(T^ ö;c: Tielaitos Tiehallinnon tuotemäärittely Helsinki 2000 TI EHALLI NTO Esikunta c&
1 TIEHALLINNON TUOTEMÄÄRITTELY Tielaitos TIEHALLI NTO Helsinki 2000
Edita Oy Helsinki 2000 Julkaisua saatavana Tielaitos, TIEHALLINTO Esikunta '; Tielaitos Opastinsilta 12 A PL 33 0521 HELSINKI Puhelinvaihde 0204 44 150
Tiehallinnon tuotemäärittely 3 Sisältö LAHTOKOHDAT 5 2 TIENPITO 6 2.1 Hoito 6 2.1.1 Talvihoito 6 2.1.2 Liikenneympäristön hoito 6 2.1.3 Rakenteiden ja laitteiden hoito 6 2.1.4 Sorateiden hoito 7 2.1.5 Lauttaliikenne 7 2.2 Ylläpito ja korvausinvestoinnit 7 2.2.1 Päällysteiden ylläpito 7 2.2.2 Rakenteiden ja laitteiden ylläpito 7 2.2.3 Korvausinvestoinnit 7 2.3 Laajennus-ja uusinvestoinnit 8 2.3.1 Laajennusinvestoinnit 8 2.3.2 Uusinvestoinnit 8 2.4 Suunnittelu 9 2.4.1 Esi-ja yleissuunnittelu 9 2.4.2 Tie- ja rakennussuunnittelu 9 2.5 Liikenteen hallinta 10 2.6 Maanhankinta 11 2.7 Järvenpää-Lahti -jälkirahoitushanke 11 3 TIEHALLINTO 11 3.1 Tienpidon suunnittelu 11 3.2 Tienpidon teettäminen 11 3.3 Liikenteen palvelut 11 3.4 Hallinto 12 3.5 Tutkimus-ja kehittäminen 12 4 INVESTOINNIT 12 4.1 Kiinteistöinvestoinnit 12 4.2 Muut investoinnit 12
TehaIIinnon tuotemäärittely 5 LÄHTÖKOHDAT 1 LÄHTÖKOHDAT Tienpidon tuotteistuksen alkuperäinen tarkoitus oli mandollistaa tienpidon suunnittelu ja painotusten tekeminen tuoteryhmätasolla tarkastelemalla hoitoa, ylläpitoa, suunnittelua ja investointeja omina kokonaisuuksinaan. Tienpidon tuotteiden ja tiehallinnon oman toiminnan rajapinta on määritelty siten, että tuotteeksi katsotaan sellainen tuotteistettu palvelu, joka pitkällä aikavälillä on ostettavissa kilpailluilta markkinoilta. Tuotteistus on käytössä lähinnä tienpidon suunnittelussa ja ohjauksessa, mutta ei sellaisenaan suoraan palvele teettämisen tarpeita. Tiehallinnon oman toiminta on ryhmitelty prosesseittain, jotka tiepiireissä vastaavat lähinnä yksiköitä. Keskushallinnossa ryhmittely on tehty nimeämällä kukin yksikkö kuuluvaksi johonkin ja vain yhteen prosessiin. Tuotteistusmallilla ei pyritä menettelyyn, joka täysin vastaisi nykyisiä teettämisen menettelyjä. Teettämismenettelyjä ei kuitenkaan tarvitse muuttaa, kunhan sopimuksia tehtäessä huolehditaan tuotejaon mukaisten tietojen saatavuus. Esim. hoidon alueurakan urakkahinnan pilkkomiseksi urakkaan sisältyville tuotteille (4-6 kpl) teettäjä hankkii tarvittavan tiedon. Yksissä kansissa tuotemäärittely on julkaistu edellisen kerran julkaisussa 'Ohje 2/1996' osana vuoden 1997 tulossuunnittelua. Uutta julkaisua ei sen jälkeen ole tehty, vaikka toimintaympäristö on muuttunut: - Vuoden 1998 alusta alkaen Tielaitos jaettiin sisäisin järjestelyin tiehallintoon ja tuotantoon. Tiehallinto huolehtii tieverkon päivittäisestä liikennöitävyydestä, liikenteen turvallisuudesta, tieverkon kunnosta ja sen arvon säilymisestä sekä ostaa tarvittavan tienpidon pääasiassa tuotannoita. - Liikenneminjsteriö lanseerasi vuonna 1997 rahoituslähteestä riippumattoman tienpidon investointien luokittelun korvaus-, laajennus- ja uusinvestointeihin. Luokittelu otettiin tiehallinnossa käyttöön 1.1.98. - Tiehallinnon oman toiminnan menot esitetään prosesseittain entisen kustannuslajeittaisen luokittelun sijasta 1.1.1999 alkaen. - Hankekohtainen ja yksittäistä tiejaksoa koskeva esisuunnittelu, liikennejärjestelmäsuunnittelu ja uuden tielain mukainen yleissuunnittelu eriytettim tiehallinnon omasta toiminnasta tienpidon tuotteeksi 1.1.1999. - Liikenteen hallinta -tuote otettiin käyttöön 1.1.2000 alkaen. Tuote sisältää tehtäviä, jotka ovat aikaisemmin kuuluneet osin tiehallinnon omaan toimintaan ja osin tienpidon vuoden 1999 tuotteisiin. Tuotemäärittelyohjetta täydentää tiehallinnon ja tuotannon välisen talouden toimintamalli, jonka kuvaus julkaistaan erikseen. Mainitussa julkaisussa kuvataan myös tiehallinnon menolaskelma. Tiehallinnon johtoryhmä on 31.1.2000 hyväksynyt tuotemäärittelyn sovellettavaksi vuoden 2000 osalta. Keskushallinnon esikunta tarkentaa määrittelyä tarvittaessa, mutta isot muutokset päätetään tiehallinnon johtoryhmässä.
Tiehallinnon tuotemäärittely TIENPITO 2 TIENPITO Tienpidon painotuksia tehdään ja tienpidon onnistumista arvioidaan tuoteryhmätasolla. Tuoteryhmiä on viisi ja ne on muodostettu yhdestä tai useammasta tienpitotuotteesta. Tuoteryhmien nimet ovat hoito, ylläpito ja korvausinvestoinnit, laajennus- ja uusinvestoinnit, suunnittelu sekä liikenteen hallinta. Lisäksi omaksi ryhmikseen jäävät maanhankinta, jota ei ole haluttu hajauttaa edellä oleviin ryhmiin sekä Järvenpää-Lahti -jälkirahoitushanke. 2.1 Hoito Hoitotuotteilla varmistetaan tiestön päivittäinen liikennöitävyys kaikkina vuorokauden aikoina hyväksyttyjen toimintalinjojen mukaisesti. 2.1.1 Talvihoito - lumen ja sohjon poisto - liukkauden torjunta - lumipolanteen tasaus - em. toimia avustavat toimet, mm. aurausviitoitus - jääteiden hoito Muita talviaikaisia hoitotöitä ei lueta talvihoitoon. Tiesääjärjestelmän kustannukset kuuluvat liikenteen hallinta -tuotteeseen. 2.1.2 Liikenneympäristön hoito - tie-, levähdys- ja liitännäisalueiden puhtaanapito - vihertyöt - tievalaistuksen hoito ja kulutettu sähkö - muuttuvien ja kiinteiden liikenteen ohjauslaitteiden (liikennemerkit ja opasteet) hoito osana hoidon alueurakkaa - tiemerkintöjen tekeminen ja uusiminen muulloin kuin päällystämisen tai investointien yhteydessä Liikenneympäristön hoito kohdistuu tienkäyttäjän ajaessaan havainnoimaan tieympäristöön. Osa töistä tehdään ja osa menoista syntyy talviaikaan. Hoidon alueurakan lisätyönä tai muuten erikseen tilattava muuttuvien liikenteen ohjauslaitteiden hoito kuuluu liikenteen hallintaan. 2.1.3 Rakenteiden ja laitteiden hoito - päällysteiden paikkaus - kuivatusjärjestelmän ja pohjavesisuojausten hoito - kaiteiden, aitojen, meluesteiden, reunapaalujen, kivetysten ja levähdysalueiden kalusteiden pienet vaurioiden korjaukset - siltojen hoito kuten pesu ja puhdistukset
Tiehallinnon tuotemäärittely TIENPITO ii 2.1.4 Sorateiden hoito - pinnan tasaus - paikkaaminen - sorastus (kulutuskerroksen lisäys) - pölynsidonta - sorateiden kelirikon hoitotyöt 2.1.5 Lauttaliikenne - lossien ja lautta-alusten liikennöinti - asiantuntijapalvelut (aikataulut, matkustajainfo. 2.2 Ylläpito ja korvausinvestoinnit Ylläpito ja korvausinvestoinnit kohdistuvat olemassa olevaan tieverkkoon. Niillä säilytetään tien käyttökelpoisuus ja rakenteellinen kunto. 2.2.1 Päällysteiden ylläpito - uudelleen päällystäminen - pintaukset (ml. SOP) - ohjelmoidut koneelliset paikkaukset - unen poisto hienojyrsinnällä - päällysteen reunan täyttä soralla - vähäisten painumien oikaisu. Tuotteeseen ei kuulu päällysteen uusiminen korvaus- tai laajennusinvestoinnin yhteydessä eikä rakenteiden kunnon ja kantavuuden parantamiseksi tehtävät uudelleen päällystämiset. 2.2.2 Rakenteiden ja laitteiden ylläpito - Tien sivuojien, salaojien ja rumpujen korjaukset ja uusiminen - tierakenteiden yksittäisten vaurioiden kunnossapitoluonteiset korjaukset - siltojen yksittäisten vaurioiden kunnossapitoluonteiset korjaukset - kiinteiden liikenteen ohjauslaitteiden, valaistuksen, kaiteiden, aitojen, kiveysten sekä levähdysalueiden varusteiden ja laitteiden ohjelmoitu uusiminen. 2.2.3 Korvausinvestoinnjt Korvausinvestoinnit kohdistuvat olemassa olevaan tieverkkoon. Ne ovat rakenteen parantamis- ja peruskorjausluonteisia toimia, joilla säilytetään tieosan rakenteellinen kunto tai nostetaan palvelutaso alkuperäiselle tai nykyvaatimusten mukaiselle tasolle. Tyypillisiä yksittäisiä toimia ovat: - sorateiden runkokelirikkokorjaukset - kuntosyistä tehtävä päällystetyn tien rakenteen parantaminen ja vahvistaminen ml. niihin liittyvä päällystäminen
Tiehallinnon tuotemäärittely TIENPITO - kuntosyistä tehtävä sillan peruskorjaus ja uusiminen. Raja korvausinvestoinnin ja päällysteiden ylläpidon välillä määräytyy sen mukaan mikä on hankeen perustarkoitus. Hanke voidaan (ei suositella) myös jakaa toimenpiteisiin ja tehdä jako tuotteisiin sillä tasolla. Kun stabilointi ulottuu päällysteen alapuolisiin kerroksiin on kyse korvausinvestoinnista, muulloin päällysteiden ylläpidosta. 2.3 Laajennus-ja uusinvestoinnit Laajennusinvestoinnit kohdistuvat pääosin nykyiselle tieverkolle. Uusinvestoinnit luovat uusia yhteyksiä. Kumpiakin rahoitetaan pääosin tieverkon kehittämisen ja perustienpidon määrärahamomenteilta, mutta myös jonkin verran työllisyysrahoituksella ja EU-ohjelmien rahoituksella. 2.3.1 Laajennusinvestoinnit Laajennusinvestointien tarkoituksena on palauttaa tien palvelutaso lisääntyneen liikenteen edellyttämälle, nykyajan vaatimukset täyttävälle kohtuulliselle tasolle. Laajennusinvestoinnin perustana on lisääntyneen liikenteen myötä heikentynyt liikenneturvallisuus tai liikenteen sujuvuus: - toisen ajoradan rakentaminen - tien suuntauksen parantaminen - kevyen liikenteen väylän rakentaminen - eritasotiittymän rakentaminen - ohituskaistan rakentaminen - sillan uusiminen selvästi parempaan tasoon - lisäkaistan rakentaminen - tien leventäminen - soratien suuntauksen parantaminen ja päällystäminen - liittymäjärjestely - taajamajärjestety - valaistuksen rakentaminen - melusuojauksen rakentaminen - pohjaveden suojauksen rakentaminen - pitkän riista-aidan rakentaminen - tieympäristön pehmentäminen Aiemmin uusinventoinniksi määritelty moottoritien toisen ajoradan rakentaminen on siirretty laajennusinvestoinniksi, koska tällaiset hankkeet perustuvat tarpeeseen säilyttää tieyhteyden palvelutaso liikenteen lisääntyessä. 2.3.2 Uusinvestoinnit Uusinvestoinnit muuttavat oleellisesti tieverkkoa. Uusinvestoinnit nimeää lähinnä eduskunta päättäessään tieverkon kehittämisen rahoituksen kohteista. Perustienpidon määrärahalla toteutettavista hankkeista lähinnä vain lossivälien korvaaminen sillafla ja tiepiirin perustienpidon rahoituksella rakentamat uudet yhteysvälit ovat uusinvestointeja.
Tiehallinnon tuotemäärittely TIENPITO Tyypillisiä toimia ovat: - uuden tieyhteyden rakentaminen - uuden sillan rakentaminen - tunneliyhteyden rakentaminen - lossin korvaaminen sillalla. 2.4 Suunnittelu Suunnittelutuotteisiin luetaan liikennejärjestelmäsuunnittelu, esisuunnittelu pääosin, yleissuunnittelu, tiesuunnittelu ja rakennussuunnittelu. 2.4.1 Esi-ja yleissuunnittelu Tuotteeseen kuuluvat: - lii kennejä rjeste Im äs u un nittelu - esisuunnittelu - yleissuunnittelu. Liikennejärjestelmäsuunnittelulla luodaan puitteet eri liikennemuotojen ja maankäytön suunnittelulle. Esisuunnittelulla (tarveselvitykset ja toimenpideselvitykset) tutkitaan hankkeiden tarvetta, toimenpiteiden vaihtoehtoja ja hankkeiden vaikutuksia. Esisuunnittelua tarvitaan ohjelmointia ja hankkeiden jatkosuunnittelutarpeen määrittelyä varten. Pienehköissä hankkeissa, joista ei tarvitse tehdä uuden tielain mukaista yleissuunnitelmaa, seuraava suunnitteluvaihe on tiesuunnitelman teko. Yleissuunnittelulla määritellään hankkeen yleispiirteinen sijainti, toiminnalliset ratkaisut, kustannukset ja vaikutukset. Yleissuunnitelma käsitellään tielain mukaisesti ja siitä tehdään hyväksymispäätös. Yleissuunnitelma on edellytyksenä hankkeen ottamiseen TTS:n "hankekoriin". 2.4.2 Tie-ja rakennussuunnittelu Tiesuunnittelussa määritetään tiealue, tekniset ratkaisut ja kustannukset. Hyväksytty tiesuunnitelma antaa oikeuden alueiden haltuunottoon ja tien tekemiseen. Rakennussuunnittelu kuuluu tien rakennusvaiheeseen ja se sisältää rakentamisessa tarvittavien yksityiskohtaisten työpiirustusten ja laatuvaatimusten laatimisen. Kehittämishankkeiden rakennussuunnittelu sisältyy hankkeen investointimenoon. Pienissä perustienpidon hankkeissa voidaan laatia yhdistetty tie- ja rakennussuunnitelma. Jos rakennussuunnitelma laaditaan erillisenä tai rakennussuunnittelu sisältyy KV-urakkaan, voidaan rakennussuunnittelun kustannukset lukea investoinnin osaksi. KV-urakassa suunnittelun osuutta ei erotella.
10 Tiehallinnon tuotemäärittely TIEN PITO 2.5 Liikenteen hallinta Uutena tuotteena 1.1.2000 käyttöön otettua liikenteen hallintaa ei ole sisällytetty mihinkään olemassa olevaan tuoteryhmään, vaan se muodostaa oman tuoteryhmänsä. Tuotteella varmistetaan liikennejärjestelmän päivittäinen toimivuus vallitsevissa tie- ja liikenneoloissa. Tuote pitää sisällään liikennekeskusten toiminnan keskeisinä tehtävinään tie- ja liikenneolojen seuranta, ajantasainen liikenteen ohjaus ja tiedotus sekä häiriötilanteiden hoito. Tuotteeseen kuuluu: liikennekeskusten ulkoiseen operointijärjestelmään kuuluvien laitteiden ja järjestelmien: - hoito - ylläpito - korjaukset - uusimiset tosiaikaisten tie- ja liikenneolojen seurantajärjestelmien (esim. LAM, tiesää): - tietoliikennekustannukset - ohjelmistojen ylläpito - havainto-ja mittausasemien hankinnat - kamerahankinnat - havaintolaitteiden hoito liikenteen tiedotusjärjesteimien - tietoliikennekustannukset - ohjelmistojen ylläpito teiden varsille sijoitettujen muuttuvien liikenteen ohjauslaitteiden: - hoito erikseen tilattuna (eli silloin kun se ei sisälly hoidon aueurakkaan) - ylläpito, korjaukset ja korvaaminen uudella - rakentaminen erillisenä investointina infopisteverkon - rakentaminen - käyttö - ylläpito liikenteen automaattivalvonta Tuotteeseen eivät kuulu liikennekeskustoirninnan henkilöstökulut (palkat, matkat, koulutus) edes siinäkään tapauksessa kun henkilö on tuotannon palkkalistoilla. Liikennekeskusten henkilökunnan omat mikrot kuuluvat tiehallinnon omaan toimintaan.
Tiehallinnon tuotemäärittely 11 TIEHALL INTO 2.6 Maanhankinta Maanhankinnan menot on haluttu säilyttää omana tuoteryhmänään, vaikka se olisi myös helposti kohdistettavissa tienpitotuotteille eli lähinnä laajennusja uusinvestointeihin ja eräisiin hoitotuotteisiin. Tuote koostuu tiealueiden hankinnasta ja maa-alueiden hoitomenoista. Tiealueiden hankinta rahoitetaan maanlunastusmäärärahalla, jota käytetään tiealueitten ostoon, haittakorvausten maksuun, korkomenoihin ja kiinteistötoimitusmaksuihin. Maa-alueiden hoitomenot koostuvat käytöstä poistettujen alueiden maisemoinnista, valvonta- ja tarkastusmaksuista, ottosuunnitelmista, lupapäätöksistä ja yksityistiemaksuista ja ne rahoitetaan perustienpidon määrärahalla. 2.7 Järvenpää-Lahti -jälkirahoitushanke Tälle tuotteelle kirjataan pelkästään hankkeen sopimusmaksut. Niistä vastaa keskushallinnon teettämisyksikkö. Jälkirahoitushankkejden teettämisen kulut luetaan tiehallinnon omaan tointaan. Samoin kokonaisrahoitushankkeiden teettäminen on osa tiehallinnon omaa toimintaa. 3 TIEHALLINTO 3.1 Tienpidon suunnittelu Prosessi käsittää tienpidon suunnittelun ja ohjelmoinnin, muun kuin hankekohtainen esisuunnittelun, tilatietojen ylläpidon, käytön ja tuottamisen eli tierekisteri- ja kuntotietorekisterimittaukset. Keskushallinnosta tähän kuuluvat tie- ja liikenneolojen suunnittelu sekä tiestötiedot. 3.2 Tienpidon teettäminen Teettäminen sisältää toimet, joiden tarkoituksena on valmistella, neuvotella, sopia ja seurata tienpidon hankintoja. Urakoiden määrittelyyn tarvittavat tiestömittaukset ovat osa tiehallinnon omaa toimintaa. Teettämiseen ei sisällytetä ostettavien tienpidon tuotteiden kustannuksia. Keskushallinnosta tähän kuuluvat teettäminen ja siltayksikkö. 3.3 Liikenteen palvelut Liikenteen palvelut käsittää liikenteen tiedotuksen, liikenteen ohjauksen (kiinteä ja muuttuva ohjaus), kysynnän hallinnan, asiakaspalvelun ja tienvarsipalveluiden viranomaistehtävät sekä liikennekeskukset henkilöstökuluineen. Liikennekeskusten henkilöstökuluihin lasketaan mukaan myös tuotannon henkilöiden menot. Kysynnän hallinnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään vaikuttamaan liikkujien matkapäätöksiin. Asiakastutkimuksin ja asiakaspalautejärjestelmän avulla seurataan asiakkaiden tarpeita ja tyytyväisyyttä tiehallinnon toimintaan. Keskushallinnosta tähän kuuluu liikenteen palvelut -yksikkö.
12 Tiehallinnon tuotemäärittely INVESTOINNIT 3.4 Hallinto Hallintoon luetaan kuuluvaksi johto, esikunta (-1uki), viestintä, varautuminen, kiinteistöjen hoito ja ylläpito sekä tulosyksikön yhteiset menot, joita ei ole kohdistettu yksiköittäin. Keskushallinnosta tähän kuuluvat johto, sisäinen tarkastus, varautuminen, hallinto, esikunta, viestintä ja kansainvälinen toiminta. 3.5 Tutkimus-ja kehittäminen Tiehatlinnon T&K-ohjelman mukaisella ulkoisella rahoituksella toteutettavat tutkimusohjelmat ja projektit sekä tiepiirien itse rahoittamat tutkimus- ja kehittämisprojektit. Keskushallinnosta tähän kuuluu tie- ja liikennetekniikka. 4 INVESTOINNIT Tiehallinnon investoinneiksi luetaan tiehallinnon omaan toimintaansa tarvitsemien investointien aiheuttamat menot. Investoinnin arvonlisäveroton alaraja on 5 000 mk. 4.1 Kiinteistöinvestoinnit Tuotannon vuokraamiin ja virkistyskiinteistöihin kohdistuvat lähinnä peruskorjausi nvestoi nn it. 4.2 Muut investoinnit Koneiden, kaluston atk-ohjelmistojen ja laitteiden aiheuttamat investoinnit p1. liikennekeskusten investoinnit siltä osin kuin ne eivät kuulu tiehallinnon omaan toimintaan. Tähän ei lueta tiehallinnon ostamia, mutta tuotannon asentamia koneita ja laitteita (esim. muuttuvat opasteet), jotka silloin asennuskuluineen kuuluvat tienpitoon. Liikennekeskuksen laite- ja ohjelmistoinvestoinnit kuuluvat liikenteen hallinta -tuotteeseen.
Tienpidon tuotteiden ja tiehallinnon sisällön määrittely Liite Lumen ja Talvihoito sohjon poisto Liukkauden Lumipolanteen Em. toimia avustavat toimet, mm. auraus- Jääteiden hoito 1 torjunta tasaus jviitoitus Tie-, leväh- Liikenne- dys- ja lii- Tievalaistuk- Muuttuvien ja kiinteiden Iiiympäris- tännäisalu- Vihertyöt sen hoito ja kenteen ohjauslaitteiden hoito tön hoito eiden puh- kulutettu sähkö osana hoidon alueurakkaa taanapito Rakenteiden ja laitteiden hoito Päällysteen paikkaus Sorateiden Pinnan Paikkaahoito tasaus minen Kuivatusjär- Siltojen hoito jest. ja poh-.. kuten pesu ja Javeslsuoj. puhdistus hoito Tiemerkintöjen tekeminen ja uusiminen muulloin kuin päällystämisen tai investointien yhteydessä Kaiteiden, aitojen, meluesteiden, reunapaalujen, kiveysten ja levähdysalueiden kalusteiden pienet vaurioiden korj. Sorastus Pölynsidonta ISorateiden kelirikon hoitotyöt Lautat Liikennöinti Asiantuntijapalvelut Päällystei- Uudelleen Ohjelmoidut Päällysteen Vähäisten Pintaukset Unen poisto den yllä- päällys- koneelliset reunan täyttö (ml. SOP) hienojyrsinnällä painumien pito täminen paikkaukset soralla oikaisu Sivuojien, Tierakenteid Siltojen yksit- Rakentei- sala-ojien ja en yksit- Kiinteiden liikenteen ohjauslaitteiden, den ja lait- rumpujen täisten vau- täisten vauri- valaistuksen, kaiteiden, aitojen, kiveysten oiden kpteiden korjaukset noiden kp- sekä levähdysalueiden varusteiden ja luonteiset ylläpito ja uusimi- luontoiset laitteiden ohjelmoitu uusiminen korjaukset nen korjaukset Sorateiden Korvausrunkokeli- Kuntosyistä tehtävä sillan investoinrikkokor- peruskorjaus ja uusiminen nit jaukset Kuntosyistä tehtävä päällystetyn tien rakenteiden parantaminen ja vahvistaminen (ml. päällystäminen) Toisen ajo- Tien suun- Kevyen liiken- Melu- Laajennus- radan ra- tauksen pa- teen väylän Eritasoliittymän Sillan uusi- Ohituskaistan suoj. Pohjarakentaminen, kentaminen minen selvästi parem rakent. veden ja lisäkais- soratien SP pitkän riista- rantaminen, rakentaminen, investoinrakentaminen, liittymäjärjestenit valaistuksen tieymp. suoj. lyt, taajama- paan ta - tan raken- ja päällys- aidan rakenta- rakentaminen pehmen rakent. järjestelyt tammen soon täminen minen täminen Uusinvestoinnit Uuden tie- Uuden sil- Tunneliyhteyyhteyden lan rakenta- den rakenta- Lossin korvaaminen sillalla rakent. minen minen Esi-ja yleis Liikennejär- Esisuunnitjestelmä- Yleissuunnittelu suunnitt. telu suunnittelu Tie-ja rak. Tiesuun- Rakennussuunnitelmat suunnitt. nitelmat Liikenne- Tosiaikaisten tie- ja liiken- Liikenteen keskusten neolojen seurantajärjestel- Teiden varsille sijoitettujeni tiedotusjärlaitteiden ja mien tietoliikennekustan- muuttuvien liikenteen ohjaus- jestelmien Liikenteen järjestel- nukset, ohjelmistojeni yllä- laitteiden ylläpito, korjaukset, tietoliikenhallinta mien hoito, pito, havainto-ja mittaus- korvaaminen uudella, rakenta- nekustanyp, korjauk- asemahankinnat, kamera- minen enillisenä investointina nuksetja set ja uusi- hankinnat ja havaintolait- sekä hoito erikseen tilattuna ohjelmistomiset teiden hoito jen yp Maanhan- Tiealueiden Maa-alueiden hoitomenot (maisemointi, valvonta- ja tarkastusmaksut, kinta hankinta ottosuunnitelmat, lupapäätökset, yksityistie-maksut) Jpää-Lahti jrh 1 nfopistever- Liik. kenta- maatminen, tivalkayttö ja vonta Tiehallinto Tienpidon Tienpidon ILnkenteen i Hallinto T & K Tieh. investoinnit Kiinteistöinvestojnnit Muut investoinnit O.L,UtJU