TEKNOLOGIABAROMETRI Pekka Pellinen Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry
MIKSI TEKNOLOGIABAROMETRI? Teknologia-ala olennainen koko kansantaloudelle Alan tilanteesta ja kehitysnäkymistä liikkeellä monenlaista tietoa Keskustelussa paljon tulkinnanvaraisia ja kvalitatiivisia käsitteitä. Onko mahdollista mahdollista saattaa kvantitatiiviseen muotoon? Mittarit eivät pelkkiä passiivisia indikaattoreita, vaikuttavat usein myös kehityksen suuntaan 2.3.2007 2
MIKÄ TEKNOLOGIABAROMETRI? Lähtökohta vuosituhannen vaihteessa: Onko teknologian alalle luotavissa mielekästä talousbarometrien kaltaista instrumenttia indikoimaan alan tilannetta ja tulevia kehityssuuntia?
KUINKA TEKNOLOGIABAROMETRI? Suuntaviivat toteutusta aloitettaessa: - Halutaan instrumentti joka kuvaa teknologiaympäristön tilaa sekä sen kehityssuuntia. Teknologia ymmärretään laajasti, erityisesti haetaan kytköksiä yhteiskunnallisen ja teknologisen kehityksen välillä - Selkeästi tulevaisuussuuntautunut instrumentti - Tarkastelun aikajänne lähivuodet - Barometrin perusluonne syklinen, tuottaa tuloksia jokaisella toteutuskierroksella. Informaatioarvo kuitenkin syvenee kierros kierrokselta 2.3.2007 4
KUINKA TEKNOLOGIABAROMETRI? Suuntaviivat jatkuu... - Mittarin painopiste teknologiassa, sen kehityksessä ja yhteiskunnallisissa vaikutuksissa. Talous liittyy asiaan, ei kuitenkaan pääroolissa - toteutetaan suomalaisessa toimintaympäristössä, kuitenkin niin että konsepti ei ole paikkaan sidottu 2.3.2007 5
TEKNOLOGIABAROMETRI -SUUNNITTELUSTA KÄYTÄNTÖÖN Keskusteluja yhteistyötahojen kanssa 2001-2002 Toimeksianto- ja yhteistyösopimus VTT Teknologian tutkimuksen ryhmän kanssa 2002. Tavoitteena kokeilukelpoinen barometrin prototyyppi Konsepti valmis kesällä 2003 Barometrin ensimmäinen toteutus 2003 lopussa, tulosten julkistus 2004. Toinen toteutuskierros 2005 puolivälissä 2.3.2007 6
TEKNOLOGIABAROMETRI TOTEUTUSKONSEPTI Kohderyhmäkohtaisekohtaiset Kohderyhmä- kyselyt kyselyt -TEK:n -TEK:n jäsenkunta jäsenkunta - - päättäjät päättäjät -asiantuntijat -asiantuntijat -opiskelijat -opiskelijat -nuorisoryhmät -nuorisoryhmät -jne -jne Muut hyödyntäjät KTM Tekes OPM. SA Korkeakoulut Asiantuntijaraadin Asiantuntijaraadin valikoimien valikoimien indikaattoreiden indikaattoreiden jatkojalostus jatkojalostus kohderyhmäkohtaisiksi kohderyhmäkohtaisiksi tietopaketeiksi tietopaketeiksi Kerättävä Kerättävä indikaattoritieto indikaattoritieto (sisältö/lähteet) (sisältö/lähteet) Kerätyn Kerätyn tiedon tiedon työstäminen työstäminen ja ja raportointi raportointi tilaajalle tilaajalle Tilaaja Tilaaja TEK - TEK:n hallitus - TEK:n hallitus - johtoryhmä - johtoryhmä - - teknologiavaliokunta teknologiavaliokunta - jne - jne TE-keskukset (aluetaso) Yritykset Media Kansalaiset (suuri yleisö) Eduskunta (tulevaisuusvk) 2.3.2007 7
TEKNOLOGIABAROMETRI Peruskoulutus Investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen Tiedon ymmärtäminen ja ja hallinta Yleissivistys ja osaaminen Tieto- ja viestintäteknologian käyttö Yrittäjyys Tieteellistekninen osaaminen Uuden tiedon soveltaminen Verkottuneisuus ja kansainvälisyys Arvovalinnat Ympäristön hallinta Ympäristön tila 2.3.2007 8
Kokonaismittarilla arvioituna Suomi sijoittuu hyvin 0.60 0.50 0.40 0.30 0.20 0.10 0.00-0.10-0.20-0.30-0.40 2004 2005 Suomi Ruotsi Tanska Alankomaat Saksa UK Yhdysvallat Japani 2.3.2007 9
Mutta tiputuksemme siirryttäessä kohti tietämysyhteiskuntaa on jyrkentynyt 2003-2005... 1.00 0.80 0.60 0.40 0.20 0.00-0.20-0.40-0.60-0.80-1.00 Informaatio Tieto Tietämys Suomen rooli tiedon perustuottajana voimistunut: olemme edenneet informaatioyhteiskuntamittareilla, jääneet jälkeen tietämysyhteiskuntamittareissa Suomi Ruotsi Japani Suomi (uusi) Ruotsi (uusi) Japani (uusi) 2.3.2007 1
ja informaatioyhteiskuntamittaristolla paljosta on kiittäminen koululaisiamme 1.00 0.80 0.60 0.40 0.20 0.00-0.20-0.40-0.60-0.80-1.00 Informaatio Tieto Tietämys Informaatioyhteiskunnan tulokset ilman peruskoululaisten PISA-tutkimuksen tuloksia Suomi Ruotsi Japani Suomi (uusi) Ruotsi (uusi) Japani (uusi) 2.3.2007 1
Investoinnit T&K:en ovat pienentyneet Yritysten T&K-investointien määrä on laskenut Yritysten T&K-investoinnit ovat pienentyneet Suomessa 7%, kun ne muissa maissa ovat lisääntyneet keskimäärin 8% (osuus BKT:sta) Suomen kyky houkutella ulkomaisia T&Kinvestointeja on heikentynyt Suomen saama ulkomaisten investointien määrä on pudonnut toiseksi parhaasta heikoimmaksi 2.3.2007 1
Suomen asema ja sen kehitys Vahva Peruskoulutus Tieteellis-teknologinen osaaminen Uuden tiedon soveltaminen T&K-investoinnit Yleissivistys ja osaaminen Tiedon ymmärtäminen Ympäristön tila ja hallinta Informaatio Tieto Tietämy s Kestävä kehitys Heikko Verkottuneisuus ja kansainvälisyys Arvovalinnat Heikentynyt Yrittäjyys ja uusiutuminen Tieto- ja viestintäteknologian käyttö Ympäristön hallinta Parantunut 2.3.2007 1
Maiden kehitystrendit ovat pysyneet ennallaan 1.00 0.80 0.60 0.40 0.20 0.00-0.20-0.40-0.60-0.80-1.00 Informaatio Tieto Tietämys Suomi Ruotsi Tanska Alankomaat Saksa UK Yhdysvallat Japani 2.3.2007 1
Saksa ja Iso-Britannia ovat edelleen peränpitäjiä 0.00-0.20-0.40 Saksa UK Saksa (uusi) UK (uusi) -0.60 Informaatio Tieto Tietämys Innovaatiomenot, erityisesti julkiset t&k-menot ovat laskeneet Isossa-Britanniassa, Saksa on edistynyt sähköisessä kaupankäynnissä 2.3.2007 1
Tanska, Alankomaat ja Yhdysvallat loistavat tietämysyhteiskuntatasolla 0.80 0.60 0.40 0.20 0.00-0.20-0.40 Tanska Alankomaat Yhdysvallat Tanska (uusi) Alankomaat (uusi) Yhdysvallat (uusi) -0.60 Informaatio Tieto Tietämys 2.3.2007 1
Informaatioyhteiskunta Peruskoulutus Yleissivistys ja osaaminen T&K-investoinnit
Peruskoulutus 2.00 1.50 1.00 0.50 0.00-0.50-1.00-1.50 2004 2005 Suomi Ruotsi Tanska Alankomaat Saksa UK Yhdysvallat Japani Suomalaisten peruskoululaisten osaaminen on entisestään korostunut, Japani on menettänyt asemiaan 2.3.2007 1
Ammattien arvostus Liikemies tai nainen Asianajaja (juristi) Urheilija Lääkäri Toimittaja Tuomari Insinööri Tieteen harjoittaja (tutkija) Taiteilija Poliitikko / = ammatin arvostus nuorten keskuudessa on suurentunut/ pienentynyt syksystä 2003 Juridiikka on kasvattanut suosiotaan, luonnon- ja tekniset tieteet menettäneet 2.3.2007 1
Ammatinvalinnan kriteerit Mielenkiintoinen työ Työ miellyttävää Työssä voi viihtyä Hyvä palkka Varma työpaikka Työssä voi oppia uutta Eteenpäinpääsymahdollisuudet Hyvä työtilanne ja työllisyys Hyvä työturvallisuus Miellyttävät työajat Voi itse valita paikkakunnan, jolla työskentelee / = kriteerin markitys nuorten ammatinvalinnalle on kasvanut/ pienentynyt syksystä 2003 Työn sisältö on tärkeintä mutta työpaikan varmuuden merkitys on kasvanut Hyvä palkka on selkeästi merkittävin toiseksi tärkein ammatinvalinnan kriteeri 2.3.2007 2
Yleissivistys ja osaaminen 2.00 1.50 1.00 0.50 0.00 2004 2005-0.50-1.00 Suomi Ruotsi Tanska Alankomaat Saksa UK Yhdysvallat Japanin osalta ainoa käytettävissä oleva mittari oli koulutusmenojen osuus BKT:sta, joka on siellä alhainen 2.3.2007 2
Tiedonlähteet Nuorten tärkeimmät tieteellisestä ja teknologisesta kehityksestä kertovat tiedonlähteet ovat Televisio, radio Internet; lisännyt merkitystään ja lähestyy TV/radion tasoa Sanomalehdet 2.3.2007 2
T&K-investoinnit 1.00 0.80 0.60 0.40 0.20 0.00-0.20-0.40-0.60-0.80-1.00 2004 2005 Suomi Ruotsi Tanska Alankomaat Saksa UK Yhdysvallat Japani Yritysten T&K-investoinnit ovat pienentyneet Suomessa 7%, kun ne muissa maissa ovat lisääntyneet keskimäärin 8% (osuus BKT:sta) Yhdysvallat on ainoana kasvattanut julkisia T&K-menoja merkittävästi (13%) 2.3.2007 2
Yritysten T&K-investoinnit T&K-investointien odotetaan lisääntyvän eniten Genetiikassa Tietokoneet ja viestintäteknologioissa Liikenne- ja kuljetusteknologioissa T&K-investointien odotetaan pienentyvän Maa- ja metsätalouden teknologioissa (muutos tilastollisesti merkitsevä) 2.3.2007 2
Yritysten T&K-investoinnit Yrityksissä jotka lisäävät investointejaan T&K:en korostuvat Genetiikka Tietokoneet ja viestintäteknologia Valmistusteknologiat Liikenne- ja kuljetusteknologiat Ympäristöteknologiat Yrityksissä joissa T&K pysyy nykyisellä tasolla, lisätään kuitenkin panostusta Televiestintään Energiateknologioihin Elektroniikkaan 2.3.2007 2
Tietoyhteiskunta Tieteellis-teknologinen osaaminen Tieto- ja viestintäteknologian käyttö Tiedon ymmärtäminen ja hallinta
Tieteellis-teknologinen osaaminen 1.00 0.80 0.60 0.40 0.20 0.00-0.20-0.40-0.60-0.80-1.00 2004 2005 Suomi Ruotsi Tanska Alankomaat Saksa UK Yhdysvallat Japani Muut maat ovat saavuttaneet Suomea maamme vahvuuksissa: uusien tiede- ja teknologia-alan tutkintojen sekä tutkijoiden määrässä 2.3.2007 2
Tieteen ja teknologisen tutkimuksen tila Nuoret TEK Poliitikot Talouselämä Teknologian taso Lääketieteen taso Tieteen kyky tuottaa luotettavia/paikkansa pitäviä tuloksia Maamme tieteen ja tutkimuksen laatu ja taso + yleisesti ottaen Tieteemme taso kansainvälisesti vertaillen Tieteellisen ja teknologisen tutkimuksen + + hyödyllisyys yhteiskunnan/talouden kannalta Tieteen/tutkijoiden etiikka ja moraali + Suomalaisen tieteen ja teknologisen tutkimuksen tulevat kehitysnäkymät Maamme tutkimustoiminnassa viime vuosina tapahtunut kehitys + Tutkimuksen riippumattomuus, puolueettomuus Tieteellisen tutkimuksen hyödyllisyys kansalaisten arkielämän/hyvinvoinnin kannalta Tutkimuksen suuntautuminen olennaisiin/tärkeisiin asioihin Tieteestä ja sen tuloksista tiedottaminen kansalaisille Tutkimusrahoituksen riittävyys +/ = arvostus suurempi/ pienempi kuin toisissa vastaajaryhmissä / = arvostus suurempi/ pienempi kuin syksyllä 2003 2.3.2007 2
Tieteen ja teknologisen tutkimuksen tila Niin tekniikan ammattilaisten kuin yritysten teknologiajohtajien käsitykset Suomen tieteen ja teknologisen tutkimuksen tasosta ovat laskeneet Tekniikan ammattilaiset ja yritysten teknologiajohtajat pitävät kuitenkin tieteellistä ja teknologista tutkimusta hyödyllisempänä yhteiskunnalle/taloudelle ja siinä viime vuosina tapahtunutta kehitystä negatiivisempana kuin nuoret tai poliitikot 2.3.2007 2
Tieto- ja viestintäteknologian käyttö 1.00 0.80 0.60 0.40 0.20 0.00-0.20-0.40-0.60-0.80-1.00 Suomi Ruotsi Tanska Alankomaat Saksa UK Yhdysvallat Japani 2004 2005 Suomi ei ole tieto- ja viestintäteknologian soveltamisen mallimaa Saksa on parantanut erityisesti sähköisessä kaupankäynnissä ja kotitalouksien Intenetin käytössä 2.3.2007 3
Teknologian vaikuttavuus Tieteellä ja teknologialla on tärkeä asema teollisessa kehityksessä Internet on tärkeä uusien taloudellisten toimintojen kehitykselle Vain soveltamalla kaikkein pisimmälle edistynyttä teknologiaa taloutemme voi tulla kilpailukykyisemmäksi Suomen viime vuosien huikea menestys maailmalla perustuu ennen muuta maassamme annettavan koulutuksen korkeatasoisuuteen ja tasa-arvoisuuteen Tieteen hyödyt ovat suurempia kuin mitkään haitalliset vaikutukset, joita sillä voi olla Monet high tech -tuotteet (huipputeknolgian tuotteet) ovat vain vekottimia Nuoret TEK Poliitikot - - + - + Nuoret suhtautuvat skeptisemmin teknologian mahdollisuuksiin kuin tekniikan ammattilaiset ja poliitikot +/ = mielipide korostetumpi/ varautuneempi kuin toisissa vastaajaryhmissä = mielipide korostetumpi kuin syksyllä 2003 2.3.2007 3
Tiedon ymmärtäminen ja hallinta 1.00 0.80 0.60 0.40 0.20 0.00-0.20-0.40-0.60 2004 2005 Suomi Ruotsi Tanska Alankomaat Saksa Yhä suurempi osa Suomen teollisuuden tuottamasta lisäarvosta syntyy keskitason ja korkean teknologian aloilla; toisaalta työn tuottavuus on heikentynyt UK Yhdysvallat Japani 2.3.2007 3
Luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin Nuoret TEK Poliitikot Talouselämä Puolustusvoimat Poliisi Oikeuslaitos, tuomioistuimet Yliopistot ja korkeakoulut Suomen Akatemia + Tiedeyhteisö Tekes + VTT + Eduskunta Kirkko Nokia Oyj Euroopan unioni, EU Ammattiyhdistysliike + Suuryritykset Poliittiset puolueet + Tiedotusvälineet, media + +/ = luottamus suurempi/ pienempi kuin toisissa vastaajaryhmissä / = luottamus suurempi/ pienempi kuin syksyllä 2003 2.3.2007 3
Tietämysyhteiskunta Uuden tiedon soveltaminen Yrittäjyys ja uusiutuminen Verkottuneisuus ja kansainvälisyys
Uuden tiedon soveltaminen 1.50 1.00 0.50 0.00-0.50 2004 2005-1.00-1.50 Suomi Ruotsi Tanska Alankomaat Saksa Pohjoismaiset PK-yritykset ovat tehokkaita uusien ratkaisujen käyttöönottajia UK 2.3.2007 3
Kansallinen teknologiastrategia Tieto on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi voimavara niin koko yhteiskunnan kuin yksittäisten kansalaistenkin menestyksen kannalta Vaikka tieteellinen tutkimustoiminta vaatii paljon taloudellisia voimavaroja, siihen panostaminen antaa yhteiskunnalle korkean koron Perustavaa laatua oleva tieteellinen tutkimus on olennaista uusien teknologioiden kehittämiseksi Korkeakoulujen lisääntynyt yhteistyö yritysten kanssa on antanut voimakkaan kehityssysäyksen maamme tutkimustoiminnalle Tutkimusvarat pitäisi kohdentaa vain taloudellisesti parhaiten kannattaville/hyödynnettäville tieteenaloille Nuoret TEK Poliitikot Talouselämä + + + +/ = mielipide korostetumpi/ varautuneempi kuin toisissa vastaajaryhmissä / = Enemmän/ vähemmän samaa mieltä väitteen kanssa kuin syksyllä 2003 2.3.2007 3
Yrittäjyys ja uusiutuminen 1.00 0.80 0.60 0.40 0.20 0.00-0.20-0.40-0.60-0.80 2004 2005 Suomi Ruotsi Tanska Alankomaat Saksa UK Yhdysvallat Japani Uusia yrityksiä syntyy Suomessa ja Ruotsissa vähän; myös investointien taso on heikko, erityisesti Ruotsissa Korkean teknologian pääomasijoitukset ovat laskeneet kaikissa maissa, mutta suhteellisesti vähiten Isossa- Britanniassa 2.3.2007 3
Verkottuneisuus ja kansainvälisyys 1.50 1.00 0.50 0.00-0.50 2004 2005-1.00-1.50 Suomi Ruotsi Tanska Alankomaat Saksa UK Yhdysvallat Suomen saama ulkomaisten investointien määrä on pudonnut toiseksi parhaasta heikoimmaksi Japani 2.3.2007 3
Kestävä kehitys Arvovalinnat Ympäristön hallinta Ympäristön tila
Arvovalinnat 0.60 0.40 0.20 0.00-0.20 2004 2005-0.40-0.60 Suomi Ruotsi Tanska Alankomaat Saksa Suomi on menettänyt asemiaan tulonjaon tasaisuudessa ja sukupuolten välisessä tasa-arvossa UK 2.3.2007 4
Ympäristön hallinta 1.00 0.50 0.00-0.50-1.00 2004 2005-1.50-2.00 Suomi Ruotsi Tanska Alankomaat Saksa UK Yhdysvallat Japani Kasvihuonekaasupäästöt ovat Suomessa suuret suhteutettuna väestömäärään tai BKT:en; ympäristönsuojeluinvestoinnit ovat Suomessa hyvää keskitasoa 2.3.2007 4
Teknologian kehitys ja elämänlaatu Bio- ja lääkintäteknologia Ympäristöteknologiat Energiateknologiat Nuoret TEK Poliitikot Tietokoneet ja viestintäteknologia + Uudet materiaalit ja aineet Elektroniikka Rakennustekniikka + Genetiikka eli perinnöllisyystiede + Liikenne- ja kuljetusteknologiat Televiestintä Valmistusteknologiat Maa- ja metsätalouden teknologiat Avaruustutkimus Nuorten suhtautuminen teknologian mahdollisuuksiin on skeptisempaa mutta teknologioiden järjestys sama kuin TEKin jäsenillä ja poliitikoilla +/ = arvostus suurempi/ pienempi kuin toisissa vastaajaryhmissä / = arvostus suurempi/ pienempi kuin syksyllä 2003 2.3.2007 4
Ympäristön tila 0.50 0.40 0.30 0.20 0.10 0.00-0.10-0.20-0.30-0.40 2004 2005 Suomi Ruotsi Tanska Alankomaat Saksa Vaikka ympäristön tila onkin Suomessa hyvä, ovat ilman epäpuhtaudet täällä suuria BKT:en suhteuttuina UK 2.3.2007 4
5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kuinka hyvin tai huonosti koette seuraavien asioiden olevan maassamme? Nuoret Tekniikan ammattilaiset Poliitikot Talouselämä Tieteen taso Teknologian taso Lääketiet.taso Tieteemme taso kv.vert. Tutk.toim.kehitys Tutk.riippumattomuus Tutkijoiden etiikka Tutk.rahoituksen riittävyys Tutk.kohdistus oikeisiin asioihin Tieteen kyky tuottaa luotettavia tuloksia Teknol.tutk. hyödyllisyys yhteiskunnan kannalta Tiet.tutk.hyödyllisyys kansal.hyvinvoinnin kannalta Tieteestä ja tuloksista tiedottaminen Suomal. teknologian tulevaisuudennäkymät 2.3.2007 4 1=erittäin huono 5=erittäin hyvä
TEKNOLOGIABAROMETRI Barometrijulkaisut ladattavissa http://www.tek.fi/julkaisut Tilattavissa myös painettuina julkaisuina 2.3.2007 4