Kannattavan metsätalouden edellytykset Matti Kärkkäinen emeritusprofessori ja puuntuottaja Stora Enson metsänomistajailta Tampereella Tampereen ammattikorkeakoulu tiistaina 15.4.2014 klo 18 21 osoitteessa Kuntokatu 3
Uusi metsälainsäädäntö Metsälaki, HE 75/2013 (esitys), 1093/1996 (koko muutettu laki) Metsänhoitoyhdistykset, ks. HE 135/2013, 534/1998 (koko muutettu laki) Metsälaki tuli voimaan 1.1.2014 ja metsänhoitoyhdistyslaki 1.1.2015. Arvioni on, että metsälaki vaikuttaa käytännön metsätalouteen vähän. Esimerkiksi paljon puhuttu jatkuvan kasvatuksen mahdollisuus ei ole kiinnostanut toimijoita ainakaan vielä. Matti Kärkkäinen 2014 2
Metsänhoitoyhdistykset Suuria muutoksia tulossa palvelumarkkinoille, kun metsänhoitoyhdistykset saavat uusia kilpailijoita. Mitähän varten karhu on logoissa suosiossa? Onko kopiointi valttia logon lisäksi myös palveluissa? Matti Kärkkäinen 2014 3
Uuden metsälain hyvät tavoitteet Laissa on hallituksen esityksen mukaan muutoksia metsätalouden sekä puuta käyttävän teollisuuden toimintaedellytysten edistämiseksi, maanomistajan omaisuuden suojan parantamiseksi, metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja metsälain valvonnan tehostamiseksi. Puunkorjuuta koskevia säännöksiä on tarkennettu, jotta eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus tulisi mahdolliseksi. Matti Kärkkäinen 2014 4
Todellisuus on muuta Metsätalouden kannalta toimintaedellytykset eivät parane tehdyillä pykälien muutoksilla. Metsäomaisuuden suoja ei parane. Metsälain valvonta ei tehostu, päinvastoin. Muutokset lisäävät metsänomistajan valinnanvapautta. Metsäluonnon monimuotoisuuden suoja paranee, mutta metsänomistajan vastuu kasvaa. Matti Kärkkäinen 2014 5
Uudistuksessa unohdetut muutokset 1 Muutokset maankäyttö- ja rakennuslakiin. Nykyisin tuotot voivat pudota jopa neljänneksen huonon kaavoituksen vuoksi. Muutokset vesilakiin. Epäselvä lainsäädäntö mm. ojituksesta lisää viranomaisvaltaa ja kustannuksia. Muutokset maa-aineslakiin. Uutta tietä ei saa rakentaa oman tilan sorasta! Vanhaa saa sentään ylläpitää omalla soralla. Matti Kärkkäinen 2014 6
Uudistuksessa unohdetut muutokset 2 Muutokset kiinteistönmuodostamislakiin. Nykyinen laki mahdollistaa metsänomistajien rahastuksen tarpeettomilla määräyksillä samalla kun ei ole ollut tehokasta kustannusleikkuria. Maksu jostakin toimesta voi olla satakertainen sen tekemisen kustannuksiin verrattuna. Muutokset metsästyslakiin. Vieläkään maanomistaja ei voi kilpailuttaa hirviseurueita sen mukaan, kuka lupaa hoitaa hirvikannan alimmalle lailliselle tasolle. Matti Kärkkäinen 2014 7
Silti ruusuja hallitukselle! Metsälakimuutokset osoittavat, että yrittäjämäisesti toimivan puuntuottajan kannattaa itse arvioida, mitä hän haluaa ja millä tavalla hän voi tavoitteensa saavuttaa. Vanhat eivätkä myöskään uudet säädökset eivät ole paha este yrittäjälle, jos eivät erityiseksi hyödyksikään. Hallitus osoittaa yrittäjän merkityksen! Matti Kärkkäinen 2014 8
Hyvä kiveen hakattu ohje Augustin Ehrensvärdin Kuninkaanportin sanat Viaporissa 1748 : Eftervärd, stå här på egen botn, och lita icke på främmande hielp. Metsäsuomeksi: Puuntuottajat, seisokaa omilla jaloillanne, älkääkä luottako maa- ja metsätalousministeriön apuun. Matti Kärkkäinen 2014 9
Jatkuva kasvatus vai perinteinen 1 Tulos riippuu siitä, mikä on tavoitteena. Jos tavoitteena on mahdollisimman suuri käteen jäävä nettotulo eikä kiinnitetä huomiota siihen, milloin se saadaan (korkokanta 0), perinteinen kasvatus voittaa. Jos kriteerinä on kannattavuus, jolloin huomioon otetaan metsään sitoutunut pääoma, tulos riippuu korkokannasta. Matti Kärkkäinen 2014 10
Jatkuva kasvatus vai perinteinen 2 Alhaisilla reaalikoroilla perinteinen metsikkökasvatus antaa parhaan kannattavuuden. Suurilla reaalikoroilla jatkuva kasvatus on teoriassa edullisempi, koska metsässä on vähän puustoa uudistamisen aikaansaamiseksi. Lahoriski on suuri. Suurilla reaalikorkovaatimuksilla paras vaihtoehto on myydä metsätila pois. Matti Kärkkäinen 2014 11
Paljaan maan arvoja kuuselle Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Hyytiäinen ym. 2006 12
Tampereella lämpösumma on noin 1 200. Matti Kärkkäinen 2014 13
Valitse suuri korkokanta, jos on paljon kalliita osamaksuluottoja ja pikavippejä, jotka voisi maksaa pois, rahat ovat kiinni loistavasti tuottavissa osakkeissa, joiden odotettu vuosituotto on 10 20 %, tai on sellaisia muutoksia elämäntilanteessa, että on pakko saada irrotetuksi metsästä rahaa (avioero, perintöverot). Matti Kärkkäinen 2014 14
Valitse pieni korkokanta, jos velat ovat pienikorkoisia asuntovelkoja, reaalikorko -1 +1,5 %, rahaa on pankkitileillä, joiden reaalikorko on miinusmerkkinen, osakesijoituksia ei uskalla tehdä merkittävässä määrin tai osakkeet tuottavat huonosti, tai halutaan säilyttää metsän suuri omaisuusarvo yllättäviä tilanteita varten. Matti Kärkkäinen 2014 15
Uuden metsälain tärkein anti Uusi metsälaki korostaa metsäntuottajan omaa vastuuta. Kukaan muu kuin omistaja itse ei vastaa taloudellisesta tuloksesta. Myös yhteinen edunvalvonta on heikkenemään päin. Pohdinta jatkuvasta kasvatuksesta antaa vinkin: Vapauta laiskaa pääomaa metsätaloudessa! Kannattavuus paranee. Matti Kärkkäinen 2014 16
Keskeiset viestit 1 Vähennä metsätalouden laiskaa pääomaa. 2 Hoida taimikkosi. 3 Tee johdonmukaisia päätösketjuja. 4 Raha tulee puunmyynnistä. Hyvä mieli voi tulla muustakin. Matti Kärkkäinen 2014 17
1 Laiskan pääoman käsite Kun konsultti joutuu rahoittajan vaatimuksesta saneeraamaan jotakin tuotannollista yritystä, erityistä huomiota kiinnitetään laiskaan pääomaan. Se on kiinni ylisuurissa tuotteiden, välituotteiden ja raaka-aineiden varastoissa, se on kiinni harvoin tai ei lainkaan käytetyissä koneissa ja laitteissa, se on yrityksen kannalta heikosti tuottavia tai tarpeettomia rönsyjä vierailla toimialoilla, se on edustussaunoja ja Lapin matkailukohteiden viikko-osakkeita ja mitä liekään. Matti Kärkkäinen 2014 18
Laiskan pääoman vapauttaminen Joskus talousongelmat ratkeavat pelkästään sillä, että tarpeeton kama myydään ripeästi pois yrityksestä. Keino tehoaa tosin usein huonosti siksi, että yrityksen joutuessa vaikeuksiin koko elinkeinoelämä saattaa olla lamassa, eikä kukaan halua ostaa järjellisellä hinnalla mitään. Matti Kärkkäinen 2014 19
Laiska pääoma metsissä Käsite on selvä: pääoma, joka on kiinni metsätaloudessa turhaan tai ei tuota riittävästi. Metsätaloudessa laiskasta pääomasta puhutaan harvoin. Ehkä halutaan mieluummin syyllistää ja herättää pahaa omaatuntoa tekemättömistä investoinneista: Onko raivattu, maanpinta käsitelty ja sitten kylvetty tai istutettu? Onko hoidettu varhaisperkaus? Onko tehty taimikonhoito? Onko lannoitettu, pystykarsittu, ojitettu ja tehty metsäteitä? Myös metsissä on laiskaa pääomaa! Matti Kärkkäinen 2014 20
Rahakkain laiska pääoma on uudistuskypsissä metsissä Kannattaa seurata arvokasvua. Jos päätehakkuuikäisen metsikön arvokasvu on alle 3 % ja vaihtoehtoinen sijoitus tuottaa 4,5 %, on syytä vakavasti harkita uudistamista. Kokenut puuntuottaja noteeraa myös lisääntyvät riskit: lahoisuus, kaarnakuoriaiset, tuulituhot ja jopa paikallinen kaavoitus. Matti Kärkkäinen 2014 21
Myöhässä olevat harvennukset 2004 2008 Muut harvennukset Ensiharvennukset 0 100 200 300 400 500 600 700 1000 ha 100 ha Matti Kärkkäinen 2014 22
Talous Laiskaa pääomaa on tekemättömissä harvennuksissa kiinni 500 700 milj. kantorahatuloina mitaten. Pääoma on todella laiskaa, koska harvennus lisää välittömiä tuloja, nopeuttaa järeän puusadon kypsymistä ja lisää määrää. Lisäharvennukset mahtuvat markkinoille, koska vuotuinen harvennuspinta-ala on sentään 400 000 500 000 ha. Etenkään ensiharvennuksia ei kannata lykätä hinnan takia: aikaikkuna on pieni, ennen kuin latvukset alkavat supistua ja elpymiskyky heiketä. Matti Kärkkäinen 2014 23
Riskien vähentäminen Erityisesti korkeilla paikoilla ja reunametsissä on otettava huomioon tuulituhojen riski. Puusto, jota on harvennettu vähin erin taimikkovaiheesta saakka, kestää voimakkaita tuulia paremmin kuin metsä, jota on alettu harventaa vasta varttuneella iällä. Laiskan pääoman poisto ajoissa lisää tuulenkestävyyttä. Matti Kärkkäinen 2014 24
2 Taimikon hoito heikentynyt Hoida taimikkosi! Matti Kärkkäinen 2014 25
Taimikonhoitotarve VMI 10 mukaan Matti Kärkkäinen 2014 26
Taimikonhoitotarpeen muutos Matti Kärkkäinen 2014 27
Kiertoajan nettotulojen nykyarvo, E-S, VT kylvömännikkö, korko 3 % Nykyarvo, /ha Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 28
Edellisen kuvan selitykset Matti Kärkkäinen 2014 29
Istutuskuusi, MT, ensiharvennustulos Matti Kärkkäinen 2014 30
Varhaisperkaus on tärkeä Matti Kärkkäinen 2014 31
Perattujen ja perkaamattomien kuusien kehitys Huotarilla (2011) Matti Kärkkäinen 2014 32
Varhaisperkauksen vaikutus kuusen tyviläpimitan kasvuun Matti Kärkkäinen 2014 33
3 Ole edes johdonmukainen! Jos istuttaa kalliilla hinnalla (tuore kangas ja paremmat maat), on sitoutunut huolehtimaan varhaisperkauksesta, taimikonhoidosta ja ensiharvennuksesta. Jos kylvää (kuivahko kangas ja heikommat maat), sama juttu. Jos ei tee jälkitöitä, talousajattelu on mielipuolista. Ensin tehdään kalliit investoinnit, sitten tuhotaan ne! Matti Kärkkäinen 2014 34
4 Mitä pitäisi tuottaa? Matti Kärkkäinen 2014 35
Metsäntuotteiden arvo 2012 Riistalinnut Nisäkäsriista Luonnonsienet, myydyt Luonnonmarjat, myydyt Joulukuuset, kaikki Pientalojen polttopuu Kotitarvepuu 13 50 1 25 25 66 18 Teollisuuden ainespuu 1608 0 500 1000 1500 2000 Matti Kärkkäinen 2014 Arvo milj. 36
Arvojen vertailukelpoisuus Teollisuuden ainespuu on omistamisesta johtuvaa kantorahatuloa, muut pääasiassa työn arvoa ilman korvausta metsänomistajalle. Kantorahatulo voidaan käyttää kulutukseen ja investointeihin ilman omaa työpanosta, muut ovat verotonta tai verotettavaa työtuloa. Marjojen kaupallinen poiminta nykyisin pääasiassa ulkomaisen halpatyövoiman varassa. Matti Kärkkäinen 2014 37
Omat ratkaisuni Matti Kärkkäinen 2014 38
Metsätalouden liikeidea Ainoastaan myydystä puutavarasta saadaan merkittävä taloudellinen korvaus pääomatulona. Siihen panostetaan, erityisesti tukin tuotantoon. Matkailu-, metsästys- ja muiden virkistyspalveluiden tuottaminen on käytännössä ilmaista, eikä tulevaisuus vaikuta ruusuisemmalta. Hyviä suojelukohteita ei ole. Metsä saa olla mieluusti arvokas, vaikka prosentuaalinen kannattavuus silloin heikkenee. Metsän pilaaminen harsinnalla ei kiinnosta. Matti Kärkkäinen 2014 39
Arvometsä Oy:n mainos harsinnan edistämiseksi Tasarakenteinen metsänkasvatus Hakkuutapa: alaharvennus ja avohakkuu Matti Kärkkäinen 2014 40
Onko sellainen yritys kuten Arvometsä Oy uskottava, joka ei tunne edes myyrää? Mainokseen on laitettu kontiainen viestimään muka myyrätuhoista! Kontiainen ei ole edes lähisukua myyrälajeille. Kontiainen syö vain toukkia ja muuta eläinperäistä ruokaa, ei puuntaimia ja muita kasveja. Matti Kärkkäinen 2014 41
Selkeä metsikkötalous antaa parhaan kassavirran Matti Kärkkäinen 2014 42
Resurssit Suuren pinta-alan vuoksi kaikki työt tekee palkattu työvoima. Metsuri on ollut vakinaisessa työsuhteessa vuodesta 1992. Puunkorjuukalustoa ei ole eikä hankita. Kalustoa on kulkemiseen (metsurin avolavapakettiauto), asumiseen (matkailuperävaunu ja siirtosauna), taimien ym. kuljetukseen (telamaasturi), raivaussahoja ja moottorisahoja. Matti Kärkkäinen 2014 43
Metsuri ja ajopeli Matti Kärkkäinen 2014 44
Tehokas uudistaminen Kokonaisajattelu: uudistaminen saa maksaa, jos vastaavasti säästetään taimikonhoidossa, aikaistetaan ja lisätään ensiharvennuksen tuloja ja päätehakkuussa on runsas tukkisato. Kerralla kuntoon -ajattelu: palkkatyötä käytettäessä parsimiseen ja uusimiseen ei ole varaa, ei myöskään huonotuottoiseen heinien tallaamiseen ym. Säästöpuita ei käytetä. Niistä ei ole hyötyä uudistamisessa, mutta voi olla haittaa. Matti Kärkkäinen 2014 45
Nopeus on valttia Erityisesti kylvössä ja istutuksessa tavoitteena on hoitaa uudistaminen mahdollisimman pian hakkuun jälkeen. Nopealla uudistamisella ja istutuksella mättäisiin vähennetään tarvetta tehdä ruohon- ja heinäntorjuntaa. Menetelmä toimii: heiniä ei ole tarvinnut torjua juuri millään omalla uudistusalalla. Matti Kärkkäinen 2014 46
Karut mäntymaat ja hiekkakankaat Jos on hyviä siemenpuita, odotetaan hyvää siemenvuotta. Kun pikkukäpyjä on runsaasti, hakataan siemenpuuasentoon ja 33 50 % kivennäismaasta paljastetaan kaivurilla. Riippumatta sirkkataimien määrästä siemenpuut poistetaan 2 vuoden kuluessa. Jos ei ole uudistunut, siirrytään teoriassa kylvöön (vielä ei ole tarvinnut ). Ellei ole siemenpuita, konekylvö varhain keväällä paljastamalla kivennäismaata vain vähän. Matti Kärkkäinen 2014 47
Konekylvetty männyntaimikko: vain vähän kivennäismaata paljastettu Matti Kärkkäinen 2014 48
Luontainen uudistaminen kalliomaalla: 50 % maasta paljastettu Matti Kärkkäinen 2014 49
Matti Kärkkäinen 2014 50
Männyn istutus 3 000 kpl/ha Matti Kärkkäinen 2014 51
Kuusimetsät Yleensä istutetaan kuusta n. 2 500 kpl/ha. Maanpinnan käsittely aina ojitusmätästys, jolloin pyritään säilyttämään humus mahdollisimman koskemattomana siemensyntyisten lehtipuiden estämiseksi. Samasta syystä kantoja ei anneta nostaa. Taimikon perkausta tarvitaan käytännössä aina. Matti Kärkkäinen 2014 52
Matti Kärkkäinen 2014 53
Mättäiden ansiosta taimikko ei ole tarvinnut heinäntorjuntaa Matti Kärkkäinen 2014 54
Ojitusmätästys Avohakkuualueen matalin kohta muodostaa navan, josta kaivetaan valtaoja saostusaltaineen alan ulkopuolelle olemassa oleviin ojiin. Mätästysojat tehdään kuten pellon sarkaojat, ja ojamaista tehdään mättäät. Kaivuriurakoitsijalle annetaan työkartta, jossa otetaan huomioon myös taimien kuljetustarve (vähän ojien ylityksiä). Matti Kärkkäinen 2014 55
Napamenetelmä käytännössä. Hakkuualan alin kohta on napa, josta johdetaan vesi (ja kylmä ilma) valtaojaa pitkin pois. Ojitusmätästyksen ojat tehdään kuten sarkaojat pelloilla siten, ettei ojia tarvitse ylittää taimia kuljetettaessa. Matti Kärkkäinen 2014 56
Istutus Metsuri ei ole kantojuhta, vaan hänen tehtävänsä on istuttaa paakkutaimet tehokkaasti mättäisiin. Työaamuna metsuri ajaa telamaasturin ja esim. 2 000 tainta kennoissaan palstan perille, josta hän tulee tietä kohti samalla istuttaen. Teho parhaimmillaan 2 000+ tainta päiväpalkalla. Matti Kärkkäinen 2014 57
Matti Kärkkäinen 2014 58
Taimikonhoito Taimikko perataan kaikesta lehtipuusta mahdollisimman varhain, esim. kun istutusmännyn pituus on 1 m ja kylvötaimikko 30 cm. Syynä on perkaustehon tavoittelu: työ sujuu sahalla niittäen parhaimmillaan yli hehtaarin päivävauhtia, kun vesakko on lyhyttä. Myös kuusentaimikot perataan 1 m pituudessa kaikesta lehtipuusta. Koivikot kasvatetaan puhtaina koivikkoina, kuusikot kuusikkoina. Matti Kärkkäinen 2014 59
Matti Kärkkäinen 2014 60
Perkauksen toistoa ei pelätä Perkausta ei tarvita lainkaan 5 %. Taimikko perataan kerran 15 %. Taimikko perataan kaksi kertaa 75 %. Taimikko perataan kolme kertaa 5 %. Matti Kärkkäinen 2014 61
Yksi perkaus tehty, aikanaan raivaus ennen ensiharvennusta Matti Kärkkäinen 2014 62
Taimikon harvennus Perkauksissa ei poisteta havupuuta lainkaan. Tarvittaessa taimikon harvennus, jonka jälkeen odotetaan ensiharvennusta: kuusi 3 4 m, mänty kunnes hirvivaara ohi (5 6 m) tai tyvitukin laatu muodostunut (6 8 m). Ensiharvennukseen jää 2 000 3 000 runkoa. Raivaus hyvissä ajoin ennen hakkuuta tehdään lähes aina. Matti Kärkkäinen 2014 63
Ajoissa tehty taimikonhoito ja ennakkoraivaus takaa hyvän tuoton jo ensiharvennuksessa Matti Kärkkäinen 2014 64
Kaksi harvennusta ja yksi lannoitus tehty, päätehakkuu kuvan ottamisen jälkeen Matti Kärkkäinen 2014 65
Tärkeysjärjestys Taimikonhoidolla valitaan ensisijaisesti kasvatettavat puulajit, mutta myös kasvatustiheys. Kaupallisella harvennuksella valitaan ensisijaisesti kasvatustiheys, mutta sekametsässä voidaan vaikuttaa myös kasvatettaviin puulajeihin. Matti Kärkkäinen 2014 66
Tulevaisuudessa ei äkkirikastumista Puun kantohinnat eivät nouse reaalisesti. Energiapuun merkitys pysyy vähäisenä. Hirvituhot ovat pysyvä riesa. Tuet ja ilmaispalvelut eivät kasva, ne saattavat jopa loppua. Matti Kärkkäinen 2014 67
Mutta vakaus säilyy Puun kysyntä pysyy Suomessa korkealla tasolla, ja hinnat ovat eurooppalaisessa vertailussa korkeita. Energiakäyttö takaa roskapuun menekin. Uusia innovaatioita otetaan käyttöön (koneistutus ym.) ja viljelyvarmuus paranee. Metsäsektorin toimintaedellytykset säilyvät hyvinä, eikä ministeriöstä ole liikaa haittaa jos ei hyötyäkään. Matti Kärkkäinen 2014 68