Oikea koti. Aspan asumisratkaisut



Samankaltaiset tiedostot
ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010

Tehostettu palveluasuminen

Mitä tämä vihko sisältää?

Aspa mahdollistaa itsenäisen elämän

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Esperi Care Anna meidän auttaa

Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa

Askelmerkkejä kohti parempia asumispalveluita mielenterveyskuntoutujille Seppo Eronen

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville

Kuntouttavaa asumispalvelua

Erityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä

Varjot loittonevat puhumalla Aspa-säätiö Aspan arvot Aspa-säätiö Aspa Palvelut Aspan vuosi työntekijää

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus

Koti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen

Arjen Keskiössä

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi

TERVETULOA KOTIKAAREEN

Yksilöllistä elämää yhdessä

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

Attendo Suvisaari Koti hyvän mielen Mummolasta

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö

Harri Lindqvist Helsinki

Sosiaalihuollon asumispalvelut ja suunnittelu kevät 2018

Asumisen ohjelma Vammaisten kuntalaisten asumisen muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

Kunnan asumispalvelut ja rikostaustaisten asumisen tuki

Kehitysvammaisten asumisyksikköihin liittyvien tukiasuntojen

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 %

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

MÄNTYKOTI. PYYKKINIEMENTIE REISJÄRVI p

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Yhteistyökokous Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Asumispalvelujen hankinta

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

Kehitysvammaisten aikuisten asumisen palveluseteli

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos

Mielenterveyskuntoutuksen asumispalvelut Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman Liite 3

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Asiakastyytyväisyys nettikyselyt 2018

Oma tupa, oma lupa asumisen seminaari Joensuu Raija Mansikkamäki Koordinaattori Assistentti.info

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma Päivitys

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku Pasi Hakala

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen

Asumisen uudet muodot

ARAn rahoituksen näkymät KEHAS toteutukseen liittyen Eskoo Saara Nyyssölä, erityisasiantuntija

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Missä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry.

Attendo Poutarinne palvelukoti mielenterveyskuntoutujille

Neurologisesti sairaiden ja vammaisten ihmisten asumistarpeet Kaakkois-Suomessa. Asiakaskyselyn tulokset

KYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

Kivipuron asumispalvelut. Hinnasto 2019

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta

Tervetuloa asumaan. Kotisiipi

LIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

PALVELUASUMISEN KONSEPTI Elementit-E Oy:lle

Uudistuva ammatillisuus Helsingin Diakonissalaitoksen asumispalveluissa/ yksikönjohtaja Heli Alkila, Helsingin Diakonissalaitos

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Asumispalvelusäätiö ASPA. Kehittyvää erityisryhmien asumista - fyysisiä asumisratkaisuja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

MUUTTOJA JA MUUTOKSIA

Asumisen kehittämisessä ajankohtaista

VAIKEAVAMMAISTEN ASUMISPALVELUT

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen

KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT

Elämä on Laiffii

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Niinhän ne väittää, että me ollaan normaaleja vuokralaisia

PAAVO II Starttiseminaari

2 (, C c. Ylä-Savon SOTE. TARVESELVITYS / HANKEESlti, M a. Saapui 3 Ö / i 20. DAG: a. Hakija Hoivakymppi Oy. T h;3väluokka.

tuotannon käynnistymisestä

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumispalveluiden visio. Asumispalveluiden johtoryhmä

Apua, tukea ja toimintaa

Viidakkokujan tuetun asumisen

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, ESPOO puhelin ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Transkriptio:

Oikea koti Aspan asumisratkaisut

Näin Aspan asumisratkaisut syntyivät Asumispalvelusäätiö Aspan perustamiseen vaikutti laajalti järjestöjen välillä käyty keskustelu siitä, mihin suuntaan vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja tulisi kehittää. Mielenterveyskuntoutujien avohoitopalvelut eivät olleet edistyneet riittävästi estääkseen asiakkaiden syrjäytymistä, kun laitospaikkoja vähennettiin. Liikuntaja kehitysvammaisille ihmisille haluttiin tuoda muita asumisvaihtoehtoja vahvan laitostradition tilalle. Hajautetun asumispalvelun malli vuodesta 1995 alkaen Vuonna 1995 perustetun säätiön ratkaisu oli tuettu asuminen hajautetun asumispalvelun mallin mukaan. Siinä asiakkaiden asunnot sijaitsevat tavallisissa asuinympäristöissä, normaaliin asuntokantaan kuuluvissa rivi- tai kerrostaloissa. Hajautetun asumispalvelun mallissa asiakkaan asumismuotona voi olla tuettu asuminen, palveluasuminen tai ympärivuorokautinen palveluasuminen. Asuntojen määrä yhdessä palveluyksikössä vaihtelee asiakkaiden tuentarpeen mukaan. Vähemmän tiiviin tuen asuntoryhmissä asunnot ovat usein yksittäisiä ja sijaitsevat erillään samassa talossa tai lähellä toisiaan olevissa eri taloissa. Asunnot eivät ole sidoksissa tiettyyn palveluntuottajaan. Asiakas voi asua pysyvästi omassa kodissaan, vaikka hänen tuen tarpeensa vähenisi tai tuen antaja vaihtuisi. Tämä on merkittävää kuntoutumisen kannalta: asiakkaan ei tarvitse kantaa kuntoutuessaan huolta siitä, että joutuisi muuttamaan pois kodistaan. Kahden oven malli kehitettiin vuonna 2003 Toiminnasta saadun kokemuksen myötä kävi ilmeiseksi, että ympärivuorokautista tukea tarvitseville asiakkaille suunnattuja tiiviitä asumispalveluyksiköitä on syytä kehittää ja suunnitella uudelta pohjalta. Tämä johti vuonna 2003 Aspan uuteen innovaatioon, kahden oven malliin. 1995 2

Kahden oven periaate syntyi paranneltuna sovelluksena perinteisestä ryhmäkotiratkaisusta. Haluttiin eroon mallista, jossa asiakkaalla on omana tilana vain huone ja mahdollisesti oma wc sekä yhteisessä käytössä muut tilat, kuten olohuone ja keittiötilat. Aspan näkemyksen mukaan asukas tarvitsee kunnon asunnon, jossa hänellä on myös oma keittiö ja olohuone. Asunto poikkeaa mistä tahansa kodista vain siinä, että asunnosta on kaksi ovea ulos. Asunnon omasta ulko-ovesta voi kulkea rauhassa, oman mielen mukaan. Myös asukkaan vieraat voivat käyttää asunnon ulko-ovea. Asukas voi itse päättää, milloin hän avaa asunnosta yhteiseen ryhmätilaan johtavan oven vai avaako sitä ollenkaan. Vuonna 2006 Asumispalvelusäätiö Aspan palvelutoiminta yhtiöitettiin Aspa Palvelut Oy:ksi. Säätiö ja sen omistama yhtiö ovat kasvaneet hajautetun asumispalvelun suomalaiseksi edelläkävijäksi. Hajautetun asumisen ja kahden oven mallit ovat vakiintuneet Aspan palvelujen lähtökohdaksi ja erityisryhmien hyvän asumisen mittapuuksi Suomessa. Vuonna 2013 säätiö muutti nimensä Aspa-säätiöksi. 3

Aspan asumisratkaisut Hajautetun asumispalvelun malli Hajautetun asumispalvelun mallia toteutetaan tavallisessa asuinympäristössä muun asutuksen keskellä sijaitsevassa asuntoryhmässä, jossa tarvittava tuki ja asumispalvelut ovat jatkuvasti asukkaan saatavilla. Asuntoryhmän palvelujen ytimenä on erillinen huoneisto, joka toimii sekä asukkaiden yhteistilana että henkilökunnan tukikohtana. Yhteistilan toivotaan edistävän asukkaiden sosiaalista vuorovaikutusta ja tarjoavan vertaistukea. Asumismuoto ja ryhmän asuntojen lukumäärä vaihtelevat asiakkaiden tarpeiden mukaan. Asunnot sijaitsevat kaupungissa tai kyläkeskuksessa lähellä esimerkiksi julkisia palveluita ja hyviä kulkuyhteyksiä. Asuntoryhmä pyritään pitämään riittävän pienenä ja rakeisena muun asutuksen keskellä. Siihen, kuinka lähellä toisiaan asunnot sijaitsevat, vaikuttaa yksikön asukkaiden avuntarve. Ympärivuorokautisesti paljon apua tarvitsevien asunnot sijaitsevat lähellä toisiaan, ja yhteistila on esimerkiksi samassa kerrostalossa kuin asunnot, sillä palvelujen on oltava järjestettävissä nopeasti ja joustavasti. 4

Askel kerrallaan Apuhoitaja Kati Reijula hankki noin 30 vuotta sitten yksiön Tampereen Lielahdesta. Hän työskenteli useissa terveydenhuollon työpisteissä, kunnes sairastui. Kahdeksan kuntoutuskotivuoden jälkeen hän palasi omaan kotiinsa, ja tukena ovat Aspan hajautetun mallin tarjoamat palvelut. Olen ollut tyytyväinen. Saan itse hoidella asioita ja minulla on oma rauha. Pyrin siihen, että voisin asua mahdollisimman kauan itsekseni, Kati sanoo. Katin elämänhallintaa tehostavissa asioissa on menty askel kerrallaan eteenpäin. Aspan asumispalvelutyöntekijän kanssa Kati on opetellut monia käytännön asioita. Olemme suunnitelleet asiat niin, ettei uusia haasteita oteta liikaa kerralla. Olen ollut aikoinaan kova liikkumaan, joten yritän ulkoilla vastaisuudessa enemmän. Aspan työntekijä käy Katin luona kaksi kertaa viikossa, ja hän on myös usein läsnä, kun Kati osallistuu torstaisin ryhmätoimintaan Tesoman toimintayksikössä. Hän on osallistunut myös kerran kuussa pidettäviin Aspan asiakaskokouksiin. Kuva: Kimmo Torkkeli Minulla on oma rauha. 5

Aspan asumisratkaisut Kahden oven malli Tiiviimmissäkin asuntoryhmissä asukkaalla tulee olla mahdollisuus valita, milloin osallistuu sosiaaliseen kanssakäymiseen ja milloin haluaa omaa rauhaa ja yksityisyyttä. Kahden oven mallin periaatteena on, että asunnosta on ovi sekä yhteiseen ryhmätilaan että ulos. Ulko-ovesta asukas ja hänen vieraansa voivat halutessaan kulkea tapaamatta ryhmän muita asukkaita tai palveluntuottajan henkilökuntaa. Asunnon toinen ovi johtaa suoraan ryhmän yhteistilaan, joka toimii asukkaiden kohtauspaikkana ja henkilökunnan tukikohtana. Asunto on tavallinen huoneisto, jossa asukkaalla on myös oma oleskelutila. Kaikki tarpeellinen löytyy oman kodin puolelta, eikä mikään pakota asukasta menemään yhteistilaan, ellei hän itse sitä halua. 6

Tukea ja turvaa Milla Heinosen elämä muuttui täysin vuonna 1995, jolloin hän jäi työharjoittelujaksollaan Englannissa auton alle. Seurauksena oli neliraajahalvaus ja pysyvä aivovamma. Kuntoutuksen ja sisukkuutensa ansiosta Milla pystyy nykyään asumaan tuettuna itsenäisesti Ala-Tikkurilassa Aspa-koti Mantelissa. Helsingissä sijaitseva Manteli on kahdeksan asunnon asumisyksikkö. Tavallisesta rivitalosta se eroaa siinä, että oman ulko-oven lisäksi asunnoista on toinen ovi kiinteistön yhteisiin tiloihin ja työntekijöiden toimistoon. Henkilökunta on paikalla 24 tuntia vuorokaudessa. luokse kyläilemään mieluiten asunnon ulko-oven kautta. Oman valinnan mukaan voi joko seurustella muiden asukkaiden kanssa yhteisissä tiloissa tai vetäytyä rauhaan omaan asuntoonsa. Henkilökunnan läheisyys ja Mantelin palvelut ovat tärkeitä Millalle, joka tarvitsee apua kaikissa päivittäisissä toimissaan. Henkilökunnan läsnäolo on iso tuki ja turva. Apua on aina saatavissa, ja tarvittaessa voin hälyttää henkilökunnan paikalle ranteessani olevalla hälyttimellä. Ennen Mantelia Milla asui Aspa-koti Simpukassa Helsingin Vuosaaressa. Vuosaaressa liikkumista rajoitti se, että asuntoni oli kerrostalossa. Mantelissa kaikki tilat ovat yhdessä tasossa ja kynnyksien yli pääsee pyörätuolilla helposti, Milla kertoo. Mantelin kahden oven malli mahdollistaa sen, että asukas saa olla oman itsensä herra ja kulkea ulkona silloin, kun haluaa. Myös omaiset ja ystävät tulevat Millan Henkilökunnan läsnäolo on iso tuki ja turva. Kuva: Pekka Kiirala 7

Aspa-säätiö Oikeaan kotiin. Viljatie 4 A, 00700 Helsinki puh. 09 3478 430, fax 09 3478 4360 aspa.toimisto@aspa.fi www.aspasaatio.fi Aspan arvot Ihmisen kunnioittaminen Turvallisuus Ammatillisuus & asiantuntijuus Aspa-säätiön päärahoittajia ovat Raha-automaattiyhdistys RAY ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Asumispalvelut Aspa Palvelut Reilu, osaava, vastuullinen. Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. 09 3478 430, fax 09 3487 0109 info@aspa.fi www.aspapalvelut.fi Vammaiset ihmiset ja mielenterveys kuntoutujat tarvitsevat mahdollisuuksia asua ja elää itsenäisesti, yksilöllisesti ja turvallisesti osana yhteisöä tavallisessa asuinympäristössä. Itsenäinen asuminen omannäköisessä kodissa antaa lujan perustan, jolle ihmisen on hyvä rakentaa elämänhallintaansa. Aspa toimii sen puolesta, että kaikki itsenäiseen elämään ja asumiseen apua tarvitsevat ihmiset saavat yhtäläiset mahdollisuudet ja tarvitsemansa tuen.