osallistujan antoivat ryhmälle keskimääräisen arvosanan 4,6 asteikolla 1-5. Näkövammaisille maahanmuuttajille järjestettiin loppuvuodesta kaksi tapaamista yhteistyössä Näkövammaisten liiton ja sen paikallisyhdistyksen Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:n kanssa. Tapaamisissa kävi 18 eri henkilöä. Niissä keskusteltiin suomen kielellä näkövammaisen maahanmuuttajien haasteista ja suunniteltiin tulevaa toimintaa. Tapaamisissa kävi ilmi näkövammaisille suunnatun jatkuvan vertaisryhmän tarve, joka päätettiin järjestää vuonna Palaute tapaamisista oli erittäin myönteistä. Näiden lisäksi järjestettiin viisi yksittäisiä vertaistapaamisia eri teemoista. Yhteistyössä Pakolaisapu ry:n ja Leijonaemot ry:n kanssa järjestettiin perhesirkuspäivä mahanmuuttajaperheille, joissa on erityislapsi. Maahanmuuttajataustaisten erityisperheiden on todettu tarvitsevan erityistä tukea ja heille haluttiin tarjota virkistyksellinen päivä, jossa lisäksi olisi vertaistuellinen ulottuvuus. Kutsu käännettiin englannin ja ruotsin lisäksi persiaksi, kudiksi ja arabiaksi (liitteessä 2 suomenkielinen kutsu). Valitettavasti kaikki neljä perhettä, jotka olivat ilmoittautuneet, joutuivat perumaan osallistumisensa sairastumisen vuoksi. Yhteistyössä Kulttuurikeskus Stoan kanssa järjestettiin Lifebook-taidetyöpaja, jonka tarkoituksena oli vahvistaa itsetuntoa ja itsensä ilmaisemista taiteen keinoin. Työpaja oli osa Stoan koordinoimaa Mukana - kimppakuvitus-taideprojektia. Taidepajaan osallistui kolme 3 Kutsu ryhmään: 6

7 vammaista/pitkäaikaissairasta maahanmuuttajaa, jotka pitivät pajaa antoisana ja virkistävänä kokemuksena. Työpajassa tehdyistä töistä kootaan pysyvä julkisen tilan taideteos. Yhteistyössä Helsingin kaupungin liikuntaviraston kanssa toteutettiin vammaisille ja pitkäaikaissairaille maahanmuuttajanaisille suunnattu liikuntailtapäivä. Sekä vammaisten/pitkäaikaissairaiden henkilöiden että naisten on todettu harrastavan huolestuttavan vähän liikuntaa. Haluttiin tukea tämän erityisen vähän liikkuvan ryhmän liikuntaharrastuneisuutta järjestämällä liikuntatuokio, jossa tehtiin kevyttä liikuntaa ja jossa sai lisäksi neuvontaa Helsingin kaupungin tarjoamista liikuntamahdollisuuksista. Tapahtumaan osallistui kolme naista, jotka antoivat positiivista palautetta mm. siitä, että se oli suunnattu vain naisille eikä täten tarvinnut huolehtia uskontoon liittyvistä häveliäisyysvaatimuksista samoin kuin jos tilaisuudessa olisi ollut myös miehiä. Osallistujat saivat ohjausta tulevaisuuden liikuntaharrastuksen alullepanossa. Liitteessä 3 on tapahtuman kutsu. Yhteistyössä Helsingin Invalidien yhdistyksen kanssa järjestettiin kansainvälisen vammaisten päivän tapahtuma. Siihen osallistui yhteensä n. 30 henkilöä. Yhteisen tapahtuman tarkoituksena oli luoda yhteys suomalaisten ja maahanmuuttajataustaisten vammaisten henkilöiden välille, mikä onnistuikin tapahtumassa hyvin. Liitteessä 4 on tapahtuman kutsu. Kokemusasiantuntijatoiminta Tukikeskus Hilmalla oli vuoden 2015 aikana 6 kokemusasiantuntijaa, jotka ovat itse vammaisia tai pitkäaikaissairaita maahanmuuttajia. Kokemusasiantuntijatoiminnan tavoitteena on tukea vammaisten maahanmuuttajien osallistumista heitä koskevaan päätöksentekoon, sekä tarjota kohderyhmään kuuluville henkilöille voimaannuttava esimerkki hyvin kotoutuneessa vammaisessa henkilössä. Kokemusasiantuntijoiden joukossa on näkö- ja liikuntavammaisia henkilöitä, sekä kehitysvammaisen lapsen vanhempi. Kokemusasiantuntijat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan Tukikeskuksen luentoihin ja seminaareihin tarjoten arvokasta kokemusperäistä tietoa. Kokemusasiantuntijoille maksetaan pientä korvausta luentotoiminnasta, jotta heidän jakamansa kokemus ja asiantuntijuus saavat ansaitsemansa arvostuksen. Kokemusasiantuntijat ovat myös Hilma-verkoston jäseniä (katso myös kohta 3.4). Kesäkuussa järjestettiin kokemusasiantuntijoiden oma tapaaminen johon kuului sekä tiedollinen osio vammaispoliittisen vaikuttamisen ajankohtaisista asioista että yhteinen kulttuurielämys. Tapaamisten tavoitteena on paitsi tarjota tietoa vammaispolitiikasta ja järjestövaikuttamisesta, myös sitouttaa kokemusasiantuntijoita Tukikeskuksen toimintaan. Kesäkuun tapaaminen toteutettiin Helsingin edustan saaristoristeilyn muodossa, ja se oli kokemus-asiantuntijoiden ja venäjän- ja vironkielisen vertaisryhmän yhteinen. Tapaamisessa keskusteltiin omista vaikuttamismahdollisuuksista sekä kuultiin kokemusasiantuntijan esittely näkövammaisille soveltuvista puhelinsovelluksista. Siihen osallistui kolme kokemusasiantuntijaa. 7

8 3.3. Luennot ja tapahtumat, materiaalin tuotanto ja tiedotus Luennot, seminaarit ja muut tapahtumat Tukikeskus järjesti Vammainen maahanmuuttaja asiakkaana -seminaarin kulttuurikeskus Caisassa. Seminaarissa tarkasteltiin vammaisen ja pitkäaikaissairaan maahanmuuttajan tilannetta samanaikaisesti vammais- ja maahanmuuttajapalveluiden näkökulmasta. Seminaarissa pohdittiin myös, miten maahanmuuttajien edellytyksiä osallistua vammaisjärjestöiden toimintaan voidaan vahvistaa. Seminaari on suunnattu erityisesti sosiaali- ja terveysalan sekä vammais- ja maahanmuuttosektoreiden työntekijöille, mutta se oli avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Seminaariin osallistui 82 henkilöä, joukossa myös vammaisia maahanmuuttajia (eritoten kuuroja). Ylen viittomakieliset uutiset raportoivat seminaarista. Osallistujilta seminaarin jälkeen sähköisesti kerätystä palautteesta ilmeni, että osallistujat olivat hyvin tyytyväisiä seminaarin antiin. Yleisarvosana tapahtumalle oli 4,1 asteikolla 1-5. Erityisen hyvänä osallistujat kokivat selkeän ja hallitun kokonaisuuden, tilaisuuden tarjoaman verkostoitumismahdollisuuden sekä asiantuntijoiden puheenvuorot. Seminaariohjelma löytyy liitteestä 5. Luentojen, koulutusten, ryhmien ja tapahtumien kautta tavoitettiin yhteensä arviolta 950 ihmistä, mikä on 200 enemmän kuin edellisvuonna. Luentoja ja työpajoja eri kohderyhmille oli vuoden aikana yhteensä 10 ja niitä pidettiin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tilaajien joukossa oli sosiaalialan koulutusta tarjoavia amkja muita oppilaitoksia, kotoutumiskoulutusta järjestävä taho sekä vammaisyhdistys. Luennoista annetussa palautteessa keskimääräinen arvosana oli 4,0 (asteikolla 1-5). Tämä on sama kuin edellisvuonna, mistä voi päätellä että luentojen laatu on tasainen ja kiitettävä. Tukikeskus osallistui myös esittely- ja materiaalipöydillä 4 tapahtumaan; Maailma Kylässä -festivaali, Tasaus-kampanjan seminaari, Suomen sosiaalifoorumi sekä Vertaishässäkkä-tapahtuma. Liite 1 sisältää yksityiskohtaisemman erittelyn vertaistoiminnasta, luennoista ja muista tapahtumista, joissa Tukikeskus oli järjestäjänä ja/tai osallistujana. Materiaalin tuotanto Vuoden aikana toteutettiin videoprojekti, jossa tuotettiin viisi videota vammaisille ja pitkäaikaissairaille tärkeistä teemoista. Videot ovat animoituja ja monikielisiä (suomi, ruotsi, englanti, arabia, viro, venäjä, somali, kurdi (sorani), persia). Videoiden tarkoituksena on opastaa vammaista tai pitkäaikaissairasta maahanmuuttajaa ja hänen läheisiään saamaan tärkeitä palveluita. Yksi video on Tukikeskus Hilman esittelyvideo ja 8

9 muiden videoiden teemoina ovat kunnalliset vammaispalvelut, omaishoito, vammaisjärjestöjen toiminta sekä mielenterveyspalvelut. Viimeksi mainitulle arvioitiin olevan erityisen suuri tarve Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrän vahvan lisääntymisen myötä, joista suuri osa kärsii erilaisista mielenterveyden haasteista. Videot julkaistaan vuonna Toteutettiin myös opas Näkövammaisen maahanmuuttajan suomen kielen opiskelu - vinkkejä opiskelijalle ja opettajalle yhteistyössä Näkövammaisten keskusliiton kanssa. Oppaassa esitellään näkövammaiselle maahanmuuttajalle soveltuvaa kielenoppimateriaalia, opiskelutekniikoita ja eri tapoja tehdä muistiinpanoja. Opas sisältää tietoa niin opiskelijalle kuin opettajallekin. Vammaisen maahanmuuttajan palveluoppaan sisältö päivitettiin ja käännettiin venäjäksi ja arabiaksi. Lisäksi Selkokeskuksesta tilattiin sisällön mukauttaminen selkosuomelle. Oppaan ulkoasu päivitettiin ammattigraafikon toimesta. Oppaasta painettiin Tukikeskuksen seminaaria varten 100 kpl, mutta varsinainen julkaiseminen tapahtuu vuoden 2016 puolella. Otettiin lisäpainos sosiaalialan sanastosta kielillä englanti (300 kpl), selkosuomi (300 kpl) arabia (100 kpl), somali (100 kpl), sekä venäjä (100 kpl). Selkosuomen- sekä englanninkielinen sanastot oli ennen tätä kokonaan loppuun jaettu. Sosiaalialan sanakirja on Tukikeskuksen suosituimpia materiaaleja ja niitä tilaavat aktiivisesti niin kunnan sosiaalityöntekijät kuin järjestötoimijat. Tukikeskus Hilma kannustaa asiakkaita ja sidosryhmiä mahdollisuuksien mukaan käyttämään verkkosivuiltaan löytyviä materiaalien sähköisiä versioita, koska materiaalien kokonaispainosmäärät ovat pääsääntöisesti melko pieniä. Painettujen materiaalien tilauksia eri puolille Suomea tuli noin 25 (osa tilauksista koski useita eri materiaaleja). Materiaaleja jaettiin myös aktiivisesti eri tilaisuuksissa ja eri yhteistyötahojen kokouksissa. Tiedotus Tukikeskuksen kotisivuilla ( oli vuonna 2015 aikana noin , joista yksittäisiä kävijöitä n Tämä on noin 15 prosentin lisäys kävijämäärässä edellisvuoteen verrattuna. Kotisivujen Ajankohtaista-palstalla julkaistaan tietoa niin Tukikeskus Hilman kuin sidosryhmienkin ajankohtaisista tapahtumista ja julkaisuista, jne. Vuoden 2015 aikana palstalla julkaistiin 44 uutista, joista suurin osa koski Tukikeskuksen omia uutisia. Kotivivut on rakennettu esteettömiksi näkövammaisten apuvälineitä käyttäville. Tukikeskus julkaisi Facebook-sivullaan ( vuoden aikana 150 julkaisua, jotka koskivat Tukikeskus Hilman omien toimintojen ohella ajankohtaisia asioita maahanmuutto- ja vammaissektoreilla. Julkaisut olivat pääosin suomeksi ja englanniksi, mutta myös venäjäksi, viroksi, arabiaksi ja ruotsiksi. Parhaan näkyvyyden saanut julkaisu, joka kertoi Tukikeskuksen järjestämästä näkövammaisen maahanmuuttajien vertaistapaamisesta, sai yli näyttöä. Sivuja seurasi vuoden lopussa 567 henkilöä, mikä on 80 % enemmän kuin edellisvuonna. 9

10 Tukikeskus Hilman uutiskirje Hilma-tiedote ilmestyi yhteensä 9 kertaa. Sillä oli vajaat 800 tilaajaa vuoden lopussa, mikä on noin 100 enemmän kuin edellisvuonna. Uutiskirjeet ovat aina esteettömiä näkövammaisten apuvälineillä ja luettavissa Tukikeskuksen koti- sekä Facebooksivuilla. Vuoden aikana tuli lukuisia yhteydenottoja yhteistyötahoilta jotka toivoivat meidän sisällyttävän tiedon jostain tapahtumasta tai palvelusta uutiskirjeessä. Tämä kertoo siitä, että uutiskirjettä pidetään vaikuttavana tiedotuskeinona. Vuoden aikana sosionomiopiskelija Marjo Sánchez toteutti opinnäytetyönsä, joka käsittelee Tukikeskus Hilman uutiskirjettä palveluohjauksen välineenä ja moniammatillisen vuorovaikutuksen edistäjänä sosiaali- ja terveysalalla. Aineisto kerättiin uutiskirjeen tilaajalle suunnattuna sähköisenä kyselynä, johon saatiin yli 100 vastausta. Noin kolmasosa vastaajista edusti vammaisjärjestöjä ja muita suuria ryhmiä olivat kunnallisten sosiaalipalveluiden, koulutuksen ja terveydenhuollon edustajia. Selvityksestä käy ilmi, että uutiskirjettä pidetään tärkeänä tiedonlähteenä ja että sisältöä myös jaetaan eteenpäin asiakkaille ja omissa verkostoissa. Sen koetaan edistävän eri sosiaali- ja terveysalan toimijoiden välistä tiedonkulkua, vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Ote selvityksestä: Tiedonsaannin kannalta oleellisena vastaajat kokivat myös, että Hilman kokoamaa tietopakettia ei saa muualta toista kanavaa kautta yhtä kätevästi, monipuolisesti, kattavasti ja selkeästi. 4 Selvityksessä ilmeni myös kehitysehdotuksia, joista suurin osa koski uutiskirjeen visuaalista ulkomuotoa. Nämä tullaan ottamaan huomioon uudistettaessa uutiskirjettä vuonna Medianäkyvyys ja tunnustukset Tukikeskuksen toiminta sain medianäkyvyyttä niin painetussa lehdissä, TV:ssä kuin internetissä. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden maahanmuuttajien tilanteesta ja Tukikeskuksen toiminnasta julkaistiin artikkelit Tukilinja-, Kuuloviesti, sekä CP-lehdissä. Artikkeleita varten haastateltiin Tukikeskuksen koordinaattoria. Ylen viikko viitottuna uutislähetys raportoi Tukikeskuksen järjestämästä seminaarista parin minuutein mittaisella insertillä. Tukikeskuksen koordinaattorin kirjoitus vammaisten maahanmuuttajien oikeudesta kotouttamispalveluihin julkaistiin TEM:n kotouttamisen osaamiskeskuksen blogissa. Lisäksi Tukikeskuksen tekemä työ sai tunnustuksen kun Aspa-säätiö ja sen tytäryhtiö Aspa Palvelut Oy ohjasivat joulutervehdysvarat Tukikeskus Hilman työhön. Aspa lahjoittaa varat vuosittain hyvään tarkoitukseen. 4 Sánchezin opinnäytetyö on luettavissa osoitteessa Lainaus sivulta

11 3.4. Verkostoituminen ja vaikuttamistyö Verkostoituminen, ohjausryhmätyöskentely ja asiantuntijajäsenyydet Tukikeskus jatkoi vuonna 2015 aktiivista verkostoitumista olennaisten sidosryhmien kanssa. Vuoden aikana Tukikeskus teki yhteistyötä eri järjestöjen ja kuntien vammais- ja maahanmuuttajapalveluiden kanssa ja osallistui aktiivisesti vammais- ja maahanmuuttotoimijoiden järjestämiin koulutuksiin ja seminaareihin. Koska Tukikeskuksen asiakasryhmä on pieni, mutta haavoittuva, ja sen tilanteesta tiedetään yleisesti vielä melko vähän, on tärkeää pyrkiä tiedottamaan ryhmän kanssa toimivia tahoja kuten järjestöjä, kuntia ja valtion viranomaisia vammaisten maahanmuuttajien tilanteesta. Samalla pyritään vaikuttamaan siihen, että järjestöt ja viranomaiset ottaisivat ryhmän erityistarpeet huomioon järjestäessään palveluita ja toimintaa koskevia ohjeistuksia (esim. kielikursseissa, henkilöstön koulutuksessa). Tukikeskuksen koordinoiman Hilma-verkoston kokoonpanoon kuului vuonna 2015 kokemusasiantuntijoita, vammais- ja monikulttuurisuusjärjestöjen edustajia sekä pääkaupunkiseudun kuntien vammais- ja maahanmuuttoalan työntekijöitä, Tukikeskuksen työntekijöiden lisäksi 20 henkilöä. Verkoston kautta Tukikeskus saa tietoa eri toimijoiden kokemuksista ja haasteista sekä tiedottaa toiminnastaan ja ajankohtaisista aiheista. Verkosto myös edistää vammais- ja maahanmuuttoalan toimijoiden tiedonvaihtoa, verkostoitumista ja yhteistyötä yleisemminkin. Verkosto kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Tukikeskus Hilma osallistui vuoden aikana aktiivisesti Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön vuonna 2013 alkaneen ETU-hankkeen 5 ohjausryhmään. Hanke tukee maahanmuuttajataustaisten vammaisten lasten ja heidän perheidensä kotoutumista Suomeen. Hankkeessa kartoitetaan perheiden palvelupolun toimivuutta ja ongelmakohtia pilottiperheiden kanssa työskentelevän kotoutumisneuvojan avulla. Lisäksi Tukikeskus toimii vuonna 2014 alkaneen Diakonia-ammattikorkeakoulun Jyvähankkeen 6 kumppanijärjestönä. Hankkeen tavoitteena on edistää kaksisuuntaista kotoutumista tukemalla maahanmuuttajien osallisuutta sekä vahvistamalla järjestöjen valmiuksia toimia monikulttuurisessa ja - uskontoisessa ympäristössä. Siinä kehitetään menetelmiä arvioida maahanmuuttaja- ja monikulttuurijärjestöjen yhteiskunnallista ja kotouttavaa toimintaa ja palveluita, huomioiden erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä (vammaiset, naiset, nuoret). Tukikeskus Hilma toimii hankkeen kumppanijärjestönä, mikä tarkoittaa perinteistä ohjausryhmätyöskentelyä laajempaa työpanosta. Hanke saatettiin päätökseen vuoden aikana. Tukikeskuksen edustaja kutsuttiin asiantuntijaksi Kelan maahanmuuttajien kuntoutuksen kehittämishankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on kehittää Kelan kuntoutuspalveluita niin, että niissä kyettäisiin vastaamaan nykyistä paremmin myös maahanmuuttaja-asiakkaiden haasteisiin

12 Lisäksi Tukikeskus oli mukana Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen Turvakotipalvelut kuntoon alueellisesti kattavasti -hankkeen vammaisten auttamiseen ja kohtaamiseen keskittyneessä epävirallisessa työryhmässä. Tukikeskuksen edustaja on mukana työryhmässä tuomassa esiin vammaisten maahanmuuttajien erityistarpeita. Työn tuloksena oli 'Vammaiset henkilöt turvakotipalveluissa' Tiedä & toimi -ohje, jossa on erillinen osuus vammaisista maahanmuuttajista. Lisäksi Tukikeskuksen edustaja oli mukana työstämässä THL:n Vammaispalveluiden käsikirjan ruotsinkielistä versiota, sekä Infopankki.fi:n päivitettyä vammaisasioita käsittelevää osuutta. Tukikeskus osallistui Työ- ja elinkeinoministeriön Kotouttamisen kumppanuusohjelman valmisteluun antamalla oman lupauksen osaksi ohjelmaa. 7 Tukikeskus jatkoi keskusteluja Maahanmuuttoviraston kanssa vammaisten turvapaikanhakijoiden palveluista vastaanottokeskuksissa ja niiden kehittämistarpeista. Tukikeskus Hilman vaikuttamistyön tarkoituksena on vammaisten ja pitkäaikaissairaiden turvapaikanhakijoille kuuluvien oikeuksien toteutumisen varmistaminen. Verkostot, joihin Tukikeskus osallistui aktiivisesti vuoden aikana, olivat vertaistoimijoiden Veto-verkosto, Vammaisjärjestöjen naisverkosto, Paperittomat-verkosto, YTRY-verkosto sekä Vammaisfoorumin vaikuttajaverkosto. Vuoden 2015 toimintasuunnitelmassa mainittu Oulun Invalidien Yhdistys ry:n ja Oulun Seudun Setlementti ry:n PUNOMO-projektia, jossa Tukikeskus olisi ollut yhteistyötahona, ei aloitettu kielteisestä rahoituspäätöksestä johtuen. Vetoomukset ja lausunnot Tukikeskus teki vetoomuksen Liikenne- ja viestintäministeriölle tv-tekstitysvelvoitteen säilyttämisen puolesta. Vetoomus tehtiin yhteistyössä Monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkosto Moniheli ry:n kanssa. Tv-tekstitys on tärkeä yhdenvertaisuuskysymys niin monen vamma- kuin maahanmuuttajaryhmän näkökulmasta. Tukikeskus oli mukana työstämässä ja allekirjoitti Paperittomat-verkoston yhteiskannanoton paperittomien siirtolaisten oikeudesta terveyspalveluihin. Lisäksi Tukikeskuksen koordinaattori valmisteli Vammaisfoorumin lausunnon luonnoksesta 23. määräaikaisraportiksi kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen täytäntöönpanosta (CERD). 7 Tukikeskus Hilman ja noin 70 muun toimijan lupaukset ovat luettavissa osoitteessa: eskus_hilma_lupaamme_tukea_vammaisten_ja_pitkaaikaissairaiden_maahanmuuttajien_kotoutumista_ja_yhdenver taista_oikeuksien_toteutumista news 12

13 LIITE 1 TUKIKESKUS HILMAN TOIMINTAKERTOMUKSEEN 2015 VERTAISTOIMINTA, LUENNOT, SEMINAARIT JA MUUT TAPAHTUMAT 2015 Palautteen arvosana-asteikko 1 (välttävä) 5 (erittäin hyvä) SEMINAARI Vammainen maahanmuuttaja asiakkaana - Miten vastaavat vammais- ja maahanmuuttajapalvelut, entä järjestökenttä? Paikka: Kulttuurikeskus Caisan juhlasali Osallistujien määrä: 82 Palaute: Yleisarvosana 4,1 VERTAISRYHMÄT JA -TILAISUUDET Arabiankielinen vertaisryhmä (13 tapaamista) Osallistujien määrä: 13 yksittäistä henkilöä, keskimäärin 5 kävijää per kerta Vetäjä: Omankielinen koulutettu ryhmänvetäjä Rayan Hawary Palaute: Yleisarvosana 4, Venäjän- ja vironkielinen vertaisryhmä (4 tapaamista) Osallistujien määrä: 5 yksittäistä henkilöä, keskimäärin 4 kävijää per kerta Vetäjä: Harjoittelija Eila Silinch Palaute: Suullinen palaute myönteistä Perhesirkusta maahan muuttaneille erityisperheille Yhteistyössä: Pakolaisapu ry, Leijonaemot ry Vetäjä: Klovni Pablo Alvarez (Tämä tapahtuma ei toteutunut aiotulla tavalla, koska ne neljä perhettä jotka olivat ilmoittautuneet eivät sairastumisen takia päässeet osallistumaan.) Lifebook-taidetyöpaja Yhteistyössä: Kulttuurikeskus Stoa (osana Mukana - kimppakuvitus-taideprojektia) Osallistujien määrä: 3 hlö Vetäjä: Taiteilija Anne Siirtola Palaute: Suullinen palaute kiitettävä Liikuntailtapäivä vammaisille ja pitkäaikaissairaille maahanmuuttajanaisille Yhteistyössä: Helsingin kaupungin liikuntavirasto Osallistujien määrä: 4 hlö Vetäjä: Liikunnanohjaaja Laura Nokkala Palaute: Suullinen palaute kiitettävä Vammaisten oikeuksien päivän tapahtuma Yhteistyössä: Helsingin Invalidien yhdistys ry Osallistujien määrä: n. 30 hlö Palaute: Ei kerätty

14 LIITE 1 TUKIKESKUS HILMAN TOIMINTAKERTOMUKSEEN ja Näkövammaisten maahanmuuttajien vertaistapaamiset Yhteistyössä: Näkövammaisten keskusliitto ja sen paikallisyhdistys HUN ry Osallistujien määrä: 18 hlö Palaute: Suullinen palaute hyvin myönteistä, minkä perusteella päätettiin järjestää vertaistukiryhmä keväällä 2016 LUENNOT JA TYÖPAJAT Esittely What does Hilma do? Paikka: Tukikeskus Hilman toimisto Kohderyhmä: Metropolia amk:n opiskelijoita (Disability and long term illnesses- opintojakso) Osallistujien määrä: 15 hlö Palaute: Ei kerätty Luento Maahanmuuttajataustaiset vammaisperheet ja kotoutumisen haasteet Paikka: Metropolia amk Kohderyhmä: sosiaalialan opiskelijoita (Vammaisuus ja pitkäaikaissairaus -opintojakso) Osallistujien määrä: 21 hlö Palaute: Yleisarvosana 3, Luento Invandrare med funktionsnedsättning Paikka: Arcada amk Kohderyhmä: sosiaalialan opiskelijoita Osallistujien määrä: 30 hlö Palaute: Yleisarvosana 3, Luento Maahanmuuttajataustaiset vammaisperheet ja kotoutumisen haasteet Paikka: Laurea amk Kohderyhmä: sosiaalialan opiskelijoita Osallistujien määrä: 28 hlö Palaute Yleisarvosana 4, Työpaja Vammaisten ja osatyökykyisten maahanmuuttajien työllistyminen Paikka: Suomen sosiaalifoorumi -tapahtuma Alustajat: Johanna Warius (Hilma), Jukka Lindberg (Vates-säätiö), Anne Mäki (Invalidiliito), Darun Jaza (kokemusasiantuntija) Kohderyhmä: Sosiaalifoorumin kävijät Osallistujien määrä: 9 hlö Palaute: Suullinen palaute myönteinen Luento Encountering clients with immigrant origin and a disability Paikka: Laurea amk Kohderyhmä: sosiaalialan opiskelijoita Osallistujien määrä: 37 hlö Palaute: Yleisarvosana 4,5

15 LIITE 1 TUKIKESKUS HILMAN TOIMINTAKERTOMUKSEEN Luento Maahanmuuttajataustainen perhe ja ensitieto Paikka: Helsingin kehitysvammatuki 57 Kohderyhmä: Kätilöopiston, Naistenklinikan ja Jorvin kätilöille ja sairaanhoitajia Osallistujien määrä: 25 hlö Palaute: Järjestäjä ei kerännyt kirjallista palautetta. Suullinen palaute tyydyttävä Luento Vammainen maahanmuuttaja asiakkaana Paikka: Kouvolan seudun ammattiopisto Kohderyhmä: Kulttuurien tuntemus kurssin opiskelijat Osallistujien määrä: 21 hlö Palaute: Yleisarvosana 4, Luento Vammainen maahanmuuttaja asiakkaana Paikka: Diakonia-opisto Kohderyhmä: sosiaalialan opiskelijoita Osallistujien määrä: 33 hlö Palaute: Yleisarvosana 3, Luento Vammaiset ja pitkäaikaissairaat kotoutumiskoulutuksessa Paikka: Spring House Kerava Kohderyhmä: Kotoutumiskoulutuksen järjestäjätaho, opettajat Osallistujien määrä: 6 hlö Palaute: Suullinen palaute erittäin myönteinen ESITTELY- JA MATERIAALIPÖYDÄT Vantaan Nicehearts ry:n Qutomo-hankkeen loppuseminaari Heurekassa Kävijöitä pöydällä: n. 30 hlö Suomen sosiaalifoorumi Kävijöitä pöydällä: n. 70 hlö (myös työpaja, katso kohta Luennot ja työpajat yllä) Maailma kylässä -festivaali Kävijöitä pöydällä: n. 350 hlö Tasaus-kampanjan seminaarin järjestötori Kävijöitä pöydällä: n. 50 hlö SAMS ry:n Ruotsi, vammaispolitiikan edelläkävijä? seminaari Hanasaaren kulttuurikeskuksessa Kävijöitä pöydällä: n. 30 hlö Hilman toiminnallinen piste Kansalaisareenan koordinoimassa Vertaishässäkkätapahtumassa Narikkatorilla Kävijöitä pöydällä: n. 50 hlö

16 LIITE 1 TUKIKESKUS HILMAN TOIMINTAKERTOMUKSEEN 2015 MEDIANÄKYVYYS Tukilinja-lehti (numero 6; joulukuu tammikuu 2016) Palsta 7 kysymystä: Vammaiset maahanmuuttajat Kuuloviesti-lehti (numero 5/2015) Artikkeli Vammaisten maahanmuuttajien määrä kasvussa (kansikuvajuttu) CP-lehti (numero 5/2015) Artikkeli Ibrahim saapui Suomeen sodan keskeltä, jossa myös Tukikeskus Hilman koordinaattorin haastattelu Ylen viikko viitottuna uutislähetys Insertti Hilman Vammainen maahanmuuttaja asiakkaana -seminaarista TEM:n kotouttamisen osaamiskeskuksen blogi ( Hilman koordinaattorin kirjoitus Myös vammaisella maahanmuuttajalla on oikeus kotouttamiseen julkaistu

17 LIITE 2 TUKIKESKUS HILMAN TOIMINTAKERTOMUKSEEN 2015 Perhesirkusta maahan muuttaneille erityisperheille Onko perheessänne lapsi, jolla on vamma tai muita erityistarpeita? Haluatteko tutustua muihin samassa tilanteessa oleviin perheisiin? Kiinnostaako hauskanpito klovnin kanssa? Kenelle? Maahanmuuttajaperheelle, jossa on vammainen tai pitkäaikaissairas lapsi Milloin? Lauantaina 9.5. kello Missä? Iiris-talo, Marjaniementie 74, Itäkeskus (lähellä metroasemaa) Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilma, Leijonaemot ja Pakolaisapu järjestävät yhteisen tapaamisen lauantaina 9. toukokuuta. Ensin tutustumme toisiimme ja juttelemme mahdollisuudesta järjestää oma keskusteluryhmä vammaisten lasten vanhemmille syksyllä Tämän jälkeen niin lapset kuin vanhemmat pääsevät pitämään hauskaa Pablo-klovnin kanssa! Ohjelma on osallistujille ilmainen ja tilat ovat esteettömät. Myös sisarukset ovat tervetulleita. Pyydämme teitä ilmoittamaan viimeistään montako henkilöä perheestänne osallistuu sähköpostitse osoitteeseen ilmoittautumiset@leijonaemot.fi. Mainitse ilmoittautumisen yhteydessä äidinkielenne ja miten hyvin osaatte suomea. Mikäli perheenne ei osaa suomea, niin pyrimme tarvittaessa saamaan paikalle kieltänne puhuvan ohjaajan. Oikein paljon tervetuloa! Lisätietoa ja ilmoittautumiset: Sanna Newton, Leijonaemot ry Puhelin: (ma-pe klo 10-14) Sähköposti: ilmoittautumiset@leijonaemot.fi

18 LIITE 3 TUKIKESKUS HILMAN TOIMINTAKERTOMUKSEEN 2015 Liikuntailtapäivä vammaisille maahanmuuttajanaisille Milloin? Torstaina kello Missä? Iiris-keskus, Marjaniementie 74, Helsinki (liikuntasali) Tukikeskus Hilma järjestää yhdessä Helsingin kaupungin kanssa liikuntatuokion kaikenikäisille vammaisille ja pitkäaikaissairaille maahan muuttaneille naisille. Helsingin Liikuntaviraston Naiset yhdessä liikkumaan hankkeen Laura Nokkala ja Saila Hänninen vetävät kevyttä kaikille sopivaa jumppaa. Tämän jälkeen on mahdollisuus keskustella itselle sopivista liikuntamahdollisuuksista Helsingissä. Meillä on myös erikoisvieras: entinen alppihiihtäjä Katja Saarinen! Katjalta on amputoitu toinen jalka ja hän on kilpaillut mm. paraolympialaisissa. Tilaisuus on suomeksi ja englanniksi. Puethan liikkumista mahdollistavat vaatteet. Avustaja on tietenkin tervetullut mukaan. Sinulla ei tarvitse olla liikuntataustaa osallistuaksesi, halu liikkua riittää! Ilmoittautumisia pyydetään viimeistään ma Kerrothan ilmoittautumisen yhteydessä mikä vamma/sairaus sinulla on, mitä apuvälineitä käytät ja mahdolliset liikuntaharrastuksesi. Ilmoittauduthan Johanna Wariukselle puh s-posti johanna.warius@tukikeskushilma.fi Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilma

19 Exercise afternoon for immigrant women with a long-term illness or disability on 26 November When? Thursday at Where? Iiris-keskus, Marjaniementie 74, Helsinki (sports hall) Support Centre Hilma and the City of Helsinki are organising an exercise afternoon for immigrant women with a disability or long-term illness (all ages). Laura Nokkala and Saila Hänninen from the Helsinki Sports Departments will guide some light exercise. Then we will discuss what exercise and sports opportunities the City of Helsinki offers. We will also have a special guest: former alpine skier Katja Saarinen! Katja is an amputee who has competed in the paraolympics. This event is in Finnish and English. Please dress in comfortable clothing. Your assistant is naturally welcome. You don t need to be sporty in any way to join, it s enough that you want to move! Please register on Mon 23 Nov the latest. We d like to know your disability/illness, what aids you use and whether you normally do sports. Please register with Johanna Warius Phone johanna.warius@tukikeskushilma.fi Hilma the Support Centre for Disabled Immigrants

20 Kansainvälinen Vammaistenpäivän tilaisuus Järjestetään yhteistyössä vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilman kanssa HIY:n toimintakeskuksessa klo * Taiteilija Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen esittää performatiivisen puheenvuoron "Siskoni Lilli * HIY:n äijäjooga ryhmän esitys Esitysten jälkeen glögiä ja joulutorttua Ilmoittautumiset toimistolle viimeistään toimisto@hiy.fi tai puh Tervetuloa HIY:n jäsenet ja Hilman asiakkaat!

21 LIITE 5 TUKIKESKUS HILMAN TOIMINTAKERTOMUKSEEN 2015 Vammainen maahanmuuttaja asiakkaana miten vastaavat vammais- ja maahanmuuttajapalvelut, entä järjestöt? kello Kulttuurikeskus Caisan juhlasali (Mikonkatu 17 C, Helsinki) Järjestäjä: Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilma / Vammaisfoorumi ry Ohjelma Aamukahvi ja ilmoittautuminen Tervetuliaissanat Johanna Warius, Tukikeskus Hilman koordinaattori Avauspuheenvuoro ja aiheen alustus Merja Heikkonen, Valtakunnallisen vammaisneuvoston pääsihteeri Mikä toimii ja mikä ei maahanmuuttajataustaisen erityisperheen palvelupolussa? Larissa Franz-Koivisto, Vamlas / ETU-hankkeen projektipäällikkö Maahanmuuttajataustaiset asiakkaat vammaispalveluissa Jonna Weckstöm, Helsingin kaupungin vammaisten sosiaalityön päällikkö Vammaiset ja pitkäaikaissairaat asiakkaat maahanmuuttajapalveluissa Sari Karisto, Helsingin kaupungin maahanmuuttopalveluiden päällikkö Kysymyksiä ja keskustelua Lounas (omakustanne) Maahanmuuttajat vammaisjärjestöjen toiminnassa Ilona Toljamo, Suomen CP-liiton palvelupäällikkö Kokemusasiantuntijoiden puheenvuoro Nana Lokteva ja Qaasim Abdallah, Tukikeskus Hilman kokemusasiantuntijat Kysymyksiä ja keskustelua