Kaupunginhallitus Sivu 1 / 62. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 1 / 62 Kokoustiedot Aika 11.11.2013 maanantai klo 13:00-15:20 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Ari Konttas, puheenjohtaja Tiina Elo Christina Gestrin Saara Hyrkkö Bjarne Häggman Pertti Järvenpää Saija Äikäs Hannele Kerola Laura Kiijärvi Mia Laiho Ville Lehtola Tony Hagerlund Markku Sistonen, poistui klo 14.30 329 käsittelyn ajaksi Seppo Sonkeri Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Markus Torkki Sirpa Hertell Jukka Mäkelä Juha Metso Sampo Suihko Olavi Louko Mauri Suuperko Reijo Tuori Timo Kuismin Satu Tyry-Salo Mari Immonen Riitta-Liisa Kammonen valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja kaupunginjohtaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja rahoitusjohtaja lakiasiainjohtaja viestintäjohtaja kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri, sihteeri

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 2 / 62 Allekirjoitukset Ari Konttas puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 18.11.2013 18.11.2013 Laura Kiijärvi Hannele Kerola Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2012 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 22.11.2013 osoitteessa Asemakuja 2 C 4 krs., Espoon keskus.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 3 / 62 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 322 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 323 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 324 Valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaali 6 (Kv-asia) 325 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan 7 varhaiskasvatusjaoston jäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Kv-asia) 326 Liikunta- ja nuorisolautakunnan jäsenen eronpyyntö ja 8 täydennysvaali (Kv-asia) 327 1-2 Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian 9 perussopimuksen muuttaminen (Kv-asia) 328 3-5 Palveluliiketoimen organisaation kehittäminen sekä 13 johtosääntöjen tarkistaminen (Kv-asia) 329 6-7 Sivistystoimen palveluiden ja organisaation kehittämiseen 17 liittyvät virkoja ja toimia koskevat muutokset 330 Lausunnon antaminen Uusimaa-ohjelman ja sen 20 ympäristöselostuksen luonnoksista 331 Valtuuston 21.10.2013 päätösten laillisuusvalvonta 23 332 8-9 Kulttuurijohtajan viran (vakanssinumero 481356) 24 vakinainen täyttäminen sivistystoimen kulttuurin tulosyksikössä, työavain 3-1115-13 333 Tapiolan koulun opetuksen järjestäminen 1.1.2014 27 334 10-12 Kalajärvi, Kalajärvenkallio, asemakaava- ja asemakaavan 38 muutoksen sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue 720900 (osittain Kv-asia) 335 Valtuustoaloite Espoon pysäköinnin menettelyn 47 tarkastuksesta ja uudelleenarvioinnista (Kv-asia) 336 13 Kiinteistöosakeyhtiön myynti Interbau Oy:lle ja NREP 49 Finland WH 4 Oy:lle Koskelosta, kortteli 82001 tontti 3 337 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset 54 338 Espoon lausunto erityisen kuntajakoselvityksen selvittäjistä (Kv-asia) 57

Espoon kaupunki Pöytäkirja 322 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 4 / 62 322 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla 7.11.2013 päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 323 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 5 / 62 323 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Laura Kiijärvi ja Hannele Kerola.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 324 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 6 / 62 4624/00.00.01/2013 324 Valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. (09) 816 22398 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee vuodeksi 2014 valtuuston puheenjohtajaksi (Kok.), valtuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi (Vihr.) ja valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi (SDP). Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että valtuuston puheenjohtajaksi ehdotetaan valittavaksi Markus Torkki, I varapuheenjohtajaksi Sirpa Hertell ja II varapuheenjohtajaksi Maria Guzenina-Richardsson. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee vuodeksi 2014 valtuuston puheenjohtajaksi Markus Torkin (Kok.), valtuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Sirpa Hertellin (Vihr.) ja valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi Maria Guzenina-Richardssonin (SDP). Selostus Kuntalain 12 :n mukaan valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia toimikaudekseen, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa. Paikkajakotoimikunta on suositellut, että valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 325 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 7 / 62 202/00.00.01/2013 325 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. (09) 816 22398 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston varsinaiseksi jäseneksi Nico Rönnbergin (SFP) tilalle Peter Ragnvaldssonin (SFP). Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston varsinainen jäsen Nico Rönnberg (SFP) pyytää eroa em. tehtävästä perusteena vaalikelpoisuuden menetys. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että jaoston jäseneksi valitaan mies. Tiedoksi - Valittu - Nico Rönnberg

Espoon kaupunki Pöytäkirja 326 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 8 / 62 5445/00.00.01/2012 326 Liikunta- ja nuorisolautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. (09) 816 22398 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee liikunta- ja nuorisolautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Nina Mansukosken (Kok.) tilalle Raakel Inkerin (Kok.) ja tämän henkilökohtaiseksi varajäseneksi (Kok.). Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Liikunta- ja nuorisolautakunnan jäsen Nina Mansukoski pyytää 29.10.2013 päivätyllä kirjeellään eroa liikunta- ja nuorisolautakunnan jäsenyydestä ajanpuutteen ja kiireen takia. Raakel Inkeri on Nina Mansukosken varajäsen, joten Raakel Inkerille tulee valita varajäsen. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että lautakunnan varsinaiseksi jäseneksi valitaan nainen. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että lautakunnan varajäseneksi valitaan nainen. Tiedoksi - Lautakunnan sihteeri - Valittu - Nina Mansukoski

Espoon kaupunki Pöytäkirja 327 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 9 / 62 2488/00.01.01/2013 327 Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian perussopimuksen muuttaminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Sampo Suihko, puh. (09) 816 52200 Tiina Pesonen, puh. (09) 816 52204 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian perussopimuksen muutokset liitteen mukaisesti siten, että kuntayhtymän tehtävänä on lisäksi Espoon kaupungin osalta järjestää aikuislukiokoulutusta, vapaana sivistystyönä järjestettävää koulutusta sekä 18 vuotta täyttäneille maahanmuuttajille järjestettävää tutkintotavoitteista perusopetukseen valmistavaa opetusta sekä perusopetusta. Perussopimuksen muutos ei aiheuta muille jäsenkunnille lisävelvoitteita ja se tulee voimaan 1.1.2015. Päätöksen täytäntöönpanon edellytyksenä on, että opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt kuntayhtymälle tehtävien edellyttämät luvat. Käsittely Kerola Elon ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Päätösehdotukseen lisätään sanojen vapaana sivistystyönä järjestettävää koulutusta jälkeen, jatkaa työväenopiston järjestämää koulutusta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 6 ääntä vastaan hylänneen Kerolan lisäysehdotuksen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Liite 1 Perussopimuksen muutokset 2 Äänestys 327 Oheismateriaali

Espoon kaupunki Pöytäkirja 327 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 10 / 62 - Perussopimus - Kokonaisselvitys (palvelut, henkilöstö, tilat, talous) Selostus Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian perussopimuksen 2 :n mukaan kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntiensa puolesta ammatillista koulutusta ja sitä tukevaa työelämän kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Nykyiset kuntayhtymän koulutusmuodot ovat aikuisopisto, oppisopimuskoulutus sekä ammattiopisto. Kuntayhtymän opetuskieli on opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen järjestämisluvan mukaisesti suomi. Päätösehdotuksen mukaan perussopimuksen muutoksella kuntayhtymä järjestää 1.1.2015 alkaen Espoon kaupungin osalta myös aikuislukiokoulutusta, vapaana sivistystyönä järjestettävää koulutusta sekä 18 vuotta täyttäneille maahanmuuttajille järjestettävää tutkintotavoitteista perusopetukseen valmistavaa opetusta sekä perusopetusta. Tausta perussopimuksen muutokselle Kaupunginhallitus kehotti 27.5.2013 163 tekemällään päätöksellä sivistystoimen johtajaa valmistelemaan aikuiskoulutuksen palvelukeskuksen perustamisen Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian yhteyteen. Päätöksen mukaan perustettava yksikkö muodostuu 1.8.2014 alkaen suomenkielisestä työväenopistosta, aikuislukiosta ja Omnian aikuisopistosta. Lisäksi todettiin, että perustamiseen liittyvät sopimus- ja johtosääntömuutokset tuodaan valtuustoon päätettäväksi keväällä 2014. Aikataulua ei edellä mainitun mukaisesti voida toteuttaa laissa säädettyjen määräaikojen vuoksi (Laki vapaasta sivistystyöstä, Lukiolaki). Työväenopiston ylläpitämislupaa tulee hakea viimeistään vuotta ennen oppilaitoksen toiminnan aloittamista ja lukiokoulutuksen järjestämislupaa tulee hakea viimeistään vuotta ennen opetuksen suunniteltua aloittamista. Lupaviranomainen on opetus- ja kulttuuriministeriö. Edellä mainitun perusteella lupahakemuksien tulee olla ministeriössä viimeistään vuoden 2013 lopussa. Lupahakemukseen tulee liittää mm. päätös perussopimuksen muutoksesta. Tämän vuoksi perussopimusmuutos tulee käsitellä jo vuoden 2013 aikana ja em. toiminnat voidaan aloittaa kuntayhtymässä aikaisintaan 1.1.2015. Espoon aikuislukio on osana toimintaansa järjestänyt oppivelvollisuusiän ylittäneille 18 vuotta täyttäneille maahanmuuttajille tutkintotavoitteista perusopetukseen valmistavaa opetusta sekä perusopetusta. Myös tämä opetus esitetään siirrettäväksi perustettavaan aikuiskoulutuksen palvelukeskukseen. Tämän opetuksen järjestämisen osalta ei tarvitse hakea lupaa ministeriöltä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 327 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 11 / 62 Asian valmistelu Kevään 2013 laajapohjaista valmistelua on jatkettu välittömästi kaupunginhallituksen 27.5. päätöksen jälkeen ryhmässä, joka on koostunut aikuiskoulutuksen toimintayksiköiden johdon ja asiantuntijoiden edustajista sekä kaupungin ja Omnian henkilöstöä edustavista luottamusmiehistä. Henkilöstön YT-kuulemiset on pidetty loka-marraskuun vaihteessa ja itse prosessin aikana on pidetty tilaisuuksia eri yksiköissä. Kirkkonummen ja Kauniaisten johdon kanssa on neuvoteltu ja sovittu perussopimuksen käsittelyaikataulusta siten, että valtuustojen käsittely asiassa tapahtuu marras-joulukuussa. Lupahakemukset saadaan siten tehtyä lakien edellyttämässä määräajassa. Perussopimuksen muuttaminen Kuntayhtymän perussopimusta voidaan muuttaa jäsenkuntien valtuustojen päätöksellä. Sitä voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta (kuntalaki). Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Espoo, Kirkkonummi ja Kauniainen. Kirkkonummen kunnalla ja Kauniaisten kaupungilla on omat kansalaisopistonsa, eivätkä ne siirrä tässä vaiheessa toimintojaan tältä osin kuntayhtymän hoidettavaksi. Kirkkonummi järjestää aikuislukiokoulutusta. Se ei myöskään tämän osalta siirrä toimintaa tässä vaiheessa kuntayhtymän hoidettavaksi. Kauniaisella ei vastaavaa koulutusta ole järjestetty. Siirtyvä henkilöstö, tilat ja omaisuus Espoon työväenopistosta ja aikuislukiosta henkilökunta siirtyisi liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti kuntayhtymään, jossa ko. toiminnat jatkuisivat vastaavana. Opetusta annetaan myös jatkossa alueellisissa toimipisteissä Espoossa. Työväenopiston ja aikuislukion opetuksen mahdollistama irtain omaisuus siirtyy kuntayhtymälle toimintojen siellä alettua. Kyse on lähinnä käyttöomaisuudesta, jonka arvo on vähäinen. Vuoden 2014 aikana tehdään tarvittavat päätökset toiminnan ja henkilöstön siirtoon liittyvistä sopimuksista. Espoon kaupungin omistamia ja vuokraamia tiloja hallinnoi Tilakeskusliikelaitos, jonka kanssa sivistystoimi on tehnyt vuokrasopimukset. Kuntayhtymä tekee tiloista jatkossa vuokrasopimukset liikelaitoksen kanssa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 327 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 12 / 62 Tiedoksi Tietohallinnon laitteiden osalta todetaan, että kaupungin leasinglaitteet sijoitetaan sivistystoimen muihin yksiköihin. Kaupungin omistuksessa olevat laitteet, joiden yhteisarvo on vähäinen, siirtyvät kuntayhtymään. Kuntayhtymä tekee tarvitsemiensa talous- ja henkilöstöhallintopalveluiden sekä työväenopiston ja aikuislukion käytössä olevien järjestelmien ja laitteiden käytöstä ja ylläpidosta sopimukset Espoon kaupungin palveluliiketoimen kanssa. Kokonaisselvitys palveluista, henkilöstöstä, tiloista ja taloudesta on oheismateriaalina. Vaikutus kuntayhtymän osuuksiin, peruspääomaan tai äänivaltaan Jäsenkuntien osuudet peruspääomasta: Espoon kaupunki 86,89 osuutta Kirkkonummen kunta 11,46 osuutta Kauniaisten kaupunki 1,65 osuutta Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän yhtymäkokouksessa tehtävien päätösten äänivalta määräytyy kuntien peruspääoman osuuksien suhteessa. Myös jäsenkuntien osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa. Valtionosuudet maksetaan siirtyvien toimintojen osalta jatkossa kuntayhtymälle. Koska kuntayhtymän tehtävänä on vuoden 2015 alusta järjestää ko. siirtyvät tehtävät vain Espoon kaupungin osalta, vastaa Espoo näihin tehtäviin liittyvistä velvoitteista ja vastuista. Tämän osalta tehdään vuoden 2014 aikana kuntayhtymän ja kaupungin välillä sopimus, jolla katetaan siirtyvistä tehtävistä aiheutuva valtionosuuden ylimenevä osuus. Muille jäsenkunnille ei siten siirtymisestä aiheudu lisävelvoitteita. Muutoksen yhteydessä toteutuvat omaisuuden siirrot eivät myöskään ole merkittäviä. Edellä mainitun perusteella ei toimintojen siirtymisellä Espoon kaupungilta koulutuskuntayhtymään ole vaikutusta kuntayhtymän osuuksiin, peruspääomaan tai äänivaltaan.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 328 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 13 / 62 4730/00.01.01/2013 328 Palveluliiketoimen organisaation kehittäminen sekä johtosääntöjen tarkistaminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katariina Kaukonen, puh. (09) 816 84803 Riitta-Liisa Kammonen, puh. (09) 816 22406 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto tarkistaa palveluliiketoimen toimialan, palveluliiketoimen johtokuntien sekä kaupunginhallituksen johtosääntöjä liitteiden mukaisesti siten, että ne tulevat voimaan 1.1.2014. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 3 Espoon kaupungin palveluliiketoimen toimialan johtokuntien johtosääntö 4 Espoon kaupungin palveluliiketoimen toimialan johtosääntö 5 Espoon kaupunginhallituksen johtosääntö Selostus Yhteispalvelujen siirto sivistystoimesta palveluliiketoimen toimialalle Valtuuston päätöksellä 10.6.2013 sivistystoimen johtosääntöä muutettiin siten, että yhteispalvelu siirtyy pois sivistystoimesta. Uudeksi yhteispalvelun sijainniksi esitettiin samassa yhteydessä palveluliiketoimen toimialaa 1.1.2014 lukien. Palveluliiketoimessa käynnistettiin keväällä 2013 projekti, jonka keskeisenä tehtävänä oli selvittää yhteispalvelun sijoittumista palveluliiketoimeen. Yhteispalvelun siirtämisen tavoitteena oli lisätä kaupungin organisatorista selkeyttä sekä selkiyttää ja parantaa asioinnin kokonaishallintaa. Yhteispalvelun siirtämisen palveluliiketoimeen nähtiin tukevan myös palveluverkko 2020 etenemistä sekä valtakunnallisen asiakaspalvelu 2014 muutoksen läpiviemistä. Projektissa oli jäseniä sekä sivistystoimesta että palveluliiketoimesta. Projektissa tuotoksena syntyi ehdotus yhteispalvelun sijoittumisesta palveluliiketoimen organisaatiossa kaupunkitiedon tulosyksikköön. Projekti päättyi 17.10.2013. Projektilla saavutettuja hyötyjä tullaan arvioimaan loppuvuodesta 2014. Yhteispalvelujen siirrosta sivistystoimesta palveluliiketoimeen ja siihen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 328 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 14 / 62 liittyvästä johtosääntöjen muutoksista on pidetty yhteistoimintamenettelyn mukaiset työpaikkakokoukset 4.10.2013 ja 15.10.2013. Lisäksi palveluliiketoimen henkilöstötoimikunta on 29.8.2013 käsitellyt asiaa ja yhteistoimintaneuvottelu asiasta on käyty 17.10.2013. Kuljetuspalvelujen uusi toimintamalli Kaupunginjohtaja käynnisti keväällä 2013 projektin, jonka tavoitteena oli tuottaa ehdotus uudesta toimintamallista, jolla erilaiset kuljetuspalveluhankinnat hoidetaan Espoossa. Projektin tuottamassa uudessa toimintamallissa kaikkien kuljetuspalveluhankintojen omistajuus keskitetään Espoo Logistiikka -liikelaitokseen toimialojen tai niiden yksiköiden ja Espoo Logistiikka -liikelaitoksen välisten sopimusten mukaisesti. Espoo Logistiikka -liikelaitos kilpailuttaa yhdessä Hankintapalvelujen kanssa kuljetukset ja järjestää kuljetukset toimialoille palvelukokonaisuuksina. Palvelukokonaisuudet sisältävät kaiken kuljetukseen liittyvän kilpailutuksesta kuljetusten välittämiseen ja järjestämiseen. Kilpailutettavat sopimukset kattavat jatkossa mm. koulukuljetukset sekä vammaispalvelukuljetuksia. Sopimusosapuolena ulkopuolisilta ostettavissa kuljetuksia koskevissa sopimuksissa on aikaisemmin ollut sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen toimialat. Jatkossa nämä sopimukset neuvottelee ja allekirjoittaa Espoo Logistiikka - liikelaitos. Toimintamalli otetaan käyttöön eri kuljetusten osalta asteittain. Kun uusi toimintamalli on tuotantokäytössä, uusien kuljetussopimusten myötä kuljetusten kokonaissäästöpotentiaalin arvioidaan olevan vuoteen 2017 mennessä vähintään 1,9 milj. euroa/ v. Kuljetuspalvelujen järjestäminen tulee kattamaan Espoo Logistiikka -liikelaitoksen liikevaihdosta tulevaisuudessa 65 %. Kuljetuspalvelut on myös luokiteltu strategisiksi hankinnoiksi kaupungissa. Järjestelyn yhteydessä sivistystoimesta siirtyy yksi henkilö Espoo Logistiikka -liikelaitokseen, minkä lisäksi yksi henkilö siirtyy kuljetuspalveluja järjestävään yksikköön Espoo Logistiikka -liikelaitoksen sisällä. Heidän kanssaan käydään henkilökohtainen yhteistoimintamenettelyn mukainen keskustelu. Yhteispalvelujen siirrosta ja kuljetuspalvelujen uudesta toimintamallista johtuvat johtosääntöjen tarkistukset Espoon kaupungin palveluliiketoimen toimialan johtosääntöä ehdotetaan tarkistettavaksi edellä mainituista johtuen siten, että - yhteispalvelut siirtyvät kaupunkitiedon tulosyksikköön - kaupunkitiedon tulosyksikön johtajana toimi kaupunkitiedon johtaja - kaupunkitiedon tulosyksikön tehtävänä on tuottaa asiakirjahallintokäännös- ja tietopalveluja sekä julkishallinnon asiointipalveluja - Espoo Logistiikka -liikelaitoksen tehtävänä on hankkia kaupungille autoja ja työkoneita ja tuottaa logistisia palveluja sekä painatus- ja vaihdepalveluja. Asioiden esittelystä, ratkaisuvallasta ja asiakirjojen allekirjoittamisesta palveluliiketoimen toimialan johtokunnissa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 328 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 15 / 62 Palveluliiketoimen toimialan johtokuntien johtosäännön 4 :n mukaan toimialajohtaja esittelee johtokunnille taloussuunnitelman ja muut strategisesti merkittävät asiat sekä liikelaitoksia koskevat yhteiset asiat. Liikelaitoksen johtaja esittelee johtamaansa liikelaitosta koskevat muuta asiat. Toimialajohtajalla on oikeus ottaa esiteltäväkseen mikä tahansa johtokunnan asia. Kuntalain 87 e mukaan liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelma on kunnan talousarvion ja -suunnitelman osa. Palveluliikelaitosten toimiala ei laadi toimialan yhteistä taloussuunnitelmaa. Kukin liikelaitos laatii ko. liikelaitosta koskevan taloussuunnitelman. Käytännössä kunkin liikelaitoksen taloussuunnitelman esittää johtokunnille kunkin liikelaitoksen toimitusjohtaja ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitoksen osalta pelastusjohtaja, mutta esittelijän vastuu on voimassaolevan johtosäännön mukaan kuitenkin toimialajohtajalla. Kuntalain 87 d 2 mom. mukaan liikelaitoksen johtajan on huolehdittava johtokunnan päätösten täytäntöönpanosta ja annettava johtokunnalle tieto liikelaitoksen toiminnan kannalta merkittävistä toimenpiteistä ja tapahtumista. Pelastuslaitoksen johtokunnan ratkaisuvallasta säädetään Espoon kaupungin palveluliiketoimen toimialan johtokuntien johtosäännön 7 :ssä ja palveluliikelaitosten johtokunnan ratkaisuvallasta 9 :ssä, että johtokunta hyväksyy liikelaitoksen taloussuunnitelman ja toimintakertomuksen. Kuntalaissa samaa asiaa säädellään seuraavasti: Kuntalain 87 e 4 mom mukaan johtokunnan on päätettävä liikelaitoksen seuraavan vuoden talousarviosta viimeistään vuoden loppuun mennessä kunnan tai kuntayhtymän talousarvion asettamien sitovien tavoitteiden sekä meno- ja tuloerien mukaisesti. Lisäksi kuntalain 87 e 2 mom mukaan johtokunnan on valtuuston tai yhtymäkokouksen päättämässä määräajassa tehtävä sille esitys liikelaitoksen seuraavan kalenterivuoden talousarvioksi sekä taloussuunnitelmaksi kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Edelleen kuntalain 87 i sääntelee tilinpäätöstä, johon toimintakertomus sisältyy: Johtokunnan on laadittava tilikaudelta erillistilinpäätös. sekä saatettava se kunnanhallituksen.käsiteltäväksi. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, ja toimintakertomus. Toimielimen asiakirjojen allekirjoittamisesta on voimassa olevassa Espoon palveluliiketoimen toimialan johtokuntien johtosäännössä (10 ) sekä kaupunginhallituksen johtosäännössä (12 ) Tilakeskus-liikelaitoksen johtokunnan osalta määräys. Samaa asiaa sääntelee kuntalain 87 c 3 mom 5 ) -kohta, jonka mukaan johtokunta päättää nimen kirjoittamiseen oikeutetuista. Johtosääntöjen tarkistukset johtokunnan asioiden esittelyn, ratkaisuvallan ja asiakirjojen allekirjoittamisen osalta Yhteenvetona edellä kuvatusta sääntelystä Espoon palveluliiketoimen toimialan johtokuntien johtosääntö sekä kaupunginhallituksen johtosääntö sisältää erinäisiä kuntalain kanssa ristiriitaisia taikka muutoin tulkinnanvaraisia määräyksiä, jotka tulisi johtosääntöä muutettaessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 328 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 16 / 62 oikaista. Lisäksi seikkoja, joista kuntalaki sisältää määräyksiä, ei ole tarkoituksenmukaista säännellä uudelleen johtosäännöissä. Espoon kaupungin palveluliiketoimen toimialan johtokuntien johtosääntöön ehdotetaan muutettavaksi edellä mainitusta johtuen siten, että - kuntalain säännökset otetaan huomioon siten, että kuntalaissa säänneltyä asiaa ei säännellä johtosäännössä. Lisäksi johtosäännön ja kuntalain väliset ristiriidat oikaistaan. - toimialajohtajan ja liikelaitoksen toimitusjohtajan tehtävien jakoa selkiytetään siten, että taloussuunnitelman esittely poistetaan toimialajohtajan tehtävistä. Kunkin liikelaitoksen toimitusjohtaja ja pelastusjohtaja esittelevät johtamiensa liikelaitosten taloussuunnitelmat johtokunnalle - toimialajohtaja esittelee toimialan kannalta strategisesti merkittävät asiat sekä liikelaitoksia koskevat yhteiset asiat johtokunnalle. Toimialajohtajalla on muutoksen jälkeen edelleen oikeus ottaa esiteltäväkseen mikä tahansa johtokunnan asia. - poistetaan johtokuntien ratkaisuvaltaa koskevista kohdista liikelaitoksen taloussuunnitelman ja toimintakertomuksen hyväksyminen ja muutetaan ko. kohdan numerointi vastaavasti. - poistetaan 10 Toimielimen asiakirjojen allekirjoittaminen. Kaupunginhallituksen johtosääntöön esitettävät tarkistukset Kaupunginhallituksen johtosäännön 12 :stä esitetään poistettavaksi maininta Tilakeskus-liikelaitoksen asiakirjojen allekirjoittamisesta. Kaupunginhallituksen johtosäännön 10 :n 11-kohdan mukaan toimialajohtaja päättää toimialansa irtaimen omaisuuden luovuttamisesta, jos omaisuuden käypä arvo ei ylitä miljoonaa euroa. Palveluliiketoimen toimialalla on eräitä toimintoja, kuten Espoo Logistiikka -liikelaitoksen hallinnoimien kaupungin autojen, koneiden ym. kaluston myynti tilanteissa, joissa vanha kone annetaan vaihdossa uutta ostettaessa. Tämänkaltaisten toimintojen osalta olisi tarkoituksenmukaista delegoida esim. liikelaitoksen toimitusjohtajalle päätöksen tekeminen. Tämän vuoksi esitetään, että kaupunginhallituksen johtosäännön 10 :ään lisätään uusi 3 momentti, jonka mukaan liiketoimintajohtaja voi toimintaohjeellaan siirtää toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle kohdan 11 osalta. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 329 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 17 / 62 4713/01.01.00/2013 329 Sivistystoimen palveluiden ja organisaation kehittämiseen liittyvät virkoja ja toimia koskevat muutokset Valmistelijat / lisätiedot: Armi Salminen, puh. (09) 816 52127 Jere Kunnas, puh. (09) 816 22508 Marjo Sotala, puh. (09) 816 52221 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy virkoja ja toimia koskevat muutokset liitteen mukaisesti Käsittely Sistonen poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (HallL 28 1-kohta). Kerola Hagerlundin kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: hyväksytään virkanimikemuutokset, ei palkankorotuksia ennen kuin esitetään vastaavat säästöt. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 6 ääntä vastaan 1 ollessa poissa hylänneen Kerolan ehdotuksen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Liite Selostus 6 Virkoja ja toimia koskevat muutokset 7 Äänestys 329 Sivistystoimen palveluita kehitetään selkeäksi palvelukokonaisuudeksi, joka palvelee entistä paremmin kuntalaisia ja asiakkaita. Valtuusto päätti 10.12.2012 sivistystoimen lautakuntarakenteesta siten, että varhaiskasvatus- ja opetuslautakuntien nimet muutettiin opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnaksi (Ovala) sekä svenska rum lautakunnaksi sekä liikuntalautakunta ja nuorisolautakunta yhdistettiin liikunta- ja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 329 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 18 / 62 nuorisolautakunnaksi (Liinu). Kulttuurilautakunta jatkoi toimintaansa, mutta kulttuurilautakunnan ruotsinkielisen jaoston toiminta päättyi. Svenska Rum -lautakunta päättää jatkossa kaikista sivistystoimen ruotsinkielisten palvelujen järjestämisestä. Sivistystoimen johtaja asetti 16.1.2013 kaupunginhallituksen valmistelukehotuksen perusteella 8 työryhmää. Työryhmät olivat liikuntaja nuorisopalveluiden kehittäminen ja organisointi, kulttuuripalveluiden kehittäminen ja organisointi, taiteen perusopetuksen kehittäminen ja organisointi, svensk service inom bildninssektorn: ruotsinkielisten palvelujen järjestäminen Svenska rum lautakunnan alaisuuteen, suomenkielisen aikuiskoulutuksen kehittämismahdollisuudet, suomenkielisen varhaiskasvatuksen tilannekatsaus, suomenkielisen opetustoimen johtamisjärjestelmän kehittäminen ja esikunnan tehtävien selvitys. Valtuusto päätti sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännöstä ja toimialan johtosäännöstä 10.6.2013. Johtosäännöt tulevat voimaan 1.1.2014. Kulttuurilautakunnan tehtäviä tarkistettiin ja yhteispalvelupisteitä koskeva päätäntävalta poistettiin. Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen tulosyksikkö muutettiin Svenska Rum -tulosyksiköksi. Vapaan sivistystyön ja kaupunkikulttuurin tulosyksiköt yhdistettiin kulttuurin tulosyksiköksi. Liikuntapalveluiden ja nuorisopalveluiden tulosyksiköt yhdistettiin liikunta- ja nuorisopalvelujen tulosyksiköksi. Sivistystoimen tulosyksiköiden toiminta-ajatuksesta, organisaatiosta, johtamisjärjestelmästä, tehtävistä ja ratkaisuvallasta ja asiakirjojen allekirjoittamisesta päätetään toimintaohjeilla vuoden 2013 lopussa. Toimialajohtajan asettamien työryhmien työn pohjalta on valmisteltu esityksiä organisaatio- ja tehtävämuutoksista. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön hallinnon johtamisjärjestelmä uudistetaan ja alueellista johtamista vahvistetaan. Liikunta- ja nuorisopalvelujen tulosyksikkö sekä kulttuurin tulosyksikkö muodostavat toimivat uudet kokonaisuudet. Svenska Rum tulosyksikössä selkiytetään hallintoa. Uusia virkoja tai toimia ei perusteta, vaan tarvittavat muutokset hoidetaan nykyresurssien pohjalta nimikemuutoksilla. Nimikemuutokset esitetään kaupunginhallitukseen muutettavaksi ja osa muutetaan toimialalla. Nyt esitetään, että kaupunginhallitus päättää liitteenä olevat 16 nimikemuutosta. Muutosten kustannusvaikutukset katetaan toimialan sisäisillä tehtävämuutoksilla, joilla on vastaava kustannuksia alentava vaikutus. Toimialalla on käyty yhteistoimintaneuvottelut pääsopijajärjestöjen kanssa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 329 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 19 / 62 Tiedoksi Muutosta on käsitelty toimialan henkilöstötoimikunnassa ja yhteistoiminnallisissa työpaikkakokouksissa sekä välittömässä yhteistoiminnassa ja kuulemistilaisuuksissa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 330 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 20 / 62 4086/00.01.00/2013 330 Lausunnon antaminen Uusimaa-ohjelman ja sen ympäristöselostuksen luonnoksista Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. (09) 816 22252 etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus antaa seuraavan lausunnon Uudenmaan maakuntaliitolle Uusimaa ohjelmasta ja sen ympäristöselostuksen luonnoksesta: Uusimaa -ohjelman kehittämisen lähtökohdat, strategiset tavoitteet ja strategiset valinnat muodostavat tasapainoisen ja aiempaa selkeämmän kokonaisuuden. Espoo pitää hyvänä ratkaisuna, että suunnittelua tehdään nopeammassa tahdissa ja siten voidaan enemmän keskittyä ohjelman toimeenpanoon. Osana ohjelmaa on laadittu Uusimaa-ohjelman toimeenpanosuunnitelma, jossa kuvataan ohjelman toteuttamisen kärkihankkeet. Toimeenpanosuunnitelma 2014-2015 on jo hyväksytty maakuntahallituksessa. Uudenmaan kasvun ja yhteistyön suunnat ovat lähitulevaisuudessa oikeansuuntaiset. Mutta ottaen huomioon vision pitkän aikajänteen ja globaalien verkostojen ja digitaalisten yhteistyövälineiden merkityksen huiman kehityksen, voi suuntia pitää varovaisena ja tavanomaisena. Metropolialueella ja sen suurilla kaupungeilla on kasvavaa yhteistyötä Itämeren ulkopuolisiin metropoli- ja kasvualueisiin (esim. Shanghai Kiinassa ja Piilaakso Yhdysvalloissa). Pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien kannalta on tärkeää, että Uusimaa ohjelmassa on huomioitu suhde olemassa oleviin sopimuksiin valtion kanssa kuten MAL -aiesopimukseen ja uuden rakennerahastoohjelman mukaisiin jo sovittuihin suunnitelmiin. Kansallisesti Uudenmaan alueen rahoituksen väheneminen ei edistä koko Suomen kansantalouden veturin kilpailukykyä. Valtio on käynnistänyt metropolihallinnon lain valmistelun, jossa valmistellaan ehdotukset mm. metropolihallinnon tehtävistä keskittyen erityisesti maan hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa mainittuihin tehtäviin. Espoo pitää tärkeänä, että työ etenee hyvin. Helsingin seudun 14 kuntaa muodostavat tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen valmisteluun ja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 330 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 21 / 62 päätöksentekoon. Uusimaa-ohjelmassa metropolialue näyttää muodostuvan koko maakunnan alueesta, Uudenmaan liiton käyttämästä metropolimaakunnasta. Espoon kaupunki toteuttaa Espoo -tarinaa ja pitää tärkeänä, että Uusimaa ohjelma tukee osaltaan sen toteuttamista. Myönteistä on toimeenpanosuunnitelman jatkuva päivitys, jolloin se mahdollistaa joustavasti kuntien aloitteesta nousevat uudet asiat. Erityisesti toimeenpanosuunnitelmassa tulee huolehtia siitä, että maakuntahallinnon työntekijät ja Uusimaa ohjelma eivät irtaudu kaupunkien kehittämisestä ja tekemisestä. Sitä pitää suunnitella yhdessä kaupunkien asiantuntijoiden kanssa. Valtion tavoitteena on julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kurominen. Yhdeksi toimenpiteeksi on asetettu kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsiminen ja sitä kautta merkittävä tuottavuuden lisääminen ja kustannussäästö. Uusimaa ohjelman tulee omalta osaltaan tukea tätä tavoitetta eikä lisätä kuntien ohjelmatyötä. Toimeenpanosuunnitelmassa tulee painopiste olla em. työn tukemisessa. Espoo pitää ohjelman strategisia valintoja hyvinä ja perusteltuina. Strategisten valintojen tavoitteisiin ja toimenpiteisiin Espoo toivoo kuitenkin muutamia tarkennuksia: Ohjelmassa tulisi tunnistaa entistä paremmin kohteet, joilla voidaan edistää ja toteuttaa cleantech-ratkaisuja. Hyvää työtä! -osiossa tulee painottaa nuorten työttömyyden vähentämistä ja sitä kautta syrjäytymisriskin pienentämistä. Hankintasopimuksia tehdessä tulisi velvoittaa sopimuskumppaneitaan työllistämiseen. Espoo tukee nuorten osallisuutta lisääviä toimia. Maahanmuuttajien yrityspalvelujen kehittäminen ja toteutus on tärkeää. Toisin kuin tekstissä annetaan ymmärtää, ei valtaosa maahanmuuttajista tarvitse kuntapaikan järjestämistä ELY -keskuksen ja kuntien välisillä sopimuksilla. Kuntapaikkoja koskevat sopimukset koskettavat vain humanitaarisista syistä oleskeluluvan saaneita maahanmuuttajia (kiintiöpakolaiset ja oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat), eli noin kymmenesosaa kaikista Suomen maahanmuuttajista. Kuntasijoitusjärjestelmän toimimattomuus on johtanut tilanteeseen, jossa Espoon näkökulmasta ELY -keskuksen kanssa solmitun sopimuksen merkityksen voi kyseenalaistaa. Espooseen on vuosittain tällä vuosikymmenellä saapunut keskimäärin noin 220 humanitaarisista syistä oleskeluluvan saanutta maahanmuuttajaa. Heistä vain noin 10 % on tullut espoolaisiksi ELY -keskuksen kanssa solmitun sopimuksen perusteella. Resursseja ei kannata suunnata Kaksisuuntaisen kotoutumisen - tavoiteohjelman valmisteluun, vaan kotoutumisen tukemisessa mukana olevien viranomaisten kannattaa suunnata voimavaransa hallitusohjelman, valtion kotouttamisohjelman, kuntien kotouttamisohjelmien sekä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 330 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 22 / 62 metropolipolitiikan maahanmuuttajien kotoutumista ja koskevan aiesopimuksen toimeenpanemiseen. Ympäristövaikutusten arviointi on tehty selkeästi osana ohjelmatyötä ja ohjelma-asiakirjaan on liitetty arvioinnista mielenkiintoinen taulukko ja yhteenveto. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Uusimaa-ohjelma luonnos 14.10.2013 - Uusimaa-ohjelman ympäristöselostus luonnos 14.10.2013 Uudenmaan liitto on lähettänyt 16.10.2013 saapuneen lausuntopyynnön Uusimaa-ohjelman luonnoksesta ja sen ympäristöselostuksen luonnoksesta. Lausunnot on pyydetty toimittamaan 14.11.2013 mennessä. Uusimaa-ohjelman ja sen ympäristöselostuksen luonnokset on laadittu Uudenmaan liiton ja Uudenmaan ELY - keskuksen yhteistyönä vuorovaikutuksessa eri sidosryhmien kanssa. Tarkoituksena on yhtenä kokonaisuutena kuvata maakunnan kehittämisen lähtökohdat ja strategiset linjaukset maakunnan erityispiirteisiin ja mahdollisuuksiin perustuvat alueellisen kehittämisen tavoitteet sekä tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat toimenpiteet. Ensimmäistä kertaa visio ja strategia (maakuntasuunnitelma 2040) ja strategiset valinnat (maakuntaohjelma 2014-2017) on laadittu yhtenäisessä prosessissa Uudenmaan liiton ja Uudenmaan ELY -keskuksen yhteistyönä. Ohjelmassa määritellyt Uudenmaan strategiset pitkän tähtäimen tavoitteet vuodelle 2040 ovat: 1. Älykkään kasvun kehto, joka perustuu kestävään kehitykseen ja älykkäisiin ratkaisuihin 2. Helppo tulla, olla ja toimia, joka painottaa liikkumisen, työn ja toiminnan vaivattomuutta, sekä 3. Puhdas ja kaunis Uusimaa, joka korostaa luonnonvarojen järkevää käyttöä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä Uusimaa-ohjelman strategiset valinnat vuosille 2014 2017 ovat: 1. Kasvun mahdollisuudet 2. Toimiva arki 3. Kestävä luonnontalous Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 331 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 23 / 62 331 Valtuuston 21.10.2013 päätösten laillisuusvalvonta Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus katsoo, etteivät valtuuston 21.10.2013 tekemät päätökset ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä, valtuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eivätkä päätökset ole muutenkaan lainvastaisia, joten päätökset pannaan täytäntöön. Selostus Päätös Valtuuston 21.10.2013 pidetyn kokouksen pöytäkirja on nähtävillä kokousasiakirjoissa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 332 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 24 / 62 4065/01.01.01/2013 332 Kulttuurijohtajan viran (vakanssinumero 481356) vakinainen täyttäminen sivistystoimen kulttuurin tulosyksikössä, työavain 3-1115-13 Valmistelijat / lisätiedot: Marjo Sotala, puh. (09) 816 52221 Jutta Takala, puh. (09) 816 22262 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Kun otetaan huomioon hakemuksessa annetut tiedot, työkokemus sekä haastatteluissa ja henkilöarvioinnista saadut tulokset, hakijoista kulttuurijohtajan virkaan soveltuu parhaiten Susanna Tommila. Susanna Tommilalla on hyvä perehtyneisyys kulttuurin toimintakenttään, kokemusta tuloksellisesta johtamisesta, perehtyneisyyttä johtamistehtäviin, kykyä johtaa toimintaa verkostoissa ja hyvä kielitaito. Kaupunginhallitus päättää valita sivistystoimen kulttuurin tulosyksikköön kulttuurijohtajan vakinaiseen virkaan (vakanssinumero 481356) filosofian maisteri Susanna Tommilan ehdolla, että hän toimittaa hyväksyttävän todistuksen terveydentilasta 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Virka täytetään vakinaisesti ja palvelussuhde on voimassa toistaiseksi. Virassa noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Työn aloituspäivä on 1.1.2014. Viran palkka määräytyy kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. Viran tehtäväkohtainen palkka on 5 825,78 euroa/kk. Susanna Tommilan kieltäytymisen varalle valitaan filosofian maisteri Helena Värri. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 8 Kulttuurijohtaja kelpoisuuden vertailu 9 Suppea yhteenveto hakijoista Sivistystoimen johtaja päätti julistaa sivistystoimen kulttuuriyksikön

Espoon kaupunki Pöytäkirja 332 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 25 / 62 kulttuurijohtajan vakinaisen viran haettavaksi (Henkilöstösääntö 5 ). Kulttuurijohtajan virka on ollut haettavana 15.9. 30.9.2013 (klo 15.45 mennessä). Kelpoisuusvaatimuksena virkaan on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Tehtävässä edellytetään kaupungin kielitaitosäännön mukaista molempien kotimaisten kielten kielitaitoa, joka tarkoittaa suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Hakuilmoituksen mukaan tehtävässä arvostetaan rohkeaa strategista kehittämisotetta, kulttuurin toimintakentän hyvää tuntemusta, kokemusta tuloksellisesta johtamisesta, perehtyneisyyttä vaativiin johtamistehtäviin, kykyä johtaa toimintaa verkostoissa ja hyvää kielitaitoa. Virkakuulutus julkaistiin Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa, kaupungin intra- ja internet-sivuilla sekä työvoimatoimiston sivuilla. Lisäksi ilmoitus julkaistiin Monster.fi ja Kuntarekry.fi verkkopalveluissa. Virkaa haki yhteensä 26 hakijaa hakuajan päättymiseen mennessä. Hakuprosessissa olivat mukana seuraavat 26 hakijaa: Aakko Risto, Apajalahti Hannu, Björkqvist Leena, Helinheimo Päivikki, Hoppania Leena, Jaakkola Jutta, Kallio Marko, Kilpelä Janne, Koivisto Katriina, Lappalainen Päivi, Lehtonen Iiris, Mannermaa Lauri, Meriluoto Jouni, Murto Seppo, Niemi Matti, Nuottanen Jaana, Pylväs Peppi, Salin Nana, Suutarinen Kari, Tarjanne Petra, Tommila Susanna, Tynkkynen Marjut, Utrio Markus, Vallius Rainer, Wuorela Hannu ja Värri Marja Helena. Kelpoisuusvaatimuksen täytti 25 hakijaa. Hakijoiden kelpoisuuksien vertailu on liitteenä. Alkuperäiset hakupaperit ja virkakuulutus ovat nähtävinä asiakirjoissa. Ensimmäisen haastattelukierroksen tekivät sivistystoimenjohtaja Sampo Suihko, henkilöstöpäällikkö Marjo Sotala ja talous- ja hallintojohtaja Pirjo Mutanen. Haastatteluun kutsuttiin seuraavat yhdeksän hakijaa: Hoppania Leena, Jaakkola Jutta, Lehtonen Iiris, Meriluoto Jouni, Nuottanen Jaana, Salin Nana, Tarjanne Petra, Tommila Susanna ja Värri Helena. Haastatelluista kuusi, Leena Hoppania, Jutta Jaakkola, Iiris Lehtonen, Jaana Nuottanen, Susanna Tommila ja Helena Värri lähetettiin henkilöarviointiin ja samat kuusi henkilöä kutsuttiin toiselle haastattelukierrokselle. Haastattelijat kävivät lävitse henkilöarvioinnin tulokset 30.10.2013 yhdessä henkilöarvioinnin suorittaneen yrityksen edustajan kanssa. Toinen haastattelukierros järjestettiin 31.10 ja 1.11.2013. Haastattelussa olivat mukana sivistystoimenjohtaja Sampo Suihko, henkilöstöpäällikkö Marjo Sotala ja talous- ja hallintojohtaja Pirjo Mutanen. Haastattelukysymykset ja henkilöarvioinnit ovat nähtävissä kokouksen asiakirjoissa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 332 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 26 / 62 Tiedoksi - Hakijat - Sisäinen tarkastus - Palkanlaskenta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 333 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 27 / 62 2299/12.01.01/2013 333 Tapiolan koulun opetuksen järjestäminen 1.1.2014 Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09) 816 52033 Carl Slätis, puh. (09) 816 84419 Juha Hovinen, puh. (09) 816 85031 Tiina Andersson, puh. (09) 816 84597 Virpi Leino, puh. (09) 816 52205 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Kaupunginhallitus kumoaa opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätöksen 23.10.2013 215 ja 1 päättää, että Tapiolan koulun opetus järjestetään 1.1.2014 alkaen Otaniemessä Miestentiellä tai sen läheisyydessä Tapiolan koulun ja lukion peruskorjauksen valmistumiseen saakka siten, että - kiinteistöllä olevien parakkien lisäksi alueelle tuodaan uudet parakit musiikille, kuvataiteelle, fysiikka-kemialle (2 luokkatilaa), kotitaloudelle, tekstiilityölle ja tekniselle työlle sekä yksi normaaliluokkatila, - ennen uusien parakkien saamista ja niiden muutostöiden valmistumista opetusta järjestetään entisen poliisiopiston tiloissa sekä mahdollisuuksien mukaan Tapiolan oppilasalueen muissa kouluissa ja tiloissa edellyttäen, että koulupäivät eivät pääty kello 16 jälkeen, - ruokailu- ja wc-tilat ovat entisen poliisiopiston tiloissa. 2 kehottaa Tilakeskus-liikelaitosta hankkimaan tarvittavat parakit sekä tekemään olemassa oleviin ja uusiin parakkeihin tarvittavat muutostyöt 1.8.2014 mennessä hyödyntäen koulujen loma-aikoja ja muutoinkin siten, että työstä opetukselle aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. 3 kehottaa sivistystointa ja Tilakeskusta säännöllisin toimenpitein ja tiedonkulkua parantaen seuraamaan poliisiopiston ja parakkien ylläpitoa, huoltoa ja kuntoa sekä ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin, mikäli puutteita havaitaan. 4 toteaa, että kaupunkitasoisia väistötilaperiaatteita käsitellään kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston sekä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan ja Svenska rum -lautakunnan yhteisessä iltakoulussa 28.11.2013 ja niistä päätetään erikseen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 333 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 28 / 62 Perustelut: Vältetään raskas muutto. Opetus järjestetään Tapiolan alueella. Poliisiopiston ruokala on peruskorjattu ja sitä voidaan käyttää. Muissakaan tiloissa ei ole todettu raja-arvot ylittäviä haitallisten yhdisteiden pitoisuuksia. Tapiolan oppilasalueen muita kouluja ja tiloja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Parakeissa voidaan olla Tapiolan koulun ja lukion peruskorjauksen valmistumiseen asti. Käsittely Päätös Oheismateriaali Selostus Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätös 23.10.2013 215 - Tapiolan koulun huoltajien kuulemistilaisuuden muistio 8.10.2013 - Tapiolan koulun opettajakunnan lausunto 14.10.2013 - Tapiolan koulun johtokunnan lausunto 13.5.2013 - Väistötilojen matka-aikavertailu - Tapiolan koulun kyselyn tulokset - Kysely Vaihtoehtojen selvittäminen kaupunginhallituksen päätöksentekoa varten Tapiolan koulun ja lukion peruskorjaus valmistuu tämän hetkisen arvion mukaan kesällä 2016. Tapiolan koulun väistötilat Miestentiellä ovat huonossa kunnossa. Vaikka suuri osa opetuksesta toteutetaan Miestentiellä pihalle tuoduissa parakeissa, osa toteutetaan edelleen entisen poliisiopiston huonokuntoisissa tiloissa. Siirtokoulutiloja on kahdentyyppisiä. Parakeilla tarkoitetaan yksinkertaisempia, ilman vettä ja viemäriä olevia tilaelementtejä. Paviljongeilla tarkoitetaan varusteltuja, pysyviä koulutiloja vastaavia tilaelementtejä. Tilakeskus on selvittänyt lukuisia vaihtoehtoisia toimitiloja Suur-Tapiolan alueelta. Muuta kouluksi soveltuvaa kiinteistöä ei ole alueelta löytynyt. Näin ollen Tapiolan koulun opetuksen järjestämiseksi on toteutettavissa seuraavat vaihtoehdot: 1) Opetuksen järjestäminen Miestentiellä ja sen läheisyydessä Tapiolassa Tässä vaihtoehdossa opetus toteutettaisiin Miestentiellä tai sen läheisyydessä hyödyntäen entisen poliisiopiston tontille jo tuotuja parakkeja. Tämän lisäksi alueelle tuotaisiin uusia parakkeja erikoisluokkatiloja vaativaa opetusta varten. Uudet parakit tuotaisiin musiikille, kuvataiteelle, fysiikka-kemialle (2 luokkatilaa), kotitaloudelle, tekniselle työlle ja tekstiilityölle sekä yksi normaali luokkatila. Poliisiopiston tiloista käytettäisiin ainoastaan ruokailu- ja wc-tiloja.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 333 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 29 / 62 Miestentiellä on vielä tilaa 12 perusparakille. Paviljongille ei ole tilaa. Arvio parakkien ja niiden vaatimien muutostöiden aikataulusta on nopeimmillaan 6-10 kuukautta. Työt pitäisi tehdä opetusaikana, mikä aiheuttaisi häiriötä. Lisäksi töiden toteuttaminen on talviaikana vaikeampaa ja kalliimpaa. Ennen uusien parakkien saamista ja niiden muutostöiden valmistumista, erikoisluokkatiloja vaativa opetus tulee järjestää joko poliisiopiston erikoisluokkatiloissa tai hyödyntäen Tapiolan oppilasalueen muiden koulujen vapaata kapasiteettia. Tapiolan oppilasalueen muita kouluja ovat: Mankkaan koulu, Haukilahden koulu, Espoo International School ja Pohjois-Tapiolan koulu. Mikäli erikoisluokkatunnit siirrettäisiin Miestentieltä muihin Tapiolan oppilasalueen kouluihin, koulujen vapaata kapasiteettia olisi käytännössä mahdollista hyödyntää lähinnä aamun ensimmäisissä tai iltapäivän viimeisissä tunneissa. Näin vältettäisiin edestakaiset matkat, mutta tämä tarkoittaisi sitä, että koulupäivät päättyisivät jossakin tapauksissa vasta kello 17. Tällöin koulupäivän tulisi vastaavasti alkaa myöhemmin. Perusopetusasetuksen 4 :n mukaan päivittäinen työmäärä saa olla enintään 7 oppituntia. 7-9 vuosiluokilla työpäivä voi väliaikaisesti olla pidempi, jos opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää. Selvitysten perusteella ei ole saatu varmuutta siihen, että kaikki erikoisluokkatunnit olisi mahdollista siirtää muihin kuin entisen poliisiopiston tiloihin. Näin ollen kevätlukukauden 2014 aikana voi olla edelleen tarvetta käyttää poliisiopiston erikoisluokkatiloja, vaikka opetusta järjestettäisiin myös muissa kouluissa. Tilakeskuksen mukaan Miestentieltä tulee muuttaa vähintään kevätlukukaudeksi 2014 Rehtorintien kiinteistölle, jotta tarvittavat muutostyöt voidaan asianmukaisesti suorittaa. Mikäli Miestentieltä ei muuteta muutostöiden ajaksi, tulee huomioida se, että muutostyöt vaikuttavat myös nykyisiin parakkeihin (mm. vesi- ja viemäriliitännät) ja se, että piha-alueella tehdään kaivu- ym. töitä. Parakit ja muutostyöt valmistuvat kokonaisuudessaan vasta syyslukukaudeksi 2014, mutta mahdollisuuksien mukaan uusiin parakkeihin voitaisiin siirtyä sitä mukaan kuin niitä valmistuu. Entisen poliisiopiston ruokala on peruskorjattu viime kesänä, joten sitä voidaan käyttää edelleen ruokailuun. Ruokailulle ei ole löydetty vaihtoehtoista ratkaisua, joten ruokailun tulee olla entisen poliisiopiston tiloissa, jos opetus järjestetään Miestentiellä. Entisen poliisiopiston tiloissa ei ole todettu raja-arvot ylittäviä haitallisten yhdisteiden pitoisuuksia, mutta tiloista on raportoitu oireilua. Huoltajat ja henkilökunta ovatkin pitäneet tärkeänä, että tiloista luovutaan mahdollisimman pian. Rakennus tullaan purkamaan, kun Tapiolan koulun toiminta tontilla päättyy. Dipolista on vuokrattavissa erikokoisia tiloja myös säännölliseen käyttöön. Tiloista perittävät maksut ovat kuitenkin korkeita.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 333 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 30 / 62 Kino-Tapiola on käytettävissä maanantaisin kello 8.00-14.00 välisenä aikana. Maksu on kohtuullinen, mutta tilat soveltuvat paremmin muuhun kuin varsinaiseen opetuskäyttöön. Tapiolan alueen nuorisotiloja ei ole mahdollista käyttää säännöllisesti. Otahalli Oy on vuokrannut kaikki liikuntatilat edelleen, mutta tiloista on saatavissa joitakin säännöllisiä käyttöaikoja pienempään Aalto-saliin tai suuremmasta palloiluhallista. Raja- ja merivartiokoulun tiloissa ei ole vapaana soveltuvaa vuokrattavaa tilaa ainakaan kevätlukukaudeksi 2014. Kulttuurikeskuksen salit eivät ole vapaita säännölliseen käyttöön, mutta yksittäisiin tilaisuuksiin ne ovat varattavissa. Tapiolan seurakunnan kokoontumistilat eivät ole käytettävissä säännölliseen käyttöön. 2) Opetuksen järjestäminen Rehtorintiellä Espoonlahdessa 2,5 vuotta tai 0,5 vuotta sekä kesästä 2015 alkaen osin Pohjois-Tapiolassa Tässä vaihtoehdossa Tapiolan koulun opetus järjestettäisiin vuoden 2014 alusta alkaen Rehtorintien kiinteistössä Espoonlahdessa. Ne oppilaat, joiden koulumatka Rehtorintielle on yli 3 km, saisivat valita koulumatkoja varten joko matkakortin tai Tapiolan keskustasta lähtevän tilauskuljetuksen. Erikoisluokkien osalta Rehtorintien kiinteistöön tehtäisiin kotitalous- ja fysiikka-kemia -luokat. Muilta osin hyödynnettäisiin alueen suomen- ja ruotsinkielisten koulujen vapaata kapasiteettia. Fonectan reittioppaan mukaan ajomatka Tapiolan koulun osoitteesta (Opintie 1) Rehtorintielle on 11 minuuttia. Tilauskuljetuksen ansiosta matka-aika on lyhyt verrattuna moneen muuhun väistötilaratkaisuun. Vertailu väistötilojen matka-ajoista on oheismateriaalina. Rehtorintien fysiikka-kemia -luokka ei valmistu ennen kevätlukukauden alkua, mutta alueen muiden koulujen vapaata kapasiteettia voidaan hyödyntää. Kotitalousluokan muutostyöt voidaan aloittaa välittömästi, kun tiedetään kaupunginhallituksen päätös asiassa. Yksi vaihtoehto opetuksen järjestämiseksi on se, että kevätlukukausi 2014 ollaan Rehtorintiellä ja sen jälkeen palataan Tapiolaan Miestentielle, jolloin uudet parakit ja tarvittavat muutostyöt olisivat valmiina. Toinen selvitettävänä ollut vaihtoehto on ollut se, että nykyiset parakit siirrettäisiin ja uudet parakit toimitettaisiin johonkin muuhun sijoituspaikkaan. Selvitysten perusteella vaihtoehto sisältää aikataulullisia ja muita toteuttamiseen liittyviä riskejä, minkä vuoksi sitä ei esitetä. Tapiolan koulussa on oppilaita muualtakin kuin Tapiolan oppilasalueelta. Osalla koulumatkaan kuluva aika Rehtorintielle voi muodostua pitkäksi.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 333 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 31 / 62 Musiikkipainotuksessa olevilla oppilailla on perusopetuslain mukainen oikeus hakea oman alueen lähikouluun ja he voivat hakea myös muiden koulujen musiikkipainotusten vapaille paikoille. Lisäksi kaikilla oppilailla on perusopetuslain mukainen oikeus hakea toissijaiseen kouluun. Valinnoissa noudatetaan lautakunnan tekemiä oppilaaksiottolinjauksia. Vuoden 2014 7. luokkien oppilaaksiotossa voidaan mahdollisuuksien mukaan jonkin verran lisätä Tapiolan alueen muiden koulujen oppilasmäärää. Kaikkia oppilaita ei kuitenkaan voida alueen muihin kouluihin sijoittaa ja kunta voi perusopetuslain 6 :n mukaisesti osoittaa lähikouluksi edelleen Tapiolan koulun. Syyslukukaudesta 2015 alkaen ainakin yhden Tapiolan koulun vuosiluokan opetus voidaan järjestää Pohjois-Tapiolassa, kun Espoo International School muuttaa Suurpeltoon ja tilat vapautuvat muuhun käyttöön. Syksyllä 2014 saadaan tarkemmat tiedot tulevien lukuvuosien oppilas- ja opiskelijamääristä Pohjois-Tapiolassa, minkä jälkeen voidaan arvioida, mahtuisivatko Pohjois-Tapiolaan Tapiolan koulun kahden vuosiluokan oppilaat. Nykyisten ja tulevien Tapiolan koulun oppilaiden opetus voitaisiin järjestää Rehtorintien vaihtoehdossa siten, että kukin oppilas kävisi yläkouluajastaan enintään noin 1,5 vuotta Espoonlahdessa. Vuosiluokittain opetus toteutuisi seuraavasti: - nykyinen 9. luokka: kevätlukukausi 2014 Rehtorintiellä - nykyinen 8. luokka: kevätlukukausi 2014 ja lukuvuosi 2014-2015 Rehtorintiellä - nykyinen 7. luokka: kevätlukukausi 2014 ja lukuvuosi 2014-2015 Rehtorintiellä, lukuvuosi 2015-2016 Pohjois-Tapiolassa - syksyllä 2014 aloittava 7. luokka: lukuvuosi 2014-2015 Rehtorintiellä, lukuvuonna 2015-2016 Rehtorintiellä ja viimeistään kevätlukukautena 2016, kun abiturientit lähtevät, Pohjois-Tapiola, lukuvuosi 2016-2017 Tapiolan peruskorjatussa koulussa - syksyllä 2015 aloittava 7. luokka: lukuvuosi 2015-2016 Rehtorintiellä, lukuvuodet 2016-2018 Tapiolan peruskorjatussa koulussa. Parakkivaihtoehdoissa siirtokoulutilat tarvittaisiin osittain vain yhdeksi vuodeksi, jos osa oppilaista siirtyisi syksystä 2015 Espoo International Schoolin tiloihin Pohjois-Tapiolaan. Tällöin kustannus muodostuu korkeaksi. Tämän vuoksi parakkivaihtoehdoissa ei esitetä siirtymistä Pohjois-Tapiolaan. Rehtorintien kiinteistössä ovat nyt Espoonlahden lukion 558 opiskelijaa ja Viherlaakson koulun 9. luokat yhteensä 100 oppilasta. Tapiolan koulussa on 381 oppilasta. Espoonlahden lukion peruskorjaus valmistuu tämän vuoden aikana. Viherlaakson 9. luokkien osalta päätös on tehty syyslukukaudeksi 2013. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päättää Viherlaakson koulun opetuksen järjestämisestä 20.11.2013. Jos Tapiolan koulu ei käytä Rehtorintietä väistötilana, suomenkielisellä opetustoimella ei tällä hetkellä ole kiinteistölle tiedossa käyttöä ainakaan kesän 2014 jälkeen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 333 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 32 / 62 Espoossa on toteutettu useita väistötilaratkaisuja, joissa koulu toimii kahdessa tai useammassa paikassa. Esimerkiksi Karakallion koulu on 1,5 vuotta väistötiloissa siten, että kaksi luokka-astetta toimii Kirkkojärven koulussa ja yksi luokka-aste Järvenperän koulussa. Kumpikaan näistä kouluista ei kuulu Karakallion koulun kanssa samaan oppilasalueeseen. Karakallion koululla on musiikkipainotus kuten Tapiolan koulussa. Vaihtoehtojen kustannusvertailu Vaihtoehdossa 1 lisäparakkien kustannukset ovat noin 1,53 miljoonaa euroa. Vaihtoehdon kokonaiskustannus on noin 3,15 miljoonaa euroa. Vaihtoehdon 2 kustannukset muodostuvat muutostöistä Rehtorintiellä, noin 200 000 euroa sekä oppilaiden kuljetuskustannuksista, jotka ovat kesään 2016 asti yhteensä noin 350 000-420 000 euroa riippuen siitä, mahtuuko lukuvuodeksi 2015-2016 Tapiolan koulusta yksi vaiko kaksi vuosiluokkaa Pohjois-Tapiolaan. Näin ollen vaihtoehdon 2 kokonaiskustannukset, jossa on huomioitu myös Rehtorintien vuokrakustannukset, ovat noin 2,19 miljoonaa euroa. Koska Rehtorintien kapasiteetti on suurempi, on mahdollista, että Rehtorintien tiloja käytetään myös muiden koulujen väistötiloina. Tällöin osa kustannuksista kohdistuisi muihin käyttäjiin kuin Tapiolan kouluun. Vaihtoehdossa, jossa ollaan kevätlukukausi 2014 Rehtorintiellä ja sen jälkeen palataan Miestentielle parakkeihin, kuljetuskustannukset ovat noin 103 000 euroa. Vuokrakustannus kuudelta kuukaudelta on noin 315 000 euroa. Rehtorintien muutoskustannukset ovat noin 200 000 euroa. Lisäksi tulevat vaihtoehdon 1 kustannukset 3,15 miljoonaa euroa, josta kuitenkin tulee vähentää poliisiopiston tilojen vuokra ajalla 1.1.-31.7.2014 ja alueen muiden tilojen käytön kustannukset tältä ajalta. Kokonaiskustannus olisi siten noin 3,36 miljoonaa euroa. Rehtorintien vuokrakustannusten säästäminen edellyttäisi, että sivistystoimi irtisanoisi sisäisen vuokrasopimuksen Rehtorintien kiinteistöstä päättymään 31.12.2013, tilakeskus ei perisi tiloista enää vuokraa tämän jälkeen eikä Rehtorintietä enää käytettäisi väistökouluna. Toteuttamiskelpoisten vaihtoehtojen vertailu Selvitysten perusteella toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja Tapiolan koulun opetuksen järjestämiseksi ovat: A) Opetus jatkuu Miestentiellä tai sen läheisyydessä parakeissa ja entisen poliisiopiston tiloissa. Alueelle rakennetaan uudet parakit erikoisluokkatiloja varten. Ennen parakkien valmistumista käytetään poliisiopiston erikoisluokkatiloja. Poliisiopiston tiloista käytetään ruokailu- ja wc-tiloja. Kustannukset: kokonaiskustannukset noin 3,15 miljoonaa euroa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 333 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 33 / 62 Etuna: ei raskasta muuttoa, pysytään Tapiolan alueella, parakeissa voidaan olla Tapiolan koulun ja lukion peruskorjauksen valmistumiseen 2016 asti. Haittana: rakennustyöt kevätlukukauden 2014 aikana aiheuttavat häiriötä, koulun yhteiset tilaisuudet tulee järjestää muualla, poliisikoulun tiloista ei voida luopua, myös opetusta on kevätlukukauden 2014 aikana poliisiopiston tiloissa. B) Opetus jatkuu Miestentiellä ja sen läheisyydessä parakeissa ja hyödynnetään Tapiolan oppilasalueen muiden koulujen vapaata kapasiteettia. Alueelle rakennetaan uudet parakit erikoisluokkatiloja varten. Poliisiopiston tiloista käytetään ruokailu- ja wc-tiloja. Lisäksi poliisiopiston erikoisluokkatiloja käytetään, mikäli muista kouluista ei ole mahdollista saada riittävästi näiden aineiden opetukseen soveltuvaa tilaa. Kustannukset: kokonaiskustannukset noin 3,15 miljoonaa euroa. Etuna: ei raskasta muuttoa, pysytään Tapiolan alueella, parakeissa voidaan olla Tapiolan koulun ja lukion peruskorjauksen valmistumiseen 2016 asti. Haittana: rakennustyöt kevätlukukauden 2014 aikana aiheuttavat häiriötä, koulupäivät päättyvät myöhemmin illasta, siirtymisiä eri kouluihin, koulun yhteiset tilaisuudet tulee järjestää muualla, poliisikoulun tiloista ei voida luopua. C) Opetus siirtyy kevätlukukaudeksi 2014 Rehtorintielle ja sen jälkeen palataan Miestentielle tai sen läheisyyteen parakkeihin. Ruokailu- ja wctilat ovat entisen poliisiopiston tiloissa. Kustannukset: kokonaiskustannukset noin 3,36 miljoonaa euroa. Etuna: parakkien rakennustyöt eivät häiritse opetusta, syyslukukauden 2014 alussa päästään takaisin Tapiolaan valmiisiin parakkeihin, joissa voidaan olla Tapiolan koulun ja lukion peruskorjauksen valmistumiseen 2016 asti, Rehtorintiellä yhtenäiset, koulukäyttöön rakennetut tilat Haittana: kaksi muuttoa puolen vuoden aikana, koulun yhteiset tilaisuudet tulee järjestää muualla, poliisikoulun tiloista ei voida kokonaan luopua D) Opetus siirtyy kevätlukukauden 2014 alusta peruskorjauksen valmistumiseen 2016 asti Rehtorintielle kuitenkin siten, että osa oppilaista siirtyy Espoo International Schoolilta vapautuviin tiloihin syyslukukauden 2015 alusta. Kustannukset: kokonaiskustannus noin 2,19 miljoonaa euroa. Etuna: yhtenäiset koulukäyttöön rakennetut tilat, rakennuksessa on myös auditorio ja liikuntasali, kokonaiskustannus edullisin, osa oppilaista voi siirtyä syksystä 2015 Pohjois-Tapiolaan, entisen poliisiopiston tiloista

Espoon kaupunki Pöytäkirja 333 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 34 / 62 voidaan luopua, tilauskuljetuksen ansiosta matka-aika Tapiolasta on kohtuullinen. Haittana: osalle oppilaista koulumatkaan kuluva aika muodostuu pitkäksi. Sivistystoimen johtaja toteaa: Tämä ratkaisu koskee Tapiolan koulun poikkeuksellista tilannetta. Tapiolan koulun väistöaika tulee olemaan kokonaisuudessaan noin 5 vuotta, kun yleensä väistöajat ovat 1,5-2 vuotta. Tilakeskuksen toimitusjohtaja on todennut, että kaupungilla on vapaata kapasiteettia koulurakennuksessa Rehtorintiellä, jonne opetus tulee sijoittaa 2,5 vuodeksi. Tapiolan koulun oppilaille ja huoltajille on tehty Wilma-kysely edellä mainituista vaihtoehdoista. Kyselyn vastaukset on käytettävissä vasta kaupunginhallituksen kokouspäivänä 11.11.2013. Tämän vuoksi päätösehdotuksen esittämiseen poikkeuksellisesti vasta kokouksessa on perusteltu syy. Asiassa aiemmin tehdyt päätökset ja aiemmat vaiheet Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätös 23.10.2013 215 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti 23.10.2013 215 seuraavasti: Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti, että Tapiolan koulun opetus järjestetään Miestentiellä siirtokoulutiloissa (parakit). Tässä vaihtoehdossa myös tekstiili- ja tekninen työ tulee järjestää sopivissa siirtotiloissa, ja lisäksi musiikki ja ruokailu niin ikään muissa tiloissa alueella olevia muita tiloja hyväksi käyttäen. Ennen lisäparakkien (-tilojen) valmistumista tulee taata terveelliset ja turvalliset tilat koko koulun henkilökunnalle ja oppilaille. Parakkiratkaisun tuoma ylimääräinen kustannus tulee kattaa sivistystoimen budjettiin lisättävällä rahalla. Tulevissa väistöratkaisuissa pitää pystyä turvaamaan alueellisesti tasa-arvoinen kohtelu suhteessa Tapiolan ratkaisuun. Esittelijä, Kujala, Nieminen, Thure-Toivanen, Järvenpää ja From jättivät eriävän mielipiteen päätökseen. Lisäksi lautakunta päätti, että jatkossa väistötilaratkaisujen valmistelussa tulee kuulla koulun oppilaskuntaa. Sivistystoimen johtaja päätti 28.10.2013 29 käyttää otto-oikeutta päätökseen. Lautakunnan aiemmin vuonna 2013 tekemät päätökset asiassa Ennen 23.10.2013 tehtyä päätöstä lautakunta oli palauttanut asian 14.5.2013 ja 12.6.2013.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 333 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 35 / 62 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätös 14.5.2013 134 oli seuraavan sisältöinen: Tapiolan koulun opetus järjestetään syyslukukauden alusta alkaen nykyisissä tiloissa Miestentiellä sekä kiinteistön pihalle tuotavissa uusissa siirtokoulutiloissa. Tilakeskusta pyydetään ryhtymään toimiin siirtokoulutilojen hankkimiseksi niin, että ne ovat käytössä syyslukukauden 2013 alusta alkaen Muilta osin lautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että selvitetään vaihtoehtoiset tilaratkaisut ja niiden kustannukset huomioiden tulevien koulujen ennakoitavissa olevat väistötarpeet. Palautettu osuus koski muun muassa Tapiolan koulun opetuksen järjestämistä 1.1.2014 lukien. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätös 12.6.2013 149 oli seuraavan sisältöinen: Lautakunta palauttaa uudelleen valmisteltavaksi ja pyytää virkamiehiä edelleen Rehtorintien vaihtoehdon lisäksi selvittämään Suur-Tapiolan alueelta tai Rehtorintietä parempien kulkuyhteyksien päästä koulukäyttöön soveltuvia, sisäilmaltaan kelpoisia rakennuksia ja maapohjia siirtokelpoiselle koululle ja esittämään selvityksen kokouksessa 21.8.2013. Lisäksi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on kokouksessaan 21.8.2013 keskustellut asiasta. Koska parakeista haluttiin saada käyttökokemusta ja toisaalta haluttiin vielä aikaa vaihtoehtojen selvittämiselle, katsottiin, että asia on tarkoituksenmukaista päättää lokakuun kokouksessa. Lautakunnan päätöksen 23.10.2013 215 arviointi Lautakunnan päätöksen selostusosassa esitettiin Tapiolan koulun opetuksen järjestämiseksi vaihtoehdot 1A, 1B ja 2. Vaihtoehdossa 1B Tapiolan koulun opetus olisi järjestetty Miestientiellä siirtokoulutiloissa (nykyiset parakit ja kiinteistölle tuotavat uudet parakit) kuitenkin niin, että ruokailu- ja wc-tilat olisivat olleet edelleen entisen poliisiopiston tiloissa. Lautakunta teki päätöksensä vaihtoehdon 1B pohjalta kuitenkin niin, että myös ruokailu tulee järjestää muissa tiloissa. Lisäksi lautakunta päätti, että ennen lisäparakkien (-tilojen) valmistumista tulee taata terveelliset ja turvalliset tilat koko koulun henkilökunnalle ja oppilaille. Parakkeihin siirtyisi tässä vaihtoehdossa musiikki, kuvaamataito, fysiikkakemia, kotitalous, tekstiilityö ja tekninen työ. Erikoisluokkatilojen vaatimat muutostyöt vievät enemmän aikaa kuin mitä perusparakkien toimittamiseen kuuluu. Kuten lautakunnan päätöksen selostusosassa todetaan, tässä vaihtoehdossa on varauduttava siihen, että kaikki uudet tilat ovat käytettävissä vasta syyslukukauden 2014 alusta alkaen. Lisäksi ruokailulle sopivan muun tilan löytäminen ei ole mahdollista.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 333 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 36 / 62 Lautakunnan päätöstä ei voida toteuttaa 1.1.2014 lukien. Lautakunta päätti, että parakkiratkaisun ylimääräinen kustannus tulee kattaa sivistystoimen budjettiin lisättävällä rahalla. Talousarvion hyväksyy kuntalain mukaisesti valtuusto. Lautakunnan tehtävänä on tehdä talousarvioesitys. Näin ollen lautakunta voi vain esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuuston päätettäväksi lisärahoitusta tai talousarvioon otettavia lisäkustannuksia. Lautakunta päätti, että tulevissa väistöratkaisuissa pitää pystyä turvaamaan alueellisesti tasa-arvoinen kohtelu suhteessa Tapiolan ratkaisuun. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto päättää tilojen hankintaa ja käyttöä koskevista periaatteista. Tila- ja asuntojaosto on 22.4.2013 28 kehottanut valmistelemaan kaupunkitasoiset väistötilaperiaatteet. Periaatteita käsitellään 28.11.2013 pidettävässä kaupunginhallituksen tilaja asuntojaoston sekä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan ja Svenska rum -lautakunnan yhteisessä iltakoulussa. Lautakunta päätti, että jatkossa oppilaskuntaa on kuultava väistötilaratkaisuja valmisteltaessa. Oppilaskunnasta on säädetty perusopetuslain 47 a :ssä ja opiskelijakunnasta lukiolain 27 :ssä. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen 66/2013 muun muassa perusopetuslain ja lukiolain muuttamisesta. Siinä esitetään lisättäväksi perusopetuslain 47 a :ään opetuksen järjestäjälle velvollisuus kuulla oppilaskuntaa ennen opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön vahvistamista ja muita oppilaiden asemaan olennaisesti vaikuttavia päätöksiä. Myös lukiolain 27 :ssä säädetään opiskelijakunnan kuulemisesta. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2014. Koska kuulemisesta säädetään laissa, ei siitä ole tarpeen tehdä erillistä päätöstä. Huoltajien kuuleminen Tapiolan koulun oppilaiden huoltajille pidettiin 8.10.2013 valtuustosalissa kuulemistilaisuus, jossa esitettiin kaksi vaihtoehtoa Tapiolan koulun opetuksen järjestämiselle. Ensimmäinen vaihtoehto oli jatkaa nykyisissä tiloissa Miestentiellä entisen poliisiopiston tiloissa ja pihalle tuoduissa parakeissa. Toisessa vaihtoehdossa opetus siirrettäisiin Espoonlahteen Rehtorintien koulukiinteistöön ja oppilaille tarjottaisiin valintansa mukaan koulumatkoja varten joko matkakortti tai mahdollisuus osallistua Tapiolan keskustasta lähtevään tilauskuljetukseen. Molemmissa vaihtoehdoissa esitettiin, että kesällä 2015 mahdollisimman suuri osa opetuksesta toteutettaisiin Pohjois-Tapiolassa Espoo

Espoon kaupunki Pöytäkirja 333 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 37 / 62 International Schoolilta vapautuviin tiloissa. Tapiolan koulun ja lukion peruskorjaus on rakennuslupavaiheessa. Peruskorjaus valmistuu tämän hetken arvion mukaan kesällä 2016. Kuulemistilaisuudessa huoltajat pitivät tärkeänä, että entisen poliisiopiston huonokuntoisten tilojen käytöstä voitaisiin kokonaan luopua. Lisäksi tilaisuudessa nousi esiin vaihtoehto, jossa opetus kokonaisuudessaan toteutettaisiin Tapiolan alueella parakkitiloissa. Huoltajien kuulemistilaisuuden muistio on oheismateriaalina. Kuulemistilaisuuden jälkeen on tarkennettu vaihtoehtoa, jossa Miestentielle entisen poliisiopiston tontille tai sen välittömään läheisyyteen tuotaisiin lisää siirtokoulutiloja, jotka korvaisivat entisen poliisiopiston tiloissa olevat erikoisluokat kokonaan tai osittain. Sellainen vaihtoehto, että kaikki parakit siirrettäisiin kokonaan muualle, ei ole nopealla aikataululla toteuttamiskelpoinen vaihtoehto. Oppilaille ja huoltajille on 7.11.2013 tehty Wilma-kysely edellä mainituista vaihtoehdoista. Kyselyn tulokset tuodaan kaupunginhallituksen kokoukseen 11.11.2013. Tapiolan koulun henkilökunnan lausunto Tapiolan koulun henkilökunta pitää lausunnossaan 14.10.2013 tärkeänä, että kaikille tarjotaan terveelliset ja turvalliset tilat mahdollisimman nopeasti, tilat ovat sellaiset, joissa opetussuunnitelma toteutuu ja että erikoisluokkien, tekniikan yms. asiat ovat valmiit ennen muuttoa. Henkilökunnan lausunto on oheismateriaalina. Johtokunnan lausunto Johtokunta on antanut asiassa lausunnon 13.5.2013. Johtokunta on edellyttänyt, että tilat ovat terveelliset ja turvalliset sekä mahdollisimman lähellä Tapiolaa hyvien kulkuyhteyksien päässä. Lausunto on oheismateriaalina. Tiedoksi - Tapiolan koulu

Espoon kaupunki Pöytäkirja 334 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 38 / 62 72/10.02.03/2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 49 28.3.2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 56 10.4.2012 334 Kalajärvi, Kalajärvenkallio, asemakaava- ja asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue 720900 (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Leena Kaasinen, puh. (09) 816 23762 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevat, kiinteistöjen 49-445-2-29 ja 49-445-1-102 omistajan kanssa 29.8.2013 sekä kiinteistön 49-445-1-94 omistajien kanssa 2.10.2013 allekirjoitetut maankäyttösopimukset. 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 5.11.2007 päivätyn ja 19.3.2012 muutetun Kalajärvenkallio - Kalajärviberget asemakaavan ja siihen liittyvän Kalajärvi I b asemakaavan muutoksen piirustusnumero 5382, joka käsittää korttelit 85161 85165 ja osan kortteleista 85002, 85007 ja 85011 sekä katu, virkistys-, erityis- ja suojelualueet 85. kaupunginosassa (Kalajärvi), alue 720900. 3 kehottaa asemakaavan toteuttamiseen osallistuvia mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksessään 10.4.2012 tekemät asemakaavan toteuttamiseen liittyvät esitykset. Käsittely Elo Hyrkön ym. kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: Esitän että kaupunginhallitus palauttaa asian kaupunkisuunnittelulautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi Espoon pohjoisosien yleiskaavan osan I uudistamisen yhteydessä siten, että huomioidaan alueen luontoarvot, mahdollisen rakentamisen edellyttämät liikennejärjestelyt, vaikutukset Kalajärven tilaan sekä kaavan kokonaistaloudelliset vaikutukset kaupungille. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 334 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 39 / 62 Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 7 ääntä vastaan hylänneen Elon palautusehdotuksen. Konttas Lehtolan ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen päätösehdotuksen kohtaan 3: Asemakaavan hyväksymisen yhteydessä valmistellaan alueen toteuttamista koskeva ohje, jossa käsitellään ainakin seuraavat asiat: - Asemakaava-alueelle ja muulle järven alueelle laaditaan yhtenäinen hulevesien hallintajärjestelmä ja alueen viemäröintisuunnitelmaa täydennetään. Näiden toteuttamisesta neuvotellaan kaikkien asianosaisten tahojen kanssa siten, että ne toteutetaan myös nykyisen asutuksen osalta. Toimenpiteet suoritetaan tiiviissä yhteistyössä myös rakennusvalvonnan kanssa. - Kaupungin alueille suunnitellut Kalajärven valuma-alueen hulevesien hallintajärjestelmät rakennetaan asemakaavan toteutuksen ensi vaiheessa. - Kaupungin mailta tapahtuva tontinluovutus kohdennetaan ensisijaisesti ryhmärakentamiseen. - Kaupungin mailta tapahtuvaan tontinluovutukseen tehdään selkeät määräykset, joiden mukaan hulevesien hallintajärjestelmä ja muu kunnallistekniikan toteutus tehdään silloin, kun tehokas hulevesien hallinta sitä edellyttää. - Asemakaava-alueelta tontinluovutuksin ja maankäyttösopimuksin saatavat määrärahat kohdennetaan alueen hulevesijärjestelmän, muun kunnallistekniikan ja liikenteen toimivuuden ja turvallisuuden parantamiseen. Tontin luovutuksilla mahdollistettava rakentaminen tulee ajoittaa siten, että liikenteen toimivuus ja turvallisuus on hoidettu. - Vihdintien risteys on nykyisellään vaarallinen, Espoo kiirehtii Vihdintien alituksen rakentamista Kalajärventien kohdalta samanaikaisesti Kalajärven puistotien rakentamisen kanssa. Elo Häggmanin ym. kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: Asemakaava hylätään. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty ehdotus asemakaavan hylkäämisestä, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen Elon ehdotuksen. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 334 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 40 / 62 Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevat, kiinteistöjen 49-445-2-29 ja 49-445-1-102 omistajan kanssa 29.8.2013 sekä kiinteistön 49-445-1-94 omistajien kanssa 2.10.2013 allekirjoitetut maankäyttösopimukset, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 5.11.2007 päivätyn ja 19.3.2012 muutetun Kalajärvenkallio - Kalajärviberget asemakaavan ja siihen liittyvän Kalajärvi I b asemakaavan muutoksen piirustusnumero 5382, joka käsittää korttelit 85161 85165 ja osan kortteleista 85002, 85007 ja 85011 sekä katu, virkistys-, erityis- ja suojelualueet 85. kaupunginosassa (Kalajärvi), alue 720900. 3 kehottaa asemakaavan toteuttamiseen osallistuvia mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksessään 10.4.2012 tekemät asemakaavan toteuttamiseen liittyvät esitykset: Asemakaavan hyväksymisen yhteydessä valmistellaan alueen toteuttamista koskeva ohje, jossa käsitellään ainakin seuraavat asiat: - Asemakaava-alueelle ja muulle järven alueelle laaditaan yhtenäinen hulevesien hallintajärjestelmä ja alueen viemäröintisuunnitelmaa täydennetään. Näiden toteuttamisesta neuvotellaan kaikkien asianosaisten tahojen kanssa siten, että ne toteutetaan myös nykyisen asutuksen osalta. Toimenpiteet suoritetaan tiiviissä yhteistyössä myös rakennusvalvonnan kanssa. - Kaupungin alueille suunnitellut Kalajärven valuma-alueen hulevesien hallintajärjestelmät rakennetaan asemakaavan toteutuksen ensi vaiheessa. - Kaupungin mailta tapahtuva tontinluovutus kohdennetaan ensisijaisesti ryhmärakentamiseen. - Kaupungin mailta tapahtuvaan tontinluovutukseen tehdään selkeät määräykset, joiden mukaan hulevesien hallintajärjestelmä ja muu kunnallistekniikan toteutus tehdään silloin, kun tehokas hulevesien hallinta sitä edellyttää. - Asemakaava-alueelta tontinluovutuksin ja maankäyttösopimuksin saatavat määrärahat kohdennetaan alueen hulevesijärjestelmän, muun kunnallistekniikan ja liikenteen toimivuuden ja turvallisuuden parantamiseen. Tontin luovutuksilla mahdollistettava rakentaminen tulee ajoittaa siten, että liikenteen toimivuus ja turvallisuus on hoidettu. - Vihdintien risteys on nykyisellään vaarallinen, Espoo kiirehtii Vihdintien alituksen rakentamista Kalajärventien kohdalta samanaikaisesti Kalajärven puistotien rakentamisen kanssa. Liite 10 Maankäyttösopimus ja esisopimus 1 11 Maankäyttösopimus ja esisopimus 2 12 Äänestys 334

Espoon kaupunki Pöytäkirja 334 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 41 / 62 Oheismateriaali Selostus - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset - Kaavakartta - Havainnekuva - Päätöshistoria Kalajärvenkallion asemakaavoituksen tavoitteena on rakentaa korkeatasoinen, luonnonläheinen omakotialue, joka tukeutuu Kalajärven keskuksen palveluihin. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Kalajärvenkallio - Kalajärviberget, asemakaavaehdotus, piirustusnumero 5382, käsittää korttelit 85161 85165, osan kortteleista 85002, 85007 ja 85011 sekä katu-, virkistys-, erityis- ja suojelualueet 85. kaupunginosassa (Kalajärvi), Kalajärvi I b - Kalajärvi I b, asemakaavan muutosehdotus, käsittää osan korttelista 85007 sekä katu- ja virkistysalueet 85. kaupunginosassa (Kalajärvi), alue 720900 Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa vuodesta 2005-2006 lähtien. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 20.12.2006.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 334 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 42 / 62 Alueen kuvaus Kalajärvenkallion asemakaava-alue sijaitsee Pohjois-Espoossa Vihdintien eteläpuolella noin kilometri Kalajärven paikalliskeskuksesta länteen. Sen pinta-ala on noin 20,4 ha. Kaava käsittää laakean, melko tasaisen lakialueen ja eri suuntiin laskevat rinteet. Metsäinen kallioselänne kohoaa enimmillään n. 35 m Kalajärven pinnan yläpuolelle. Kaava-alue on rakentamatonta lukuun ottamatta kaavamuutosalueen tonttia 85007/1. Kaava-alue rajoittuu asemakaavoitettuun ranta-alueeseen, missä vanha kesämökkiasutus on vähitellen muuttunut korkealuokkaiseksi omakotitaloalueeksi. Jyrkkäpiirteinen rinnemaasto on asettanut mittavia ja näkyviä haasteita rakennus-, piha- ja katusuunnittelulle. Alueen kaavoittamisen lähtökohdat ovat ristiriitaiset. Luonto on arvokasta ja maasto vaikeasti rakennettavaa, mikä perustelisi alueen jättämistä rakentamattomaksi. Toisaalta kävelyetäisyydellä on peruskoulu, päiväkoti ja palvelukeskus monine palveluineen ja alueella on myös hyvät virkistysmahdollisuudet. Rakentamista puoltaa myös se, että joukkoliikenteen palvelutaso on kohtuullinen. Rakennettu kunnallistekniikka ulottuu Kalajärvenrantaan. Kaupunki omistaa valtaosan kaava-alueesta. Lisäksi on kolme yksityistä maanomistajaa. Asemakaavoittamattomalla alueella ei ole asukkaita. Kalajärvenkallio on rakentamatonta mäntyvaltaista matalapuustoista kalliometsää. Järveen viettävä rinne on varttunutta kuusivaltaista sekametsää. Kuusimetsää on myös pohjoisrinteessä ja Vihdintien tuntumassa. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Kalajärvenkallio on Uudenmaan maakuntakaavassa virkistysaluetta. Espoon pohjoisosien yleiskaavassa nykyiseen asutuksen rajoittuva pääosa on pientalovaltaista asuntoaluetta AP. Sen eteläpuolella on luonnonsuojelualuetta SL 2 ja länsi- ja pohjoispuolella virkistysaluetta V. Pääulkoilureitti johtaa Vihdintien pohjoispuolelta alueen pohjoisosan halki Luukin ja Röylän suuntaan. Alueella ei ole asemakaavaa lukuun ottamatta korttelin 85007 tonttia 1, puistoaluetta ja Kalajärvenrannan katualuetta (kääntöpaikka), joilla on voimassa ympäristöministeriössä 8.1.1997 vahvistettu Kalajärvi I b asemakaava. Kalajärvenkallio on ollut osana Kalajärvi-nimistä kaava-aluetta, jonka asemakaavoitus alkoi v. 1980. Monien suunnitteluvaiheiden jälkeen v. 1997 Kalajärvenkallion kaavaehdotus oli nähtävillä rakennusasetuksen 39 :n mukaisesti. Kaupunkisuunnittelulautakunta poisti Kalajärvenkallion kuitenkin kaavoitusohjelmasta 20.8.1998 ja kaavoitus keskeytettiin. Työ käynnistettiin uudelleen vuonna 2005, jolloin laadittiin Kalajärven kaikkia asemakaavahankkeita koskeva "Kalajärven asemakaava-alueiden suunnitelmat" -niminen selvitys.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 334 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 43 / 62 Viranomaisneuvottelu Pohjois-Espoon kaavahankkeista järjestettiin aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 10.1.2007. Kalajärven asemakaava-alueiden suunnitelmat olivat mukana tässä neuvottelussa. Uudenmaan liiton edustaja totesi, että Kalajärvenkallion alueella voimassa oleva oikeusvaikutteinen yleiskaava syrjäyttää maakuntakaavan. Uudenmaan ympäristökeskuksen edustaja totesi mm.: "Luontoselvitykset ovat hyvät ja ne ovat riittävät." MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 2.6.2010 Kalajärvenkallion asemakaavaehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Lisäksi lautakunta päätti, että nähtävillä olon aikana laaditaan selvitys olemassa olevan asutuksen sekä Kalajärvenkallioiden kaava-alueen vaikutuksista Kalajärven tilaan, sekä suunnitelma vaikutusten minimoimiseksi niin, että Kalajärven veden laatu ei rakentamisen takia heikkene, vaan paranee. Asemakaavaehdotus oli MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä 9.8. - 7.9.2010. Nähtävilläoloaikana jätettiin 28 muistutusta, joista yksi oli 386 allekirjoitusta käsittänyt yhteismuistutus. Lausunnot ja kannanotot saatiin ympäristö-, kiinteistöpalvelu- ja tekniseltä keskukselta, HSY Vedeltä, Fortumilta, Uudenmaan liitolta ja Uudenmaan ELY- keskukselta. Muistutuksissa asukkaat olivat huolestuneita siitä, että Kalajärvi pilaantuu ja liikenne lisääntyy uuden asuntoalueen johdosta. Asukkaat vastustivat Kalajärven keskukseen johtavaa Kalajärven puistotietä, joka on voimassa olevaan asemakaavaan sisältyvä rakentamaton katu. Espoon ympäristökeskus vastusti Kalajärvenkallion rakentamista. Kiinteistöpalvelukeskus ehdotti lisättäväksi omatoimiseen rakentamiseen soveltuvia tontteja kaupungin omistamalle maalle. ELY-keskus totesi, että Kalajärvenkallion asemakaavan vaikutuksia tulisi arvioida yhdessä muiden Pohjois-Espoossa vireillä olevien asemakaavojen vaikutusten kanssa ja että esitetyssä muodossa se ei voi asemakaavaa hyväksyä. Lautakunnan edellyttämä selvitys Asemakaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen on laadittu Selvitys Kalajärven tilasta ja tilan parantamisen keinoista ja Kalajärvenkallion hulevesien hallintasuunnitelma ja pohjavesiselvitys. Näiden julkaisujen lisäksi on valmistunut opas, joka ohjaa Kalajärven asukkaita hulevesien käsittelyssä Kalajärveläinen, huolehdi vesistäsi. Kalajärvenkallion hulevesien hallintasuunnitelman mukaan uuden rakentamisalueen hulevedet tullaan johtamaan pääosin Kalajärven suuntaan eli toisin kuin Kalajärvenkallion kunnallisteknisessä yleissuunnitelmassa oli esitetty. Tavoitteena on, että järviveden laatu säilyy hyvänä ja veden pinta ei laske. Hulevesiä on tarkoitus puhdistaa useissa viivytysaltaissa ennen kuin ne laskevat ojia pitkin Kalajärveen. Hulevesien

Espoon kaupunki Pöytäkirja 334 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 44 / 62 puhdistumista edistävät myös luonnontilaiset viheralueet, joita säilyy kortteleiden välissä ja rannalla. Nähtävillä olon jälkeen tehdyt tarkistukset - tilalla RN:o 1:94 sijaitseva loma-asuntopalsta on rajattu asemakaavan ulkopuolelle - korttelin 85162 läpi on johdettu uusi katu, Järvenkallionkuja, jonka itäpuolella on uusi kortteli 85165, - kortteleiden 85011 ja 85007 väliin on palautettu lähivirkistysalue, - korttelia 85161 on laajennettu vähän länteen ja sen asuntojen lukumäärää rajoittava määräys ja tehokkuusluku on muutettu samaksi kuin muissa AO- kortteleissa, - kortteliin 85007 on lisätty hulevesirasitteita, - kaikkiin asuinkortteleihin on lisätty hulevesiä koskeva asemakaavamääräys ( 9), - kaavan rakennusoikeus vähenee em. tarkistusten johdosta n. 700 k-m 2 nähtävillä olleeseen versioon nähden. MRA 32 : mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelukeskus kuuli neuvottelussa ja sähköpostitse maanomistajaa, jonka kiinteistöjä edellä kerrotut muutokset koskivat. Maanomistaja jätti kirjallisen muistutuksen, jossa hän hyväksyi ehdotetut muutokset muuten, mutta esitti, että kortteleiden 85011 ja 85007 välissä oleva virkistysalue tai ainakin suurempi osa siitä liitettäisiin takaisin hänen tonttiinsa nähtävillä olleen kaavaehdotuksen mukaisesti. Perusteluna hän esitti, että tontille mahtuisi paremmin 2 asuintaloa lisää. Hulevesien hallintasuunnitelmassa esitettyjen rakenteiden johdosta virkistysaluetta ei kuitenkaan voida kaventaa. Muistuttajan tonttia 85007/1 on kuitenkin laajennettu niin paljon, että sille saa rakentaa kaavamääräyksen mukaisesti kaksi asuintaloa lisää. Kaava- ja kaavamuutosehdotuksen tarkistukset eivät edellytä sen asettamista uudelleen nähtäville. Maanomistajille ja asukkaille on lisäksi järjestetty asukastilaisuus 8.3.2012, jossa on esitelty Kalajärvestä tehtyjä uusia selvityksiä. Ehdotus asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi Kalajärvenkallion uusi erillispientalojen alue jakautuu neljäksi kortteliryhmäksi Kalajärvenrannasta rakennettavan asuntokadun, Kalajärvenkallion molemmin puolin. Kortteliryhmien väliin jää metsävyöhykkeitä viheryhteyksien turvaamiseksi ja metsäsilhuetin säilyttämiseksi. Asuntokorttelit esitetään toteutettaviksi ensisijaisesti ryhmärakentamisena eli omakotitaloina yhteisillä tonteilla. Kadun varrella korttelit voidaan haluttaessa jakaa myös erillistonteiksi. Yhtiömuotoinen rakentaminen helpottaa rakennusten ja kunnallistekniikan sovittamista herkkään maisemaan ja maastoon.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 334 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 45 / 62 Mitoitus Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 20,4 ha, josta 6,7 ha on erillispientalojen korttelialueita, 7,5 ha virkistysalueita ja 5,1 ha suojelualueita. Kokonaisrakennusoikeus on noin 13 120 k-m 2. Asukasmääräksi arvioidaan noin 290 (45 m 2 asukasta kohti). Erillispientalojen korttelialueet (AO, AO-1) Kaikki asuinkorttelit on kaavoitettu erillispientalojen korttelialueiksi tehokkuuden vaihdellessa välillä e = 0,10-0,20. Kerrosluku on 1/2kI - II. Asuntojen lukumäärää on rajoitettu siten, että AO-1 -korttelialueilla saa rakentaa 1 asunnon tontin täyttä 900 m 2 kohti ja AO -korttelialueilla 700 m 2 kohti. Uusia asuntoja voi koko alueelle rakentaa enintään 92, jolloin niiden keskikoko on n. 145 k-m 2. AO-korttelialueita koskee myös hulevesimääräys, jonka mukaan hulevesiä tulee hidastaa ja mahdollisuuksien mukaan imeyttää tonteilla, sekä energiamääräys, jonka mukaan alueella tulee hyödyntää uusiutuvia energiaratkaisuja kaupungin hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Virkistysalueet Seudullisen viheryhteyden turvaamiseksi Vihdintien varteen on kaavoitettu leveä lähivirkistysalueesta, suojaviheralueesta ja luonnonsuojelualueesta muodostuva vihervyöhyke. Lähivirkistysalueet ympäröivät asuinkortteleita lukuun ottamatta kortteleita 85002 ja 85007, jotka ovat kiinni vanhassa korttelirakenteessa. VL- alueelle ja osin myös luonnonsuojelualueelle on merkitty eri suuntiin johtavat ohjeelliset ulkoilutiet. Suojelualueet Kalajärvenkallioiden luonnonsuojelualueen kaava-alueelle ulottuvat osat on merkitty luonnonsuojelualueiksi (Kalajärvenkalliot ja Kalajärvenkorpi). Erityisalueet Vihdintien varteen melualueelle on osoitettu suojaviheralue. Liikenne ja melusuojaus Kalajärvi sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoaseman meluhäiriöalueen ulkorajoilla, mikä on otettava huomioon asuintalojen rakenteissa. Pihoilla ja julkisilla alueilla on väistämättä satunnaista lentomelua. Kaavaan on sisällytetty rakenteita koskeva melumääräys. Vihdintien liikenteen aiheuttama melu yltää pohjoisimpaan korttelialueeseen, jolle on lisätty piha-alueiden suojausta koskeva määräys.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 334 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 46 / 62 Sopimusneuvottelut Maanomistajien kanssa on allekirjoitettu maankäyttösopimukset 29.8.2013 ja 2.10.2013. Luonto- ja meluselvitykset Kalajärvenkalliosta on laadittu luontoselvitys (Enviro Oy, 2005). Kunnallistekniikan yleissuunnitelman yhteydessä on tutkittu Vihdintien melun leviäminen kaava-alueelle. Hyväksyminen Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Tiedoksi - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote valtuuston päätöksestä liitteineen - Uudenmaan liitto, ote valtuuston lainvoimaisesta päätöksestä sekä kaavakartta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 335 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 47 / 62 4593/08.01.03/2013 335 Valtuustoaloite Espoon pysäköinnin menettelyn tarkastuksesta ja uudelleenarvioinnista (Kvasia) Valmistelijat / lisätiedot: Timo Virtanen, puh. (09) 816 25006 Markku Antinoja, puh. (09) 816 23755 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Harriet Klar-Nykvistin ja 13 muun valtuutetun 23.10.2013 tekemään valtuustoaloitteeseen Espoon pysäköinnin menettelyn tarkastuksesta ja uudelleen arvioinnista sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali - Valtuustoaloite Selostus Harriet Klar-Nykvist ja 13 muuta allekirjoittajaa ovat tehneet 23.10.2013 valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan Espoon pysäköinnin menettelyn tarkastamista ja uudelleenarviointia. Aloitteessa todetaan, että pysäköinti on Espoossa usein melkein mahdotonta rikkomatta pysäköintisäännöksiä. Pysäköintipaikkojen puute ja pysäköintisäännöt vaikeuttavat ihmisten kanssakäymistä, esim. syntymäpäivillä vierailevien on vaikea löytää laillista pysäköintipaikkaa. Aloitteessa ehdotetaan pysäköintikiellon uudelleen arviointia ja joustavuuden lisäämistä pysäköinninvalvonnassa. Vastaus aloitteeseen Espoossa asukas- ja vieraspysäköinnin sekä työpaikkapysäköinnin paikat osoitetaan ensisijaisesti talojen pihoilta ja pysäköintiin tarkoitetuilta tonteilta. Asemakaavoissa ja rakennusluvissa vaaditaan taloyhtiöitä ja muita kiinteistöjä rakentamaan tietty määrä omia autopaikkoja. Monilla alueilla kiinteistöjen omia pysäköintipaikkoja ei kuitenkaan ole riittävästi, jolloin pysäköintitilaa pyritään järjestämään mahdollisuuksien mukaan myös katujen varsille. Alueellinen pysäköintikielto on käytössä lähes koko Etelä-Espoossa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 335 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 48 / 62 Tällöin kadunvarsipysäköinti on yleensä sallittua vain liikennemerkeillä osoitetuissa paikoissa. Juhlien, kuten syntymäpäivien aikaan voi tekniseltä keskukselta hakea lupaa tilapäiselle liikennejärjestelylle, jolloin pysäköinti on mahdollista järjestää juhlan ajaksi. Pysäköinninvalvonta valvoo pysäköintisääntöjen noudattamista. Pysäköintivirhemaksujen ohella voidaan autoilijoita opastaa oikeaan pysäköintikäyttäytymiseen myös huomautusten avulla. Huomautuksia käytetään silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Kaupunkisuunnittelukeskus on yhdessä teknisen ja rakennusvalvontakeskuksen käynnistänyt Espoon pysäköintistrategian valmistelutyön. Sen tavoitteena on uudistaa Espoon pysäköinnin suunnitteluohjeita sekä kirkastaa pysäköintiin liittyvää tavoitetilaa. Tulevaisuuden pysäköintiratkaisujen tulee olla asiakaslähtöisiä, mutta samalla niiden tulee luoda viihtyisää ja turvallista kaupunkiympäristöä. Aloitteessa esitetyt näkökohdat voidaan ottaa huomioon osana pysäköintistrategian valmistelua. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 336 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 49 / 62 4295/02.07.00/2013 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto 104 14.10.2013 336 Kiinteistöosakeyhtiön myynti Interbau Oy:lle ja NREP Finland WH 4 Oy:lle Koskelosta, kortteli 82001 tontti 3 Valmistelijat / lisätiedot: Juha Pulkkinen, puh. (09) 816 25911 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus päättää, että Espoon kaupunki myy Interbau Oy:lle ja NREP Finland WH 4 Oy:lle tai niiden perustamien yhtiöiden lukuun Kiinteistö Oy Koskelonteollisuus 3 -nimisen yhtiön koko osakekannan. Kiinteistöyhtiö omistaa Espoon 82. kaupunginosan (Perusmäki) korttelin 82001 tontin 3. Tontin pinta-ala on 11 044 m2 ja rakennusoikeus 5 522 k-m2. Kauppakirjan pääehdot ovat seuraavat: 1 Osakkeiden velaton kauppahinta on 993 960 euroa. Kauppahinta maksetaan kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä. Mikäli kiinteistöyhtiön omistaman tontin käyttötarkoitus muuttuu, rakennusoikeus nousee asemakaavan muutoksella, poikkeusluvalla tai rakennusluvalla 10 vuoden kuluessa kaupanteosta, ostaja maksaa myyjälle uuden tilanteen mukaisen käyvän arvon mukaan määräytyvää lisäkauppahintaa. Lisäkauppahinta maksetaan kahden (2) kuukauden kuluessa siitä, kun lisärakennusoikeuden tuottava päätös on tullut lainvoimaiseksi. Myöhemmin tapahtuvan käyttötarkoituksen muutoksen tai rakennusoikeuden noston hinnoittelusta sovitaan erikseen. Ostaja on velvollinen ilmoittamaan em. muutoksista myyjälle viipymättä. 2 Omistus- ja hallintaoikeus siirtyy ostajalle kauppakirjan allekirjoituksella. 3 Yhtiön tontti on vapaa rasituksista. 4 Ostaja vastaa siitä, että kolmen (3) vuoden kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta tontille rakennetaan ja otetaan käyttöön asemakaavaa noudattaen rakennettu rakennus, joka on kooltaan vähintään 3 865 k-m2. Jos rakentamisvelvollisuus laiminlyödään, ostaja maksaa viivästysajalta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 336 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 50 / 62 sopimussakkoa, jonka määrä on 1,67 % kauppahinnasta kuukaudessa. Sakkoa tulee maksaa kuitenkin enintään viideltä vuodelta. 5 Mikäli ostaja luovuttaa kiinteistöyhtiön osakkeet kolmannelle ennen rakentamisvelvoitteen täyttämistä ilman kaupungin suostumusta, ostaja sitoutuu maksamaan kaupungille sopimussakkoa kauppahinnan suuruisen määrän. 6 Myyjän tiedossa ei ole, että tontti olisi sillä harjoitetun toiminnan vuoksi tai muutoin pilaantunut tai että maaperässä olisi sellaisia jätteitä tai aineita, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Täytäntöönpanoon liittyviä ehtoja Ostaja valtuutetaan hakemaan kustannuksellaan tämän päätöksen perusteella rakennuslupaa. Rakentamista ei saa aloittaa ennen kuin kauppakirja on allekirjoitettu. Kauppakirja on allekirjoitettava viimeistään 31.5.2014, muuten tämä myyntipäätös raukeaa. Jos tontinluovutuspäätös raukeaa, kaupunki ei vastaa yritykselle aiheutuneista kustannuksista, haitasta tai vahingoista. Teknisen toimen johtaja valtuutetaan laatimaan ja allekirjoittamaan yksityiskohtaiset ehdot sisältävä kauppakirja. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 13 Kartta - Hakemus

Espoon kaupunki Pöytäkirja 336 Kaupunginhallitus 11.11.2013 Sivu 51 / 62 Selostus Tiedot tontista Koskelo I -asemakaava-alueella sijaitsevan 82. kaupunginosan (Perusmäki) korttelin 82001 tontin 3 asemakaavamerkintä on TKL-1 (Teollisuus-, varasto- tai liikerakennusten korttelialue), e=0,5. Tontille saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälätiloja. Tontin pinta-ala on 11 044 m2 ja rakennusoikeus 5 522 k-m2. Tontti on rakentamaton. Kunnallistekniikka on valmiina Koskelontiellä. Kohteesta tehdyn ilmakuvatarkastelun ja ympäristökeskuksen tietojen perusteella tontilla ei ole harjoitettu maaperää pilaavaa toimintaa. Yritystä koskevat tiedot Kiinteistön kehittämisprojektin toiminnasta vastuullisena tulisi olemaan PEAK GROUP / Interbau Oy ja omistajana NREP Finland WH 4 Oy:n perustamat kiinteistöosakeyhtiöt. Interbau Oy on erikoistunut kiinteistökokonaisuuksien kehittämiseen ja hallinnointiin sekä toimitilojen, erityisesti tuotanto- ja varastotilatyyppisten monitoimitilojen, välitystoimintaan. Yhtiön kotipaikka on Helsinki. Interbau Oy on toteuttanut useita toimitilahankkeita Espoo (mm. Kiinteistö Oy Muuralanportti (2008), Kiinteistö Oy Koskelo (2010) ja Kiinteistö Oy Koskelonkulma (2012). Hanketta koskevat tiedot Hakijat ovat suunnitelleet rakentavansa tontille kaksi rakennusta, joihin kumpaankin tulee noin 30 40 tilayksikköä. Näiden toteuttamismahdollisuuksista hakija on jo käynyt keskustelua