Katuvalaistusverkkoon liittyvä alueellinen yhteistyö ja toiminnan tehostaminen perustettavan yhteisyrityksen Suomen Kuntavalo Oy:n avulla

Tekninen lautakunta 173 24.10.2013 Kaupunginhallitus 427 04.11.2013 Katuvalaistusverkkoon liittyvä alueellinen yhteistyö ja toiminnan tehostaminen perustettavan yhteisyrityksen Suomen Kuntavalo Oy:n avulla 709/08.082/2011 TEKLTK 173 Projekti-insinööri Mirko Harjula Taustaa Hankkeen tausta Lähivuosina kunnat kohtaavat suuria haasteita ka tu va lais tuk ses sa. Valaistukseen liittyvän EU-direktiivin tar koi tuk se na on poistaa markkinoilta kaikki energiatehottomat lamput ja valaisimet. Direktiivin vuoksi vanhentuva teknologia jou du taan korvaamaan uudella tekniikalla vuosien 2013-2018 ai ka na. Lisäksi julkiselle sektorille on asetettu ener gian käy tön tehostamisvaatimuksia, joihin katuvalaistuksessa teh tä vil lä toimilla voidaan osaltaan vastata. Yksittäisellä kunnalla on tulevaisuudessa merkittäviä haasteita vastata muutoksiin ja investointitarpeisiin, joita katuvalaistuksessa tullaan koh taa maan. Alueen kuntien osalta tämä tarkoittaa jopa 13 mil joo nan euron investointeja (valaisimien määrä noin 24 900, jois ta noin 13 000 elohopeavalaisimia). Näiden haasteiden johdosta lähialueen kunnat ryhtyivät val mis te lemaan syksyllä 2011 alueellista yhteistyötä, jossa yh dis tet täi siin yksityisen sektorin toimialan tuntemus ja kuntien tar ve uudenaikaistaa tehokkaalla tavalla ka tu va lais tus inf ra struk tuu ri aan. Jo valmistelutyön alkuvaiheessa hahmottui sel lai nen yhteistyömalli, jossa valaistustoimialaa tuntevalla yk si tyi sel lä toimijalla olisi keskeinen rooli ja että yhteistyö to teu tet tai siin yhteisyrityksen puitteissa. Yksittäisillä kunnilla tu lee olemaan vaativa urakka uudistaa katuvalaistustaan, ja uu dis tus työ on syytä toteuttaa etsimällä synergiahyötyjä. Katuvalaistusyhtiön perustamiseen ja palvelukumppanin kil pai lut tami seen tähtäävä konkreettinen valmistelutyö käyn nis tyi lähialueen kuntien aiesopimuksella, joka solmittiin lop pu syk sys tä 2011. Sopimuksella määriteltiin tulevan kil pai lu tuk sen ja yhtiön toiminnan tiettyjä reunaehtoja. Alkuperäisiä aie so pi muk sen allekirjoittajia olivat Ikaalisten kaupunki, Hä meen ky rön kunta, Vesilahden kunta, Pirkkalan kunta, Par ka non kaupunki, Sastamalan kaupunki, Ylöjärven kaupunki, Jä mi jär ven kunta ja Kihniön kunta. Jämijärven kunta ja Sas ta ma lan kaupunki ovat jättäytyneet sittemmin pois, muut seit se män kuntaa ovat tällä hetkellä mukana järjestelyssä.

Sastamalan rooli hankintayksikkönä Kuntien välisen sopimuksen mukaan Sastamalan kaupunki toi mi järjestelyssä hankintayksikkönä edustaen kaikkia aie so pi muk sen allekirjoittaneita kuntia. Tämän mukaisesti Sas ta ma lan kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Erjo toi mi hankinnasta käytännössä vastanneen kuntien neu vot te lu ryh män puheenjohtajana. Neuvotteluryhmässä oli py sy väs ti ollut edustettuina Ikaalinen, Sastamala ja Ylöjärvi. Mui ta kuntia on informoitu kirjallisesti ja suullisesti hankkeen eri val mis te lu vai heis sa. Keväällä 2013 on järjestetty kaksi in fo ti lai suut ta alueen kuntapäättäjille. Käytetyt neuvonantajat Hankkeessa on käytetty juridisia, taloudellisia ja teknisen alan neuvonantajia. Juridisena neuvonantajana sekä han kin ta- että sopimusneuvotteluvaiheessa on toiminut Asian ajo toi mis to Bützow Oy. Taloudellisena neuvonantajana on toi mi nut Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:tä (Kun ta ra hoi tus) sekä Sito Oy, viimeksi mainittua erityisesti verk ko-omai suu den arvonmäärityksessä. Lisäksi hankkeen eri vai heis sa on kuultu energia- ja katuvalaistusalan sekä TEM:n asiantuntijoita mm. tilaisuuksien luennoitsijoina. Hankintamenettely Hankintailmoitus ja neuvottelumenettely Hankintailmoitus julkaistiin 11.4.2012. Tätä ennen han kin taa oli valmisteltu neuvotteluryhmässä yhdessä neu von an ta jien kanssa. Hankintamenettelyksi päätettiin neu vot te lu me net te ly. Neuvottelumenettely antaa mahdollisuuden täs men tää hankinnan kohdetta ja tarjouspyynnön ehtoja me net te lyn kuluessa. Vastaavasti menettelyssä mukana ole vil la ehdokkailla on mahdollisuus perehtyä huolellisemmin han kin nan kohteeseen ja miettiä osaltaan tarjouksen ehtoja. Lain edellyttämänä perusteena neuvottelumenettelyn käy töl le on ollut, että hankinnan luonne ja siihen liittyvät riskit ei vät poikkeuksellisesti mahdollista etukäteistä ko ko nais hin noit te lua (julkisista hankinnoista annetun lain 5 luvun 25 ). Osallistujat (tarjoajat) neuvotteluihin valittiin osal lis tu mis ha ke mus ten perusteella. Tilaaja kutsui neuvotteluihin kaikki kel poi suus vaa ti mukset täyttävät ehdokkaat. Neuvottelujen aluk si Tilaaja pyysi osallistujilta alustavat tarjoukset (ilman hin ta si tou muk sia), joiden pohjalta Tilaaja neuvotteli jokaisen osal lis tu jan kanssa erikseen. Osallistujia neuvotteluihin oli nel jä:

Destia Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Sähköpeko Oy Leppäkosken Sähkö Oy Neuvotteluista poissuljettiin Pöyry CM Oy:n johtaman kon sor tion ja Gerako Oy:n johtaman konsortion osal lis tu mis ha ke muk set hankinta-ilmoituksen pakollisten vä him mäis vaa ti mus ten vastaisena. Gerako Oy:ltä puuttui kokemus säh kö ener gian hankinnasta, minkä lisäksi sen johtama konsortio ei täyttänyt kokonaisliikevaihtovaatimusta (ehdokkaan viesti han kin ta yk si köl le 30.5.2012). Pöyry CM Oy:n johtaman kon sor tion osalta taseiden loppusummaa koskeva pakollinen vä him mäis vaa ti mus ei täyttynyt (ehdokkaan kirje han kin ta yk si köl le 31.5.2012). Neuvottelut käytiin aikavälillä kesäkuu - syyskuu 2012. Kaik kien osallistujien kanssa järjestettiin kaksi neuvottelua, min kä lisäksi näille annettiin mahdollisuus toimittaa materiaalia ja saada vastauksia kysymyksiin. Hankintayksikkö ilmoitti 5.9.2012 päivätyllä kirjeellä YIT Kiin teis tö tekniik ka Oy:lle, että sen neuvottelujen aikana eh dot ta ma malli ei ole alustavan tarjouspyynnön ja han kin ta il moi tuk sen mukainen omistusrakenteen osalta. Han kin ta yk sik kö totesi päättäneensä keskeyttää neuvottelut YIT Kiin teis tö tek niik ka Oy:n kanssa. Neuvottelukierroksen ja kirjallisten tiedustelujen ja vas taus ten jälkeen Tilaaja (hankintayksikkö) pyysi lopullisia (täs men net ty jä) tarjouksia hintatietoineen. Leppäkosken valinta palvelukumppaniksi Neuvottelujen päätyttyä osallistujille 2.10.2012 jätetyn lo pul li sen tarjouspyynnön perusteella kaksi osallistujaa tekivät tar jouk set, Leppäkosken Sähkö Oy:n johtama konsortio ja Des tia Oy. Sähköpeko Oy jätti hankintayksikölle pelkästään kirjeen, jos sa se totesi, ettei se pysty tarjoamaan kunnille esitetyillä eh doil la taloudellisesti järkevää toimintamallia. Han kin ta yk sik kö arvioi Leppäkosken Sähkö Oy:n tarjouksen tar jous pyyn nön mukaiseksi. Hankintayksikkö arvioi Destia Oy:n tar jouk sen tarjouspyynnön vastaiseksi erityisesti seuraavilla pe rus teil la: - Destia Oy:n tarjous ei sisältänyt hintatarjousta tar jous pyyn nön edellyttämällä tavalla eikä myöskään tämän johdosta mah dol lis ta nut tarjousten vertailua, - Tarjous rakentui nk. sale and lease back -mallille, joka ei ol lut

tarjouspyynnön mukainen; tämän johdosta tarjouksesta puut tui vat pääomakustannukset, - Tarjous rakentui ajattelulle, jossa Destia Oy ei sitoutunut jär jes telyyn riittävän merkittävän oman pääomanehtoisen si joi tuk sen muodossa eikä myöskään välttämättä mer kit tä väl lä omistusosuudella. Destia Oy:n lähtökohtana on, että sen omis tusosuus on vähintään 18 % mutta ei välttämättä enem pää. Tarjouspyyntö lähtee kuitenkin siitä, että kon sor tios sa päävastuullisen yhtiön rooli on keskeinen. Edelleen tar jous pyyn nön ehdottomana vaatimuksena oli vähintään 27,5 %:n oman pääomanehtoinen pääomapanos. Lopullisista tarjouksista vain Leppäkosken Sähkö Oy:n joh ta man konsortion tarjous täytti tarjouspyynnön vä him mäis vaa ti muk set. Tarjousten vertailua ei siten ollut mahdollista ei kä tarpeen suorittaa. Hankintayksikön 20.12.2012 te ke mäl lä päätöksellä sopimusneuvottelukumppaniksi valittiin Lep pä kos ken Sähkö Oy. Sopimusneuvottelut Sopimusneuvotteluja on käyty joulukuusta 2012 lähtien. Neu vot te lujen perustana ovat olleet tarjouspyyntö ja Lep pä kos ken Sähkön tarjous. Neuvottelujen aikana ei ole tehty muu tok sia järjestelyn perusrakenteeseen, vaan han kin ta il moi tuk ses sa todetut periaatteet ovat säilyneet olennaisilta koh dil taan sellaisinaan neuvottelujen lopputulokseen. Valtuustojen informointi Katuvalaistuksen järjestämistä koskevat in for maa tio ti lai suu det on järjestetty Ikaalisten kylpylässä 6.3.2013 ja 10.4.2013. Sopimuskokonaisuus Hankintamenettelyn ja sopimusneuvottelujen tuloksena on syn ty nyt asiakirjojen kokonaisuus, joka sisältää seuraavat asia kir jat: - Suomen Kuntavalo Oy:n osakassopimus, - Suomen Kuntavalo Oy:n yhtiöjärjestys, - Kuntien ja Suomen Kuntavalo Oy:n välinen va lais tus pal ve lu so pimus liitteineen, - Suomen Kuntavalo Oy:n ja Leppäkosken Sähkö Oy:n vä li nen peruspalvelusopimus - Valaistusverkkojen myyntiä koskevat kauppakirjat. Näistä osakassopimus määrittelee ehdot, joilla osakkaat jär jes tä vät yhtiön hallinnon, rahoituksen, päätöksenteon ja toi min nan keskeiset

periaatteet. Osakkaat sopivat osa kas so pi muk sel la yhtiön taloudellisen ja muun toiminnan jär jes tä mi ses tä, rahoittamisesta, osakkeiden omistuksesta, osak kei den luovuttamisesta, yhtiöön liittymisestä ja eroamisesta, hal lin nos ta sekä osakkaiden oikeuksista ja velvollisuuksista Yh ti öön ja toisiinsa nähden. Osakassopimus toimii osak kai den välisissä sekä osakkaiden ja yhtiön välisissä suhteissa en si si jai se na säännöstönä yhtiön toiminnan järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Valaistuspalvelusopimuksessa määritellään va lais tus pal ve lui den tarjoamisen käytännön toteuttamisen ja kehittämisen pää pe ri aat teet. Erityisesti sopimuksessa ja sen liitteissä so vi taan kuntien oikeudesta saada yhtiöltä valaistuspalveluja se kä kuntien velvollisuudesta korvata valaistuspalvelujen tuot ta mi ses ta aiheutuneet kustannukset. Va lais tus pal ve lu so pi mus sisältää yksityiskohtaiset määräykset palveluiden laa tu ta sos ta. Peruspalvelusopimus määrittää erityisesti pal ve lu kump pa nin eli Leppäkosken Sähkö Oy:n tehtävät ja velvollisuudet Suo men Kuntavalo Oy:n hallinnossa ja muussa toiminnassa se kä näistä tehtävistä maksettavasta palkkiosta. Kauppakirja on kuntakohtainen asiakirja, jossa määrätään va lais tusver kon luovutuksen ehdoista, erityisesti siitä kun nal le maksettava hinta. Valaistuspalvelujen tuottaminen jatkossa Valaistuspalvelun toimintaperiaatteet Yhtiö perustetaan osakaskuntien katuvalaistukseen liittyvien vel voittei den ja tarpeiden käytännön toimintojen järjestäjäksi käyt tä mäl lä hyväksi Palvelukumppanin (Leppäkosken Säh kö Oy) resursseja, asiantuntemusta ja kokemusta. Yhtiöllä on velvollisuus kehittää, järjestää ja huolehtia Osa kas kun tien alueella tai vastuulla olevien teiden, katujen, pyö rä tei den, jalkakäytävien ja muiden kulkuväylien sekä erikseen mää ri tet ty jen alueiden valaistuksesta Osakaskuntien vaa ti mus ten mukaisesti. Yhtiön tavoitteena on saavuttaa Osa kaskun nil le kustannussäästöjä, säästää energiaa ja te hos taa omaa energian käyttöä sekä tarkoituksenmukaisella ta val la edistää uusiutuvan energian käyttöä valaistuksessa. Maksut Yhtiön kokonaiskustannukset jaetaan va lais tus pal ve lu mak su na osakaskuntien maksettavaksi. Valaistuspalvelumaksu muo dos tuu peruspalvelumaksun kuntaosuudesta sekä yh tiön muuttuvien ja kiinteiden kustannusten sekä ra hoi tus kus tan nus ten kattamiseksi

tarpeellisista maksuista. Muut tu vat ja kiinteät kustannukset kohdistetaan ai heu tu mis pe ri aat teen mukaisesti. Kiinteät kustannukset, joita ei voi kohdistaa tie tyl le kunnalle kohdistetaan asianosaisten kuntien kesken va lai sin pis tei den lukumäärien suhteellisten osuuksien pe rus teel la. Rahoituskustannukset kohdistetaan kun ta koh tai ses ti. Energian hinta laskutetaan yhtiön kautta lä pi las ku tus pe ri aat teel la. Mukana olevien kuntien vuotuista taloussuunnittelua ja ta lous ar vioi ta varten yhtiö laatii hyvissä ajoin edellisen vuoden ai ka na mahdollisimman täsmällisen arvion kullekin Osa kas kun nal le syntyvistä kustannuksista. Käytännössä yhtiö las kut taa kuntaa kuukausittain toteutuneiden tai budjetoitujen kus tan nus ten perusteella. Verkot ja investoinnit kuntakohtaisesti Valaistuspalvelusopimus sisältää määräykset Osa kas kun tien oikeudesta saada yhtiöltä Valaistuspalveluja sekä nii den velvollisuudesta korvata valaistuspalvelujen tuot ta mi ses ta aiheutuneet kustannukset. Va lais tus pal ve lu so pi muk sen piiriin kuuluvat kaikki Osakaskuntien alueilla sijaitsevat Va lais tus ver kot lukuun ottamatta kolmansien osapuolten ku ten esimerkiksi liikenneviraston hallinnoimia va lais tus verk ko ja. Sopimuksen piiriin voidaan myöhemmin liittää erik seen kirjallisesti sovittavia kohteita. Sopimuksen piiriin kuu lu vat myös Osakaskuntien valaistusverkkojen saneeraus- ja uus in ves toin nit. Olennaisin periaate on, että Osakaskunta päättää aina vii me kädessä itse, mitä uusia verkkoja rakennetaan tai van ho ja verkkoja saneerataan. Investointien rahoitus Yhtiön käyttöomaisuus muodostuu lähes kokonaan verk ko-omai suudes ta. Vastaavasti kaikki uudet investoinnit ovat käy tän nös sä valaistusverkkoon tehtäviä investointeja. Jo kai nen kunta vastaa viime kädessä omalla alueellaan tehtävien in ves toin tien kustannuksista, vaikka niiden rahoitus ta pah tuu perustettavan yhtiön kautta. Investoinnit rahoitetaan yh tiön omalla ja vieraalla pääomalla. Yhtiön ottaman lai na ra hoi tuk sen lyhennyskustannukset kohdennetaan sille kun nal le, jonka alueelle investointi on toteutettu. Kyseessä on si ten lainanhoitokulujen täsmällinen kohdentaminen inves toin tien mukaan. Näin varmistetaan myös se, että kunta ei jou du maksamaan toisen kunnan alueella tehtävistä in ves toin neis ta. Perustettava katuvalaistusyhtiö

Yhtiön osakkaat ja osakkeet Perustettavan Suomen Kuntavalo Oy:n osakkaiksi tulevat jär jes te lyssä mukana olevat kunnat ja Leppäkosken Sähkö Oy. Leppäkosken Sähkö Oy:n omistusosuus tulee olemaan 50 % ja kuntien yhteinen omistusosuus 50 %. Lisäksi Lep pä kos ken Sähkö tekee yhtiöön oman pääomanehtoisen si joi tuk sen, jonka perusteella sen tosiasiallinen sijoitus vastaa 66 %:a Yhtiön omasta pääomasta. Kuntien omistusosuus ja kau tuu käytännössä Osakaskuntien alueella sijaitsevan ja yh tiön omistukseen siirtyvän verkko-omaisuuden arvon mu kai ses sa suhteessa. Yhtiössä on piirteitä nk. mankala-yhtiöstä, eli kuntaosakkaat ovat oikeutettuja valaistuspalveluihin mutta sen vastineena kun nan vastuut sen omalla alueella syntyvistä valaistuksen kus tan nuk sis ta (juoksevat kulut ja investointien poistot) koh den ne taan kunnan omistamaan osakesarjaan. Kullekin Osa kas kun nal le kuuluu oma Osakesarjansa. Näin se, joka omis taa kyseisen osakesarjan, ei voi välttää maksamasta mah dol li ses ti aiemminkaan syntyneitä maksuja. Yhtiön toimintaperiaatteet Yhtiö toimii itsekannattavuusperiaatteella tuottaen kunnille va lais tuspal ve lu ja pyrkien mahdollisimman hyvään kus tan nus te hok kuu teen. Yhtiö ei tavoittele voittoa. Osakkaan Yh tiöl tä saamista Valaistuspalveluista sekä niiden tuot ta mi ses ta aiheutuneista kustannuksista ja muista mahdollisista vel voit teis ta ja vastuista on sovittu Osakaskuntien ja Yhtiön vä li ses sä valaistuspalvelusopimuksessa, sen liitteissä sekä muis sa yllä luetelluissa sopimuksissa. Yhtiöllä ei ole pe rus ta mis vai hees sa omaa henkilöstöä eikä sitä ole tarkoitus hank kia, ellei se ole osapuolien kannalta ko ko nais ta lou del li ses ti ja laadullisesti kannattavaa. Muita keskeisiä pe ri aat tei ta ovat: Yhtiö ei tavoittele voittoa, mutta sen tulee toimia kan nat ta vas ti kuitenkin niin, että tuotto sijoitetulle pääomalle on enin tään 2,0 %; Perustettavan yhtiön pääomarakenne toiminnan käyn nis tyes sä, nykyistä verkko-omaisuutta hankittaessa on noin 27,5 / 72,5 (oma pääoma/vieras pääoma), mikä vastaavasti mää rit tää Leppäkosken Sähkö Oy:n ja kuntien pää oma si joi tuk sen suuruuden perustamisvaiheessa. Pääomasijoitusten suu ruus määräytyy perustamisvaiheessa verk ko-omai suu den arvon perusteella. Perustettavan Suomen Kuntavalo Oy:n vieraalle pääomalle ei haeta kuntien takausta. Suomen Kuntavalo Oy:n hallinto

Yhtiön hallitukseen valitaan kahdeksan varsinaista jäsentä. Var si naisil le jäsenille valitaan henkilökohtaiset varajäsenet. Hal li tuk sen jäsenen toimikausi jatkuu yhtiökokousta seu raa van kolmannen varsinaisen yhtiökokouksen loppuun (kolme vuot ta). Palvelukumppanilla eli Leppäkosken Sähkö Oy:llä on oikeus nimetä puolet hallituksen varsinaisista jäsenistä se kä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Osakaskunnat ni meä vät keskenään sopimallaan tavalla puolet hallituksen var si nai sis ta jäsenistä sekä heille henkilökohtaiset va ra jä se net. Yhtiökokous valitsee yhtiön hallituksen. Hallitus valitsee kes kuu des taan puheenjohtajan. Hallituksen jäseneltä edel ly te tään yritystoiminnan tai toimialan tuntemusta. Yhtiön hal li tus valitsee yhtiön toimitusjohtajan palvelukumppanin esi tyk ses tä. Toimitusjohtajan valinta edellyttää hallituksen yk si mie lis tä päätöstä. Hallituksen päätöksissä edellytetään kolmen neljäsosan enem mis töä hallituksen jäsenistä laskettuna läsnä olevista hal li tuk sen jäsenistä ja edellyttäen että sekä pal ve lu kump pa nin että osakaskuntien nimeämistä jäsenistä kum mas ta kin vähintään kaksi jäsentä on kokouksessa edustettuna, ja ell ei hallituksen päätökseltä edellytetä yksimielisyyttä. Tietyt asiat edellyttävät hallituksessa ja yhtiökokouksessa yk si mie lisyyt tä. Tällä korostetaan sitä, että kaikkien Osa kas kun tien (ja myös Leppäkosken Sähkö Oy:n edustajien) suos tu mus edellytetään hyvin monissa tilanteissa. Yh tiö ko kouk ses sa yksimielistä päätöstä edellyttävät mm. seu raa vat: Muut kuin kuntakohtaiset merkittävät investoinnit; Y htiön merkittävän omaisuuden luovuttaminen muutoin kuin osa na normaalia liiketoimintaa ja Yhtiön merkittävän omai suu den panttaaminen. Tätä ei sovelleta, kun kysymys on verk ko- ja siihen liittyvän omaisuuden luovuttamisesta osa kas kun nal le tämän luopuessa osakkuudesta; Yhtiön toiminta käytännössä Käytännössä Leppäkosken Sähkö Oy vastaa pitkälti pe rus tet ta van Suomen Kuntavalo Oy:n operatiivisesta toi min nas ta. Siinä luonnollisesti Leppäkosken Sähkö Oy on vel vol li nen noudattamaan kaikkea sitä, mitä yhtiötä koskevissa so pi muk sis sa on määrätty. Valaistuspalvelusopimus määrittää hy vin seikkaperäisesti yhtiön tarjoamille valaistuspalveluille ase tet ta vat laatuvaatimukset. Tämän lisäksi osakaskunnat ja palvelukumppani asettavat yh teis työryh män varmistamaan yhteistyön toimivuuden. Yh teis työ ryh mäs sä ovat edustettuina palvelukumppani sekä kun kin osakaskunnan

nimeämä henkilö. Yhteistyöryhmän teh tä vä nä on ohjata ja valmistella yhtiön vuosisuunnittelua ja operatiivista toimintaa ja tehdä tarvittaessa ehdotuksia yh tiön hallitukselle sekä päättää yhtiön sille antamien val tuuk sien puitteissa tarvittaessa niihin liittyvistä asioista. Yh teis työ ryh mä voi linjata yhteisistä palvelutasovaatimuksista. Poikkeuk set sovitaan tapauskohtaisesti ja ko ko nais ta lou del lis ta edullisuutta korostaen ottaen huomioon toimialan hy vän käytännön vaatimat edellytykset. Kunnat päättävät ha lu tes saan aina viimekädessä oman alueensa osalta kaikista toi men pi teis tä ja toteutettavista investoinneista. Energian Suo men Kuntavalo Oy ostaa katuvalaistuksen tarpeisiin jo ko markkinoilta kilpailuttamalla, tai kuntien niin päättäessä hyö dyn täen Leppäkosken Sähkö konsernin kilpailutuksen yh tey des sä tarjoamaa kannustinmallia ja osaamista ener gia han kin nas sa. Yhtiön pääomitus ja toiminnan rahoitus Yhtiön pääomarakenteesta on ollut varsin seikkaperäisiä eh to ja jo hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnöissä. Olen nai sia muutoksia tähän ei ole neuvotteluvaiheessa tullut. Läh tö koh ta na on, että valaistusverkon eli verk ko-omai suu den arvo on noin 9,05 miljoonaa euroa. Tämä on siis arvo, jol la yhteensä verkko-omaisuus kunnilta ostetaan. (arvo tar ken ne taan vastaamaan verkkojen arvoja toiminnan käyn nis tyes sä) Yhtiön vakavaraisuuden osalta on puolestaan päätetty, että oman pääoman suhde vieraaseen pääomaan olisi 27,5 / 72,5. Näin omaa pääomaa tulisi yhtiön taseessa olla noin 2 489 438 euroa. Sekä kunnat (seitsemän kuntaa yhteenlaskettuna) että Lep pä kos ken Sähkö Oy tekisivät pääomasijoitukset suhteessa 34 % ja 66 %. Koska varsinainen omistusosuus jaettaisiin puo lik si kuntien ja Leppäkosken Sähkö Oy:n välillä, muo dos tui si osakepääomasijoitukset seuraavasti: Leppäkosken Sähkö Oy: 500.000 euroa Kunnat: 500.000 euroa yhteensä, jakautuen seuraavasti: Ikaalinen 52 445,98 Ylöjärvi 195 581,71 Kihniö 7 828,33 Parkano 47 216,55 Pirkkala 129 921,91 Vesilahti 28 226,07 Hämeenkyrö 38 779,45 Lisäksi tarvittavan muun oman pääoman osalta osakkaat te ki si vät seuraavat sijoitukset nk. sijoitetun vapaan oman pää oman rahastoon

(SVOP): Leppäkosken Sähkö Oy: 1 143 029,11 euroa Kunnat: 346 408,94 euroa yhteensä, jakautuen seuraavasti: Ikaalinen 36 335,51 Ylöjärvi 135 502,50 Kihniö 5 423,61 Parkano 32 712,47 Pirkkala 90 012,22 Vesilahti 19 555,53 Hämeenkyrö 26 867,10 Yksittäiseltä kunnalta vaadittava pääomapanos olisi lo pul li nen siten, että muuta pääomasijoitusta ei missään vai hees sa olisi tarve tehdä. Leppäkosken pääomasijoituksen suu ruus seuraisi mukaan tulevien kuntien määrää ja mu kaan tu lo ajan koh taa, koska pääomasijoitus tarvitaan mukaan tu le vil ta kunnilta hankittavan verkko-omaisuuden maksuun. Pää omien tarvetta tarkennetaan kuntien päätösten pe rusteel la noudattaen vastaavia periaatteita, mikäli kaikki kunnat ei vät päätä olla mukana järjestelyssä. Valaistusverkon myynti perustettavalle yhtiölle Perustettava Yhtiö tulee kunnan alueella sijaitsevan va lais tus ver kon omistajaksi. Kunta luovuttaa kaup pa kir ja luon nok sen mukaisesti valaistusverkon samanaikaisesti pro jek ti so pi mus ten voimaantulon kanssa. Perustettava Yhtiö omistaa ja hallitsee verkkoa. Verkko-omaisuus myydään käyvästä hinnasta, eli yhtiö mak saa kunnalle verkosta sen todellisen arvon mukaan. Kun ta on saanut todellisesta arvosta ulkopuolisen asian tun ti jan lausunnon, minkä lisäksi kunnan tilintarkastaja on ar vioi nut kauppahinnan. Verkon arvoa tarkennetaan vuoden 2013 aikana verkkoon tehtyjen muutosten mukaiseksi en nen toiminnan käynnistämistä. Mahdollisuus irtautua järjestelystä ja järjestelyn mää rä ai kai suus Viiden vuoden kuluttua yhtiön toiminnan käynnistymisestä kun ta voi arvioida, että se ei halua jatkaa yhteistyötä. Tällöin kun nal la on mahdollisuus irtaantua yhtiöstä, mikäli se kat soo, että yhtiön toiminta ei ole vastannut sille asetettuja odo tuk sia. Irtaantumisehdot ovat kunnille tasapuoliset. Ir taan tu mis ti lan tees sa kunta lunastaa valaistusverkkonsa ta kai sin kirjanpitoarvosta samoin periaattein, joilla verkot toi min nan käynnistyessä on ostettu kunnilta. Irtaantuva Kunta vas taa kaikista sopimuksen irtisanomisesta aiheutuneista välit tö mis tä kustannuksista. Edellä sanotun lisäksi kunnilla ja palvelukumppanilla on mahdollisuus irrottautua yhtiöstä, jos

- palvelun piirissä olevien valaisimien määrä laskee alle puo leen aloitusvaiheen määrästä, tai - osakkaat yksimielisesti katsovat, että kuntien Va lais tus verk ko jen valaisimien lukumäärän laskettua tai muutoin toi min nan jatkaminen ei ole mielekästä ja taloudellisesti jär ke vää. Järjestely on kokonaisuudessaan määräaikainen siten, että kil pai lutus on toteutettu palvelukumppanin osalta 20 vuo dek si. Tuolloin Kunnat tulevat harkitsemaan järjestelyn jat koa. Kunnat voivat kilpailuttaa tuolloin uudestaan pal ve lu kump pa nin, mikäli haluavat ulkopuolisen palvelukumppanin tuon jälkeen vastaavan yhtiön toiminnasta. Mahdollista on myös jatkaa toimintaa yhtiömuodossa ilman pal ve lu kump pa nia tai purkaa yhtiö ja jatkaa toimintaa kunnan omasta toi mes ta. Uusien kuntien mahdollinen mukaantulo järjestelyyn Järjestely on jätetty avoimeksi uusille kunnille, jotka mah dol li ses ti haluavat myöhemmin liittyä järjestelyyn. Uusi kunta voi liittyä palvelun piiriin mikäli Yhtiön silloiset osakkaat päät tä vät asiasta yksimielisesti. Näillä ei kuitenkaan olisi vai ku tus ta yhtiön toimintaperiaatteisiin, eikä kuntien yh teen las ket tuun omistusosuuteen. Toimintamallilla saavutettavat hyödyt osapuolille ja ris ki ana lyy si Toimintamallin hyödyt ja edut kunnille Toimintamallilla saavutetaan aitoa yhteistyötä Kuntien ja pai kal li sen toimijan välille Saavutetaan synergiaetuja paikallisen yhteistyön ja kes ki te tyn asiantuntemuksen kautta. Kunnat saavuttavat taloudellista etua suuruuden eko no mias ta, oikeiden ratkaisujen valinnasta, tehokkaasta ener gia han kin nas ta, palvelukumppanilta kilpailutettujen töiden oma kus tan nus hin to jen kautta, sekä joustavamman han kin ta ta van ja rahoituksen hyödyntämisestä. Kulut kohdistuvat oikeudenmukaisesti kuntien koosta riip pu mat ta. Kunnat eivät ole sitoutuneita käyttämään Pal ve lu kump pa nil ta kilpailutettuja resursseja vaan Yhtiö on aina velvollinen käyt tä mään markkinaehtoista palvelua, mikäli se on edul li sem paa, ellei kunta toisin päätä. Palvelu ei siis sido kunta yh teen toimijaan vaan päätökset toimijoista tehdään kun ta koh tai ses ti.

Energiatukien mahdollinen hyödyntäminen toteutetaan kes ki te tys ti Yhtiön kautta. Elinkaarikustannukseltaan voidaan valita joustavasti edul li sim mat ratkaisut investointien rajoittamatta valintoja. Varmistetaan osaamisen säilyminen kehittyvällä toi mi alal la, jossa teknologiset muutokset tulevat lähivuosina ole maan merkittäviä. Ei jäädä ulkopuolisten valtakunnallisten toimijoiden varaan va laistuk sen hoitamisessa vaan säilytetään työt omalla alu eel la, mikä hyödyntää kokonaisvaltaisesti kyseisten kuntien ke hi tys tä ja taloudellista asemaa. Päätöksenteko säilyy kuntien omissa käsissä oman va lais tuk sen sa osalta. Toiminta on siis edelleen pää tök sen te ko mie les sä hallussa, mutta samalla hyödynnetään asian tun ti jan osaamista oikeiden ratkaisujen valinnassa. Seuranta on erittäin helppoa läpinäkyvän toimintamallin an sios ta. Ympäristöystävällisiä ratkaisuja voidaan hyödyntää niin lai te puo lella, kuin myös energianhankinnassa kunkin kunnan ta voit tei den mukaisesti. Toimintamallin riskejä Toimintamalli on uusi ja innovatiivinen yhteistyö yksityisen ja julkisen sektorin välillä, jonka käynnistämisen al ku vai hees sa vaaditaan molempien osapuolien aitoa sitoutumista toi min ta mal lin mukaisen toiminnan käynnistämisessä. Yhtiön toimintaperiaatteissa on vahva suoja kunnille pää tök sen teko mie les sä, mikä voi vaikeuttaa tietyissä tilanteissa Yh tiön toimintaa päätöksenteossa, jos kunnat eivät halua toi mia yhteistyön hengen mukaisesti. Toimintamallin jatkuminen 5 vuoden kuluttua tarkastellaan uu delleen mukana olevien kuntien määrän ja palvelun laa dun perusteella, mistä seuraa riski palvelun päättymiseen jo 5 vuoden kuluttua. Mikäli toiminnan alkuvaiheessa ei lähde riittävästi kuntia mu kaan toimintamalliin, ei hanke toteudu tai se voi toteutua ole tet tua pienemmällä valaisinmäärällä (minimimäärä 10 000 valaisinta turvaa osaltaan tätä riskiä).

Sopimusten voimaansaattaminen Tarkoitus on, että voimaansaattaminen on kaksivaiheinen. En si vaiheessa valtuusto valtuuttaa kaupunginhallituksen al le kir joit ta maan liitteenä olevat projektisopimukset. So pi muk set saatetaan voimaan erillisellä sopimuksella siinä vai hees sa kun tiedetään mukaan lähtevien kuntien määrä ja jär jes te lyn piiriin tulevien valaistuspisteiden määrä. Sopijapuolilla ei ole velvollisuutta saattaa voimaan sopimuksia, jos so pi muk seen liittyneiden osakaskuntien alueella sijaitsevien Va lai sin pis tei den yhteenlaskettu lukumäärä on 31.12.2013 alle 10.000 kappaletta. Päätöksenteon tausta-aineisto Infotilaisuus Ikaalinen 6.3.2013 Heikki Väisänen: Ener gia tuet Infotilaisuus Ikaalinen 6.3.2013 Jaakko Erjo: Esitys Infotilaisuus Ikaalinen 6.3.2013 Marjukka Puolakka: Ul ko va lais tus muutoksen kourissa Infotilaisuus Ikaalinen 6.3.2013 Tuomas Aho: Han kin ta me net te ly Infotilaisuus Infotilaisuus Ikaalinen 10.4.2013 Tuomas Aho: Hankinta ja so pimus ko ko nai suus Infotilaisuus Ikaalinen 10.4.2013 Jaakko Erjo: Esitys Juha Koskinen: Katuvalaistusyhtiön toimintamalli Inspira: Vihreä Valo kuntalaskelma Ylöjärvi 21.7.2013 Verkon arvon määritys SITO Oy 7.5.2013 Ylöjärvi valaistusverkon arvon määritys Yhteenveto valaistusverkon arvon määritys, SITO Oy Asian aiempi käsittely Ylöjärvellä Kaupunginvaltuusto 10.11.2011 101 Katuvalaistukseen liit ty vä yhteistyö ja toiminnan tehostaminen yhteisyrityksen avul la Kaupunginhallitus 26.3.2012 142 Katuvalaistusverkkoon liit ty vä alueellinen yhteistyö ja toiminnan tehostaminen yh teis yri tyk sen avulla, hankintayksikkönä toimimisesta päät tä mi nen Valtuustoinfo 12.9.2012, Mirko Harjula valaistusverkko esi tys Valtuustoinfo 9.1.2013, Mirko Harjula valaistusverkko esi tys Kaupunginhallitus 12.8.2013 :ssä 292 tiedoksiannettavat asiat - listalla, Sastamalan kaupungin päätös Suomen Kun ta va lo oy:n liittymisestä. Teknisen lautakunnan ja kaupunginhallituksen infotilaisuus 21.10.2013 Ylöjärvellä Teknisen osaston varautuminen muutoksiin Ylöjärven kaupungin tekninen osasto on varautunut Eu-di rek tii vin

mukanaan tuomiin muutoksiin ja aloittanut va lais tus ver kon saneerauksen vuonna 2010, inventoimalla va lais tus ver kos ton. inventointi. Vuosina 2011 ja 2012 on vaih det tu energiatehottomia elohopeavalaisimia tehokkaampiin nat rium va lai si miin, käytössä olleen investointibudjetin ja ELY:n myön tä mien energiatukirahoitusten mahdollistamissa ra jois sa. Nykyisessä tilanteessa Ylöjärven kaupungin Tekninen osas to pystyy tarvittaessa vastaamaan tuleviin valaistusteknisiin muu tok siin ja haasteisiin vain projektijohtovetoisesti. Syynä se, että osastolla ei tällä hetkellä ole sähköteknisen kou lu tuk sen saanutta, valaistukseen ja sähkötekniikkaan pe reh ty nyt tä henkilöstöä. Osastolla ei myöskään ole valaistustöissä tar vit ta vaa kalustoa. Edellisestä johtuen tekninen osasto on valaistukseen liit ty vis sä töissä ja toimissa nykyisin tukeutunut kaupungin or ga ni saa tion ulkopuolisiin, sähkö- ja valaistustekniikkaan töitä suo rit ta viin alan valtuutettuihin toimijoihin. Ulkopuolisten toi mi joi den töitä ovat pääsääntöisesti ohjanneet tiemestari ja kun nal lis tek ni nen suunnittelu. Valaistukseen liittyvien materiaalien ja energian han kin nas sa tekninen osasto on hyödyntänyt KuHa Oy:n kilpailuttamia seu dul li sia puitesopimuksia. Mikäli Ylöjärven kaupunki EI liity yhtiöön, tulee tehdä seu raa via toimenpiteitä: Laaditaan koko kaupungin valaistusverkkoa koskeva vuo si ta soi nen saneeraussuunnitelma 2013-2018 ajanjaksolle, jon ka pohjalta kaupunki jatkaa verkoston järjestelmällisiä sa nee raus töi tä. Vuosisuunnitelman pohjalta laaditaan vuosittainen in ves toin ti budjet ti peruskorjauksille. Uudisrakentamisen osalta si säl ly te tään valaistukseen liittyvät asiat uuden alueen työ maa in ves toin tei hin, kuten nykyisinkin. Valaistuksen ylläpito- ja huolto sekä verkon käytön joh ta jan toimet kilpailutetaan puitesopimuksella yhdelle ul ko puo li sel le toimijalle, joka vastaa verkon toiminnasta ja yl lä pi dos ta. Valaistuksen peruskorjausten osalta haetaan aina ener gia tu ki avustus, silloin kun sitä on saatavilla. Projekti-insinöörin näkemys asiassa on, että: Ylöjärven kaupunki pystyy huolehtimaan alueidensa va lais tuk ses ta itsenäisesti, mutta edellä mainittujen hen ki lös tö- ja kalustoasioiden pohjalta sekä valaistusteknisten asioi den tämän hetken muutosnopeuden pohjalta voi kaupungin ol la hyvä liittyä yhtiöön. Energian- ja valaistusmateriaalihankintojen osalta yhtiö ei tuo kaupungille etua, koska ne ovat nykyisin jo kilpailutettu seu dul li ses ti

KuHa Oy:n toimesta. Yhtiön tai Ylöjärven kaupungin seuraavan kah den kym me nen vuoden valaistuskustannuksista ei kukaan pysty vielä var muu del la sanomaan mitään. Ylöjärven kaupunki voi liittyä perustettavaan Suomen Kun ta va lo Oy:n selosteosan reunaehdoilla ja jos kaikki se los te osas sa mainitut kunnat lähtevät hankkeeseen mukaan. Oheismateriaali nähtävissä teknisen lautakunnan ko kouk ses sa ja projekti-insinöörin työhuoneessa Teknisessä kes kuk ses sa ennen Teknisen lautakunnan kokousta. Asian käsittelyyn liittyvä infotilaisuus pidetään 21.10.2013 kel lo 16.00 alkaen kaupungintalon valtuustosalissa. Lisätiedot Mirko Harjula, p. 050 384 8383, mirko.harjula@ylojarvi.fi Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta esittää selosteosan mukaisesti lau sun to naan: Ylöjärven kaupunki voi liittyä perustettavaan yhtiöön se los te osan reunaehtojen mukaisesti, jos kaikki selosteosassa mai ni tut kunnat lähtevät hankkeeseen mukaan. Liittymällä pe rus tet ta vaan yhtiöön turvataan tulevaisuudessa ka tu va lais tus ver kon ylläpidon ja rakentamisen sähkötekninen tie to tai to. Päätös: Jäsen Tomi Saaristo esitti, että tekninen lautakunta ilmoittaa kaupunginhallitukselle lausuntonaan, ettei Ylöjärven kaupunki liity perustettavaan yhtiöön. Jäsen Toni Kolehmainen kannatti esitystä. Puheenjohtaja teki äänestysehdotuksen, jonka lautakunta yksimielisesti hyväksyi. Teknisen johtajan esitys on jaa ja Saariston esitys on ei. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä teknisen johtajan ehdotus sai 6 ääntä (Sippola, Teiskonlahti, Landgren, Perkiönniemi, Koukeri, Toivonen) ja Saariston ehdotus sai 5 ääntä (Saaristo, Kolehmainan, Järvinen, Mäki-Ventelä, Sieppi). Teknisen johtajan ehdotus tuli päätökseksi asiassa. ----- KAUPHALL Projekti-insinööri Mirko Harjula Katuvalaistuksen muutoshaasteeseen voidaan pe ri aat tees sa vastata

kokonaan kaupungin omin voimin. Tämä vaih to eh to on ongelmallinen monessa mielessä. Teknisellä osas tol la ei käytännössä ole valmiina sähköteknistä tietotaitoa haas ta van ja mittakaavaltaan laajan teknisen ongelman rat kai suun. Nykyiselläkin tekniikalla katuvaloverkon ylläpito on ha ja nai ses ti järjestetty, muutaman työntekijän sivutoimista koos tu va kokonaisuus. Muutos kuitenkin vaatisi ko ko ai kais ta erikoistumista tulevina vuosina. Tekninen osasto ei ole konk reet ti ses ti varautunut omana työnä toteutettaviin muu tok siin. Teknisen osaston tulisi nykyisessä taloustilanteessa kaik kien muiden osastojen tavoin pystyä keskittymään ydin toi min toi hin sa eli tilojen ja kaupunkiympäristön suunnitteluun, ra ken ta mi seen ja ylläpitoon ilman, että toimintaa kuor mi te taan eril li sil lä erikoistumista vaativilla lisähankkeilla. Kysymys on ensisijaisesti omistus- ja toimintatapakysymys. Ka tu valo ver kon ylläpito ei merkittävästä tur val li suus vai ku tuk ses ta huolimatta ole lakisääteistä toimintaa. Näin ollen ver kos ton omistamista ei voida pitää varsinaisena kunnan ydin toi min to na. Tilanteessa, jossa tämän kaltainen toiminto jou tuu suurten ja nopeiden muutosten kohteeksi, on tar koi tuk sen mu kais ta pohtia toimintatapaa - panostetaanko ras kaas ti omana työnä tuotettun palvelun resursseihin ja toi min ta ta poi hin, vai hankitaanko esimerkiksi yhteistyömalleilla jaet tua asiantuntemusta omaan käyttöön. Valmisteltuun yhteistyömalliin osallistuminen on perusteltua omis taja po liit ti sen näkökulman lisäksi myös toiminnallisin pe rus tein. Järjestelyn yksittäistä kuntaa laajempi mittakaava an taa mahdollisuuden kokoaikaisen henkilöstön ja osaa mi sen käyttöön. Suurempi mittakaava ja parempi resursointi vai kut ta vat myös toimintavarmuuteen. Eu-di rek tii vi muu tok sen lisäksi valaistus- ja säätötekniikka kehittyy voimakkaasti ener gia te hok kaam paan suuntaan ja tämän uuden tek no lo gian hyödyntäminen on tulevaisuudessa helpompaa yh teis työ mal lil la verrattuna omaan työhön. Yhteistyömallissa yhdistyvät kaupungin täysi kontrolli va lais tus ver kon rakentamisesta yhteistyökumppanilta saataviiin asian tun ti ja- ja ylläpitoresursseihin. Talousnäkökulma ei ole ensisijainen peruste yh teis työ hank kee seen osallistumiseen. On kuitekin todennäköisempää, et tä yhteistyömallilla saavutetaan pitkällä aikavälillä parempi kus tan nuste hok kuus kuin pelkästään omin voimin toi mi mal la. Oheismateriaali - Suomen Kuntavalo Oy:n osakassopimus - Suomen Kuntavalo Oy:n yhtiöjärjestys

- Suomen Kuntavalo Oy:n ja Leppäkosken Sähkö Oy:n vä li nen peruspalvelusopimus - Ylöjärven kaupungin ja muiden osakaskuntien ja Suo men Kuntavalo Oy:n välinen valaistuspalvelusopimus - Ylöjärven kaupungin ja Suomen Kuntavalo Oy:n vä li nen kauppakirja - Suomen Kuntavalo Oy, projektisopimusten al le kir joi tus pöy tä kir ja - Sopimusten liitteet Lisätiedot Mirko Harjula, p. 050 384 8383, mirko.harjula@ylojarvi.fi Vs. talousjohtaja ehdottaa Kaupunginhallitus päättää esittää em. perusteella kau pun gin val tuustol le, että se 1. hyväksyy seuraavat neuvottelujen lopputuloksena val mis tu neet asiakirjat liitteineen: - Suomen Kuntavalo Oy:n osakassopimus - Suomen Kuntavalo Oy:n yhtiöjärjestys - Suomen Kuntavalo Oy:n ja Leppäkosken Sähkö Oy:n välinen peruspalvelusopimus - Ylöjärven kaupungin ja muiden osakaskuntien ja Suo men Kun ta va lo Oy:n välinen va lais tus pal ve lu so pi mus - Ylöjärven kaupungin ja Suomen Kuntavalo Oy:n vä li nen kaup pa kir ja - Suomen Kuntavalo Oy, projektisopimusten al le kir joi tus pöy täkir ja 2. valtuuttaa kaupunginhallituksen luovuttamaan asian tun ti ja lausun toi hin perustuvaa käypää hintaa vastaan Ylö jär ven kau pungin alueella sijaitsevan ka tu va lais tus ver kon Suomen Kun ta va lo Oy:n omistukseen ja mer kit se mään tämän yhtiön osak kei ta tavalla, joka edellyttää pää oma si joi tuk sen, jonka mää rä on suuruudeltaan noin 331 084,24 euroa ottaen huo mi oon ennen toi min nan käynnistämistä suoritettava ver kon arvon tarkistus; 3. valtuuttaa kaupunginhallituksen päättämään edellä mai nit tu jen sopimusten voimaantulosta osaltaan sitten, kun kau pan kohteena olevan valaistusverkon arvo on tar kis tet tu ja kun sopimukseen liittyvien kuntien nimet ja määrä on sel vil lä; 4. valtuuttaa kaupunginhallituksen tekemään muut mah dol li set sopimukset kuten mahdollisesti tarpeelliset maan vuok ra so pimuk set, joita perustettavan yhtiön toi min ta edellyttää; 5. valtuuttaa kaupunginhallituksen hyväksymään so pi muk siin ja

perustamisasiakirjoihin luonteeltaan tek nis luon tei sia tar kis tuksia, jos tällaisiin ilmenee tarvetta ja 6. valtuuttaa kaupunginhallituksen hy väk sy mään so pi mus asia kirjoi hin myös sellaiset muutokset, joi ta uuden kun nan liittyminen Suomen Kuntavalo Oy:n osak kaak si vie lä ennen sopimusasiakirjojen allekirjoittamista edel lyt tää. Päätös Keskustelun kuluessa jäsen Mauri Heiska ehdotti, että kau pun gin halli tus esittää kaupunginvaltuustolle, ettei hank kee seen lähdetä mukaan. Anssi Repo ja Esko Arola kannattivat Heis kan ehdotusta. Jäsen Antti Teivaala esitti, että asian käsittelyä siirretään. Min na Mustakallio-Sorvari kannatti Teivaalan ehdotusta. Koska oli tehty kannatettu siirtoehdotus, puheenjohtaja esitti suo ri tetta vak si äänestyksen kädennostolla siten, että ne, jot ka kannattavat asian käsittelyn jatkamista tässä ko kouk ses sa, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat asian kä sit te lyn siirtämistä Teivaalan ehdotuksen mukaisesti, äänestävät ei. Äänestysesitys ja -tapa hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa kädennostoäänestyksessä annettiin 8 jaa-ään tä (Sorsa, Arola, Luojus, Kallio, Virtanen, Heiska, Savio, Re po) ja 3 ei-ääntä (Sarvijärvi, Teivaala, Mustakallio-Sorvari), jo ten puheenjohtaja totesi asian käsittelyä jatkettavan tässä ko kouk ses sa. --- Koska oli tehty kaupunginjohtajan ehdotuksesta poikkeava kan na tettu ehdotus, puheenjohtaja esitti suoritettavaksi ää nes tyk sen kädennostolla siten, että ne, jotka kannattavat kau pun gin joh ta jan ehdotusta, äänestävät jaa. Mikäli ei voit taa, Heiskan ehdotus tulee kaupunginhallituksen pää tök sek si. Äänestysesitys ja -tapa hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa kädennostoäänestyksessä annettiin 1 jaa-ään tä (Sarvijärvi) ja 7 ei-ääntä (Heiska, Repo, Arola, Kallio, Vir ta nen, Sorsa, Savio) kolmen (Teivaala, Luojus, Mus ta kal lio-sor va ri) äänestäessä tyhjää, joten puheenjohtaja totesi Heis kan ehdotuksen hankkeen hylkäämisestä tulleen kau pun gin hal li tuk sen päätökseksi. --- Kaupunginjohtaja Pentti Sivunen poistui kokouksesta es teel li se nä (yhteisöjäävi) tämän asian käsittelyn ajaksi. Esittelijänä toimi vs. talousjohtaja Juha Liinavuori. -----