PoPSTer-hanke. LAPE-työryhmän loppuraportti

PoPSTer-hanke LAPE-työryhmän loppuraportti 28.2.2017

Palvelukokonaisuuden kuvaus Lasten ja perheiden (LAPE-) palvelut jakaantuvat nykyisellään usean eri toimijan vastuulle ja toteutettavaksi. LAPE-palveluja on viime vuosina kehitetty monissa eri hankkeissa ja niissä onkin syntynyt paljon yksittäisiä palveluinnovaatioita. Pohjois-Pohjanmaalla tätä kehitystyötä on tehty Lasten Kaste hankkeissa sekä Lapset puheeksi toimintakokonaisuudessa. Lape-palvelujärjestelmän uudistaminen kattaa koko maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut ja ulottuu varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta ja neuvolasta aina vaativimpiin erityispalveluihin saakka. Lasten ja perheiden palvelujen kokonaiskustannuksista sosiaali- ja terveydenhuollon osuus on huomattavasti alle viidenneksen. Sen vuoksi palvelukokonaisuuden maakunnallisessa uudistamisessa varhaiskasvatuksen ja koulun sekä kunnan muiden kuin sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä kolmannen sektorin toimijoiden rooli on merkittävä. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat: neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, perheiden sosiaalipalvelut (esim. perhepalvelut, kasvatus ja perheneuvonta), lasten kehitysvamma- ja vammaispalvelut, lasten kuntoutus, lasten ja koulupsykologit, perustason mielenterveystyö, lastensuojelu, lasten- ja osin nuorisopsykiatria, lastentaudit. Lasten hyvinvointi syntyy siellä, missä lapset elävät arkeaan ja sen vuoksi myös hyvinvointia ja kasvua tukevat palvelut tulee toteuttaa ensisijaisesti luonnollisissa kasvu- ja kehitysympäristöissä. Erikoisosaaminen tulee saada vahvemmin tukemaan perustason toimintaa. (Kts. seur. Dia/ kasvu- ja kehitysympäristön kuvaus!)

Palvelukokonaisuuden raja- ja yhdyspinnat Yhdyspinnat kunnassa varhaiskasvatus, perusopetus, toisen asteen koulutus, oppilashuolto, erityiskoulut, liikunta, nuoriso, kulttuuri Muut yhdyspinnat kolmannen sektorin toimijat, vapaaehtoistyö, seurakunnat, yksityiset palveluntuottajat Yhdyspinnat PoPSTerin palvelukokonaisuuksiin aikuisten mt-/päihdepalvelut, kuntoutus, vammaispalvelut, synnytykset, avovastaanotto, osaaminen, koulutus ja opetus sekä tutkimus

Työryhmän työskentelyyn osallistuneet Puheenjohtajat: Hannu Kallunki (RASHKY), Arto Willman (Ouka/ sikupalvelut), Hanna Ebeling (PPSHP, lasten psykiatria) Kummit: Leena Pimperi-Koivisto (Oulunkaaren ky), Sirkka-Liisa Olli (Ouka, hyve-palvelut) Resurssit ja muutosagentti: Suvi Helanen ja Jaana Jokinen (PPSHP, PTH-yksikkö/ LP-toimintakokonaisuus) Tuomo Lukkari, LAPE-muutosagentti Jäsenet: Teija Sulisalo (Oulun kaupunki), Pirjo Matikainen (PPKY Kallio), Vesa Anttila (Iin kunta), Birkitta Ala-aho (RASHKY), Jarmo Salo (OYS), Mailis Mäkelä (OYS), Sirpa Juntunen (OYS), Tytti Raudaskoski (OYS), Ritva Kuorilehto (Oulun kaupunki), Pauliina Sarajärvi (Limingan kunta), Aini Naumanen (Kuusamon kaupunki), Eliisa Tornberg (Tyrnävän kunta), Riitta Alatalo (Nuorten Ystävät ry)/ Pertti Kukkonen (Auta Lasta ry), Jenni Uusitalo (TEHY), Melanie Rajavaara (Talentia), Tiina Eriksson (Perhepäiväkoti Nevalanmäki)/ Reijo Moilanen (Nuorten Ystävät ry), Kirsti Rahkola (Kalajoen kaupunki), Saija Kronqvist / Saija Kivelä (Oulun hiippakunnan tuomiokapituli), Merja Komulainen-Aakko (Oulun kaupunki, SuPer), Teija Tuuliainen (Valtion koulukodit, Liminka) 20 + 3 jäsentä (myös varajäsenet osallistuivat työskentelyyn) Työryhmä on varsinaisen Popster-työn ohessa osallistunut myös Lape-muutosohjelman valmisteluun. Sitä varten on ollut olemassa myös erillinen valmisteluryhmä, johon ovat kuuluneet puheenjohtajat, resurssihenkilöstö ja edustus alueelta ja järjestöistä.

Työryhmän työskentely Työryhmä on kokoontunut helmikuun loppuun mennessä yht. 9 kertaa: 17.06.2016, 17.8.2016, 07.09.2016, 30.09.2016, 21.10.2016, 14.11.2016, 9.12.2016, 20.1.2017 sekä 24.2.2017. Kukin kokous on ollut kestoltaan 2-3 tuntia. Ensimmäinen kokous pidettiin OYS:ssa Kiuru-kabinetissa yhteisen PoPSTeri-infon yhteydessä ja muut kokoukset on pidetty Oulussa Von Baghin koulutuskeskuksessa. Työryhmän työskentelystä muutoin: Ison työryhmän lisäksi puheenjohtajisto, kummit ja resurssit ovat kokoontuneet ennen jokaista kokousta suunnittelemaan koko työryhmän kokoontumiskertojen sisällön ja juoksutuksen, sekä miettimään yhdessä joitakin erityiskysymyksiä, tiedottamista sekä infotilaisuuksien ohjelmaa ja sisältöjä. (Yht. 10 kokoontumista.) Työryhmän kokoukset on toteutettu toisesta kokoontumiskerrasta alkaen ryhmätyöskentelynä jakautuen neljään ryhmään, työstäen ryhmissä toimeksiannon mukaista tehtävää ja aineistoa väliraportissa kysyttäviä kokonaisuuksia varten. Ryhmien työstöt on purettu kokoontumisen lopuksi ja aineistot on koottu muistion liitteeksi. Seuraavalla kerralla työstöä on jatkettu: nykytila kuvaus > haasteet > tavoitteet > keinot jne. Loppuraporttia työstettiin työryhmäkokoontumisten välillä myös webropol-kyselyn avulla. Väli- ja loppuraportin koonti tehtiin resurssien ja puheenjohtajien toimesta. Muiden palvelukokonaisuuksien kanssa tehdystä yhteistyöstä: Puheenjohtajisto ja kummit (sekä resurssit) ovat tehneet yhteistyötä muiden palvelukokonaisuuksien kanssa, ei varsinaisesti koko työryhmä. Mm. mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä Nuoret ja aikuiset palvelukokonaisuuden kanssa on yhteydenpito ja keskustelu ollut tiiviimpää. Varsinaisen Popster-työn lisäksi on tehty LAPE-muutosohjelman valmistelu. Sitä varten on ollut olemassa myös erillinen valmisteluryhmä, johon ovat kuuluneet puheenjohtajat, resurssihenkilöstö sekä edustus alueelta ja järjestöistä.

Lainsäädäntö ja kansalliset linjaukset Taustalla: Lapsen oikeudet (Lapsen oikeuksien sopimus/ YK, Unicef; Unicefin lapsiystävälliset kunnat verkosto), Lastensuojelun käsikirja, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, sote- ja maakuntauudistus, Tulevaisuuden kunta hanke, Lape-muutosohjelma kärkihanke Keskeisin lainsäädäntö: Terveydenhuoltolaki (2010) Asetus neuvolatoiminnasta ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta (2011) Lastensuojelulaki (2007) Sosiaalihuoltolaki (2014) Mielenterveyslaki (1990) Varhaiskasvatuslaki (2015) Perusopetuslaki (1998) Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (2013) Nuorisolaki (2006, uudistus voimaan 2017) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000), Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (1992)

Asiakassegmentit ja erityiskysymykset ASIAKKUUDET JA PALVELUTARVE PÄRJÄÄVYYS YKSILÖN JA YMPÄRISTÖN VUOROVAIKUTUKSESSA : Perheellä toimiva arki, peruspalvelut riittävät ja niiden tarve on satunnainen. Palvelut: Perheen hyvinvointi saa tukea universaaleista peruspalveluista, matalan kynnyksen palveluista kuten sähköiset palvelut, perhekeskuksen verkostomaisella toimintamallilla ml. järjestöjen vertaisryhmät ja avoimet vapaa-ajan palvelut. Perheelle tarjotaan kasvu- ja kehitysympäristöissä aktiivisesti Lapset puheeksi keskusteluja ja tarvittaessa Lapset puheeksi -neuvonpitoja. Perhe tunnistaa omat voimavaransa ja vahvuutensa, ja ne vahvistuvat. Tilapäistä tuen tarvetta arjen sujuvuuden ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi. YHTEISTYÖLLÄ TOIMIVA ARKI: Perhe kokee tarvitsevansa useita peruspalveluja säännöllisesti, niiden tuella arki kuitenkin sujuu. Palvelut: Peruspalvelujen ohessa tarvitaan perhelähtöistä ja yhteen sovittavaa palvelusuunnittelua. Erityispalvelujen konsultaatiotukea hyödynnetään, mikäli perhe kokee siihen tarvetta. PÄRJÄÄVYYS VAIKEUKSISTA HUOLIMATTA: Perhe tarvitsee yhtä tai useampaa erityispalvelua, jotta arki toimii. Palvelut: Erityispalvelut ja peruspalvelut sovitetaan perhelähtöisesti yhteen ja tarvittaessa vastuutyöntekijä koordinoi yhdessä asiakkaan kanssa palvelujen ja tuen kokonaisuutta. Perheen kanssa laaditaan yksi yhteinen palvelusuunnitelma. Erityispalvelut työskentelevät tarpeen mukaan työparina peruspalvelujen kanssa. ERITYIS- JA VAATIVAA PALVELUA LAPSEN JA PERHEEN SITÄ TARVITESSA: Vakavan sairauden kohdatessa tai lastensuojelua vaativassa elämäntilanteessa perhe tarvitsee säännöllisesti/ tietyn aikaa erityis- tai vaativia palveluja (erikoissairaanhoito, avo- / laitoshuolto). Palvelut: On huolehdittava siitä, että yhteys kasvu- ja kehitysympäristöihin mahdollisuuksien mukaan säilyy hoidon/huollon kaikissa vaiheissa. Erityis- ja peruspalvelujen yhteensovittamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Toimivaan arkeen kuntoutuminen on perheen tavoite ja palvelujen keskeinen tehtävä. Sijoitetun nuoren kohdalla huomioidaan erityisesti oikeus suunnitelmalliseen jälkihuoltoon.

Nykytila ja palvelutarpeiden ennakointi

Nykytilan analyysi Lähtökohtainen tilanne väestöllisesti, maantieteellisesti ja palveluiden sisällön suhteen: Maakunnassa on noin 410 000 asukasta. Väestöstä on 0-24 vuotiaita on 34% (2015) eli n. 136 000 lasta ja nuorta, alle 18-vuotiaita on noin 25% eli 100 000 lasta. Oulun kaupungin asukasluku on jo yli 200 000, eli Oulu muodostaa puolet maakunnasta, ja pienimän kunnan Hailuodon asukasluku n. 1000. Lapsiperheiden määrä on maakunnassa suuri - paljon myös lapsirikkaita, useampilapsisia perheitä. Ennusteen mukaan tilanne pysyy vuoteen 2030 mennessä ennallaan lasten ja nuorten kokonaismäärän osalta. Kunnittaiset erot ovat suuria: alle 24-v asukkaiden osuus kokonaisväestöstä vaihtelee kunnittain 19-46% välillä. Maantieteellisesti kyseessä on laaja ja pitkien etäisyyksien maakunta, eteläisimmästä kunnasta Reisjärveltä itäiselle Koillismaalle Kuusamoon on matkaa yli 400km. Painopiste on korjaavien palvelujen osalta liikaa laitospalveluissa: lastensuojelun sijaishuollon kustannukset ovat korkeita, lasten ja nuorten psykiatrian avohoito on riittämätöntä, eikä tukea alueelle pystytä antamaan riittävästi. Toiminta pirstaloitunutta, järjestelmä- ja lainsäädäntökeskeistä sekä ammattikunnittain jakaantunutta. Terveysneuvonnan ja perhepalvelujen voimavaroja koordinoimalla on mahdollisuus suunnata olemassa olevia ehkäiseviä palveluja tehokkaammin. Palvelutarjontaa tulee siirtää avopainotteisemmaksi ja varhaisemman avun ja tuen suuntaan, erityispalveluiden etävastaanottoja ja -konsultointia sekä sähköisiä palveluita tarvitaan lisää, erityisesti kauemmas maakuntaan. Lasten ja nuorten ympärivuorokautisia laitoshoidon yksityisiä toimintayksiköitä on maakunnassa 56, joissa yht. 489 paikkaa sekä Valtion Koulukodin 7 toimintayksikköä Limingassa, joissa yht. 28 paikkaa ja Oulun kaupungin Metsola-yksikkö, 14 paikkaa. Yhteensä siis 531 paikkaa (Kainuussa 7 yksikköä ja 53 paikkaa). Lapset puheeksi toimintakokonaisuus: alueen kuntiin on koulutettu n. 350 TLP-menetelmäkouluttajaa ja n. 3500 TLPmenetelmien käytön osaajaa eri palvelusektoreille, mukana ovat kaikki maakunnan kunnat (30). LP-työn seuranta ja arviointi on osoittanut mm. lastensuojelun toimintaluvuissa tapahtuneen pienentymistä ja painopisteen siirtymistä avohuollon tukitoimien suuntaan.

Nykytilassa toimivaa, mitä halutaan vahvistaa Yleisesti nykytilan vahvuuksista: Maakunnassa on jo yhteinen ymmärrys lasten kehitysympäristöjen ja toimivan arjen merkityksestä pärjäävyyteen erilaisissa elämäntilanteissä Lapset puheeksi työskentelyn myötä. Henkilöstö on motivoitunutta ja ammattitaitoista, ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken on. Erikoissairaanhoito on parhaimmillaan tehokasta ja laadukasta. Opetus ja tutkimustoiminta on korkeatasoista. Myös koulutuksen, tutkimuksen ja työelämän yhteistyötä alueella on. Pohjois-Pohjanmaalla on jo kansallisesti vertaillen lasten ja perheiden palveluissa paljon yhteisiä hyviä käytäntöjä ja menetelmiä. Toimivia hyviä käytäntöjä eri puolilla maakuntaa, joita halutaan vahvistaa: laajat terveystarkastukset äitiysja lastenneuvolassa, palveluohjausmallit, maksuton lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyön ja lastenneuvolan yhdistäminen, lähetteettömyys, perheiden lähiverkoston mukaanotto, poikkihallinnollinen yhteistyö, erilaisia pilotteja (mm. HIT), hyvinvointikoulu ja -neuvolakonsepti, jälkihuollon nuorten arki puheeksi -malli, akuuttitilanteiden yksilölliset ratkaisut, koulutus puitesopimuksen omaaville sijaishuoltopaikoille, hyvinvointikeskukset, toimiva viranomaisyhteistyö, reaaliaikainen maakunnallinen tiedontuottaminen, aktiivinen järjestökenttä, avohoitopainotteisempi erikoissairaanhoito, hoitaja-vastaanotto, terveydenhuollon toimiva yhteistyö perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalipalveluiden ja oikeuslaitoksen kesken, terveydenhuollossa sähköiset lähetteet, palautteet ja konsultaatiot sekä puhelinneuvonta perheille. Yksityinen palvelutuotanto on vahvaa. Myös menetelmällinen osaaminen on vahvaa ja sitä kannattaa hyödyntää: mm. Lapset puheeksi, Ihmeelliset vuodet, ART, raskaana oleville sähköinen taustatietolomake IPANA, henkilöstön täydennyskoulutukset

Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet Nykytilassa haasteellisuutta luovat: järjestelmälähtöisyys ja normilähtöinen ajattelu, ongelma- ja huolikeskeinen toiminta, päällekkäiset toiminnat, ennaltaehkäisevän työn merkityksen ja arvostuksen puute, varhaiseen perheiden arjen tukemiseen ei liioin resursseja, kotipalvelua tarvitaan, voimavarojen ja rahan painottuminen raskaisiin palveluihin, johdon ja työntekijöiden sitoutumattomuus tai hajautuminen, lasten ja perheiden palveluja ei johdeta kokonaisuutena, muutosvastarinta, pienempien kuntien haaste saada erityisosaajia, yhteisen kielen puuttuminen eri palvelusektoreiden välillä, nuorten ja vanhempien pahoinvoinnin lisääntyminen, kapea ja lyhytnäköinen kustannustehokkuus, erityisentuen tarpeessa olevia perheitä ei huomioida ajoissa, monikulttuuristen perheiden kohtaaminen, isoissa organisaatioissa ei tunneta riittävästi yhteistyökumppaneita, palvelut ovat hajanaisia ja palveluiden ulkopuolelle jää esim. mielenterveys ja päihdeasiakkaita, ylisukupolviseen pahoinvointiin vaikuttaminen hajanaista ja satunnaista, riittävän ja vaikuttavan tuen järjestyminen, lastenpsykiatria ja somaattinen erikoissairaanhoito erillään, erittäin tiukka lain tulkinta tietosuoja-asioissa, teknologian käyttöönoton kalleus ja nykyisten sähköisten työvälineiden kankeus. Kehittämistarpeita em. haasteiden lisäksi: perus- ja erityispalveluiden yhteistyö, yhteistyön kehittäminen sosiaalipalveluiden kanssa, palveluohjaus, tiedonkulun parantaminen, erilaisten tietojärjestelmien onnistunut yhdistäminen, pienten kuntien valinnanvapaus, pitkäntähtäimen investoinnit, henkilöstön ja asiakkaan osallisuus kehittämistyössä, muutoksessa päätöksenteon pysyminen lähellä käytännöntoimijoita, kilpailutus- ja hankintaosaaminen julkisissa palveluissa ja pienissä yrityksissä, yhteisöllisyyden vahvistaminen, kotisairaala pitkäaikaisille lapsipotilaille ja akuuttitilanteisiin, räätälöidyt palvelut alueellisten tarpeiden mukaisesti, erityispalveluiden toimintojen yhtenäistäminen, yhteinen ajanvarauspohja eri toimijoille, sähköiset palvelut ylipäätään.

Nykyinen palveluverkko Palvelurakenteissa on maakuntamme kunnissa edetty jo kohti lapsi- ja perhekeskeistä ajattelua, mutta nykytilanteessa on vielä parannettavaa. Lapsi on palveluiden keskiössä, kehitysympäristöinä vanhemmat ja perhe, varhaiskasvatus ja koulu. Lähellä kuntalaisia olevia toimijatahoja palveluverkossa ovat: järjestötyö, nuorisotyö, neuvola ja koulun terveydenhoitaja, perheiden kotipalvelut, perheneuvola ja perusterveydenhuollon palvelut. Maakunnallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalvelut voivat olla kaukana perheiden arjesta ja lähiverkosto saattaa jäädä usein huomioimatta lapsen ja perheiden tukea suunniteltaessa. Kts. seuraava liitedia nykyisestä palveluverkosta!

Nykyinen palveluverkko Lasten suojelu Nuoriso työ Lähiverkosto Vanhemman mt- ja päihdepalvelut Toimeen tulotuen palvelut Erikoissairaanhoito Perheiden kotipalvelut varhaiskasvatus Lapsi, vanhempi perhe Koulu Työvoimapalv elut Perhe neuvola Neuvolan ja koulun thpalvelut Järjestöt, palveluntuottajat Seurakunta Perusthpalvelut

Asiakkaiden palvelutarve ja sen ennakoitu muutos vuoteen 2029 mennessä Suurin osa lapsista, nuorista ja perheistä pärjää hyvin. Yleinen toiminnan keskittyminen isompiin yksiköihin jatkuu ja se vie fyysisiä palveluita etäämmälle (opiskelu, terveydenhuolto), nuoret muuttavat kasvukeskuksiin opiskelemaan. Etäällä kasvukeskuksista ja pitkien etäisyyksien päässäkin tulee kyetä tarjoamaan arjen sujuvuuden kannalta välttämättömät peruspalvelut. Varhaiskasvatus ja peruskoulu muodostavat rungon, jonka yhteyteen luontevaa rakentaa myös muut lasten ja perheiden peruspalvelut joko koulu tai kuntakohtaisesti. Pitkien etäisyyksien kunnissa tarvitaan koulukuljetuksiin kytkeytyviä joukkoliikennepalvelu sekä myös liikkuvia palveluja. Palveluja joudutaan räätälöimään olosuhteiden ja asiakastarpeiden mukaan. Sähköisten palvelujen tarve ja määrä kasvaa, ja lähiverkoston merkitys korostuu. Lasten ja nuorten määrässä ei tapahdu merkittävää muutosta. Oulu ja lähikunnat sekä Ii ja Ylivieskan seutu ovat lasten, nuorten ja perheiden osalta kasvualueita, muualla maakunnassa lasten ja nuorten määrä vähenee. Tiiviimpi perhekeskeinen toiminta tuottaa tietoa, jonka avulla tukea ja palveluja voidaan suunnata varhaisempaan vaiheeseen ja todellisen tarpeen mukaan. Tarvitaan vertaistukea hyödyntävää vanhemmuusvalmennusta ja vanhemmuuteen tukemista. Siirtämällä painopistettä hyvinvointia vahvistaviin toimiin ja tukemalla lapsia kasvu- ja kehitysympäristöissä ehkäistään ongelmien kumuloituminen ja sitä kautta vähennetään korjaavien palvelujen kustannuksia. Se edellyttää uudenlaista, lapsi- ja perhelähtöistä työkulttuuria ja osaamista kaikilla tasoilla ja kaikissa palveluissa. Lyhyellä tähtäyksellä tarvitaan panostamista ennaltaehkäisevään toimintaan, sen uudelleen suuntaamiseen sekä perheiden konkreettiseen arjen apuun. palveluntarve ja -tarjonta lisääntyy, etenkin pienemmän tuen tarpeen perheissä. Lasten ja perheiden palveluja kehitetään kokonaisuutena yli kunta/maakuntarajan ja integraation lähtökohtana tulee olla lapsi ja perhe sekä heidän tarpeensa ja niihin vastaaminen siellä missä lapset ja perheet elävät arkeaan. Erityisen vaativahoitoisten lasten ja nuorten palveluiden tarve tulee säilymään ja sen vuoksi tulee varmistaa näiden palvelujen riittävät voimavarat ja osaaminen, huomioiden myös tutkimustoiminta. Erityispalveluja ja erityisosaamisen mahdollistamaa tukea tarvitaan varhaisemmassa vaiheessa kasvuympäristössä, jolloin tunnistetaan aikaisemmin ne tilanteet, joissa lapsi ja/tai perhe hyötyy erityisosaajien palveluista ja toisaalta voidaan ehkäistä raskaampien palvelujen pitempiaikainen tarve.

Palveluille asetettavat tavoitteet ja keinot

Asiakastarpeet ja saavutettavuus Asiakastarpeita, ja kuinka ne saavutetaan: joustava perus- ja erityispalveluiden yhteistyö, yhteistyön kehittäminen sosiaalipalveluiden kanssa, palveluohjaus, erityispalveluiden toimintojen yhtenäistäminen: -> Perhekeskusmalli, jossa myös somaattisen terveydenhoidon rinnalla psyyken puolen palvelut vahvemmin mukana. Myös taloudellisen tuen palveluita neuvolatyön yhteyteen, ja aikuissosiaalityö mukaan jo raskausaikana. Palvelut samasta paikasta. Peruspalveluiden integroiminen varhaiskasvatukseen ja kouluihin jne. tiedonkulun parantaminen, erilaisten tietojärjestelmien onnistunut yhdistäminen: -> digitalisaation kokonaisarkkitehtuuriratkaisut, tiedontuotanto ja sen hyödyntäminen palveluiden suunnittelussa ja vaikuttavuuden arvioinnissa yhteinen ajanvarauspohja eri toimijoille, sähköiset palvelut ylipäätään, etäpalvelut: -> sähköinen palvelutarjotin, ohjausta ja neuvontaa, itsehoito, tarvittaessa palveluohjaus. Sähköinen hälytysjärjestelmä, jos peruspalvelu (esim. neuvola) jää väliin. henkilöstön ja asiakkaan osallisuus kehittämistyössä: -> LP-neuvonpidot, asiakasraadit, kokemusasiantuntijat, sähköiset palautejärjestelmät Kaukana keskitetyistä erityispalveluista asuvat pitkäaikaissairaat lapsipotilaat ja akuuttitilanteet, räätälöidyt palvelut alueellisten tarpeiden mukaisesti: -> kotisairaala, erityispalvelut tukemaan perustason palveluja ja vahvistamaan osaamista

Toiminnalliset tavoitteet PALVELUT KASVU- JA KEHITYSYMPÄRISTÖSSÄ, LÄHELLÄ ARKEA Perheet saavat tarvitsemansa palvelut lapsen kasvu- ja kehitysympäristössä, lähellä perheen arkea. ASIAKASLÄHTÖISYYS; LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN OSALLISUUS Perheet määrittelevät itse palvelutarpeensa ja osallistuvat palveluiden suunnitteluun. PÄRJÄÄVYYS JA ARJEN SUJUVUUS TAVOITTEINA, ERITYISOSAAMINEN TARVITTAESSA TUEKSI Erityisosaamisella tuetaan tarpeen mukaan toimivan arjen sujuvuutta ja koko perheen pärjäävyyttä. ERITYISPALVELUT KOHDENNETUSTI JA PERHELÄHTÖISESTI Erityisen ja vaativan tason palveluiden saatavuus kohdennetaan perheiden tarpeiden mukaan. ALATAVOITTEITA LAPE-KOKONAISUUTEEN ON TARKENNETTU ERI TEEMOIHIN SEURAAVASTI: 1) PALVELUT PERHEEN LÄHELLE, OSALLISUUS, 2) SÄHKÖISET PALVELUT, TIETOJÄRJESTELMÄT, 3) KOULUTUS JA OSAAMINEN, SEKÄ 4) JOHTAMINEN -> KTS. SEURAAVA LIITEDIA ALATAVOITTEISTA!

Lasten ja perheiden palvelukokonaisuus Pohjois- Pohjanmaalla, alatavoitteet teemoittain PALVELUT PERHEEN LÄHELLE, OSALLISUUS SÄHKÖISET PALVELUT, TIETOJÄRJESTELMÄT KOULUTUS JA OSAAMINEN JOHTAMINEN Perheet ottavat vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja osallistuvat palveluidensa suunnitteluun ja kehittämiseen. Arjen avun saanti varmistetaan ja rakennetaan verkko väliinputoajia varten. Perheet käyttävät tarvelähtöisesti ja joustavasti sähköisen palvelutarjottimen palveluja, ohjausta ja neuvontaa. Sähköiset palvelut tukevat perheiden omatoimisuutta ja itseauttamista. Perhepalveluiden kokonaisuutta tuetaan myös koulutuksen avulla. Asiakasymmärryksen lisääminen, osaamisen kehittäminen, laventaminen ja jakaminen, uusien työntekijöiden perehdytys. Luodaan lasten ja perhepalveluiden kokonaisjohtamisjärjestelmä, jossa mukana laadunvalvonta. Perheet saavat tarvitsemansa perus- ja erityispalvelut riittävän ajoissa, ymmärrettävästi ja joustavasti läheltä perheen arkea. Tietojärjestelmät sovitetaan paremmin yhteen toimiviksi ja tieto siirtyy ammattilaisten välillä ja perheille itselleen paremmin. Perhe omistaa itseään koskevan tiedon. Koulutuksessa huomioidaan uudet ylisektoriaaliset rakenteet ja palveluohjaus, asiakastarvelähtöisyys Toimintaa arvioidaan järjestelmällisesti säännöllisen kustannusvaikuttavuustiedon ja asiakaspalautteen avulla. Perheet saavat koordinoidusti parhaan mahdollisen, ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön näyttöön perustuvat palvelut. Palvelut suunnitellaan yksilöllisesti; virtuaaliset palvelut yksilöille ja ryhmille. Koulutuksessa huomioidaan yhteinen ymmärrys kehitysympäristöjen varaan rakentuvasta lasten ja perheiden arjesta, jossa tuki rakentuu konkreettisista teoista Toiminnan suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa mukana eri palveluiden edustajat ja kuntalaiset. Kokemusasiakkaat ja asiantuntijat osallistuvat palvelujen suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin sekä tuottavat palveluita, esim. vertaistukea. Säännöllinen tiedonkeruu, seuranta ja arviointi Koulutusta sähköisten järjestelmien käyttöön Tiedolla johtaminen

Palveluiden saatavuus Lasten ja perheiden palveluista suurin osa on sellaisia, joita tarvitaan lähes joka päivä, ja joiden on oltava lähellä, helposti saavutettavissa mielellään saatavilla siellä, missä perheet asioivat muutoinkin -> Lähipalveluita saman katon alle yhdistäen, esim. neuvolapalvelut vakan yhteyteen Ajanvaraus on tehtävä helpoksi, sähköinen ajanvaraus ja mobiiliteknologian käyttö ovat tätä päivää Aukioloaikojen joustot ovat myös perheystävällisyyttä Palveluohjaus, etäkonsultaatio ja sähköiset palvelut tukena saatavuuden turvaamisessa

Palvelurakennemuutos Palvelurakenne painottuu kustannusten osalta raskaisiin, korjaaviin palveluihin. Kodin ulkopuolelle sijoittamisen kustannuksia tulee voida alentaa ja lasten psykiatriset palvelutarpeet tunnistaa varhaisemmassa vaiheessa, jolloin voidaan vaikuttaa näihin kustannuksiin pitkällä aikavälillä. Rakennetta tulee muuttaa siirtämällä painopistettä ennakoivaan ja varhaiseen tukeen lapsille ja perheille luonnollisissa kasvu- ja kehitysympäristöissä, ja varhaisen tuen vaikuttavuutta tulee parantaa. Terveysneuvontaan, ennaltaehkäisevään sosiaalityöhön ja perhetyöhön sekä lastensuojelun avohuoltoon käytetään nykyisin runsaasti taloudellisia resursseja. Näihin palveluihin tarvitaan sisällöllistä uudistamista niin, että vastataan perheiden määrittelemiin ja kokemiin todellisiin tarpeisiin varhaisemmassa vaiheessa konkreettisin, perheitä arjessa tukevin toimenpitein. Erityispalveluja ja erityisosaamisen mahdollistamaa tukea tulee toisaalta kyetä tarjoamaan varhaisemmassa vaiheessa kasvuympäristössä, jolloin tunnistetaan aikaisemmin ne tilanteet, joissa lapsi ja/tai perhe hyötyy erityisosaajien palveluista ja toisaalta voidaan ehkäistä raskaampien palvelujen pitempiaikainen tarve. Lapset puheeksi toimintakokonaisuuden ja hyvinvointikouluajattelun juurtumisen myötä sekä perhekeskustoimintamallia kehittämällä tulee rakentaa kasvu- ja kehitysympäristöissä tapahtuvaa kasvatusja opetustyötä tukeva verkosto, joka tähtää laaja-alaiseen perheiden hyvinvoinnin ja terveyden vahvistamiseen. Lapsiperheiden kotipalveluun tarvitaan lisää voimavaroja ja tiivistä yhteistyötä järjestöjen ja seurakunnan kanssa.

Lapset ja perheet Nuoret ja aikuiset Ikäihmiset Välitön avun tarve Vastaanottotoiminta Vuodeosastohoito Taloudelliset tavoitteet 35 M jakaantuminen Palvelukokonaisuudet 1,5 0,5 0,5 Mielenterveys ja päihde Vammaispalvelut Toimintakyky ja kuntoutus Koulutus ja tutkimus Tukipalvelut Tilat ja laitteet Ateria- ja puhdistuspalvelut Ict-palvelut Talous- ja henkilöstöpalvelut Logistiikka Laboratorio Kuvantaminen Lääkehuolto Välinehuolto 3,5 1 11 4 2 (sis. muut) Kokonaisoptimointi ja resurssien uudelleen allokointi

Palveluiden kokonaisuus (1) Mitkä palvelut asiakas saa kotiin tai taskuun? (Digi on liki) kotipalvelut, perhetyö, sähköiset palvelut (asiantuntija chat, tietoa, ohjeita, neuvontaa), kotikäynnit Perheasiainneuvottelukeskusten palvelut (täydentää perinteistä terapiaa) omahoitopalvelut (ohjeet, hoitoon ohjausta, sähköiset palvelutarjottimet jne.) talonmiespalvelu, tukihenkilöpalvelurakenteen luominen terveystarkastus päivystävät hoitajat/lääkärit kotikäynneille kynnyksettömästi normaaliin kasvuun ja kehitykseen liittyvien asioiden palvelut Mitkä palvelut asiakas saa lähellä kotia (esim. kauppa, päiväkoti, koulu)? varhaiskasvatus, koulu, osa neuvolapalveluista (myös jalkautuen esim. päiväkoteihin) matalan kynnyksen mielenterveystyö ja laajemminkin kehitysympäristöihin jalkautuvat palvelut myös järjestöjen, seurakuntien ym. toimijoiden palvelut huomioitava, vertaistuki kuraattori kunnan koko huomioiden perhevalmennus

Palveluiden kokonaisuus (2) Mitkä palvelut asiakas saa kuntakeskuksessa? Matala kynnys! perhekeskus, terveyskeskus jossa palvelut yhden luukun periaatteella, mikä tarkoittaa myös erityispalvelujen osaamisen jalkautumista (esim. lastensuojelu) esim. yleislääkäri ja sairaanhoitaja (täytyy päästä), neuvolapalvelut vertaisverkostoa vahvistavia palveluja sosiaalityöntekijöiden palvelut, palveluohjaus varhaiskasvatus ja koulu kunnan koko huomioiden psykologi, kuraattori erityispalveluiden konsultaatiotukea (vaikka etänä, sähköisesti) Mitkä palvelut asiakas saa laajemmalla toiminta-alueella, maakunnallisesti koottuina? Päivystyspalvelut, perheoikeudelliset palvelut Psykiatrinen, somaattinen, kirurginen osaaminen keskittyminen Mitkä palvelut asiakas saa yhteistyöalueella (erva)? Erityistason palvelut, joita ei pystytä (tai ei kannata) järkevällä tavalla järjestämään lähemmäs Mitä tulisi toteuttaa liikkuvina palveluina kotiin, lähelle kotia tai kuntakeskukseen? Erilaisia kulttuuripalveluja voi täydentää liikkuvina (esim. monipuolinen kirjastoauto), hammaslääkäripalvelut, joitakin erikoissairaanhoidon palveluita (kuvantaminen)

Ehdotus toiminta-alueiksi LAPE-toiminta-alueiden pohjana on LAPE-muutosohjelman mukainen alueellinen kehittämiskokonaisuus (5 aluetta): Oulunkaari ja Koillismaa, Oulun kaupunki, Lakeuden kunnat ja Muhos, Rannikko-Jokilaaksojen alue sekä muu Jokilaaksojen alue LAPEn erityispalvelut ovat keskitetty kokonaisuus, josta palvelua saadaan myös alueille konsultaationa tai tiettyinä aikoina (peruspalvelut ja lastensuojelun avohuolto toimii peruskunnissa, myös yksityiset LS-yksiköt sijaitsevat alueemme kunnissa) Erityis- ja vaativien palveluiden Osaamis- ja tukikeskus (OT): keskitetysti yo-sairaalan yhteydessä, palvelee koko erva-aluetta (osaaminen, ohjaus ja tuki koottuna) LAPE-hankkeessa toiminta-alueet tarkentuvat: perheneuvolat osana perhekeskus-kokonaisuutta, perheneuvolaverkoston yhdistäminen sote-keskuksiin? KTS. Seuraavat kartta-liitediat: - 0-17- ja 18-24-vuotiaiden lukumäärän muutos maakunnassamme kunnittain vuodesta 2015 vuoteen 2030 - lasten ja perheiden palvelujen yksiköt pohjois-pohjanmaalla 2017 vuoden alussa (eri palveluntuottajat)

0-17- ja 18-24-vuotiaiden lukumäärän muutos kunnittain vuodesta 2015 vuoteen 2030 0-17-vuotiaat 18-24-vuotiaat Numerot tarkoittavat muutosta henkilömääränä. Väri Muutos (%) Määrä kasvaa vähintään 5 % Määrä vähenee vähintään 5 % Muutos on pieni (min -4,9, max +4,9 %)

LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUJEN YKSIKÖT POHJOIS- POHJANMAALLA 2017 VUODEN ALUSSA (ERI PALVELUNTUOTTAJAT) HUOM. Yksityisten, järjestöjen, yhdistysten ylläpitämät lastensuojelun yksiköt Pohjois-Pohjanmaalla AVI:n raportoinnin pohjalta (2016) Ii Taivalkoski Kuusamo Pudasjärvi Kalajoki Oulu Hailuoto Kempele Lumijoki Muhos Tyrnävä Liminka Siikajoki Raahe Pyhäjoki Siikalatva Merijärvi Oulainen Alavieska Haapavesi Ylivieska Nivala Kärsämäki Sievi Haapajärvi Reisjärvi Pyhäjärvi Pyhäntä Utajärvi Vaala Sosiaalipalvelut Kuntien yht. sos.palvelut Perheneuvola Mahd. perheneuvolan palveluihin Yksityisen palveluntuottajan Perheneuvola Perhekeskus ; fyysinen tila tai verkosto Perheoikeudelliset palvelut Ensi- ja turvakoti ympärivuorokautinen nuorisokoti ammatillinen Perhekoti ympärivuorokautinen laitoshoito Perhekuntoutus Valtio/ yksityinen Koulukoti

Ehdotus palveluverkoksi Tavoiteltu palvelurakenne: Palvelut muodostavat verkoston lapsen kehitysympäristöjen tueksi. Ensisijaisesti palvelut toteutetaan siellä missä lapsi elää arkeaan. Lapsen ja perheen lähiverkoston rooli kasvaa. Perhekeskus-toimintamalli kokoaa palvelut perheen kasvu- ja kehitysympäristöön, lähelle arkea, helposti ja varhaisessa vaiheessa nopeastikin saavutettaviksi. Lapsen tai perheen tarvitsema erityinen hoito ja tuki järjestetään erityisosaamista vaativissa palveluissa. Silloinkin niin, että yhteys lähipalveluihin ja lapsen kehitysympäristöihin säilyy. Kts. seuraava liitedia tavoitellusta palveluverkosta!

Tavoitteena kasvu- ja kehitysympäristöjä tukeva palvelurakenne Esh, psykiatria erikoisalat Lastensuojelu Palveluohjaus Perheiden kotipalvelut Taloudellisen tuen palvelut Yksityiset palveluntuottajat Sijaishuolto Lähiverkosto Lapsi, vanhempi, perhe Perusth-palvelut Sis. mt- ja päihdepalvelut Somaattinen erikoissairaanhoito Vammaispalvelut Vapaa-aika Varhaiskasvatus Seurakunta Koulu Sähköinen palvelutarjotin Nuoriso työ Järjestöt, Vapaaehtoistyö Sosiaalipalvelut PERHEKESKUS Sos. huoltolain mukaiset palvelut Vaativat erit. palvelut Neuvolan ja koulun thpalvelut Työvoimapalvelut PERHEKESKUS: muodostuu punaisen kaaren kokonaisuudesta perheen lähelle, lapsen kasvu- ja kehitysympäristöön

Monituottajuus ja tuottamistavat Lasten ja perheiden palveluissa rungon muodostavat kuntien peruspalveluista varhaiskasvatus ja koulu, joista varhaiskasvatuksessa on jo runsaasti yksityistä palvelutuotantoa. Seurakuntien ja järjestöjen kerho-, harrastus-, vertais- ja virkistystoiminnalla on tärkeä rooli lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemisessa. Kolmannen sektorin merkitys tulee korostumaan. Sote-keskukset tuottavat lääkärin ja hoitajan terveydenhuollon peruspalveluita. Suurelta osin lasten ja perheiden palvelut ovat kuntien omaa palvelutuotantoa, joiden tueksi ostetaan jonkin verran asiantuntijakonsultaatioita yksityisiltä toimijoilta. Perusterveydenhuollon vastaanottopalveluiden ja mm. lastenlääkäreiden osalta on myös yksityisiä palveluntuottajia. Lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian ja lasten somatiikan tuotanto on pääosin sairaanhoitopiirin toimintaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa yksityissektorin (ja järjestöjen) palvelutuotanto on merkittävää lastensuojelussa (lähes kaikki lasten ja nuorten luvanvaraiset sosiaalipalvelun toimijat / ympärivuorokautiset laitospaikat). Vaativimman lastensuojelun yksiköt ovat valtion ylläpitämiä ja niistä yksi on alueellamme sijaitseva Limingan koulutuskeskus / Valtion koulukoti. Kasvavassa määrin yritysten ja järjestöjen palvelutoimintaa on myös kotipalvelussa ja muussa arjen tuessa. Tämä kehitys tulee jatkumaan. Monituottajuuden kehittymiseen vaikuttaa valinnanvapauden laajuus tulevassa maakuntamallissa. Mikäli sote-keskuksista tulee laaja-alaisia, merkittävä osa lasten ja perheiden sote-palveluista siirtynee niihin yhtiöpohjaisesti tuotettavaksi kapitaatioperusteisella korvauksella. Terapiapalveluja voivat tuottaa yksityiset toimijat maksusetelillä.

Monituottajuus / 3. sektori ja seurakunnat Järjestöt tarjoavat ennaltaehkäiseviä palveluja, joita julkinen ei tuota: - Lapsiperheille arjen sujuvuutta, elämäniloa tuottavia, vanhemmuutta ja vuorovaikutusta tukevia, hyvinvointia vahvistavia ja edistäviä palveluja ja toimia, myös nopean reagoinnin/ nopean palvelun joukot - Helposti lähestyttävää apua matalalla kynnyksellä, ilman pelkoa arvioinnista; lisäksi digi-, some-, puhelinpalveluita - Asiantuntijuutta, ohjausta ja neuvontaa, tukihenkilöitä, harrastustoimintaa, vapaaehtoistyön koordinointia julkisen palvelun rinnalle (joustavuus, välinputoajien löytäminen) Järjestöt tuottavat myös erityisosaamista vaativia palveluja, joille ei ole suuria markkinoita. Näitä ovat esim. useiden pienten/pienehköjen sairausryhmien palvelut ja ensi- ja turvakotipalvelut. Järjestöt myös toimivat alueellisesti siellä, missä palvelujen tuottaminen on kallista ja liiketaloudellisen voiton saaminen vaikeaa. Järjestöillä myös lastensuojelun ja sijaishuollon yksiköitä. Myös seurakunnat panostavat entistä enemmän yhteistyöhön varhaiskasvatuspalvelujen, koulujen ja oppilaitosten kanssa sekä suoraan perheisiin. Tarjolla on varhaiskasvatus- ja nuorisotyön kerhotoimintaa, diakoniatyötä, perheneuvontaa, sairaalasielunhoitoa, palveleva puhelin, perhe- ja parisuhdeleirejä, seurakunnan kotikäyntejä, vertaistukiryhmiä sekä vapaaehtoisohjaaja- ja isoskoulutusta ja -toimintaa.

Valinnanvapaus ja sote-keskus vs. liikelaitos Suoran valinnan palvelut: laaja-alainen sote-keskus laaja-alainen, jolloin se sisältää neuvolan, siihen liittyvän lääkärityön + erikoislääkärikonsultaatiot, lyhytaikaisen kotipalvelun/perhetyön sekä kouluterveydenhuollon ja psykologipalvelut, puheterapiat, toimintaterapiat ja perheneuvolan palvelut. Sote-keskus tulee velvoittaa sopimuksin kiinteän yhteistyöhön kunnan koulutoimen, varhaiskasvatuksen ja vapaa-ajan toiminnan kanssa sekä seurakunnan, järjestöjen, vapaaehtoistyön kanssa niin, että lapsia ja perheitä tuetaan varhaisessa vaiheessa niissä asioissa, jotka vahvistavat hyvinvointia. Sote-keskusten rahoituksessa tulee luoda kannuste kunnan palvelujen kanssa tehtävään tehokkaaseen ehkäisevään yhteistyöhön. (On kaikkien etu, että asiat hoidetaan mahdollisimman pitkälle jo varhaisessa vaiheessa kasvu- ja kehitysympäristössä.) Maakunnan liikelaitoksen tuotantovastuulla ovat lastensuojelu, muut erityispalvelut sekä varsinainen lastenpsykiatrian, lastentautien, lastenneurologian ja lastenkirurgian sekä äitiyshuollon vaativa hoito maakunnan liikelaitoksen itse hoitamana tai kilpailutettuna ostopalveluna. Tiivis yhteistyö lisäksi työvoimahallinnon kanssa tilanteissa, joissa pienten lasten vanhemmat ovat työttömänä ja varsinkin silloin, jos kyseessä on pitkään jatkunut työttömyys. Samoin laaja-alainen neuvonpitoon perustuva yhteistyö tilanteissa, joissa vanhemmilla on pitkäaikainen sairaus tai muu kasvatustehtävää häiritsevä asia. Huomioitava sekä sote-keskusten kanssa tehtävissä sopimuksissa, korvausten määrittelyssä että asiakassuunnitelmissa.

Asiakkuuksien hallinta ja ohjaus (1) Palveluohjausta sekä matalan kynnyksen neuvontaa ja ohjausta lasten ja perheiden palveluihin tarvitaan enemmän, sekä lisäresursointia niihin (sosiaalityöntekijöiden osalta on paikoin henkilöstövajetta ja esim. palvelutarpeen arvioinnit laahaavat jäljessä); on luotava yhteinen perhelähtöinen ohjausmalli ja lisättävä sähköistä palveluohjausta ja neuvontaa; myös tiedonkulkua ja yhteistyötä perus- ja erityispalveluiden välillä on vahvistettava Kehittämisessä on hyvä huomioida vertaistuki ja lähiverkostot, keskitetty neuvolan ajanvaraus, ohjaus- ja neuvontapalvelua puhelimitse 24/7 (työntekijöiden suorat puhelinnumerot), ohjausta ja neuvontaa liittyen kaikkiin asiakas- /perhetapaamisiin Jo toimivaa matalan kynnyksen asiakkaan ohjausta eri palveluntuottajien toimesta: LP-keskustelut ja neuvonpidot, seurakuntien päiväkerhoissa tapahtuvat kohtaamiset, järjestöjen vertais- ja kokemusasiantuntijuuspalvelut (esim. Nuorten ystävien Vanhempien Akatemia ), kohdennetut ryhmä- ja kurssimuotoiset tapahtumat esim. ero-, vanhemmuus- ja lapsi -illat, perheliikuntakurssit ja parisuhteen huoltokurssit, päivystyksissä tapahtuva neuvonta, syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ohjaus kerho- ja järjestötoimintaan, enemmän ohjausta ja neuvontaa nettiin tavallisista/tavallisimmin kysytyistä ongelmista Myös matalan kynnyksen palvelutarpeen arviointia tarvitaan enemmän, ensiarvio palvelutarpeesta voitaisiin tehdä riippumattomana mistään palvelusta, objektiivisesti, asiakkaan tarpeista käsin

Asiakkuuksien hallinta ja ohjaus (2) Hyvä asiakassuunnitelma - asiakaslähtöinen eli asiakas/perhe on alusta asti suunnittelussa mukana, samoin lähiverkosto - asiakkaan todellisen tilanteen mukainen, konkreettinen ja ajantasainen - riittävässä laajuudessa, helposti päivitettävissä mahdollisesti asiakkaan tilanteen tai tarpeen muuttuessa - tavoitteellinen, yksilöllinen, perheen ja vanhempien voimavaroja vahvistava, osallistava ja aktivoiva - myös 3. sektorin palvelut on huomioitu ennen "raskaampia" palveluita. - perhekeskeinen; perheellä yksi suunnitelma, jossa huomioitu kaikki perheenjäsenet, jotka tarvitsevat tukea, - yksi vastuuhenkilö nimetty, joka koordinoi palveluita - suunnitelma on aikataulutettu, tehty tavoitteet, ja seuranta ja arviointi on sisällytetty mukaan

Muut voimavarat ja niiden hyödyntäminen Järjestöjen palvelut mielekkään elämän tueksi kotiin: ennaltaehkäiseviä palveluja, joita julkinen ei tuota - Lapsiperheille arjen sujuvuutta, elämäniloa tuottavia, vanhemmuutta ja vuorovaikutusta tukevia, hyvinvointia vahvistavia ja edistäviä palveluja ja toimia - Helposti lähestyttävää apua matalalla kynnyksellä, ei pelkoa arvioinnista - Nopea reagointi, nopean palvelun joukot - Digi, some, puhelinpalvelut. - Asiantuntijuutta, ohjausta ja neuvontaa, tukihenkilöitä - Harrastustoimintaa Vapaaehtoistyön koordinointia julkisen palvelun rinnalle: joustavuus, välinputoajien joukon löytäminen Järjestöt tuottavat myös erityisosaamista vaativia palveluja, joille ei ole suuria markkinoita. Näitä ovat esim. useiden pienten/pienehköjen sairausryhmien palvelut ja ensi- ja turvakotipalvelut. Järjestöt myös toimivat alueellisesti siellä, missä palvelujen tuottaminen on kallista ja liiketaloudellisen voiton saaminen vaikeaa. Asiakkaiden lähiverkoston rooli ja merkitys on suuri ja kasvaa lasten ja perheiden tuen osana, lähiverkostoa halutaan hyödyntää entistä enemmän palveluita järjestettäessä.

Suositukset muille toimijoille LAPE-kokonaisuudessa on kysymys monialaisesta ja saumattomasta yhteistyöstä, konkreettisesta yhdessä tekemisestä. Kaikkia toimijoita tarvitaan, myös valinnanvapautta on osattava hyödyntää. Jokaisen LAPE-toimijatahon on hyvä olla aktiivinen ja hakeutua verkostoihin, tarjota asiantuntemustaan ja osaamistaan lasten ja perheiden palveluiden muutokseen ja kehittämiseen. Kuntien LAPE-työryhmien merkitys ja toiminta on suuri. Kuntien olisi hyvä aloittaa omat kehittämisprosessinsa kolmesta eri näkökulmasta: - Miten palvelut toteutetaan asiakaslähtöisesti, lähellä perheiden arkea ja hyödyntäen alueen verkostoa (järjestöt, seurakunnat, yritykset, yhteisöt, seurat yms)? - Miten toteutetaan peruskunnassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä? - Miten varaudutaan, koordinoidaan ja valmistellaan yhteistyötä sote-maakunnan kanssa (huomioiden perustason ja ervatason palvelut)? Kuntien kehittämistyötä tulee toteuttaa suunnitellusti ja tavoitteellisesti. Johtamisella ja yhteistyöllä kehittämiseen tulee osallistaa niin kaikki kunnan sisäiset kuin muutkin LAPE -toimijat. Kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden keskusteluissa ja neuvonpidoissa tulee hahmottaa kaikkien osaamista, mahdollisuuksia ja roolia tämänhetkisessä tilanteessa, suunnitteluja kehittämisprosesseissa sekä tulevassa sote-uudistuksessa. Tämä korostuu erityisesti perhekeskustoimintamallin luomisessa. Suositukset eri toimijoiden osalta tarkentuvat LAPE-muutosohjelman ja Toimiva arki hankkeen myötä vuosien 2017-2018 aikana toiminta-alueiden, palvelurakenteen ja -verkon muotoutuessa, perus- ja erityispalveluiden sekä soten ja peruskunnan muiden palveluiden yhdyspintojen vahvistuessa sekä palveluohjauksen kehittyessä entistä joustavammaksi ja perhelähtöisemmäksi

Vuoropuhelu kunnan kanssa Säännöllinen vuoropuhelu välillä on välttämätöntä LAPE-palveluissa, vuoropuhelun ja yhteistyön on toimittava saumattomasti, sillä LAPE-palvelut toteutuvat suurimmilta osin tiiviisti soten ja peruskunnan yhdyspinnassa -> sote ei siis voi olla irrallaan Tarvitaan yhteiset hyvinvointimittarit, joilla LAPEn vaikuttavuutta ja toteutumista seurataan ja arvioidaan -> alueellinen ja kunnalliset hyvinvointikertomukset, kuntien LAPE-ryhmien aktiivinen toiminta ja niiden kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää Maakunnan on määriteltävä ja tehtävä sopimukset kunnassa toimivien palvelutuottajien kanssa, niissä on velvoitettava palvelutuottajia tiiviiseen yhteistyöhön kunnan kanssa: kirjattava esim. hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö, ennaltaehkäisevä työ ja muita sisältöjä, sekä yhteinen tahtotila ja tavoitteet.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kunnilla on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuu tulevaisuudessakin. Maakunta tukee tätä luomansa strategian mukaan. - Kunnat tukevat hyvinvointia ja terveyttä LAPE-palveluissa aktivoimalla suojaavia tekijöitä (Lapset puheeksi - ajattelun mukaisesti), osallistamalla ja tukemalla lapsia ja perheitä oman hyvinvointinsa edistämiseen, yhteisöllisellä oppilashuollolla ja preventionaalisen hyvinvoinnin toimenpiteillä. Maakunnan roolissa keskiössä on kunnan työn tukeminen, hyvinvointitiedon tuottaminen ja sen hyödyntäminen sekä konsultointi. - Johtamisessa keskiössä on tiedolla johtaminen (esimerkiksi lapsivaikutusten arviointi, lapsibudjetointi, hyvinvointitieto, varhaisen tuen järjestäminen). Johtamisella tuetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, sen järjestämistä ja niihin liittyviä toimenpiteitä. Johtamisessa kiinnitetään huomiota ja toteutetaan konkreettisia toimia myös henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi. 3. sektorin tekemisen muotoina on tarjota matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, yhteisötyötä, kokemusasiantuntijuutta, ryhmä- ja vertaistoimintaa, yksilöihin ja perheisiin kohdistuvaa tukitoimintaa eri kohderyhmille (maahanmuuttajat, erityislapset, eroperheet), ohjausta ja neuvontaa, toimia kannattelevassa roolissa. Myös sähköiset auttavat palvelut - netti, puhelin, chat, some ovat 3. sektorin käytettyjä kanavia. 3. sektori tarjoaa myös asiantuntijatoimintaa ja koulutusta: järjestöissä paljon myös pitkälle koulutettuja erityisasiantuntijoita, jotka toimivat usein läheisessä yhteistyössä kokemusasiantuntijoiden ja vapaaehtoisten kanssa. Järjestöt tekevät myös vaikuttamistyötä ja lapsiperheiden etujen ajamista ja valvontaa, sekä valistustyötä.

Viranomaisille kuuluva toimivalta Viranomaisille kuuluvaa toimivaltaa LAPE-palveluiden kokonaisuudessa ovat: Tahdosta riippumattomat hoidot Lastensuojeluun liittyvät päätökset ja jälkihuolto Palvelujen antamiseen liittyvät hallinnolliset päätökset Perheoikeudelliset palvelut, tapaamisoikeudet ja lastenvalvojan määrääminen Virka-apuun liittyvät toimet

Digitalisaatio ja teknologian hyödyntäminen Digitalisaation kokonaisarkkitehtuuriratkaisua hiotaan yhdessä alkamassa olevan kansallisen LAPE-muutosohjelma-kärkihankkeen ja sen maakunnallisen Toimiva arki lapsille ja perheille Pohjois-Pohjanmaalla hankkeen kanssa vuosien 2017-2018 aikana. Työssä huomioidaan sekä kansallinen että maakunnallinen LAPEpalveluiden kokonaisarkkitehtuuri PoPSTerin digitalisaatiosuunnitelmien rinnalla, hyödyntäen jo olemassa tai kehitteillä olevia teknologisia ja digitaalisia ratkaisujak. Olemassa olevaa ja yhdessä toimijoiden kanssa kehitettävää LAPE-tiedonkeruuta ja -tuotantoa hyödynnetään palveluiden suunnittelussa ja vaikuttavuuden arvioinnissa Toimiva arki hankkeessa.

Henkilöstörakenne ja työnjako Osaavaa henkilöstöä oltava riittävä määrä, asiakasmäärät, väestöpohjan ominaisuudet sekä asiakkaiden lähtökohdat ja yksilölliset tarpeet huomioiden. Sosiaalipuolella on henkilöstövajeen täydentämisen ja työnjaon päivittämisen tarvetta. Perheiden yksilöllisiin tarpeisiin on vastattava riittävän varhain ja perheen kokonaistilanne huomioiden -> ei järjestelmää vaan asiakkaita varten. Ennaltaehkäisevän puolen työ esim. neuvoloissa on säilytettävä vahvana, se on maamme vahvuus. On eduksi, jos sama henkilö voi kulkea asiakkaan rinnalla läpi koko palveluketjun. Kotikäynnit, vastataan myös konkreettisiin tarpeisiin (kodin siisteys, vaatteet jne.) Myös tarpeenmukaisiin erityispalveluihin on päästävä riittävän varhain. Moniammatillisesti yhteistyössä perheiden, sote-keskusten, kuntien, kolmannen sektorin, seurakuntien, yritysten ja muiden palveluntuottajien välillä. Kokonaisvastuun kantaja ja työnjako (osaamisen mukaan) määriteltävä selkeästi. Maakunnallisesti on huomioitava alueelliset erot osaamisen ja henkilöstön riittävyydessä/ vajeessa. (Maakunnallinen henkilöstön sijoittumisen kartta on valmistumassa.) Kirjaaminen vie paljon työaikaa (tietojärjestelmät ym.), tarvitaan optimointia.

Osaaminen ja koulutus a) Ammatillinen koulutus ja sisällöt Kokonaisvaltainen ja moniammatillinen koulutus, substanssiosaamisen lisäksi Fokus täytyy olla asiakaslähtöisyydessä, palveluohjauksessa, verkostotyössä Esim. yhteiset opintokokonaisuudet sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoille ja muidenkin eri ammattien poikkileikkaavaa koulutusta, yrittäjyyskasvatus ja -tietous ja valinnanvapaus/ laatutyö Yliopistotasoisen ja erityisammattiryhmien turvaaminen erityiskoulutuksella ja osaamisen kokoaminen Osaamis- ja tukikeskukseen / erva-alue Lapset puheeksi -toimintamalli ja menetelmät b) Palvelujärjestelmän kokonaisuuden ymmärtäminen (Osaamisen sisällössä ja asiakastarpeissa, mitä uudenlaista osaamista tarvitaan?) Asennetta työelämän ja palvelurakenteen muutokseen: asiakkaiden tarpeista lähtevä ajattelutapa, asiakaslähtöisyys, ennakoiva työote, verkostoituminen Sähköisten palveluiden käyttö ja tuottaminen, ICT- ja digiosaaminen c) Johtaminen (monialainen johtamisote): johtamista yli yhdyspintojen, läpi verkostojen, poikkitoiminnallisesti -> henkilöstöjohtaminen, muutosjohtaminen, tiedolla johtaminen

Toiminta- ja työkulttuuri Muutostarpeet Työkulttuurin muutos edellyttää määrätietoista ja tavoitteellista johtamista, johtamisen ja toimintakulttuurin pitää tukea yhteistyötä ja yhdessä tekemistä -> yhteistyön rakenteet on luotava ennen kuin maakuntamalli on toiminnassa palvelukeskittymämalli käyttöön; erityispalvelut jne voivat olla kauempana perus-sote-keskuksesta, mutta erityispalvelujen konsultaatioiden on oltava joustavia aito asiakaslähtöisyys: lapsi ja perhe sekä heidän itse tunnistamansa tarpeet on nostettava keskiöön, katsotaan mihin osaan näistä tarpeista kannattaa vastata sote-palveluilla, kotipalvelua/ arjen apua lapsiperheille, kokonaisvaltaista tukemista Toimenpide-ehdotuksia palveluohjausmalli asiakkaita ja perheitä varten, vastuuhenkilö asiakkaalle/perheelle koordinoimaan palveluita, aluetiimit, uudet työskentelytavat, esim. päiväkoti-nla-yhteistyö, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen oikeasti varhaisessa vaiheessa, 3. sektori mukaan: teemaviikot, teemapäivät, tapahtumat jne, tarvitaan muutosvalmennusta, koulutusta, osaamisen lisäämistä kaikille tasoille (vs. liiketalousosaaminen, verkosto-osaaminen, asiakkaan/perheen kokonaisvaltainen hoito, kilpailu asiakkaista, työntekijöistä) Kilpailukyvystä huolehdimme asiakaspalvelulla (hyvä kokemus palveluista), laajalla palveluvalikoimalla (mieluusti kaikki palvelut saman katon alta), moniammatillisuudella; hyvin koulutetulla henkilöstöllä; kustannustehokkuudella ja viivytyksettömällä, oikea-aikaisella hoitoonpääsyllä.

Innovaatio- ja kehittämistoiminta Tutkimustoiminnan voimavarojen ja mahdollisuuksien turvaaminen Innovaatioiden testaus aidoissa toimintaympäristöissä Vahva oppilaitosyhteistyö (gradut, opinnäytetyöt, tutkimustyö, kyselyt, väitöskirjat) Ruohonjuuritaso ja asiakkaat mukaan kehittämistyöhön Muutosagentteja palveluiden sisälle Työn kierto, tiiminä työskentely, monitoimijuus Tiedon kokoaminen ja hyödyntäminen, alueellisella tiedolla johtaminen Vaikuttavuuden mittaaminen, seuranta ja arviointi Teknologian ja digimahdollisuuksien haltuunotto, teknologia-ammattilaisia sote-henkilöstöön mukaan

Vaikutukset

Vaikutukset PoPSTerin strategisiin päämääriin IHMINEN Mielekästä elämää kotona Vastuun ottoa ja osallisuutta Tukea ja apua tarvittaessa: digi, liki ja täsmä JOHTAMINEN Tieto hyötykäytössä Proaktiivinen ennakointi Muutoksen varmistaminen Mielekäs elämä syntyy yhdessä RESURSSIT JA TALOUS Vastuullinen kustannustehokkuus Kustannuskasvun puolittaminen Palvelurakenteen optimointi OSAAMINEN JA UUDISTUMINEN Välitän ja otan vastuun Rohkea kehittäminen kuuluu kaikille Ylpeys huippuosaamisesta PROSESSIT Kerralla kuntoon vastuullisesti Sähköistä aina kun mahdollista Vaikutukset esitetään seuraavan dian taulukossa

MUUTOS IHMINEN JOHTAMINEN RESURSSIT JA TALOUS PROSESSIT OSAAMINEN JA UUDISTUMINEN Lapsi ja perhe keskiössä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte) Vastuullinen ja mielekäs elämä arjen kehitysympäristöissä Osallisuuden tukeminen ja kuntalaisten lisääntyvä kiinnostus aktiiviseen toimijuuteen Kulttuuri- ja järjestötoimijat vahvemmin mukana Johdon sitoutuminen asiakaslähtöisyyteen Lapsivaik. arviointi, tiedolla johtaminen Proaktiivinen ennakointi, ennakkovaikutusten arviointi Johdon linjaamat käytännöt ja palvelut hyten edistämiseen Lapsilähtöisen muutostyön kustannusten huomiointi budjetoinnissa Budjetointi hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, esim. palveluseteli Asiakaslähtöinen eri palveluprosessien aukikirjoittaminen ja muutostyö Hyte näkyy rakenteissa Digitalisaation keinot, kuntalaisten omavastuun kasvaminen Henkilöstön koulutus, rakenteellinen työ, näyttöön perustuvat menetelmät (LP) Kehittävä työote Osaamisen vahvistuminen verkkotyövälineiden käyttöön Yhteistyön vahvistuminen (järjestöt, srk, yksityiset palv.tuottajat) Palvelurakenteen muutos: Palveluiden toteutuminen lapsen kasvu ja kehitysympäristöissä Mahdollisuus osallisuuteen Lähiverkosto on vahvasti mukana palveluprosesseissa Kokemusasiantuntijat mukana palvelu-järjestelmässä, toimiva asiakaspalaute-järjestelmä Palvelulupaus Malli siirtynyt käytäntöön Palveluiden painopiste kehitysympäristöissä, perus- ja erityis-palveluiden joustavat asiakaslähtöiset käytännöt Palvelurak. optimointi Resurssien painopiste kasvu-ja kehitys-ympäristöjen tukeen ja palveluohjauksen toteuttamiseen Kustannusten kasvu on puolittunut Palveluohjauksen mallit aukikirjoitettu ja juurrutettuina rakenteisiin. Palvelut palveluohjauksen avulla lasten ja perheiden luokse -> lähetteettömyys Koulutuksessa huomioidaan uudet ylisektoriaaliset rakenteet ja palveluohjaus Yhteistyöverkostot toimivat Asiakkaat mukana palveluiden kehittämisessä Erityisosaamisen tuella lähipalveluiden varaan rakentuva arki Erityispalvelut osana lähipalveluiden arkea Erityis- ja lähipalveluiden tiivis yhteistyö Osasto-/laitoshoito tarpeenmukaista, mahd. lyhytkestoista Osallisuuden tukeminen ja kokemusasiantuntijuus Tieto hyötykäytössä, muutosta koskevat konkreettiset päätökset tehty, huomio palveluiden saumakohdissa Resurssien vastuullinen ja kustannustehokas käyttö, kustannuskasvun taittuminen. Liikkuvat erityispalvelut lähipalveluiden tukena Sähköiset palvelut, etäyhteydet hyötykäytössä Palveluiden sauma-kohtien vastuut ja työnjako selkeä, osallisuus omien palveluiden suunnittelussa Erityispalveluilla tiivis yhteys perheen arkeen ja lähipalveluihin, ei päällekkäisyyttä Etäkonsultointi Perus- ja erityispalveluiden työntekijät on koulutettu: yhteinen ymmärrys kehitysympäristöjen varaan rakentuvasta lasten ja perheiden arjesta, sekä omasta roolistaan siinä Palveluohjaajat on koulutettu Sähköiset palvelut Digi, liki ja täsmä Matalan kynnyksen sähköinen palvelutarjotin on käytössä, tiedotus, opastus, chat kokemus-asiantuntijuus Tarpeenmukaiset sähköiset palvelut käytössä, jatkosuunnitelma sähköisten palveluista laadittu Kustannusten huomiointi budjetoinnissa Yhteistyötä järjestö- ym toimijoiden kanssa Virtuaaliset palvelut keskeinen osa palveluita ja prosesseja Koulutus ja tuki sähköisten palveluiden ja uusien järjestelmien käyttöön ottoon Yhteisiä sähköisiä palveluita eri toimijoilla