CRT NÄYTÖN VAAKAPOIKKEUTUS- ASTEEN PERIAATE H. Honkanen Kuvaputkinäytön vaakapoikkeutusaste on värähtelypiirin ja tehoasteen sekoitus. Lisäksi tahdistuksessa on käytettävä vaihelukittua silmukkaa ( PLL ) Linkki: PLL PERIAATTEELLINEN KYTKENTÄ: TOIMINNASTA: - C ja L muodostavat värähtelypiirin - Transistori ( Q ) toimii kytkimenä, jota ohjataan ohjausmuuntajan välityksellä - Induktanssiin ( L ) on koottu poikkeutuskelan ja juovapäätemuuntajan induktiiviset osat - Diodia ( D ) käytetään kytkintoimintaan, diodi johtaa, kun Uc menee negatiiviseksi Piirin toiminta: - Pyyhkäisyn keskellä transistori ohjataan johtavaksi - Virtalähteen ( U ) jännite vaikuttaa kelan ( L ) yli-> virta kasvaa lineaarisesti - Pyyhkäisyn lopussa transistori ohjataan johtamattomaksi, jolloin Ic loppuu
- Kelaan on varastoitunut energiaa, kondensaattorin yli vaikuttava jännite on nolla, piiri alkaa värähtelemään, energia siirtyy kelasta kondensaattoriin - Värähtelytaajuus on asetettu niin, että paluun aikana ehtii värähdellä puoli jaksoa - Tänä aikana syntyy usean sadan voltin jännitepulssi, jonka huipun kohdalla koko piirin energia on varastoitunut kondensaattorin sähkökenttään - Kondensaattorin jännitemuoto on siniaallon puolikas - Myös virta on siniaallon puolikas, mutta se on 90 jännitteen jäljessä ( Virta saa aikaan poikkeutuksen ) - Piiri pyrkisi jatkamaan värähtelyään, mutta kondensaattorin yli vaikuttavan jännitteen ( Uc ) muuttuessa negatiiviseksi avautuu diodi, mikä oikosulkee kondensaattorin ja vaimentaa värähtelyn - Kelassa oleva energia purkautuu nyt diodin ja kelan kautta takaisin virtalähteeseen. Purkautumisen aikana virta muuttuu lineaarisesti, koska kelan napojen välillä vaikuttaa virtalähteen jännite - Transistori ohjataan johtavaksi, jotta se on valmis johtamaan heti, kun kollektorin jännite muuttuu positiiviseksi Piirin toiminta jakaantuu täten kolmeen vaiheeseen: 1. Pyyhkäisyn loppuosan aikana transistori johtaa, kela ottaa virran virtalähteestä 2. Paluun aikana diodi ja transistori ovat johtamattomia. Piiri värähtelee. Värähtelyn vaikutuksesta positiivinen virta muuttuu suureksi negatiiviseksi virraksi. Tämä mahdollistaa elektronisuihkun nopean palauttamisen juovan alkuun. 3. Pyyhkäisyn alkuosan aikana diodi johtaa ja kelaan varastoitunut energia palautuu virtalähteeseen. - Virtalähteenä käytännön kytkennöissä toimii iso elektrolyyttikondensaattori, jonka jännite pidetään vakaana aktiivikytkennällä Kytkentä siirtää energiaa edestakaisin värähtelypiirin ja virtalähteen välillä. Ulkopuolista energiaa tarvitaan vain sen verran, kuin komponenttien häviöt kuluttavat. Kytkennän vioittuessa värähtelypiiri ei toimi oikein, joten ulkoisen energian tarve kasvaa. Komponentteja ei luonnollisestikaan ole mitoitettu toimimaan väärin, joten laitteen tehokomponentit ylikuormittuvat ( ja jokin niistä vioittuu ennemmin tai myöhemmin ) Monitaajuusnäytöissä ( PC monitorit ) täytyy pystyä muutamaan sekä poikkeutuksen nousunopeutta, että paluupulssin värähtelytaajuutta. - Poikkeutuksen nousunopeutta muutetaan virtalähteen jännitteellä - Värähtelytaajuutta muutetaan kondensaattorin arvoa muuttamalla. Tämä tapahtuu FET kytkimien avulla rinnankytkettävien kondensaattoreiden määrää muuttamalla. ( Esimerkkikuvassamme peruskondensaattori ja kolme kytkettävää kondensaattoria )
KÄYTÄNNÖN JUOVA-ASTE: - Periaatekuva, yhdistetty suurjännite- ja poikkeutusaste Toiminta: - Q, D ja C toimivat kuten aiemmassakin esimerkissämme - FBT on juovamuuntaja - L1 on muuntajan ensiökäämi - L2 on suurjännitekäämi - Varauspumpulla nostetaan suurjännite ( HV ) riittäväksi - R1 ja L5 on lineaarisuuden korjauspiiri - C2 on S-korjain - Poikkeutuskelat, Declection Coils, sijaitsevat kuvaputken kaulalla TYYNYKORJAUS ( PinCushion, E-W correction ): - Erillinen poikkeutusaste - Tyynykorjaus voidaan toteuttaa piirin tehoa muuttamalla suoraan piirin käyttöjännitteeseen - Yhdistetty suurjännite- ja poikkeutusaste - Tyynykorjaus toteutetaan säätämällä poikkeutuspiirin tehoa sen maapotentiaalia muuttamalla: S korjauksen ja Tyynykorjauksen tarve johtuu siitä, että elektronisuihkulla on eripituinen matka kuvapinnan eri osiin. Laidoille on pidempi matka, kuin keskelle:
Kuva ilman tyynykorjausta: Kuva ilman S-korjausta: Seuraavassa esitetty virtamuodot silloin, kun korjaimet ovat toiminnassa, ylläesitetyn kuvan numeroiduissa pisteissä. Huom: Ylläesitetyissä kuvissa kuvanmuoto ilman korjausta!! Tyynykorjattu virta S korjattu virta ( Muuttuu pystypaikan mukaan ) ( Muuttuu vaakapaikan mukaan ) Linkit: Analogi TV:n lohkokaavio
Monitorin lohkokaavio PLL Monitaajuusnäyttöjen tekniikka ja huolto