Muistio koko päivähoidon vanhempainillasta Aapiskukoissa 4.9.2014 Muistio, kursivoidut Sannan lisäämiä kommentteja / vastauksia muistion kirjaamisen yhteydessä. 1. Esittelykierros käytiin kahvien kera. 2. Päivähoitopalvelujen esimies Sanna alusti Illan aiheita kertomalla Lapset puheeksi vasusta ja muista Learning cafe keskustelu aiheista. Seuraavassa alustus kokonaisuudessaan, illan alustus oli suppeampi. Utajärven Lapset puheeksi menetelmän mukainen lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Päivähoito on edelleen sosiaalihuoltolain alaista toimintaa ja Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista linjaa, että asiakkaalle on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma. Tähän perustuu päivähoidossa lapselle yhdessä vanhempien / huoltajien kanssa tehtävä lapsen vasu. Lapset puheeksi vasu keskustelun tavoitteena on tukea lapsen hyvinvointia ja suotuisaa kehitystä sekä ehkäistä mahdollisia sosiaalisen ja tunne-elämän häiriöitä yhteistyössä kodin ja päivähoidon kanssa. Keskustelussa pyritään rakentamaan lapsen kehitystä ja kasvua tukevaa arkipäivää. Vasussa käsitellään lapsen ja hänen elämäntilanteeseensa liittyviä vahvuuksia ja mahdollisia haavoittuvuuksia ja tehdään toimintasuunnitelma kehityksen tukemiseksi. Vahvuus tarkoittaa asiaa, joka sujuu arjessa tavallisesti, vaikka elämässä on vaikeuksia. Vahvuuksiin kuuluu myös kyky kiinnostua ja nauttia pienistäkin asioista. Haavoittuvuus tarkoittaa asiaa, joka aiheuttaa ongelmia tällä hetkellä tai saattaa johtaa ongelmiin myöhemmin, jos mitään ei tehdä. Toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelman tekeminen on oleellinen osa LP-keskustelua. Se tarkoittaa (1) panostamista löytyneisiin vahvuuksiin että (2) tukemista haavoittuvuuksissa (3) osana normaalia kanssakäymistä lapsen kanssa. Mietitään yhdessä, mihin on hyvä ja mahdollista panostaa ja miten toimitaan Jos lapsella on erityisen tuen tai hoidon tarve, laajennetaan varhaiskasvatussuunnitelma kuntoutussuunnitelmaksi. Lisäksi tarvittaessa tehdään yhteenveto, johon kirjataan tavoitteet ja menetelmät. Yhteenveto annetaan vanhemmille, päivähoitoon ja muille lapsen kanssa työskenteleville. Vanhempien ja henkilökunnan näkemykset ja kokemukset eroavat usein toisistaan paljonkin. Kysymys ei ole oikeasta ja väärästä, vaan siitä, että jokaisella on oma näkökulmansa. Toisten näkemysten kunnioitus on pohja rakentavalle keskustelulle. Mikä; LP-menetelmä on kehitetty alun perin mielenterveyskuntoutujien lasten tukemiseksi; sittemmin menetelmän lokikirjat on muokattu myös varhaiskasvatukseen, sekä ala- ja yläkouluun. Näiden lisäksi olemassa on myös aikuispsykiatriaan soveltuva lokikirja sekä nk. yleislokikirja, joka soveltuu käytettäväksi mm. lastensuojelussa, neuvolassa, aikuissosiaalityössä sekä muissa lasten ja aikuisten perus- ja erityispalveluissa. Utajärven päivähoidossa käytössä on Raahen mallista hieman mukailtu versio.
Miksi; Lapset Puheeksi keskustelun (LP) avulla pyritään tukemaan lasten hyvinvointia ja kehitystä, mahdollisten häiriöiden ehkäisyä ja lapsen kuntoutumista tilanteissa, joissa lapsella tai hänen ympäristössään on vaikeuksia tai erilaisia paineita. Kodin, päivähoidon ja toveripiirin ongelmat heijastuvat herkästi lapseen ja nuoreen, mutta on olemassa myös asioita, joita voidaan tehdä suotuisan kehityksen tukemiseksi. LP -keskustelun avulla pyritään tunnistamaan näitä lapsen kehitystä tukevia tekijöitä niin kotona kuin päivähoidossa. Samalla tehdään suunnitelma arkipäivän toimiksi ajatellen sekä vahvuuksia että haavoittuvuuksia ja mahdollisia ongelmia. Kenelle; LP:n tarkoituksena on rakentaa lapselle tukevaa arkipäivää kodin lisäksi myös päivähoidossa. Kun vanhemmat ja päivähoidon työntekijä keskustelevat, on paikalla kaksi lapsen tuntevaa henkilöä, joilla kummallakin on oma tehtävänsä ja tonttinsa lapsen elämässä. Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten ja tuovat keskusteluun oman asiantuntemuksensa, kun taas päivähoidon työntekijä on asiantuntija lapsesta päivähoidossa. Näin ollen LP toteutuu päivähoidon puitteissa kahden asiantuntijan keskusteluna ja pyrkimyksenä on mahdollisimman hyvä yhteistyö toinen toista kunnioittaen. Kehitysympäristöjen, koti päivähoito, harrastukset/ vapaa-aika, tehtävät vaikuttavat kaikki lasten hyvinvointiin ja kehitykseen. Kehitysympäristön ensimmäinen tehtävä on osallistua lapsen kehitykseen, tuottaa kehitystä. Toisin sanoen, toiminnan ja vuorovaikutuksen luonne ja laatu kotona, päivähoidossa ja toveripiirissä/vapaa-aikana ovat merkityksellisiä lapsen ja nuoren kehitykselle. Kehitysympäristöjen toinen tehtävä on osallistua ongelmien ennaltaehkäisyyn. Kehitysympäristöjen kolmas tehtävä on osallistua lapsen kuntoutumiseen, kun lapsella itsellään on vaikeuksia tai ongelmia. Vanhemmat keskustelivat Illan learning cafe aiheista pienryhmissä ja mielipiteet ja ehdotukset kirjattiin ylös. 1. Milloin lapsi on hoitokuntoinen? Miten arvioit lapsen hoitokuntoisuuden? Milloin lapsi ei ole hoitokuntoinen? Sairauspoissaolosta ilmoittaminen hoitopaikkaan. Miksi on tärkeää, että sairastunut lapsi pääsee mahdollisimman pian kotihoitoon? - Hoitokuntoinen lapsi voi liikkua normaalisti ja toimia aktiivisesti omissa toimissaan. - Lapsella ei ole kuumetta, eikä fyysisiä oireita, puhuva lapsi osaa myös itse kertoa voinnistaan. Hoitokuntoisuus päätös on aina vanhemman tehtävä, vanhemmat tuntevat itse lapsensa ja osaavat arvioida tämän hoitokuntoisuuden. - Lapsi ei ole hoitokuntoinen jos hänellä on kuumetta tai olon kohentamiseksi täytyy antaa särkylääkettä. Tarttuvaa tautia, esim. vatsatauti, ripuli, rokot sairastava tai niistä toipuva lapsi ei ole hoitokuntoinen, toipilas altistaa ryhmän muut lapset ja työtekijät infektioille. Myös silloin, jos perheessä joku muu sairastaa tarttuvaa tautia, lasta ei kannattaisi tuoda hoitoon. Tämä ohjeistus on voimassa esim. Muhoksella.
- On tärkeää, että sairastunut lapsi pääsee mahdollisimman pian kotihoitoon, koska lapsella on hätä kun hän on kipeä. Lapsi voi tarvita lääkärihoitoa ja sairas lapsi tarvitsee paljon huomiota ja syliä, jolloin hän sitoo yhden työntekijän ajan. Äkillisessä sairastapauksessa on myös tärkeää päästä lepäämään kotiin. - Sairaus poissaolosta ilmoittaminen hoitopaikkaan on tärkeää, jotta lasta ei turhaan odotella saapuvaksi, esim. ilmoitus tekstiviestillä käy hyvin. 2. Mihin hoitoaikoja tarvitaan? Miksi niitä kysytään? - Tärkein syy on henkilökunnan riittävyyden varmistaminen lapsimäärään nähden; hoitoaikojen perusteella suunnitellaan henkilöstön työvuorolistat, joissa noudatetaan lasten ja työntekijöiden välistä suhdelukua. Asetus lasten päivähoidosta määrittelee lasten ja päiväkodissa hoito- ja kasvatustehtävissä työskentelevien työntekijöiden suhdeluvun niin, että enintään neljää alle kolmivuotiasta lasta kohden tulee päiväkodissa hoito- ja kasvatustehtävissä olla yksi työntekijä ja samoin seitsemää kokopäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta yksi työntekijä. 3. Leikki; keskustelun pohjana leikkikaavio kuva, jossa leikin avulla opetteluun ja harjoitteluun tulevat taidot ja asiat. Alla kuvasta heränneitä ajatuksia. - Kaverit tärkeitä, ei tarvi silloin vanhempia. Joskus fiilis ei mitään tekemistä. - Kaveri vaikuttaa leikin laatuun; jos poikien sotaleikkiin liittyy tyttö, laikin luonne muuttuu. Pyssyleikit sallittava. Leikin päättäjä voi vaihtua. - Lapsen sukupuoli sisäsyntyinen, luontainen vietti ; auto- ja nukkeleikit.
- Tietokone- ja pleikkapelit vie leikkiaikaa. - Ristiriitatilanteiden ratkaisuun tarvitaan usein aikuista avuksi. - Lapsi omistaa leikkinsä ja reviirinsä > leikin ja lelujen jakamisen vaikeus. - Yksinleikkiminen; joskus ihan mukavaa. 4. Lapset puheeksi varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmat kommentoivat vasua ja kertoivat siitä heränneitä ajatuksia. kohdat 1; Miten kuvailette perhettänne? Millainen perhe olette? Mitä teette yhdessä? - Tuleeko kerrottua totuus / väritetty totuus? 2; Mitä lapsi puuhaa kotona, päivähoidossa ja kavereiden kanssa? Mistä hän nauttii? 3; Minkälainen lapsi on toiminnaltaan, käyttäytymiseltään ja mielialaltaan? - Vanhempi pysähtyy miettimään / joutuu miettimään kysymyksiä / oman lapsen toimintaa. Kaikki eivät ole helppoja kysymyksiä; esim. nro 3. Yhteistyö on hyvä asia. Kysymyksiin on helppo vastata. kohdat 4; Onko lapsesta ollut huolta? Onko haettu ja saatu apua? Mistä? 5; Onko kotona jotakin sellaista ongelmaa, joka minun olisi hyvä tietää, jotta ymmärtäisin lastanne ja osaisin toimia parhaalla mahdollisella tavalla? - Joitain vanhempia mietitytti, miten asiakirjat arkistoidaan ja miten tietoa voi siirtää esim. luokalta toiselle siirryttäessä (vrt. koulu). Päivähoidossa suunnitelmana on, että lapsen päivähoidon loppuessa, lapsen vasu annetaan kotiin ja vanhemmat voivat halutessaan siirtää tiedon koululle. - Hyvä tietää miten lapsi käyttäytyy hoidossa / kotona. Vanhemmat näkivät tärkeäksi olennaisten lapsiin kohdistuvan tiedon/asian kertomisen päivähoidon henkilökunnalle. - Perheestä kiinni, mitä haluaa kertoa. - Päivähoito nähtiin kasvatuskumppanina, jolle helppo puhua - Joillekin vanhemmille epäselvää, mitä sitten jos jotain ilmenee -> Sanna kertoi Lapset Puheeksi menetelmän Neuvonpidosta ja sen sisällöstä. - Helppo vastata. - Pitää ajatuksen kanssa miettiä, mitä vastaa. kohdat 6; Viihtyykö lapsi päivähoidossa vai onko siellä tällä hetkellä joitakin sellaisia asioita, jotka heijastuvat lapseen esim. levottomuutena tai alakulona? - Hoitajat / kaverit siirtyvät leikeissä kotiin. Tärkeää saada tietoa, miten päivä on mennyt. - Avoimuus tärkeää: uskaltaa puhua. Otan heti puheeksi, jos esim. kiusattiin. - Lapsi saattaa kaivata tärkeää hoitajaansa. Voisi etukäteen kertoa, jos työntekijä on pitempään pois. - Lapsella ei aina toimi jonkun hoitajan kanssa. - Lapsi ei useinkaan itse kerro päivästään, jos on sattunut jotain. - Lapset luovat oman sosiaalisen verkoston päivähoidossa, lisää viihtyvyyttä. 7; Missä tilanteissa lapsen kanssa tulee ristiriitoja kotona, päivähoidossa ja ystäväpiirissä? Miten lapsi reagoi pettymyksiin? Miten näitä tilanteita käsitellään? - On hyvä saada vinkkejä, miten kannattaa toimia, puolin ja toisin.
- Päivähoidossa omat säännöt ja kotona omansa; lopputulos ratkaisee. - Ristiriidat selvitetään päivähoidossa. 8; Onko lapsella sosiaalista tukiverkostoa, entä vanhemmilla? - Päivähoito sosiaalistaa lasta. - Tärkeää, ettei ole sisäpiiri hommaa. - Tietoa lapselle tärkeistä ihmisistä, tulee kuitenkin leikeissä esille. - Tärkeää tieto siitä, että tukiverkosto on olemassa. - Kysymys ei ole liian tunkeileva. - Voi heijastua myös henkilökunnan työhön, jos lapsella / perheellä ei ole tukiverkostoa ja perhe kuormittuu. kohdat 9; Mitkä ovat kodin ja päivähoidon arvot ja kasvatuspäämäärät? - Hyvä asia, että perheen ja hoitopaikan näkemyksiä yhdistettiin / yhdistettiin. - Ymmärrys lapsen tilanteesta paranee > päiväkoti / perhepäivähoitaja nähdään kasvatuskumppanina ja kynnys puhua asioista koetaan yleisesti matalana. kohta 10; Miten koette kodin ja päivähoidon välisen vuorovaikutuksen? Millaista yhteistyötä toivotte? - Pitää osata vastata esiin nouseviin haasteisiin. arkiset toimet 11; Miten arkiset toimet sujuvat? - Selkeitä, tärkeitä kysymyksiä, hyvin tilaa vastauksille. - Kuvaile lapsen puhetta? > Onko tärkeää seurata lapsen puhetta? Kyllä on =) 12; Mitä lapsi toivoo päivähoidolta/päivähoitopaikalta? - Pitäisikö kysymystä konkretisoida? Lapsi vastaa / jättää vastaamatta kysymykseen ikäja kehitystasonsa mukaisesti. 13; Tarvitaanko Vasu-keskustelun lisäksi toinen Lp- keskustelu? 14; Miltä tämä keskustelu tuntui? - Tätä ei voi oikein kommentoida =) 5. Joulujuhlatoiveet. Päivähoidon joulujuhlaa vietetään seurakuntatalolla 16.12.2014 klo 18.00 alkaen. - Mielellään sisätiloissa, esim. seurakuntatalolla; ei ole kylmä. Sekä ulkona, että sisällä ok. Joulupukkia ei välttämättä tarvita, joulupussit olisi kivat. Ulkoseikkailupolut ovat olleet mukavia. Toiveita päivähoidolle; - Hyvin menee; ei erikoistoiveita =) - Lapset voi jättää luottavaisena hoitoon. - Uimavuorot käyntiin Tiitiäisten altaalla päiväkodilla kaikille ryhmille.
- Toivotaan lasten omia esityksiä; esim. nukketeatteri yms. - Lapset haluavat tulla hoitoon. - Retket ja seurakuntavierailut koetaan hyvinä. - Ehdottoman tyytyväisiä vanhempia; kirjaajan kommentti. - Kunhan lapset pysyvät hengissä. > Vanhemman kommentti. - Tuotokset eivät ole tärkeitä, ei aina tarvi askarrella yms. Vapaa sana; - Miksi joka vuosi pitää hakea uudelleen päivähoitopaikkaa? Käytäntö helpottaa ajantasaisen hoidontarpeen kartoitusta ryhmien muodostamista varten ja samoin yhteystiedot sekä perhesuhteet voivat päivittyä / muuttua ja uudella hakemuksella tiedot siirtyvät myös päivähoitoon, jos ei niitä ole muutoin ilmoitettu. - Kiitos! > Vanhemman kommentti.