Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Kunta-ja palvelurakenneuudistus:paras-hanke oli meneillään, Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 Paras-hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. PARAS-hankkeen toteuttamista ohjaava, mahdollistava puitelaki tuli voimaan vuoden 2007 helmikuussa ja on voimassa vuoden 2012 loppuun. Yhtenä keskeisenä tavoitteena PARAS -hankkeessa on asiakaslähtöisyys palveluiden järjestämisessä. Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti keväällä 2007 mielenterveyskuntoutujien asumista ja kuntouttavia palveluja koskevat kehittämissuositukset. Aiemmin v. 2003 Sosiaali- ja terveysministeriö oli julkaissut päihdepalveluja koskevat kehittämissuositukset.
Pohjanmaa-hanke on mielenterveys-ja päihdetyön kehittämishanke kolmen maakunnan alueella.hankkeessa pyritään edistämään myös kuntoutuksen laatua ja vaikuttavuutta Yhteisissä tapaamisissa lääninhallituksen kanssa tuli esille tarve kartoittaa nykytila mielenterveys-ja päihdekuntoutujien kuntouttavien asumispalvelujen suhteen 1) Miten toteutuvat julkistetut kehittämissuositukset 2) Miten kuntouttavia asumispalveluyksiköt ovat 3) Miten toteutuu kuntoutujien kuuleminen (asiakaslähtöisyys) 4) Toivomus konkreettisista yhteisistä "mittausvälineistä", koska lääninhallitus myöntää toimiluvat toiminnalle ja valvoo toimintaa (toimintakertomukset ja lääninhallituksen tarkistuskäynnit). Kriteeristö avuksi myös palveluiden tuottajille, ostajille, käyttäjille ja omaisille 5) Miten yleisiä ovat sekayksiköt = mielenterveyskuntoutujia, päihdekuntoutujia, vanhuksia, kehitysvammaisia samassa asumispalveluyksikössä. >Johtopäätökset suositusten ja tutkimustulosten pohjalta ko. sekayksikköjen suhteen.
Ensimmäinen kyselytutkimus lähetettiin Pohjanmaa-hankkeen toimesta 73:een eri asumispalveluyksikköön postitse huhtikuussa 2007. Asumispalveluyksiköiden osoitteet saatiin Lääninhallituksen rekisteristä. Vastausprosentti oli n. 31 %. Vastausprosentin vähäisyydestä johtuen Länsi-Suomen Lääninhallitus toisti kyselytutkimuksen postitse ja palautusaikaa tutkimukselle jatkettiin. Vastausprosentti kasvoi 63 %:n.
Kyselytutkimus toteutettiin sekä määrällisenä että laadullisena tutkimuksena ja tutkimuksen pääteemoina olivat: 1. Miten hyvin asumispalvelut vastaavat annettuja laatusuosituksia? 2. Miten mielenterveyskuntoutujien ja päihdekuntoutujien asumispalvelut eroavat toisistaan suhteessa laatusuosituksiin? 3. Miten selkeästi toiminta-ajatus on kuvattu? 4. Miten asumispalveluja tulisi yksikössä kehittää? 5. Miten asukkaiden lääkehoito toteutuu ja miten sitä seurataan?
Suurin osa kyselytutkimukseen vastanneista oli mielenterveysyksiköitä (63 %), seuraavaksi suurin ryhmä oli päihdeyksiköt (17,40 %), kolmanneksi sekayksiköt; asumispalveluyksiköissä sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujia, vanhuksia ja kehitysvammaisia (15,25 %) ja vanhusyksiköt (4,35 %).
Palvelujen järjestämistä koskevassa lainsäädäntö osiossa ovat ne keskeiset lait ja asetukset,jotka määrittelevät mielenterveyskuntoutujille järjestettävät sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut,sekä niiden keskeisimmät sisällöt. Mielenterveyskuntoutujille järjestettävistä sosiaali- jaterveydenhuollon palveluista säädetään muun muassa mielenterveyslaissa (1116/1990), sosiaalihuoltolaissa (710/1982) ja asetuksessa (607/1983), kansanterveyslaissa (66/1972), erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989), laissa vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (vammaispalvelulaki, 380/1987), samannimisessä asetuksessa(vammaispalveluasetus, 759/1987) sekä laissa kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001). Vuonna 1987 voimaan tullut päihdehuoltolaki (41/1987) velvoittaa kunnan huolehtimaan siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Päihdehuoltolain 7 mukaan päihdehuollon palveluja tulee antaa henkilölle, jolla on päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia, sekä hänen perheelleen ja muille läheisilleen.
Mielenterveyskuntoutujien asumista ja kuntouttavia palveluja koskevien suositusten käsitteiden määrittelyä: Suosituksessa määritellään käsitteet mielenterveyskuntoutuja, kuntouttavat palvelut, kuntoutuminen. Mielenterveyskuntoutujien asumista ja kuntouttavia palveluja koskevat kehittämissuositukset ja mielenterveyskuntoutus: MIELENTERVEYSKUNTOUTUJALLA tarkoitetaan täysi-ikäistä henkilöä, joka tarvitsee mielenterveydenhäiriön vuoksi kuntouttavia palveluja ja lisäksi mahdollisesti apua asumisensa järjestämisessä taikka asumispalveluja KUNTOUTTAVILLA PALVELUILLA tarkoitetaan palveluja, joilla tuetaan mielenterveyskuntoutujan kuntoutumista ja itsenäistä selviytymistä KUNTOUTUMINEN on kuntoutujan omaa toimintaa, jonka tavoitteena on toteuttaa hänen omalle elämälleen asettamiaan tavoitteita sekä lisätä hänen kykyään toimia menestyksekkäästi ja tyytyväisenä elinympäristössään ja valitsemissaan rooleissa. Kuntoutumisen myötä kuntoutujan toimintatavat ja hänen itseensä kohdistamansa asenteet, tunteet ja ajatukset muuttuvat suotuisimmiksi.
MIELENTERVEYSKUNTOUTUKSELLA tarkoitetaan monialaista kuntouttavien palvelujen kokonaisuutta, joka on suunniteltu yhteistyössä kuntoutujan kanssa hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti.ammattihenkilöt toimivat kuntoutusprosessissa kuntoutujan yhteistyökumppaneina, joiden tehtävänä on tukea, motivoida ja rohkaista kuntoutujaa kuntoutustavoitteiden asettelussa ja toteuttamisessa. Mielenterveyttä tukevat monet tekijät, kuten perhe, opiskelu, työ, ja ihmissuhteet. Mielenterveyskuntoutuksessa on olennaista huomioida nämä alueet hoidon ja ohjauksen ohella. Kuntoutuksessa hyödynnetään yhteistoimintamuotojen lisäksi laajasti erilaisia ammatillisia ja ympäristö- ja yhteisöpainotteisia toimintoja.
Suosituksessa otetaan kantaa järjestelmän kehittämisaiheisiin: Kehittämissuosituksessa kuvataan järjestelmä eli palvelukokonaisuudet, jotka ovat jaettu kolmeen ryhmään asumismuodon ja kuntoutujan tuen tarpeen perusteella: tuettu asuminen, palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen. Järjestelmän osalta otetaan kantaa 1) kuntoutukseen: kuntoutuksen sisältöön, henkilöstön pätevyyteen ja henkilöstön määrään ja 2) asumisen osalta: asumisen muotoon; oma-/vuokra-/ ryhmäasuminen, ryhmän kokoon, huoneen kokoon ja asukasmäärään ja WC/keittiömahdollisuuksiin.
Suosituksessa otetaan kantaa sisällöllisiin kehittämisaiheisiin: Kehittämissuosituksessa kuvataan asumisen ja siihen liittyvien palveluiden tavoitetilat. Palvelujen kehittämisen, seurannan ja arvioinnin työkaluksi esitetään kutakin aihealuetta palvelevia suositusten toteutumista kuvaavia osoittimia. Suositukset kohdistuvat seuraaviin sisällöllisiin kehittämisaiheisiin 1. Palvelut järjestetään suunnitelmallisesti eri toimijoiden yhteistyönä. 2. Asumispalveluihin liitetään kuntouttavat palvelut. 3. Laadukkaalla asumisella edistetään kuntoutumista. 4. Henkilöstön määrä ja osaaminen määräytyvät kuntoutujien tarpeiden mukaan 5. Palvelujen arviointia ja valvontaa kehitetään.
Kehittämissuositusten ja tutkimustulosten pohjalta laadittiin kriteeristö/mittaristo, joka on tarkoitettu kuntoutujille, heidän omaisilleen, palveluiden ostajille, palveluiden tuottajille sekä lääninhallitukselle kehittämis - ja arvioimisvälineeksi. Kriteeristöä on testattu käytännössä ja tarkennettu. Kriteeristö antaa pistemäärinä tuloksen kehittämistarpeista sekä samalla mittaa laatusuositusten toteutumisesta