Osallisuus Oikeudenmukaisuus Oikea-aikaisuus Osaaminen Yhteistyö VAKKA-SUOMEN LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA 2009 2013 Toteutumaraportti 2009 2013/18.6.14
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. TOTEUTUMINEN 2.1. Yhteistyön toteutuminen 2.2. Seurantasuunnitelman toteutuminen 3. ASUKKAIDEN HYVINVOINNIN TILA SUUNNITELMAKAUDELLA 4. LASTENSUOJELUN TARVE KUNNISSA VUOSINA 2009-2013 5. KESKEISET KEHITTÄMISKOHTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN VUOSINA 2009 2013 5.1. Hyvä lapsuus ja hyvän lapsiperheiden arjen turvaaminen 5.2. Palveluiden järjestäminen yhteistyössä 5.3. Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö 5.4. Verkostomainen palvelurakenne 6. PALVELUT VAKKA-SUOMESSA 6.1. Lastensuojelun palvelut 6.2. Lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut 7. SUUNNITELMAKAUDEN JATKO 1 2 2 3 4 5 8 9 10 11 12 13 13 13 14 Liite 1. Lastensuojelun tarve kunnissa vuosina 2009 2013 Liite 2. Lastensuojelun strateginen suunta 2009-2013 Liite 3. Lastensuojelun prosessikuvaukset
3 1. JOHDANTO Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuli voimaan 1.1.2008 alkaen. Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lain voimaantulon jälkeen lakiin on tehty useita muutoksia ja täsmennyksiä v. 2010, jolloin lisättiin säädökset mm. ehkäisevästä lastensuojelusta (3 a ), täsmennettiin lastensuojelutoimenpiteistä päättävän viranhaltijan toimivaltaa ja pätevyyttä (13 ) sekä lapsen sijoittamista vankilan perheosastolle (13a ) ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän nimeämistä (13b ), viranomaisten ilmoitusvelvollisuudesta (25 ), mahdollisuudesta tehdä pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi (25a ), rekisterin pitämisestä (25b ), viranomaisen ilmoitusvelvollisuudesta ja salassa pidettävien tietojen antamisesta poliisille (25d ). Vakka-Suomen kunnissa laadittiin yhdessä lastensuojelulain 12 :n mukainen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä ja lastensuojelun järjestämistä ja kehittämistä koskeva suunnitelma, joka hyväksyttiin kunkin kunnan kunnanvaltuustossa v. 2009. Suunnitelma on ollut voimassa ajalla 2009 2013. Suunnitelma on otettu huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelma sisälsi suunnittelukaudelta seuraavat tiedot: Lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvoinnin tila Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät sekä ongelmia ehkäisevät toimet ja palvelut Lastensuojelun tarve kunnassa Lastensuojeluun varattavat voimavarat Lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä oleva lastensuojelun palvelujärjestelmä Yhteistyön järjestäminen eri viranomaisten välillä Yhteistyö lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä Suunnitelman toteuttaminen ja seuranta Suunnitelman toteuttamista ja seurantaa varten Vakka-Suomeen perustettiin seutukunnallinen lapsiasiainneuvosto, joka on kokoontunut 2-4 kertaa vuodessa. Neuvostossa on edustajat sosiaalityöstä, perusterveydenhuollosta, perhetyöstä, koulutoimesta, nuorisotoimesta, lasten psykiatriasta, kulttuuritoimesta, vapaa-aikatoimesta, poliisista ja seurakunnasta. Lisäksi Vakka-Suomen sosiaalijohtajat ovat osallistuneet kokouksiin. Seurantaraportti on tehty kerran vuodessa ajalla 1.7. - 30.6. Nyt käsitellään suunnitelmakaudelta 2009 2013 tehtyä toteutumaraporttia, joka on kooste aikaisemmista toteutumaraporteista ja jossa tiedot on kerätty ajalta 1.1.2009-31.12.2013 (liite 1). Raportti käsittelee suunnitelman toteutumista ja seurantaa, lapsiasianneuvoston arviota asukkaiden hyvinvoinnin tilasta ja lastensuojelun tarvetta kunnissa. Raportissa käydään läpi keskeiset kehittämiskohteet ja niiden toteutuminen vuosien 2009-2013 osalta. Palvelujen nykytilan kuvauksessa käydään läpi seudun johtavilta viranhaltijoilta kerättyä analyysia suunnitelmakauden muutoksista.
4 2. TOTEUTUMINEN 2.1. Yhteistyön toteutuminen Asiakkaiden palveluiden kehittäminen on ollut eri hallintokuntien yhteistyön keskiössä, erityisesti varhaisen puuttumisen toimintamalleja on kehitetty niin, että ne vastaisivat asiakkaiden palvelutarvetta. Vakka-Suomen alueella on panostettu lapsiperheiden palveluihin mm. perustamalla uusia virkoja ja työsuhteita kuten erityissosiaalityöntekijä (Laitila) ja sosiaalityöntekijä (yhteinen Kustavi-Taivassalo) sekä perhetyöntekijä (Pyhäranta). Lisäksi on lisätty ja laajennettu lapsiperheille suunnattuja palveluita aloittamalla lapsiperheiden kotipalvelu ja perustamalla nuorisofoorumi sekä lastenparlamentti. Henkilöstöresursseja on saatu alueelle lisää, mutta edelleen on kiinnitettävä huomiota työn organisointiin ja resursseihin. Ennaltaehkäisevien palveluiden vaikutus tulee näkymään vasta vuosien jälkeen. Huomioitavaa on, että ennaltaehkäisevän työn vahvistaminen vaatii kuntapäättäjien ja viranhaltijoiden pitkäjänteistä yhteistyötä. Vakka-suomen sosiaalipalvelut on tehnyt suunnitelmakaudella tiivistä yhteistyötä, vaikka kuntien henkilöstössä sekä sosiaalijohdossa on tapahtunut henkilövaihdoksia. Suunnitelmakaudella vuosina 2009 2013 on vaihtunut kunnan johtava sosiaalitoimen viranhaltija Pyhärannassa 6 kertaa ja Vehmaalla 5 kertaa sekä lisäksi Uudessakaupungissa ja Taivassalossa johtava viranhaltija on vaihtunut eläkkeelle siirtymisen myötä. Lisäksi sosiaalityöntekijän virkoihin on ollut vaikeuksia saada päteviä ja pysyviä työntekijöitä. Tästä huolimatta kuntien yhteistyönä on kuvattu lastensuojelun prosessit (liite 3) ja näistä on järjestetty henkilökunnalle yhteisiä koulutuksia. Viikonlopun ja arkipyhien sosiaalipäivystys on toteutettu Vakka-Suomen omana toimintana kuntien yhteisesti tekemän sopimuksen mukaisesti ja toiminta on sujunut hyvin. Vakka-Suomessa on aloitettu neuvottelut yhteisen päivystyksen järjestämisestä alueellisesti myös arki-iltoina virka-ajan ulkopuolella. Yhteistoiminta-alueella jokaisessa kunnassa toimii lasten kuntoutustyöryhmä, johon osallistuvat lastenneuvolan terveydenhoitajat ja lääkärit, puhe- ja toimintaterapeutit, terveyskeskuspsykologi ja perheneuvolan työntekijät. Myös päivähoito osallistuu kaikissa muissa kunnissa paitsi Uudessakaupungissa. Työryhmässä käsitellään lapsen kehitykseen, kasvatukseen ja sosiaaliseen ympäristöön liittyviä asioita. Lapsen huoltajalta pyydetään kirjallinen lupa asioiden käsittelyyn. Valtioneuvoston asetuksen 338/2011 mukaisesti kaikille 4-vuotiaille lapsille järjestetään laaja terveystarkastus, johon pyydetään päivähoidon arvio lapsen kehityksestä ja hyvinvoinnista. Neuvolan perhetyö on osa äitiys- ja lastenneuvolatoimintaa. Neuvolan perhetyöntekijä tekee tiivistä yhteistyötä kuntien lastensuojelun perhetyön kanssa, jotta perheiden kanssa työskentelee oikea taho ja vältetään mahdolliset päällekkäisyydet. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto osallistuu oppilas- ja opiskelijahuoltotyöryhmien työskentelyyn. Koululaisten laajoja terveystarkastuksia varten tehdään yhteistyötä opettajien kanssa lapsen vanhempien luvalla.
5 Varhaisen tuen mallit on otettu käyttöön Uudessakaupungissa, Laitilassa, Pyhärannassa ja Vehmaalla sekä Kustavi-Taivassalossa. Varhaisen puuttumisen malli on osa ehkäisevää lastensuojelua. Malli toteutetaan lastensuojelun ja nuoriso- ja liikuntatoimen sekä koulujen yhteistyönä. Tavoitteena on varhainen puuttuminen ja oikea-aikainen tuki. Ehkäisevän lastensuojelun tavoitteet varhaisen puuttumisen toimintamallissa ovat lisätä nuoren itsenäistä ymmärrystä: * omien valintojen vaikutuksesta nykyhetkeen sekä tulevaisuuteen * oman elämän riskeistä, voimavaroista ja oikeuksista. Uudessakaupungissa toiminta on käynnistetty vuoden 2012 alussa sosiaalityön hankkeen ja nuorisotyön yhteistyönä. Yhteistyöhön on saatu mukaan myös koulut. Toiminnan kehittäminen jatkuu. Kustavissa, Taivassalossa, Pyhärannassa ja Vehmaalla on kuntakohtaiset toimintamallit. Kuvio 1. Varhaisen puuttumisen toimintamallin prosessi Uudessakaupungissa 1. 2. Ls-ilmoitus/ Ajan sopiminen Työntekijät 3. Aloituspalaveri 4. 5. Nuoren Päätöspalaveri/ jatkosta Kirjallinen yhteenveto Nuori+vanhemmat Nuorisokur./ohj.+ Sos.ohj./Koulukur. Nuori+vanhemmat Nuorisokur./ohj.+ Sos.ohj./Koulukur. Jatkotoimenpiteet 2.2. Seurantasuunnitelman toteutuminen Lastensuojelusuunnitelman toteutumaraportissa vuosille 2009 2013 käytetään hyväksi aikaisempien vuosien toteutumaraportteihin kerättyjä seurantatietoja. Lastensuojelun suunnitelman toteutumista on seurattu vuosittain ja aikaisemmat toteutumaraportit ovat ajalta 1.7.2009 30.6.2010 (toteutumaraportti syyskuu 2010), 1.7.2010 30.6.2011 (toteutumaraportti kesäkuu 2011), 1.7.2011 30.6.2012 (toteutumaraportti kesäkuu 2012) ja 1.1.2013 31.12.2013 (toteutumaraportti joulukuu 2013). Ajalta 1.7.2012 30.6.2013 ei enää erikseen ole tehty toteutumaraporttia, koska vuosille 2009 2013 tehdyn lastensuojelun suunnitelman suunnitelmakausi oli päättymässä ja toteutumatiedot kerättiin vuoden 2013 loppuun asti. Näitä kerättyjä tietoja lastensuojelun ja ennaltaehkäisevien palvelujen tilanteesta on käsitelty kerran vuodessa kuntien sosiaalilautakunnissa. Näiden seurantaraporttien lisäksi tehdään tarkempi seuranta kerran valtuustokaudessa (joka 4. vuosi). Tähän koko suunnitelmakaudelta tehtävään toteutumaraporttiin kootaan yllämainitut tiedot ajalta 2009 2013 ja se käsitellään myös kuntien valtuustoissa. Tarkemmista kunnittain seurattavista tiedoista sekä tarkemmasta
seurannan toteuttamistavasta sovitaan sosiaalijohdon kokouksessa. Seurannassa on käytetty myös lapsiasiainneuvoston jäsenten arviota asukkaiden hyvinvoinnin tilasta. 6
7 3. ASUKKAIDEN HYVINVOINNIN TILA SUUNNITELMAKAUDELLA Vakka-Suomen alueella väestön määrä on laskenut suunnitelmakaudella kaikissa kunnissa, vaikka Kustavissa ja Laitilassa väestön määrä on hieman kasvanut vuosina 2011 2012. Lapsiperheiden määrä on vähentynyt kaikissa muissa Vakka-Suomen alueen kunnissa paitsi Laitilassa, jossa on suhteellisesti enemmän lapsiperheitä kuin muissa kunnissa. Yksinhuoltajaperheitä puolestaan on eniten Kustavissa ja Taivassalossa ja vähiten Pyhärannassa. Taloudellinen taantuma on kohdistunut Vakka-Suomeen rajusti, mistä johtuen työttömyys, köyhyys ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Toimeentulotukea saaneiden asukkaiden suhteellinen osuus on kuitenkin pienempi Vakka-Suomessa kuin Varsinais-Suomessa ja koko maassa ja toimeentulotukimenot asukasta kohti ovat myös pienemmät. Syynä tähän arvioidaan olevan kuntien maaseutumaisuus, mikä lisää sosiaalista painetta ja leimautumisen pelkoa. Keski- ja korkea-asteen koulutuksen saaneiden määrä on lisääntynyt kaikissa kunnissa suunnitelmakaudella. Vaikka koulupudokkaiden määrä on ollut rajussa laskussa, eivät muut syrjäytymistä aiheuttavat tekijät ole vähentyneet. Päinvastoin päihteidenkäyttö, rikollisuus ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet nuorilla. Näillä ns. väliinputoajilla on useita ongelmia, minkä vuoksi KASTE hankkeen pilotit (Perhetukikeskus pilotti ja Länsi 2012 ja 2013 Vakka-Suomen -pilotit) ovat kohdistuneet lapsiin, nuoriin ja perheisiin, koska ehkäisevien palveluiden tarve on suuri ja kuntien resurssipula valtava. Lapset, nuoret ja lapsiperheet tarvitsevat panostusta sekä erityistä työtä tuekseen ja juuri siihen KASTE hankkeen pilotit oli suunnattu. Positiivista on ollut se, että Vakka-Suomessa panostettiin oikeisiin teemoihin ja ikäryhmiin hankkeiden avulla. Seudullinen perhetukikeskus hanke selvitti koko seudun lapsiperheiden erityispalveluiden tarvetta. Nuorille suunnattu Nuorisoperhetyöllä päihteitä vastaan hanke tuki nuorten päihteettömyyttä. Ja Ytyä hanke puuttui vakkasuomalaisten heikentyneeseen taloudelliseen tilanteeseen ja auttoi mm. velkajärjestelyasioissa. Lastensuojelun tarve ja lastensuojelun piirissä olevien asiakkaitten määrä on kasvanut kaikissa Vakka-Suomen kunnissa. Vaikka lastensuojeluilmoitusten määrä on kääntynyt pienoiseen laskuun vuoden 2012 alkupuolella, on lastensuojelun tarve lisääntynyt.
8 4. LASTENSUOJELUN TARVE KUNNISSA VUOSINA 2009-2013 Vakka-Suomen lastensuojelua kuvaavia lukuja vuosilta 2009-2013 on esitetty liitteessä 1. Lastensuojelun tarve ja lastensuojelun piirissä olevien asiakkaitten määrä on kasvanut kaikissa Vakka-Suomen kunnissa selkeästi Uudenkaupungin kaupunkia lukuun ottamatta. Vakka-Suomen kuntien alueella lastensuojeluilmoitusten lukumäärä ja ilmoituksen kohteena olevien lasten lukumäärä on kasvanut vuosittain. Poikkeuksena on vuosi 2012, jolloin lastensuojeluilmoitusten määrä väheni kaikissa muissa kunnissa paitsi Kustavissa ja Taivassalossa. Pienissä kunnissa vuosittaiset vaihtelut ovat suurempia kuin isommissa kunnissa. Vakka-Suomen alueen pienissä kunnissa ilmoitusten lukumäärä on vaihdellut vuosittain suurestikin ja siihen on vaikuttanut osaltaan kuntien henkilöstömäärä ja henkilöstön vaihtuvuus. Jos sosiaalitoimistossa työntekijät vaihtuvat ja toimitaan vajaalla henkilöstömäärällä, eivät yhteistyötahot, kuten päivähoito tai koulutoimi, välttämättä tee lastensuojeluilmoituksia niin paljon ja yhteyttä otetaan vain välttämättömissä tapauksissa. Lastensuojeluilmoitusten lukumäärään vaikuttaa myös satunnaisvaihtelu, esim. nuorisojoukko, josta tulee yhdellä kerralla useita ilmoituksia. Toisaalta lastensuojelun tarpeessa olevien lasten ja nuorten tilanteet ovat monimutkaistuneet ja ne vaativat entistä laaja-alaisempaa asian hoitoa. Myös avio- ja avoerojen seurauksena olevien huoltoriitojen määrän lisääntyminen näkyy lastensuojelussa, sillä vaikeissa huoltoriidoissa valitettavan usein alkaa myös lastensuojelun asiakkuus. Valmistuneiden lastensuojelutarpeen selvitysten lukumäärä on kaikissa kunnissa paljon pienempi kuin tehtyjen lastensuojeluilmoitusten määrä. Tämä johtuu siitä, että kaikista lastensuojeluilmoituksista ei välttämättä tarvitse tehdä lastensuojelutarpeen selvitystä. Toisaalta samasta lapsesta voidaan tehdä useita ilmoituksia ja kaikki viranomaiset ovat velvollisia tekemään lastensuojeluilmoituksen, vaikka lapsesta on jo tehty ilmoitus ja vaikka lapsi jo on lastensuojelun asiakkaana. Tehtyjen lastensuojelutarpeen selvitysten lukumäärä viittaa siihen, että ilmoituksia on tullut uusista, ei asiakkaina olevista lapsista ja nuorista. Lastensuojelun avohuollon palvelujen piirissä olevien lasten lukumäärä on lisääntynyt suunnitelmakaudella vuodesta 2009 vuoteen 2013 Laitilassa ja Taivassalossa, Uudessakaupungissa lasten lukumäärä on selkeästi vähentynyt ja muissa kunnissa pysynyt samansuuruisena. Lasten lukumäärä ja sen vaihtelu kertoo avohuollon palvelujen käytöstä ja palvelujen tarjonnasta eri kunnissa. Toisaalta vajaalla henkilöstömäärällä saattaa osa asiakkaista jäädä pitkäksikin aikaa tilastoihin asiakkuutena, vaikka aktiivisia avohuollon tukitoimia ei olekaan käytettävissä, koska aikaa ja resursseja ei riitä asiakassuunnitelmien tarkastamiseen määrärajassa. Lisäksi osa avohuollon asiakkaista on saattanut täyttää 18 vuotta, eikä asiakkuutta ole heti päätetty. Avohuollossa olevien asiakasmäärä myötäilee muun maan keskiarvoa. Lastensuojelun tarve on kohdistunut varsinkin suunnitelmakauden loppupuolella nuoriin yläkouluikäisiin lapsiin, mikä johtuu osittain vanhemmuuden puutteista sekä nuorten päihde- ja mielenterveysongelmista ja osittain psykiatrisen hoidon toimimattomuudesta. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia on lukumääräisesti eniten Uudessakaupungissa ja suhteellisesti eniten Vehmaalla. Kustavissa ja Pyhärannassa ei ole yhtään sijoitusta tai sijoitettuna on alle 5 lasta. Laitilassa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kasvanut vuosina 2012 ja 2013 ja Uudessakaupungissa laitossijoitusten määrä on vähentynyt vuosina
9 2011 ja 2012. Huomioitavaa on myös se, että avohuollon tukitoimena tehdyt sijoitukset lasketaan laitossijoituksiksi samoin kuin lyhytaikaisetkin avohuollon sijoitukset. Vehmaalla perhesijoituksia on suhteellisesti eniten ja niiden määrä on kasvanut vuosina 2011 2013 ja Uudessakaupungissa perhesijoitusten lukumäärä on vähentynyt vuodesta 2011 vuoteen 2013. Lapsiperheiden kanssa tehtävään ennaltaehkäisevään työhön on panostettu ehkäisevällä perhetyöllä erityisesti Laitilassa, Uudessakaupungissa, Pyhärannassa ja Taivassalossa. Vehmaalla ei perhetyötä ole ollut vuoden 2010 jälkeen, jolloin työntekijä jäi virkavapaalle. Neuvolan perhetyön käynnit ovat lisääntyneet Laitilassa ja Uudessakaupungissa. Myös muissa yhteistoiminta-alueen kunnissa, Taivassalossa, Kustavissa ja Vehmaalla, neuvolan perhetyö on lisääntynyt. Päivähoidossa on käytössä huolen vyöhykkeet-mittari. Huolen vyöhykkeistössä työntekijöiden lapsista kokema huoli nähdään jatkumona, jonka yhdessä ääripäässä on ei huolta tilanne ja toisessa ääripäässä suuren huolen tilanne, jossa työntekijä kokee lapsen olevan välittömässä vaarassa. Huolen vyöhykkeitä on neljä. Vyöhykkeet jakautuvat 7 huolen asteeseen. Päivähoidon henkilökunnan kokemaa huolta päivähoidossa olevien lasten tilanteesta koko Vakka-Suomessa on mitattu keväällä 2008, 2011, 2012 ja 2013. Taulukko 1. Päivähoidon piirissä olevien 0 6 vuotiaiden lasten sijoittuminen huolen vyöhykkeille henkilökunnan kokemana. Ei huolta Pieni huoli tai Suuri huoli L a s t e n harmaa vyöhyke lukumäärä v. 2008 753 69,7 % 327 30,3 % - 1080 v. 2011 588 70,8 % 242 29,2 % 1-831 v. 2012 531 70,8 % 213 28,4 % 6 0,8 % 750 v. 2013 687 71,2 % 269 27,9 % 9 0,9 % 965 Päivähoidon piirissä olevat 0 6-vuotiaat lapset voivat pääsääntöisesti hyvin. Niiden lasten lukumäärä, joista henkilökunnalla on pieni huoli tai jotka sijoittuvat ns. harmaalle vyöhykkeelle, on vähentynyt sekä lukumääräisesti että suhteellisesti vuodesta 2008 vuoteen 2013. Toisaalta niiden lasten lukumäärä, joista henkilökunnalla on suuri huoli tai joiden henkilökunta kokee olevan välittömässä vaarassa, on lisääntynyt huomattavasti vuodesta 2010 vuoteen 2013. Toisaalta päivähoidossa olevien 0 6 vuotiaiden lasten lukumäärä on vähentynyt alueella vuodesta 2008 vuoteen 2012. Kasvatus- ja perheneuvonnan palveluiden käyttö eri kunnissa tilastoidaan tarkasti. Se ei kuitenkaan kerro suoraan palvelujen tarpeesta, vaan pikemminkin palvelujen tarjonnasta ja sitä myötäilevästä käytöstä. Tilanne on parantunut kunnissa aikaisemmista vuosista terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen myötä, kasvatus- ja perheneuvolan saatavuus on parantunut ja neuvolan perhetyön ja muun perhetyön saatavuus on edelleen parantunut. Kasvatus- ja perheneuvolan asiakasmäärät kasvoivat selkeästi vuonna 2011, jolloin käyntejä oli 905, kun edellisenä vuonna käyntejä oli vain 300. Vuoden 2011 jälkeen perheneuvolan
10 käyntien lukumäärä on laskenut, mutta toisaalta asiakkaina olevien perheiden määrä on noussut vuonna 2013, joten palveluja on pystytty järjestämään useammalle perheelle. Vehmaalla ei ole käytetty perheneuvolan palveluita. Keskimäärin kasvatus- ja perheneuvonnan alle 18-vuotiaita asiakkaita Vakka-Suomessa on noin 57 asiakasta 1000 asukasta kohti, joka on suhteellisesti sama määrä kuin muualla Suomessa. Sosiaalipäivystys viikonloppuisin ja arkipyhin on järjestetty Vakka-Suomen kuntien yhteistyönä ja päivystystapahtumia on kerätty ja tilastoitu vuosilta 2012 jaa 2013. Sosiaalipäivystys tapahtumia viikonloppuisin ja arkipyhinä vuonna 2012 on ollut 100 ja vuonna 2013 yhteensä 62 kpl (Taulukko 2). Tehtävät ovat liittyneet lapsen kiireellisen hoidon- ja huolenpitotarpeen arviointiin, alaikäisen muihin erityisvaikeuksiin, perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan, lapsen huolto- ja tapaamisriitoihin, kasvatusriitoihin, päihteidenkäyttöön, kriisitilanteisiin ja asunto-ongelmiin. Päivystystapahtumia arki-iltoina, jolloin jokaisen kunnan sosiaalijohtaja hoitaa oman kuntansa päivystyksen, on ollut yhteensä 68 eli vuoden 2013 aikana on ollut yhteensä 129 päivystystapahtumaa. Vuodelta 2012 ei ole tilastoitu arki-iltojen päivystystapahtumia. Taulukko 2. Sosiaalipäivystyksen tehtävämäärät viikonloppuisin kunnittain 2012 ja 2013. Uusikaupunki Laitila Pyhäranta Vehmaa Taivassalo Kustavi yhteensä 2012 58 23 6 6 6 1 100 2013 39 11 5 1 2 4 62
11 5. KESKEISET KEHITTÄMISKOHTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN VUOSINA 2009-2013 Vuosille 2009 2013 laaditun Lastensuojelun suunnitelman mukaan lastensuojelun arvot ovat osallisuus, oikeudenmukaisuus, oikea-aikaisuus, osaaminen ja yhteistyö. Suunnitelmassa arvot on määritelty ja selvennetty seuraavasti: Osallisuus: Lapsen ja nuoren osallisuus Perheen osallisuus ja ensisijainen kasvatusvastuu Yksilön kunnioittaminen: kuuleminen, aito välittäminen, lapsilähtöisyys, asiakaslähtöisyys ja oppilaslähtöisyys Terve elämäntapa ja elämän sisältö, harrastusmahdollisuudet ja harrastaminen, ympäristön ja elämän kunnioittaminen sekä elämän säilyminen Kasvatuksen sääntöjen ja rajojen esillä pitäminen ja toteuttaminen; tieto (ymmärrys) siitä miten kasvatamme Oikeudenmukaisuus: Yhdenvertaisuus vakkasuomalaisena ja palvelujen käyttäjänä, tasa-arvoisten ja oikeudenmukaisten periaatteiden noudattaminen, mahdollisuuksien tasa-arvo kasvuolojen ja yksilöllisen kasvun turvaamisessa sekä positiivinen diskriminaatio syrjäytymisvaaran uhatessa ja lastensuojelupalveluja resursoitaessa ja käytettäessä Turvallisuus: oikeudenmukaiseksi koettu yhteiskunta tuottaa turvallisuutta kasvuolosuhteisiin ja asenteisiin. Oikea-aikaisuus: Ennaltaehkäisyn, varhaisen puuttumisen ja palvelujen oikea-aikaisuus Tulevaisuuteen suuntautuminen ja muutosvalmius Vastuullisuus, systemaattisuus, suunnitelmallisuus, luotettavuus ja luottamus Osaaminen Olemassa olevan hyvän ammatillinen vahvistaminen Osaaminen ja jatkuva koulutus Ammatillinen osaaminen sisältää yhteistyöosaamisen (yksittäiset työntekijät, organisaatiot, moniammatillisuus) Yhteistyö: Lähtökohtana on lapsen, nuoren ja perheen ensisijainen toiminta (subjektius) ja osallisuus (yksilöllisyys, yhteisöllisyys, kunnioitus, joustavuus ja yhteisvastuu). Hyvinvointipalvelujen järjestämisessä tarvitaan ja kehitetään laajaa alueellista ja hallintokuntarajat ylittävää yhteistyötä: kunnan sisäinen poikkihallinnollisuus, julkisen, yksityisen ja järjestötoiminnan yhteistyö ja seutukuntaa koskeva ja alueellinen yhteistyö. Vakka-Suomen lastensuojelun suunnitelman muodostaa strateginen kartta, jossa kuvataan asiakkuuden, palveluiden, henkilöstön ja talouden näkökulmista arvoja, tavoitteita, kriittisiä
12 menestystekijöitä eli keinoja sekä mittareita ja resursseja. Työssä on käytetty soveltaen Balanced Score Card menetelmää. (liite 2). Vakka-Suomen lastensuojelun suunnitelman keskeiset strategiset päämäärät 2009 2013 ovat: 1) hyvä lapsuus ja hyvän lapsiperheiden arjen turvaaminen, 2) palveluiden järjestäminen yhteistyössä, 3) hyvinvoiva henkilöstö ja 4) kustannustehokas ja vaikuttava verkostomainen palvelurakenne, jossa ennaltaehkäisy painottuu ja johon luottamusmiehet ovat sitoutuneet. Seuraavassa kuvataan tavoitteiden ja osatavoitteiden toteutumista suunnitelmakaudella 2009 2013. 5.1. Hyvä lapsuus ja hyvän lapsiperheiden arjen turvaaminen Strategisen päämäärän osatavoitteet ovat: vanhemmuuden vahvistaminen lasten ja nuorten terveellisen ja vastuullisen elämäntavan edistäminen lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin puututaan oikea-aikaisesti lasten ja nuorten kuulemista ja osallisuutta parannetaan. Vanhemmuuden vahvistamiseksi on kehitetty ehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen palveluja lisäämällä resursseja. Laitilassa on lisätty kouluterveydenhoitajan (+ 50 %) ja Uudessakaupungissa lääkäriresursseja, joten koululaisten laajat terveystarkastukset toteutuvat. Resurssien lisäämisen ohella tarvitaan uusia toimintatapoja. Yhteistoiminta-alueen kunnista Vehmaalla, Taivassalossa ja Kustavissa äitiys- ja lastenneuvolan kotikäynnit toteutuvat kaikkien vastasyntyneiden kotiin. Pyhärannassa tehdään kotikäynti lastenneuvolasta suositusten mukaisesti. Uudessakaupungissa äitiysneuvolan kotikäynnit toteutuvat hyvin harvoin. Uudenkaupungin lastenneuvolasta ehditään tekemään kotikäynti esikoislasten kotiin. Lasten ja nuorten terveellisen ja vastuullisen elämäntavan edistämiseksi alueella on turvallisia ja ohjattuja vapaa-ajanvietto- ja harrastusmahdollisuuksia, mutta riskiryhmien mukaan saaminen toimintaan on ongelmallista. Osatavoitteen toteutumiseksi yhtenä keinona on välitön puuttuminen nuorten päihteiden käyttöön. Lisäksi alueen kunnat ovat olleet mukana LÄNSI 2012 ja LÄNSI 2013 päihdepilotissa, jonka tuloksena on saatu varhaisen tuen toimintamalli (kts. kuvio 1 s.3) ja koulutusta sosiaali- ja terveystoimen henkilöstölle (mm. AUDIT kysely). Hyvän elämän lähtökohdat ja varhaisen puuttumisen säännöt lapsille ja nuorille huomioidaan tulevaisuudessa seudulle tehtävässä uudessa päihdestrategiassa. Kodin, vapaa-ajan, koulun ja päivähoidon yhteistä kasvatusvastuuta on kehitetty järjestämällä perhekeskus- ja perhekahvilatoimintaa yhteistyössä MLL:n ja seurakunnan kanssa. Valtakunnallinen kouluterveyskysely on toteutettu vuosina 2011 ja 2013. Vuoden 2011 tulosten perusteella huolta aiheutti päihteiden käyttö, pääteaika, liikkumattomuus ja ylipaino, vanhemmuuden ongelmat, seksuaalinen väkivalta sekä se, että nuoret kokivat että eivät voi vaikuttaa asioihin. Vuoden 2013 kouluterveyskyselyssä uudistettiin erityisesti mielenterveyteen, seksuaaliterveyteen, liikenneturvallisuuteen, koulumatkaan, nukkumiseen ja perhetaustaan liittyviä kysymyksiä. Kyselyn tulosten mukaan syrjäytymiseen liittyvät ongelmat voivat periytyä vanhemmilta lapsille ja nuorten hyvinvointiongelmat voivat
13 kasautua. Ylipainon yleisyys on pysynyt samana, mutta toisaalta liikunnan harrastaminen näyttää lisääntyneen. Seksuaalinen häirintä ja väkivalta ovat edelleen yleisiä nuorten arjessa. Mielenterveyden osalta tytöt oireilevat huomattavasti poikia enemmän, mutta hakevat ongelmiinsa myös poikia enemmän apua ammattiauttajilta. Keinoina puuttua lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin oikea-aikaisesti on kehittää yhteistyössä toimintatapoja, joilla tunnistetaan syrjäytymisen riskit, lastensuojeluasiakkuuden ylisukupolvisuuden katkaiseminen, rohkea ongelmakäytökseen puuttuminen, lastensuojeluilmoituksen tekeminen tarvittaessa, lastensuojelupalveluiden oikea-aikainen kohdentaminen, myös oikea-aikainen huostaanotto, riskiäitien seulonta neuvolassa, koulunsa keskeyttäneiden mallin tekeminen, etsivän nuorisotyön kehittäminen, vertaistukea ja yhteisöllistä tukea antavien verkostojen toiminnan turvaaminen, lakien ja suositusten mukaisten peruspalveluiden turvaaminen neuvolassa, päivähoidossa, koulussa ja nuorisotyössä. Perheiden, joissa on nuoria, auttamiseksi ja tukemiseksi on sosiaalityössä otettu käyttöön Baro menetelmä. BAROfi -menetelmä on strukturoitu työprosessi ja -väline, jolla voidaan arvioida lastensuojelun ja palveluiden tarve, kun nuoresta tehty lastensuojeluilmoitus antaa aihetta elämäntilanteen selvityksen tekoon. Menetelmä soveltuu esimerkiksi rikosoirehdintaan, käyttäytymisen muutoksiin ja koulunkäymättömyyteen liittyvien huolien selventämiseen sekä nuoren elämänvaiheen nivelkohtiin liittyvien tuen tarpeiden arviointeihin, esimerkiksi huostaan otetun nuoren siirtyessä jälkihuollon piiriin. Yhteistoiminta-alueelle on perustettu kuntakohtaiset lasten kuntoutustyöryhmät ja Kustavissa on vahvistettu peruspalveluiden osaamista tehostamalla monialaista yhteistyötä. Avohuollon tukitoimet ovat lisääntyneet ja resursseja on lisätty muissa alueen kunnissa paitsi Uudessakaupungissa. Laitilassa, Uudessakaupungissa ja Vehmaalla on etsivä nuorisotyöntekijä, jonka luo koulunsa keskeyttäneet ohjataan nuorisolain edellyttämällä tavalla. Kustavi ja Taivassalo ostavat palvelun Laitilasta. Lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut koko alueella, koska tietoisuus ilmoitusvelvollisuudesta on lisääntynyt. Lastensuojeluasiakkuuden ylisukupolvisuuden katkaiseminen ei ole toteutunut, koska aikuis- ja lastensuojelun sosiaalityön työmenetelmien kehittäminen on kesken. Lasten ja nuorten kuuleminen ja osallisuus on parantunut, koska Vakka-Suomen nuorisofoorumi toimii joka kunnassa ja Uudessakaupungissa ja Laitilassa toimii nuorisovaltuusto ja Pyhärannassa lasten parlamentti. Lisäksi nuorten edustajia on lautakunnissa. Lastensuojelulain velvoitteiden mukaisesti sosiaalityössä tavataan lapsi henkilökohtaisesti ja selvitetään hänen mielipiteensä, kun hänen asioistaan päätetään. 5.2. Palveluiden järjestäminen yhteistyössä Strategisen päämäärän osatavoitteet ovat:
14 turvataan peruspalvelut siten, että ne ovat laadukkaita ja asiakasprosessit toimivat sujuvasti, että resurssit ovat riittäviä ja että ne ovat kaikkien saatavilla, turvataan lastensuojelun erityispalvelut. Tavoitteiden toteutumiseksi keinoina on asiakasprosessien kuvaaminen. Lastensuojelun asiakasprosessit on kuvattu sekä koulujen oppilashuollon pääprosessit on kuvattu ja oppilashuollon suunnitelmat päivitetty. Uudessakaupungissa on kuvattu etsivän nuorisotyön prosessi. Neuvolan, oppilashuollon ja nuorisotyön asiakasprosessien kuvaaminen verkostomaisena kokonaisuutena lastensuojeluprosessien kanssa on kesken. Peruspalveluiden palvelutarpeet ja palveluiden saatavuus on arvioitu kuntakohtaisesti. Lastensuojelun vaikuttavuuden arviointia ei ole suoritettu suunnitelmakaudella. Lastensuojeluun käytetyt resurssit on tilastoitu toteutumaraporteissa vuosittain ja lakisääteisten peruspalveluiden saatavuus on turvattu yhteistoiminta-alueella. Lastensuojelun erityispalveluiden turvaamiseksi on tehty seudullista ja maakunnallista yhteistyötä ja tarvittaessa ostettu palveluita yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Alueen kunnat ovat osallistuneet Turun tekemään lastensuojelun sijaishuoltopalveluiden kilpailutukseen. Sosiaalipäivystys toteutetaan yhteistyössä alueellisesti viikonloppuisin ja arkipyhin. 5.3. Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö Strategisen päämäärän osatavoitteet ovat: henkilöstön mitoitus on riittävä henkilöstön tehtävärakenne vastaa palvelutarpeeseen vältetään määräaikaisia työsuhteita tunnistetaan ehkäisevän työn ja lastensuojelun ydinosaamisen alueet henkilöstö voi hyvin ja on motivoitunut työhönsä. Riittävän henkilöstömitoituksen toteutumiseksi keinoina on oikea rekrytointi ja hyvä johtaminen. Uudessakaupungissa on aloitettu rekrytointimallin kuvaus ja alueen kunnat ovat tehneet kannanoton sosiaalityön koulutuksen lisäämiseksi. Alueella on selvitetty ja arvioitu henkilöstötarve, mutta resursointi on puutteellista. Henkilöstön tehtävärakennetta on kehitetty STM:n tehtävärakennesuositusten mukaisesti (STM julkaisuja 2007:14) siten, että lastensuojelun perhetyön ja lastensuojelun sosiaalityön toimenkuvat ovat vakiintuneet. Neuvolan perhetyön ja lastensuojelun perhetyön yhteistyötä tulisi lisätä. Nuorisoperhetyön pilotissa rakennettiin varhaisen puuttumisen malli. Määräaikaisten työsuhteiden välttäminen ja työsuhteiden vakinaistaminen ei ole toteutunut, koska pätevistä sosiaalityöntekijöistä on pulaa ja epäpätevä voidaan valita virkaan enintään vuodeksi kerrallaan. Pätevistä sosiaalityöntekijöistä on pulaa Uudessakaupungissa, Vehmaalla ja Pyhärannassa. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä on liian vähän, saatavuus ja vaihtuvuus on suurta. Pätevät ja pysyvät sosiaalityöntekijät alueella varmistaisivat sen, että työ olisi laadukasta ja kustannukset eivät nousisi. Myös psykologien ja koulukuraattorien työpanos tulisi turvata. Ehkäisevän työn ja lastensuojelun ydinosaamisen alueiden tunnistamiseksi on kuvattu prosessit eri peruspalveluissa, mutta osaamiskartoituksia ei ole tehty. Henkilöstön
15 osaamisvajeet on tunnistettu ja koulutustarpeet on arvioitu. Sosiaalitoimessa, terveydenhuollossa ja sivistystoimessa tehdään säännöllisesti koulutussuunnittelua. Henkilöstön kanssa käydään kehittämiskeskusteluja vähintään kerran vuodessa. Työhyvinvointikysely on tehty Uudessakaupungissa ja Laitilassa. 5.4. Verkostomainen palvelurakenne Strategisen päämäärän osatavoitteet ovat: kehitetään ehkäisevän työn koordinointia kehitetään viranomais- ja järjestöyhteistyötä verkostomaisesti toimivaksi palvelurakenteeksi kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden parantaminen luottamushenkilöiden ja keskusjohdon sitoutuminen resurssien turvaamiseen. Ehkäisevän työn merkitys korostuu keskusteluissa, mutta ei käytännön toimissa. Nuorisoperhetyöllä päihteitä vastaan hanke toteutettiin Vakka-Suomessa vuosina 2010 2012, jonka työstämät Varhaisen tuen mallit on otettu käyttöön Uudessakaupungissa, Laitilassa, Pyhärannassa ja Vehmaalla sekä Kustavi-Taivassalossa. Lasten ja nuorten kasvuoloja tukevan toiminnan ja ehkäisevän lastensuojelun koordinointi ja johtaminen toteutuu Kustavissa ja Taivassalossa, mutta ei alueellisesti Vakka-Suomen alueella. Ehkäisevän työn koordinoinnissa on vielä kehitettävää ja toimintaan ei ole saatu riittävästi resurssia. Ennalta ehkäisevän työn päihdekoordinaattori on aloittanut Uudenkaupungin päihde- ja mielenterveysyksikössä vuoden 2013 aikana ja toiminta-alueena on koko Vakka-Suomi. Kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi asiakasmääriä seurataan työntekijäkohtaisesti. Asiakaskohtaisen vaikuttavuuden mittaamista ei ole otettu käyttöön. Lastensuojelun kustannusten kirjaamisen ja mittarien kehittämisen parantamiseksi alueen kunnat ovat mukana Tietohyöty hankkeessa. Luottamushenkilöille ja keskusjohdolle on tiedotettu säännöllisesti lastensuojelun tilanteesta käsittelemällä lastensuojelun suunnitelman toteutumaraportit vuosittain kuntien sosiaalilautakunnissa. Toteutumaraporteissa on kuvattu kuntakohtaisesti asiakasmäärien lisäksi rahoituksen määrä. Taulukoissa 3 ja 4 on kuvattu lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun kustannusten kehitystä kunnittain suunnitelmakaudella. Taulukossa 3 on esitetty avohuollon tukitoimien kustannukset ja taulukossa 4 laitoshoidon kustannukset, joita ovat lapsen kiireellisen sijoituksen kustannukset sekä huostaanoton ja sijaishuollon kustannukset. Taulukko 3. Avohuollon tukitoimien kustannukset kunnittain vuosina 2010 2013. vuosi Uusikaupunki Laitila Pyhäranta Vehmaa Taivassalo Kustavi 2010 96 235 108 661 7 577 119 767 18 014 141 183 2011 107 047 149 056 43 125 155 439 33 343 184 547 2012 137 719 266 936-233 982 50 138 117 823 2013 124 564 137 903 52 410 272 190 73 828 105 051
16 Taulukko 4. Lapsen kiireellisen sijoituksen, huostaanoton ja sijaishuollon kustannukset kunnittain vuosina 2010 2013. vuosi Uusikaupunki Laitila Pyhäranta Vehmaa Taivassalo Kustavi 2010 2 222 456 937 208 0 224 400 132 897 0 2011 1 873 712 897 041 15 566 231 366 63 165 0 2012 1 853 399 733 673-335 023 56 391 141 963 2013 2 195 966 895 671-715 107 45 957 80 779 6. PALVELUT VAKKA-SUOMESSA Lapsiperheiden palvelut on resursoitu eri tavalla Vakka-Suomen kunnissa. Seuraavassa on koottu lastensuojelun palveluiden sekä lasten ja nuorten ehkäisevien palveluiden kehittyminen suunnitelmakaudella. 6.1. Lastensuojelun palvelut Työnohjaus lastensuojelutyön tukijärjestelmänä kaikissa kunnissa toimii hyvin. Lastensuojelun ydinosaamisessa on vajausta pätevien sosiaalityöntekijöiden puutteen vuoksi, erityisesti Uudessakaupungissa ja Vehmaalla. Konsultaation käyttö on myös mahdollistettu, kun Vakka-Suomen kunnat ostavat lastensuojelun juridista konsultaatiota Oy Vasso Ab:ltä. Lastensuojelun asiakkuutta aiheuttavat eniten nuorten päihde- ja mielenterveysongelmat sekä vanhemmuuden ongelmat. Lastensuojeluilmoitusten suuresta määrästä huolimatta käsittelyaikoja on pystytty noudattamaan. Huomioitava on jatkossa palautteen kerääminen asiakkailta toiminnan ja vaikuttavuuden arvioimiseksi. Myös työntekijöiden itsearvioon tulisi kiinnittää huomiota ja kehittää mittareita. Lastensuojelun kustannuksia seurattaessa on jokainen kunta panostanut avohuollon tukitoimiin, mikä on näkynyt kustannusten laskuna sijaishuollon osalta. Vuosina 2009 2011 Kustavissa ei ole ollut sijaishuollosta aiheutuvia kustannuksia ollenkaan. Vuoden 2013 kustannukset avohuollon tukitoimissa ovat vähentyneet Vehmaan ja Laitilan osalta, kun taas sijaishuollon kustannukset ovat nousseet. Tähän saattaa vaikuttaa tilastointitapa. Toisaalta yhden lapsen sijaishuolto aiheuttaa huomattavia kustannuksia ja näkyy tilastoissa kustannusten nousuna varsinkin pienissä kunnissa. 6.2 Lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut Lastenneuvolan osalta voidaan todeta, että palvelut ja työntekijäresurssit ovat kunnossa muilta kuin perhetyön osalta. Neuvolan perhetyön osalta ovat palvelua tarvitsevien perheiden lukumäärä ja käyntimäärät nousseet. Tämä ehkäisevä palvelu on pystytty tuottamaan perheiden tarvitsemaan tarpeeseen, mutta siitä huolimatta kaikki perheet eivät saa tarvitsemaansa palvelua. Tärkeää on huomata, että väkivallan seulonta ja päihdekysely ovat kaikkien neuvolatyöntekijöiden käytössä ja nämä tehdään säännöllisesti äideille lapsen ollessa
17 tietyn ikäinen. Tulisikin kiinnittää jatkossa huomiota myös isille tehtäviin seulontoihin ja kyselyihin. Äitiysneuvolassa työntekijäresurssit tuntuvat olevan kunnossa ja seulonnat ja kyselyt tehdään säännöllisesti. Esikoislapsen syntymän jälkeinen kotikäynti pystytään toteuttamaan lähes aina. Yhteistoiminta-alueen kunnista Vehmaalla, Taivassalossa ja Kustavissa äitiys- ja lastenneuvolan kotikäynnit toteutuvat kaikkien vastasyntyneiden kotiin. Pyhärannassa tehdään kotikäynti lastenneuvolasta suositusten mukaisesti. Uudessakaupungissa äitiysneuvolan kotikäynnit toteutuvat hyvin harvoin. Uudenkaupungin lastenneuvolasta ehditään tekemään kotikäynti esikoislasten kotiin. Kouluterveydenhuollossa on kouluterveydenhoitajan resurssit kohdallaan ja terveydenhoitajan tarkastukset pystytään toteuttamaan vuosittain. Vuoden 2011 toteutumaraportin mukaan kaikissa kunnissa koululääkärin työpanosta kaivattiin lisää. Vuonna 2012 koululääkärin työpanosta oli riittävästi Kustavissa ja Pyhärannassa ja vuonna 2013 kaikissa muissa kunnissa paitsi Uudessakaupungissa. Koulupsykologin työpanosta ei ollut riittävästi Uudessakaupungissa, Laitilassa eikä Pyhärannassa vuonna 2010. Vuonna 2011 psykologin palvelut puuttuivat tai ne olivat riittämättömät kaikissa kunnissa sekä kouluterveydenhuollossa että neuvolaterveydenhuollossa. Tilanne on kuitenkin parantunut vuoteen 2013 mennessä, jolloin ainoastaan Uudessakaupungissa ei ollut riittävästi koulupsykologin palveluita. Vuonna 2013 Uudessakaupungissa on lisätty koululääkärin työpanosta siten, että laajoihin terveystarkastuksiin voidaan varata 30 min/oppilas. Päivähoidossa henkilökuntaa on ollut riittävästi suhteessa lasten määrään. Pyhärannassa ja Kustavissa on pulaa erityisopettaja palveluista. Myös tarvittavista erityisryhmistä ja puheterapiapalveluista on pulaa varsinkin Uudessakaupungissa. Koulutoimen oppilashuoltopalveluissa on suuriakin eroja alueella. Koulukuraattorin palveluita on ollut riittävästi saatavilla ainoastaan Pyhärannassa, muissa kunnissa palvelua on tarjolla, mutta ei riittävästi ja Kustavista palvelu puuttuu kokonaan. Kuraattoripalveluja on saatavilla paremmin yläkoulussa kuin alakoulussa. Koulussa on kuitenkin panostettu avustajaresursseihin, jotka ovat kaikissa kunnissa riittävät, myös luokkakoot ovat olleet sopivia ja luokanopettajan lisäopetusresurssit riittäviä. Integraatiomahdollisuudet erityisopetukseen nähdään joka kunnassa riittämättömiksi. Tärkeää on, että jokaiselle erityisoppilaalle laaditaan HOJKS ja se tarkistetaan vuosittain. 7. SUUNNITELMAKAUDEN JATKO Syksyllä 2012 käynnistettiin uuden suunnitelman laadinta vuosille 2014-2018. Työssä käytettiin soveltaen Balanced Score Card menetelmää. Suunnitelman laadinnasta vastasi Vakka-Suomen sosiaalijohto ja ohjausryhmänä toimi Lapsiasiainneuvosto. Suunnitelma hyväksyttiin kuntien eri toimielimissä ja toteutumista seurataan vuosittain. Uuden suunnitelmakauden kehittämiskohteet nousivat esille suunnitelmakauden 2009 2013 aikana. Erityisesti Vakka-Suomen yhteinen Lapsiasiainneuvosto ja sen alainen työryhmä ovat
18 keränneet yhteisiä huolen aiheita seudulta. Vanhemmuuden ongelmat, yhdessä vietetyn ajan ja yhteisöllisyyden merkitys sekä päihteet ovat nousseet esiin kaikissa moniammatillista osaamista edustavissa foorumeissa, missä lasten ja nuorten nykytilaa on pohdittu. Keskeistä hyvinvoinnin edistämisessä, kasvun ja kehityksen turvaamisessa sekä vanhemmuuden tukemisessa on hyvän elämän edellytysten turvaaminen ja ongelmien ehkäiseminen, joka tehdään yhteistyössä eri toimijatahojen kesken. Erityistä tukea voidaan antaa mm. sosiaalihuollossa, äitiys- ja lastenneuvolassa, päivähoidossa, kouluissa ja nuorisotyössä.
19
LASTENSUOJELUN STRATEGINEN SUUNTA 2009-2013 Liite 2 20 Lastensuojelun suunnitelman ytimen muodostaa strateginen kartta, jossa kuvataan asiakkuuden, palveluiden, henkilöstön ja talouden näkökulmista arvoja, tavoitteita, kriittisiä menestystekijöitä sekä mittareita ja resursseja. Työssä käyttetty soveltaen Balanced Score Card menetelmää. ASIAKKUUDET Strateginen päämäärä: Hyvä lapsuus ja hyvän lapsiperheiden arjen turvaaminen Tavoitteet Kriittiset menestystekijät Mittarit / resurssit Toteuma / tulos eli keinot Vanhemmuuden Vanhemmuuden tukeminen painottuu Varhaisen puuttumisen palvelut ovat Resursseja on lisätty Laitilassa 1/2 kouluterveydenhoitaja, Ugissa lääkäriresurssia. Laajat terveystarkastukset toteutuvat. Yhteistoiminta-alueella neuvolan kotikäynnit toteutuvat vain osin. vahvistaminen ehkäiseviin palveluihin. käytettävissä ja ne on oikein resurssoitu.
21 Lasten ja nuorten terveelli- Turvallisten ja ohjattujen vapaa-ajan- Harrastustoiminnan määrä ja laatu. Toimintaa on, mutta riskiryhmien sen ja vastuullisen elämän- viettomahdollisuuksian turvaaminen mukaan saaminen ongelmallista. tavan edistäminen eri ikäisille lapsille, nuorille ja perheille. Välitön puuttuminen nuorten päihteiden käyttöön siellä, missä se havaitaan. Kirjataan hyvän elämän kasvatustavoitteet ja päihteiden käyttöön puuttumisen säännöt kouluikäisille ja nuorille. Neuvolatyössä kehitetty päihdekysely. Päihdepilotin kautta saatu toimintamalli ja tk:n henkilöstölle koulutusta. Kodin, vapaa-ajan, koulun ja päivä-hoidon yhteinen kasvatusvastuu ja kasvatustavoitteet. Vasu-keskustelut kunnissa Perhekeskus ja perhekahvila toimintaa yhteistyössä MLL, SRK Otetaan käyttöön verkostot, suku, naapurit ja ystävät yhteisöllisyyden ylläpitämiseen. Yhteisöllisyyden kokemusta mitataan kysymällä sitä lapsilta ja nuorilta. Kouluterveyskysely toteutettu 2011 ja 2013: Vuoden 2011 tulokset huolestuttavia: Trendejä päihteiden käyttö, pääteaika, liikkuminen & ylipaino, nuoret kokevat etteivät voi vaikuttaa asioihin,
22 vanhemmuuden ongelmat, seksuaalinen väkivalta. 2013 tulokset valmistuneet ja arviointi kesken. Lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin puututaan oikea-aikaisesti Kehitetään vakka-suomalaisessa yhteistyössä toimintatapoja, joilla tunnistetaan lasten, nuorten ja perheiden syrjäytymisen riskit ja voidaan ehkäistä niitä. Baro- menetelmä otettu käyttöön sosiaalityössä Lastensuojeluasiakkuuden ylisuku- Aikuis- ja lastensuojelun sosiaalityön Ei toteutunut polvisuus katkaistaan. työmenetelmien kehittäminen Aito välittäminen lapsesta ja nuoresta. Rohkea ongelmakäytökseen puuttuminen siellä, missä se havaitaan, etenkin palvelujen rajapinnoilla. Lastensuojeluilmoitusten määrä. Kustavissa vahvistettu peruspalveluiden osaamista ja tehosta,alla monialaista yhteistyötä. Kuntakohtaiset lasten kuntoutusryhmät perustettu yhteistoiminta-alueele.
23 Lastensuojeluilmoituksen tekeminen tarvittaessa. Lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut koko alueella, koska tietoisuus ilmoitusvelvollisuudesta on lisääntynyt Lastensuojelupalveluiden oikea-aikai- Oikea-aikaisuuden arviointi. Avohuollon tukitoimet lisääntyneet nen kohdentaminen, myös oikea-aikainen huostaanotto Avohuollon tukitoimien määrä. ja reusrsseja lisäätty (Ei Ukissa) Riskiäitien seulonta neuvolassa ja Käytetään masennusseulaa ja Toteutuu seurantamittareiden käyttäminen. päihdeäitien seulonta. Tehdään vakka-suomalainen malli koulunsa keskeyttäneiden ohjaamiseen. Koulunsa keskeyttäneet ohjataan nuorisolain edellyttämällä tavalla etsivä nuorisotyön piiriin. Kehitetään Vakka-Suomessa etsivää nuorisotyötä. Laitilassa, Ukissa ja Vehmaalla on työntekijä, muut ostavat palvelua.
Vertaistuen ja yhteisöllistä tukea anta- vien verkostojen toiminta turvataan. Ehkäisevän työn ja vertaistuen koordinointi on käynnistynyt. 24 Erilaisten ryhmien toimintaa tuetaan, ryhmiä koordinoidaan kuntakohtaisesti. Turvataan lakien ja suositusten mukaiset peruspalvelut (neuvola, päivähoito, koulu, nuorisotyö). Taloudelliset resurssit ja henkilöstö- resurssit. Toteutuu pääsääntöisesti Lasten ja nuorten Nuorisofoorumin käyttöönotto. Vakka-Suomen nuorisofoorumi. Toimii joka kunnassa. kuulemista ja osallisuutta Nuorisovaltuusto Uki, Laitila parannetaan Tiedottamisen parantaminen. Verkkopalvelu aloitetaan 2009. Aloitekanava toimii. Lapsia ja nuoria kuullaan heitä koske- vissa asioissa. Nuorten edustajia lautakunnissa. Lasten parlamentti (Pyhäranta) Osallisuuden vahvistaminen Osallistumisaktiivisuus. Lisääntynyt, ei mitata Lasta tavataan henkilökohtaisesti, kun hänen asioitaan päätetään. Henkilökuntaa on koulutettu erityisesti pienten lasten kanssa työskentelyyn
25 Taulukko: Lastensuojelun asiakasstrategia PALVELUT Strateginen päämäärä: Palvelut järjestetään yhteistyössä Tavoitteet Kriittiset menestystekijät Mittarit / resurssit Toteuma / tulos eli keinot Turvataan peruspalvelut: a) Peruspalvelut ovat Kuvataan lastensuojelun asiakas- a) Onko kuvattu vuoteen 2011 Vakka-suomen yhteiset prosessit laadukkaita ja asiakas- prosessit. mennessä? kuvattu prosessit toimivat sujuvasti.
26 Kuvataan neuvolan, oppilashuollon ja Tehdään palveluiden arviointi 2011 Kuvaukset kesken nuorisotyön asiakasprosessit verkos- mennessä. tomaisena kokonaisuutena lastensuojeluprosessien kanssa Oppilashuollon suunnitelmat päivitetty, ja koulujen oppilashuollon pääprosessit kuvattu. Etsivän nuorisotyön prosessi kuvattu Ukissa Tehdään kuntakohtainen, realistinen Tehdään asiakaskohtainen vaikutta- Vaikuttavuuden arviointi ei toteutudu. palvelutarpeen ja palvelun saatavuu- vuuden arviointi joka toinen vuosi. Palvelutarpeet ja saatavuus on arvioitu. den arviointi. Lastensuojelun vaikuttavuutta Ei ole arvioitu. arvioidaan vähintään joka toinen vuosi. b) Peruspalvelujen resurssit ovat riittäviä Turvataan resurssit. b) Lastensuojeluun käytetyt resurssit tilastoidaan. Tehty, kts taulukko
27 c) Peruspalvelut ovat Kuntakohtaista yhteistyötä Lakisääteiset palvelut turvataan kaikkien saatavilla. tehostetaan. Yhteistoiminta-alue on turvannut peruspalveluiden saatavuuden toiminta-alueellaan. Vakka-suomalainen, verkostomainen Ei ole toteutunut. palvelumalli on kuvattu ja sitä koordinoidaan. Lastensuojelun erityis- Seudullinen ja maakunnallinen Maakunnallinen kilpailutus. On osallistuttu Turun tekemään palveluiden turvaaminen yhteistyö. Sovitaan vastuista. ls-kilpailutukseen. Ostopalvelut yksityisiltä palvelujen Tilastoidaan käyttö. Sosiaalipäivystyksen toteutuminen tuottajilta. Käyttö tilastoidaan. Taulukko: Lastensuojelun palvelustrategia HENKILÖSTÖ Strateginen päämäärä: Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö
28 Tavoitteet Kriittiset menestystekijät Mittarit / resurssit Toteuma / tulos eli keinot Henkilöstön mitoitus on riittävä Oikea rekrytointi ja hyvä johtaminen. Rekrytointimalli on kuvattu. Ukissa kuvaus aloitettu, tehty kannanotto sosiaalityön koulutuksen lisäämiseen Riittävä henkilöstömäärä on arvioitu. Henkilöstötarve selvitetty, resurssointi puutteellista Henkilöstön tehtävärakenne vastaa palvelutarpeeseen Kehitetään tarkoituksenmukaista lastensuojelun työnjakoa ja hyödyn- netään ammattiryhmien erityisosaamista. Sovitaan vastuista STM:n tehtävärakennesuosituksen mukaisesti. Lastensuojelun perhetyön ja lastensuojelun sosiaalityön toimenkuvat ovat vakiintuneet. Neuvolan perhetyön ja lasensuojelun perhetyön työnjako sovitaan säännöllisin väliajoin. Kehitetään lasten ja nuorten ohjauksen käytäntöjä. Nuorisoperhetyön pilotti Nuorisoperhetyön pilotissa rakennettiin varhaisen puuttumisen malli.
29 Vältetään määräaikaisia Vakinaistetaan työsuhteita. Määräaikaisten työntekijöiden työsuhteita lukumäärä. Ei toteudu. Pätevistä sosiaalityöntekijöistä puute Ukissa, Vehmaalla ja Pyhärannassa. Tunnistetaan ehkäisevän Otetaan käyttöön osaamisen johta- Ydinosaamisalueet on määritelty. työn ja lastensuojelun ydinosaamisen alueet misen malli ja määritellään ehkäisevän työn ja lastensuojelun ydinosaaminen Osamiskartoituksia ei ole tehty. Prosessit kuvattu eri peruspalveluissa. Henkilöstön osaaminen vastaa Osaamisvajeet on tunnistettu. Osaamisvaje on tunnistettu ja ydinosaamista ja osaamisen vajeet on tunnistettu. Koulutussuunnitelma on tehty ja siihen on varattu riittävät resurssit. koulutustarpeet arvioitu Koulutussuunnittelua tehdään sosiaalitoimessa, terveydenhuollossa ja sivistystoimessa säännöllisesti. Kehitetään erityisesti nuorten yksilö- Kehittämiskeskustelut käydään Toteutuu. kohtaisen tukemisen ja aktivoinnin vähintään kerran vuodessa. menetelmiä ja palveluohjauksen seudullista mallia.
30 Olemassa olevien hyvien käytäntöjen Tehdään, tarve tehostaa. siirto. Hankkeiden hyödyntäminen Toteutuu puutteellisesti. Henkilöstö voi hyvin ja on Hyvinvoinnista huolehtiminen. Hyvinvoinnin kartoituskysely kerran Työhyvinvointikysely Laitila, Uki motivoitunut työhönsä vuodessa. Taulukko: Lastensuojelun henkilöstöstrategia
31 TALOUS Strateginen päämäärä: Kustannustehokas ja vaikuttava verkostomainen palvelurakenne, jossa ennaltaehkäisy painottuu, ja johon luottamusmiehet ovat sitoutuneet Tavoitteet Kriittiset menestystekijät Mittarit / resurssit Toteuma / tulos eli keinot Kehitetään ehkäisevän työn Lasten ja nuorten kasvuoloja tukevaa Lasten ja nuorten kasvua tukevien Ei toteudu koordinointia. toimintaa, sekä ehkäisevää lasten-suojelua koordinoidaan ja johdetaan Vakka-Suomen alueella ja koordi nointiin on suunnattu taloudellinen panostus. toimien ja ennaltaehkäisevän lastensuojelun yhteiset tavoitteet arvioidaan ja tarkistetaan aluksi kaksi kertaa vuodessa. Kehitetään viranomais- ja Alueellisesti ei toteudujärjestöyhteistyötä Taivassalossa ja Kustavissa toteutuu verkostomaisesti toimivaksi palvelu- rakenteeksi.
32 Ehkäisevän työn merkityksen Keskustelussa, ei käytännön toimissa korostaminen. Ehkäisevän työn koordinoinnin parantaminen. Toiminnan koordinointiin on saatu resurssi. Kehitettävää vielä koordinoinnissa. Pysyvää seudullista resurssia ei ole. Kustannustehokkuuden Kehitetään kustannusten ja Lastensuojelun resurssien laskentaja vaikuttavuuden paran- vaikuttavuuden seurantatapa. tapa on suunniteltu. Seurataan asiakasmääriä työntekijäkohtaisesti. taminen Asiakaskohtaisen vaikuttavuuden Ei toteudu mittaamistapa otetaan käyttöön. Luottamushenkilöiden ja Luottamushenkilöille ja keskus- Lastensuojelun suunnitelman Toteutuu, resurssoinnissa puutteita keskusjohdon sitoutuminen johdolle tiedotetaan säännöllisesti seuranta käsitellään säännöllisesti resurssien turvaamiseen lastensuojelun tilanteesta. sosiaalilautakunnassa.