Keskisen perusopetusalueen kouluverkko Keskustelutilaisuuden ohjelma tiistai 3.12.2013 klo 18.00-19.30 klo 18.00 klo 18.10 klo 18.40 klo 19.00 klo 19.25 Tervetuloa, apulaispormestari Leena Kostiainen Alustus aiheeseen, suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Äänestys muutamasta kysymyksestä Evästyksiä jatkovalmisteluun / keskustelu Loppusanat, apulaispormestari Leena Kostiainen Tilaisuuden puheenjohtajana toimii kuntademokratian kehittämispäällikkö Antti Leskinen
Keskisen perusopetusalueen kouluverkon kokonaistarkastelu Keskustelutilaisuus 3.12.2013 Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tilaajaryhmä
Sammon koulu Sammon koulu
Palveluverkkotyö ja kaupunkistrategia Hyvinvointipalvelujen palveluverkon uudistaminen on nostettu esiin uudessa kaupunkistrategiassa Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki. o Tavoitteena: Keskustan ja aluekeskusten aseman vahvistaminen palvelukeskittyminä sekä sähköisten palvelujen lisääminen ovat tehostaneet palvelujen saavutettavuutta ja palveluverkkoa, mittarina palveluverkon uudistamistilanne. Kaupunkistrategiasta johdetussa Hyvinvointisuunnitelmassa tavoitteena on, että palveluverkkoa tehostetaan lähi-, alue- keskistetyt palvelujaon periaatteiden mukaisesti Toimenpiteenä on, että vuoden 2014 aikana tehdään hyvinvointipalvelujen palveluverkon kehittämissuunnitelma. Keskisen perusopetusalueen kouluverkon tarkastelu on osa hyvinvointipalvelujen palveluverkon kehittämissuunnitelman valmistelua. Myös muut perusopetusalueet (länsi, itä) mennään läpi. Palveluverkosta vastaa tilaajalautakunnat.
Palveluverkkotyö on jatkuvaa Hyvinvointipalveluissa kouluverkko ja päivähoitoverkko vaativat joustavuutta ja jatkuvaa tarkastelua Systemaattista kouluverkkotarkastelua on tehty vuodesta 2000 alkaen o kouluverkkoselvityksiä valmistunut 2000, 2001, 2004, 2006 ja 2010 Edellinen oppilaitosverkkotarkastelu valmistui alkuvuodesta 2010 o keskeisessä asemassa oli lukioverkon muutokset ja niiden vaikutukset peruskouluverkkoon Tesoman alueen kouluverkkotarkastelu 2011 (ml. lännen sisäliikuntahalli) Päivähoitoverkkoa tarkasteltu alueittain, kytkentöjä kouluverkkoon o o o Läntinen palvelualue Eteläisen ja Kaakkoisen palvelualueet Keskustan palvelualue (käynnissä)
Palveluverkon kehittämisen periaatteet on hyväksytty kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa 1.12.2008 (96 ) 1. Palveluverkkoa tarkastellaan kuntalaisen näkökulmasta. 2. Taataan palvelujen saavutettavuus ja alueellinen tasavertaisuus, jota tarkastellaan palvelualuejaon avulla. 3. Noudatetaan palvelujakoa lähi-, alue- ja keskitettyihin palveluihin. 4. Väestön kasvun, ikä- ja kaupunkirakenteen muutokset ja niistä aiheutuvat palvelutarpeiden muutoksien vaikutukset palveluverkkoon ennakoidaan ja otetaan huomioon. 5. Uusien asuinalueiden palveluverkosto suunnitellaan ottaen huomioon niiden vaikutukset koko kaupunkirakenteeseen. 6. Otetaan huomioon yksityinen palvelutuotanto. 7. Selvitetään seutuyhteistyön vaikutus palveluverkon kehittämiseen. 8. Taloudelliset resurssit ohjaavat osaltaan palveluverkon kehittämistä. Näin ollen palveluverkon kehittämistyössä on otettava huomioon tilojen tarkoituksenmukainen, tehokas ja monipuolinen käyttö.
Perusopetuksen palveluverkon suunnittelun periaatteita (lanula 25.2.2010) Palveluverkko sopeutetaan palvelutarpeisiin Perusopetuslain muutoksiin varautuminen Yhtenäisiä peruskouluja muodostetaan mahdollisuuksien mukaan Opetuksen laadun turvaaminen ja kehittäminen Pienemmille koululaisille turvataan lähipalvelu Esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä tuetaan Pienten lasten yksiköksi määritellään toimipisteet, joissa järjestetään esi- ja alkuopetusta (1-2 vuosiluokat) ja joissa voi olla myös päivähoitoa (lanula palvelustrategia 24.9.2009) Koulutilojen käyttöä tehostetaan; aamu- ja iltapäivätoiminta, harrastava iltapäivätoiminta, ulkopuolinen käyttö 16.3.2012
Miksi tarvitaan keskisen alueen kokonaisselvitys? Alueen oppilasmäärät / koulujen tilatarpeet o joissakin kouluissa tila-ahtautta, toisaalla tilaväljyyttä o esiopetusta kouluille /pienten lasten yksiköt Oppilaiden ohjauksessa muutoksia o Atala/Juhannuskylä, Järvensivulta 5. luokalle Sampoon syksystä 2015, Koivisto/Hatanpää Tampereen normaalikoulun koulutilojen riittävyys, oppilaiden ohjaus Erityiskoulujen tulevaisuus / lähikoulut Hervanta ja Vuores o riittääkö oppilaspohja kahdelle erilliselle yläkoululle Hervannassa o Vuoreksen alueen rakentuminen, yläkoulun tilat kaikilta osin valmiit aikaisintaan 2017 Peltolammin alueen kokonaiskehittäminen / koulun sijoituspaikka
Keskisen alueen väestösuunnitteet (KH suja 12.3.2012) Keskustan alueet kasvua lähinnä Itäisen Keskustan alueella, jonne sijoittuu mm. Ranta- Tampellan alue, koululaisten määrän ennakoidaan kasvavan myös jonkin verran Kaleva- Järvensivun alueella, joka selittynee Kalevan alueen täydennysrakentamisella Hatanpään Härmälän alueet suunnitteen mukaan koululaisten määrä kasvaa jonkin verran Peltolammi Multisillan alueet koululaisten määrä on melko vakaa, oletettavasti kasvua alakouluikäisten määrässä 2020 luvulla Hervanta Hallila alueella ennustetaan varsinkin alakouluikäisten määrän kasvua, joka selittynee Etelä-Hervannan täydennysrakentamisella Vuores uusi asuinalue
1400 Lasten ja nuorten määrä Vuoreksen suunnitealueella 2010 2030 Tampereen oma suunnite 1200 1000 800 600 400 200 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 0-2 8 19 42 129 237 301 355 375 388 406 391 358 328 309 291 273 259 246 237 231 228 3-5 10 21 44 147 295 425 535 580 592 593 561 501 437 381 338 311 292 274 258 244 232 6 3 5 17 37 79 124 170 202 229 239 229 211 186 163 142 122 108 101 95 89 84 7-12 6 22 51 155 311 474 654 826 997 1168 1293 1353 1355 1312 1230 1120 996 879 773 688 621 13-15 1 4 13 51 104 151 202 244 287 338 381 426 477 539 599 646 666 652 611 554 491 16-18 1 5 15 50 100 142 184 214 240 273 297 317 342 371 412 460 521 579 624 643 631 Lähde: Tilastokeskus, oma suunnite 13 6.3.2012
Työpajojen koosteet
Työpajatyöskentely Kolme työpajaa rehtorit ja yhteistyökumppanit, kaikkien koulujen rehtorit mukana, noin 30 henkilöä vanhempainyhdistykset, noin 25 henkilöä oppilaskunnat, noin 20 henkilöä Työpajoissa työskentely edennyt seuraavasti: 1. Neljä pääosin koulupoluittain koottua ryhmää: Juhannuskylä, Sampo, Hatanpää ja Hervanta. 2. Learning cafe työskentely; ryhmät siirtyvät jatkotyöstämään toisten ryhmien tuotoksia 3. Paluu omiin ryhmiin, tutustuminen aikaansaannoksiin ja loppuyhteenvedon tekeminen. 4. Tuotosten purku. Seuraavassa kooste kolmen työpajan annista.
Juhannuskylän koulupolku (Juhannuskylä, Tammela ja Saukonpuisto) Vanhempainyhdistykset Käsitelty aihe Tilat/kiinteistöt Opetussuunnitelmalliset painotukset Rehtorit Koulupolun koulujen tilat täynnä Siirtokelpoisia tiloja Johanneksen tontille Ops. painotusten aloituspaikkamää rien vähentäminen Oman oppilaspohjan vahvistaminen Johanneksen koulun tontille piharakennus esiopetuksen ja aamuja iltapäiväkerhojen tarpeisiin. Laadukasta opspainotusta tarvitaan /painotuksia tulee hajauttaa Montessoriopetusta yläluokille Oppilaskunnat Koulupihojen merkitys suuri, erityisesti alakouluissa Painotukset hyvä juttu/painotuksia lähikouluhin kolmasluokkalainen osaa kulkea bussilla Erityiskoulut Saukonpuistoon yleisopetusta Saukonpuiston ja Sairaalakoulun yhteistyö Saukonpuiston ja Tammelan koulujen yhteistyön kehittäminen
Sammon koulupolku (Sampo, Puistokoulut (Liisanpuisto & Kalevanpuisto), Kissanmaa ja Järvensivu) Käsitelty aihe Rehtorit Vanhempainyhd. Oppilaskunnat Oppilaan ohjaus Esi ja alkuopetuksen yhteistyö Järvensivun Messukylän, Kissanmaan Takahuhdin rajapintojen tarkastelu Alueella joudutaan osittain ohjaamaan oppilaita myös Juhannuskylän koulupolulle (Kissanmaalta Tammelaan) Yhteistyö toimii hyvin koulupolulla. Eskareiden tulisi tietää minne menevät ensimmäiselle luokalle. Koulumatkan turvallisuus tärkeä. Turvallisuus tärkeää, bussilla voisi kulkea turvallisesti kolmannelta luokalta lähtien. Koulumatkan tulee olla sopivan pituinen. Eskareiden olo koulussa koetaan hyväksi.
Sammon koulupolku (Sampo, Puistokoulut (Liisanpuisto & Kalevanpuisto), Kissanmaa ja Järvensivu) Käsitelty aihe Rehtorit Vanhempainyhd. Oppilaskunnat Yleisopetuksen ja erityisopetuksen yhteistyö Kriittinen kysymys: mikä on oikea yleisopetuksen ja erityisopetuksen oppilasmäärien suhde, jotta kokonaisuus toimiva. Tilojen joustava käyttö eri koulujen välillä. Kalevanpuiston kiinteistön hyödyntäminen varhaiskasvatuksen käyttöön. Integraatiota pidettiin hyvänä ajatuksena. Yleisopetuksen painotuksia voisi sijaita myös Liisanpuistossa esim. kuvataide. Liisanpuisto jatkaisi erityiskouluna. Yleisja erityisopetuksen rinnakkaiselo koettiin hyvänä, toisaalta huolta yleisopetuksen oppilaiden käyttäytymisestä.
Sammon koulupolku (Sampo, Puistokoulut (Liisanpuisto & Kalevanpuisto), Kissanmaa ja Järvensivu) Käsitelty aihe Rehtorit Vanhempainyhd. Oppilaskunnat Järvensivun koulu Pienten lasten yksikköä tarvitaan turvallisen koulureitin turvaamiseksi. Päivähoitoa yksikköön. Siirtyminen kolmannelta luokalta muualle. Järvensivulta kulkuyhteydet Sampoon huonot. Järvensivussa vuosiluokkien 1 6 koulu. Yläkouluun Sampoon tai/ja Hervantaan. Remontin aikana bussilla Hervantaan/Vuorekseen tai siirtokelpoiset tilat. Siirtyminen Sampoon viidennelle luokalle ei tunnu mukavalta. Koulu kaipaa peruskorjausta. Remontin ajaksi voisi siirtyä Messukylään, Norssiin tai Sampoon. Siirtokelpoiset tilat koettiin huonoksi, koska remontti voisi häiritä ja välituntitila pienenisi.
Hatanpään koulupolku (Härmälä, Peltolammi, Multisilta, Koivisto, Norssi ja Hatanpää) Käsitelty aihe Rehtorit Vanhempainyhdistykset Oppilaskunnat Härmälän koulu Esi ja alkuopetuksen yhteistyö Koulu täynnä, 5 6 luokkalaiset mahd. Hatanpäälle, oppilaita voidaan ohjata myös Peltolammille Härmälän ja Hatanpään kouluista yhtenäiskoulu Alueen kaikki koulut ovat mukana joustavassa esi ja alkuopetuksen toimintamallissa. Esiopetus tarvitsee lisätiloja mm. Härmälässä, Koivistonkylässä. Härmälänrannan rakentuminen, tilojen riittävyys? Koulua voisi laajentaa pihaalueelle, tehdä Pirkkalan kanssa yhteistyötä uuden koulun tai Härmälän satelliitin saamiseksi. Hatanpäälle vasta seiskalle. Kaikissa kouluissa eskareita, yhteistyö toimii hyvin. Koulun tilat sopivat. Jos tarvitaan lisätilaa, koulua voidaan korottaa yhdellä kerroksella. Koulun piha pieni ja ankea. Jos alueen koulut täynnä, hyvä vaihtoehto on se, että päivähoito, esiopetus ja luokat 1 2 toimisivat samassa rakennuksessa.
Hatanpään koulupolku (Härmälä, Peltolammi, Multisilta, Koivisto, Norssi ja Hatanpää) Käsitelty aihe Rehtorit Vanhempainyhdistykset Oppilaskunnat Peltolammin koulu Multisillan koulusta voidaan luopua, oppilaat Peltolammille. Koulussa on tilaa ja se sijaitsee lähellä, myös pihaalueet koettiin hyviksi valaistusta lukuun ottamatta. Myös eskarit koululla plussaa. Koulun sijainnin osalta mielipiteet jakautuivat. Osa piti uuden koulun sijaintia nykyistä parempana, toisten mielestä vanhassakaan paikassa ei ole mitään vikaa. Uusi paikka voisi tuoda muitakin palveluja sen läheisyyteen. Koulun sijainnin osalta mielipiteet jakautuivat. Yhtäältä uuden koulun lähelle voisi tulla muita myös palveluja, myös sijainti keskeisempi. Vanha koulun sijainti nähtiin turvallisempana, ei isoja teitä.
Hatanpään koulupolku (Härmälä, Peltolammi, Multisilta, Koivisto, Norssi ja Hatanpää) Käsitelty aihe Rehtorit Vanhempainyhdistykset Oppilaskunnat Koulutilat Koulupolku Koiviston koulu on täynnä. Myös esiopetus ja päivähoito ovat tukossa Koivistonkylässä, pienten lasten yksikkö alueella voisi ratkaista tilaongelman. Koiviston ja Normaalikoulun tilojen riittävyys. Esitettiin mm. Normaalikoululle lisätilaa. Jos Hallilasta tehtäisiin vuosiluokkien 1 6 koulu, Normaali koulu ei tarvitsi lisätilaa. Härmälän ja Peltolammin osalta koulupolku on selkeä, Koiviston kahden koulupolun malli ja Hallilan koulupolun vaihtelut luovat epävarmuutta. Koivistosta Norssiin, pääsee samaan kouluun kuin kaverit ja sisarukset.
Hervannan koulupolut (Etelä-Hervanta, Kisapuisto, Pohjois-Hervanta, Kanjoni, Hallila ja Vuores) Käsitelty aihe Rehtorit Vanhempainyhd. Oppilaskunnat Hervannan yhtenäiskoulut, riittääkö oppilaspohja kahdelle yläkoululle Pienten lasten koulu Nykyiset yläkoulut säilytettävä, otettava huomioon alueen ennustettu kasvu. Kanjonista pienten lasten koulu ja tilaa päivähoidolle. Musiikkipainotus 3. luokalta Pohjois Hervantaan. Kaksi yläkoulua tarvitaan, laaja alue, koulujen koot hyvät. Hervannasta ei pidä ohjata Vuorekseen. Koulujen välistä yhteistyötä lisättävä esim. kielitarjontaa yhdessä. Kanjonista pienten lasten yksikkö 0 4 luokat ja päivähoitoa, sama ryhmä jatkaa 5:lle Pohj. Hervantaan. Kanjoni ja Pohj. Hervanta voidaan yhdistää. Molemmilla yht.kouluilla satelliitit (Kisapuisto ja Kanjoni). Säilytettävä nykyiset yhtenäiskoulut. Koulutiloja voi käyttää yhdessä esim. Pohjois Hervannan uusittuja aineopetusiloja. Kanjonista voi tehdä pienten lasten koulun. Paras siirtyminen P H:aan 3:lle luokalle. Kanjonista vapatuvat tilat Hervannan koulujen HIPtoiminnalle. Pihojen kehittäminen.
Hervannan koulupolut (Etelä-Hervanta, Kisapuisto, Pohjois-Hervanta, Kanjoni, Hallila ja Vuores) Käsitelty aihe Rehtorit Vanhempainyhd. Oppilaskunnat Hallila, Kanjonin koulun toinen toimipiste, koulupolku 5:lle Normaalikouluun Esiopetus kouluilla Jos Normaalikoulu täynnä, voidaan Hallila palauttaa Hervannan koulupolulle, Pohjois Hervantaan 5:lle. Esi ja alkuopetuksen toimintamalli toimii, vaikkei aina saman katon alla. Hallilasta Normaalikouluun. Hallila ei saa olla heittopussi. Hallila 0 6 luokkien kouluksi, Lukonmäestä ohjaus Hallilaan, jonkin verran myös Veisun/Koivistonkylän suunnasta, helpottaa Messukylää ja Koiviston koulua. Hallilan koulupolku voisi mennä myös Vuorekseen. Tärkeintä, että yhteistyö toimii. Osa kannatti kouluille sijoittamista, osa ei. Tärkeää, että esiopetusryhmä siirtyy yhtenä ryhmänä 1:lle. ei kommentteja Esiopetus kouluihin. Omakohtaiset kokemukset puolsivat kouluun sijoittamista.
Hervannan koulupolut (Etelä-Hervanta, Kisapuisto, Pohjois-Hervanta, Kanjoni, Hallila ja Vuores) Käsitelty aihe Rehtorit Vanhempainyhd. Oppilaskunnat Hervannan koulujen perusparannukset Koulut kaipaavat perusparannusta, kohennusta Pohjois Hervannan koululle kaivataan remonttia Vuores Tilojen hyödyntäminen Hervannan koulujen perusparannuksen aikana väistötiloina. Koululle voisi sijoittua lähikirjasto. Vuoreksen yläkoulun rakentamista voidaan lykätä niin kauan kuin Hervannan kouluissa on tilaa tarjolla. Jos Vuorekseen tulee jokin houkutteleva painotus, voisi ajatella yläkoulun käyntiä Hervannasta. Koulumatkat Tärkeää turvalliset koulumatkat koulupolkuja suunniteltaessa. Koulut lähellä, pitkät matkat lisäävät onnettomuusriskiä. Yläkoulut voivat olla kauempanakin.
Valmisteluaikataulu Tietojen keruu Materiaalin keruu mm. oppilasmäärät, trenditiedot, väestösuunnitteet ym Rehtorityöpaja 25.9.2013 Lasten ja nuorten palvelujen ja vanhempien yhteistyöpalaveri 31.10.2013 Koulujen vanhempainyhdistysten työpaja 12.11.2013 Oppilaskuntien työpaja 13.11.2013 Keskustelutilaisuus 3.12.2013 Kysely 21.11. 10.12.2013 Valmistelu Saadun palautteen läpikäynti Esityksen valmistelu, kommentointikierrokset Esitys Esitys lasten ja nuorten palvelujen lautakunnalle 4/2014 Lanula Työn aloituksen esittely 10/2013 Kooste saadusta palautteesta 1/2014 Esityksen käsittely 4/2014
Äänestykset
1. Peltolammin koulu Punainen Nykyinen koulurakennus peruskorjataan Vihreä Rakennetaan uusi koulu uuteen paikkaan
2. Järvensivun koulu Punainen Järvensivun koulusta voidaan luopua Vihreä Järvensivun koulu tarvitaan jatkossakin
2. Järvensivun koulun käyttö tulevaisuudessa Punainen Pienten lasten yksikkö, päivähoitoa + esiopetus + alkuopetus (1-2 luokat) Vihreä Päivähoitoa + esiopetus + vuosiluokat 1-4 Lisäkysymys Vihreä Päivähoitoa + esiopetus + vuosiluokat 1-4 Punainen Esiopetus + vuosiluokat 1-6
3.1Hallilan koulu tulevaisuudessa Punainen Esiopetus ja 1-4 luokat eli nykyinen malli Vihreä Esiopetus ja 1-6 luokat 3.2 Hallilan koulupolku Punainen Normaalikoulu Vihreä Pohjois-Hervanta
4. Opetussuunnitelmalliset painotukset Punainen Osa painotuksista kannattaa keskittää keskustan kouluihin nykymallin mukaisesti Vihreä Painotuksia pitää tarjota lähialueilla
Kysely on auki 10.12. asti Kyselyyn pääsee Valma-valmistelufoorumin sivulta http://valma.tampere.fi/selaus tai suoraan seuraavalla linkillä https://palvelut2.tampere.fi/e3/lomakkeet/7509/lomake.html Materiaalit luettavissa osoitteessa www.tampere.fi/keskisenalueenkouluverkko Kommentteja sisko.hiltunen@tampere.fi aila.salmelin@tampere.fi monika.sola@tampere.fi