Heikki Punnonen Sairaanhoito piirien rakennukset 2012 investoinnit 2000 2012 tulossa olevat suuret rakennushankkeet 2012 2021 käytöstä vapautuvat sairaalarakennukset esh12 rak Kooste sairaanhoitopiirien toimittamista tiedoista 9.4.2013
SISÄLLYSLUETTELO sivu LUKIJALLE 1 TAULUKOT Sairaanhoitopiirien käytössä olevat rakennukset 16 Sairaalakohtaiset rakennustiedot 17 Sairaanhoitopiirien investoinnit 2000-2012 26 Suuret rakennushankkeet 2000-2012 27 Suuret sairaalarakennushankkeet 2012-2021 32 Tarkempia tietoja suurista rakennushankkeista 37 Käytöstä vapautuvat sairaalarakennukset 92 Tiivistelmä 96
1 LUKIJALLE Taustaa Sairaanhoitopiirien rakennuksia on kaikkiaan satoja. Niiden kokonaispinta-ala oli vuoden 2012 loppupuolella runsas 3 614 500 bruttoneliömetriä (eli 361 hehtaaria). Vanhimmat sairaalarakennukset ovat peräisin 1800-luvulta. Mikkelin keskussairaalan rakennusryhmä vuodelta 1845 - suunnittelijana arkkitehti Carl Ludvig Engel - on tiettävästi maamme vanhin edelleen sairaalakäytössä oleva rakennus. TYKSissa on rakennuksia vuodelta 1881. HYKSin Kirurginen sairaala valmistui vuonna 1888. Uusimmat sairaalarakennukset ovat vasta valmistuneita. Osa sairaanhoitopiireistä vastaa myös kehitysvammahuollon palveluista. Osa sairaanhoitopiireistä tuottaa jäsenkunnilleen tai osalle niistä perusterveydenhuollon palvelut. Lisäksi Kainuu, Eksote (pl. Imatra) ja Itä-Savon Sosteri (pl. osa kunnista) tuottavat myös sosiaalipalvelut jäsenkuntiensa väestölle. Kuntien ja kuntayhtymien terveyskeskusten ja sosiaalitoimen käytössä on enemmän rakennuksia ja tiloja kuin sairaanhoitopiireillä. Terveyskeskusten ja sosiaalitoimen rakennusten määrä- ja volyymitietoja ei ole koottuna käytössä. Koulujen, oppilaitosten ja varhaiskasvatukseen kuuluvien päiväkotien rakennuksia on lukumääräisesti ja pinta-aloiltaan merkittävästi enemmän kuin hoitolaitosten rakennuksia. Lähes kaikissa sairaanhoitopiireissä on valmisteilla tai menossa suuria rakennushankkeita. Monet sairaalakäytössä olevat rakennukset ovat huonokuntoisia ja peruskorjauksen tarpeessa. Osa on ikäloppuja ja loppuun käytettyjä. Useat vanhat sairaalarakennukset ovat tiloiltaan ja toimintakonsepteiltaan sopimattomia ja joustamattomia nykyaikaiseen erikoissairaanhoitoon, jossa tarvitaan ja käytetään monenlaisia laitteita, välineitä ja koneita. Kosteusvauriot ja homeongelmat ovat vaivanneet ja vaivaavat myös sairaalatiloja ja -rakennuksia. Sisäilman laatu on osassa sairaalatiloista huono. Altistus on aiheuttanut terveyshaittoja ja sairastumisia osalle työntekijöistä. Esimerkiksi Keski-Suomen keskussairaala, HYKSin Lastensairaala ja Töölön sairaala sekä TYKSin synnytysosasto ovat viime aikoina olleet ongelmineen runsaasti julkisuudessa. Työterveyslaitos on selvitellyt laitosten sisäilman laatua ja rakennusten kuntoa. Eduskunnan tarkastusvaliokunnalle tekemässään selvityksessä Työterveyslaitos arvioi, että kosteus- ja homevaurioille altistuu noin 320 000-600 000 ihmistä asuintaloissa ja noin 240 000-360 000 ihmistä päiväkodeissa, kouluissa, hoitolaitoksissa ja toimistoissa. Sairaaloissa on mm. synnytysyksikköjä siirretty home-ongelmien takia väliaikaisiksi rakennettuihin väistötiloihin. Sairaaloiden ilmanvaihtojärjestelmät on korjattava tai uusittava nykyaikaisiksi täyttämään sisäilman laadun viitearvot. Huonoihin ja epäkäytännöllisiin tiloihin tällaisia ei ole järkevää tehdä. Julkisten rakennusten kosteus- ja homeongelmien taustalla on Työterveyslaitoksenkin mukaan vuosien mittaan kertynyt korjausvelka. Korjausvelka tarkoittaa yleisesti määritellen sitä, että rakennuksien, teiden, siltojen, vesija viemäriverkostojen, laitteiden, koneiden, tuotantolaitosten, tehtaiden tai sähköverkkojen kunnostukseen ei investoida sitä määrää, jotta ne säilyisivät hyvässä käyttökunnossa. Infrastruktuuri kuluu enemmän kuin sen kunnostuksiin ja ylläpitoon on käytön aikana investoitu. Näin syntyvä korjausvelka voidaan estää suunnitelmallisella huollolla, kunnossapidolla ja korjausrakentamisella tai eräänä uutena mallina elinkaarihankkeilla. Osassa ja jossain essa korjausvelka hoituu vain purkamalla huonokuntoiset rakennukset ja rakenteet sekä rakentamalla uutta. Hyvä kunto tarkoittaa rakennuksen teknistä nykyarvoa, joka on yli 75 prosenttia uushankintahinnasta (ks. taustaksi esimerkiksi Arto Kesälä ja Heikki Koivula: Korjausvelka, Lappeenrannan tekninen yliopisto 2012). Sairaalarakennusten ja niiden laitteistojen jatkuvaan kunnossapitoon ja korjausinvestointeihin ei ole riittänyt rahaa, minkä seurauksena myös sairaaloihin on vuosien ja vuosikym- -selvitys
2 menien mittaan kertynyt korjausvelkaa. Tästä on seurannut ja seuraa mm. kosteus- ja sisäilmaongelmia. Koko rakennuskannan korjausvelka on Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2011 raportin mukaan 30 50 miljardia euroa. Rakennukset kattavat 47 prosenttia maamme kansallisvarallisuudesta. Professori Kari Reijula, Työterveyslaitos, arvioi vuonna 2009, että 20 50 prosentissa rakennuksista on merkittäviä, välitöntä korjausta vaativia kosteusvaurioita (Rakennuslehti 18.10.2012). Ennaltaehkäisemällä kosteusvauriot ja korjaamalla kosteusvauriot varhaisessa essa tiloihin ei kehityi homeongelmia. Ongelmana on, miten seurantajärjestelmillä ja hyvällä kunnossapidolla löydetään syntymässä olevat ja piilevät kosteusvauriot sekä niiden aiheuttajat. Poistot. Monesti ainakin osalla päätöksentekijöistä on ollut tai on sellainen virheellinen käsitys, että kunnossapito- ja korjaustöihin voidaan käyttää rahaa enintään poistojen määrä. Pahimmillaan on ajateltu, että poistoilla hoidettaisiin myös uudisrakentamista. Ainakin aiemmin sairaalarakennusten poistoissa käytettiin liian pitkiä poistoaikoja, jolloin vuosittaiset poistot jäivät liian pieniksi suhteessa sairaalarakennusten muuttuvien tilavaatimusten tarpeisiin. Poistot tulisi mitoittaa sen mukaan, että ne kattaisivat keskimääräisten vuotuisten poistonalaisten investointien omahankintamenot, vähintään perusparannusten ja muiden korvausinvestointien omahankintamenot pitemmällä aikavälillä. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto suosittelee poisto-ohjeen liitteen 1 poistoaikojen alarajojen käyttämistä, ellei pidemmän poistoajan käyttämiseen ole erityistä syytä. Tähän liittyen kannattaa tutustua Kuntaliiton Kuntayksikön 18.6.2012 päivättyyn muistioon Poistosuunnitelmien tarkistamisesta. http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/kuntatalous/kirjanpito/kirjanpitosuosituksetjulkaisut/documents/muistio_%20poistosuunnitelman_%20tarkistamisesta18062012.pdf Sairaalarakennusten ylläpitoon, huoltoon ja korjausrakentamiseen sekä sisäympäristöongelmien selvittämiseen ei ole ollut riittäviä voimavaroja eikä riittävän hyviä toimintatapoja. Suunnittelun vaikutukset (lisäarvo) suhteessa sairaalarakennuksen elinkaareen muotoutuu karkeasti seuraavasti: toiminnan kustannukset 400, huolto-, tekniikka- ja korjauskustannukset 5, rakennusinvestoinnin kustannukset 1 ja suunnittelukustannukset 0,1 (ks. tarkemmin liite 1 s. 11-). Kunnossapito- ja huoltokustannukset tulee sisällyttää sairaalan kokonaiskustannuksiin ja yksikköhintoihin. Näin turvataan riittävä jatkuva huolto ja kunnossapito sekä korjaukset, minkä tuloksena rakennukset ja laitteet säilyvät hyvässä käyttökunnossa. Sairaalan nykyaikaisessa hankesuunnittelussa päähuomio on siirretty sinällään tärkeistä rakentamiskustannuksista rakennettavan sairaalan käyttömenojen hallintaan. Sähköturvallisuus. Sairaaloiden tutkimus- ja hoitotiloissa käytetään runsaasti erilaisia sähköllä toimivia lääkintälaitteita, jotka ovat fysikaalisessa tai sähköisessä kosketuksessa potilaaseen. Lääkintätilojen sähkönjakelussa on potilaiden ja henkilökunnan turvallisuuden takaamiseksi käytettävä erityisiä lisäsuojausmääräyksiä ja -toimenpiteitä. Näin turvataan, että missään tilanteessa ei synny sähköiskun vaaraa. Esimerkiksi määräyksiin perustuva siirtymispakko 5-johtojärjestelmään paransi ja parantaa lääkintätilojen ja -laitteiden sähköturvallisuutta, mutta aiheutti suuriakin muutostöitä vanhoissa sairaalarakennuksissa. Johdot eivät mahdu vanhoihin reitteihin ja uudet keskukset ovat suurempia kooltaan. Tämän vuoksi yhden järjestelmän uusimiseen ei vähällä ryhdytä, sillä se aiheuttaa aina häiriön palveluihin ja hoitoon. Samat ongelmat pätevät myös LVI-järjestelmiin. Tämän vuoksi erillismuutos toteutetaan yleensä suuremman korjauskokonaisuuden yhteydessä. Vääränlainen säästäminen suunnittelussa ja rakentamisen laadussa oli eräs 1990-luvun laman seuraus, minkä tuloksena syntyi rakennusten kestävyyden, kunnossapidon ja huollettavuuden kannalta myös huonoja ratkaisuja, joista nyt kärsitään ja joita nyt on vaikea tai mahdoton korjata. Toivottavasti lähivuosien kireän talouden aikana ei tehdä samoja virheitä ja säästetä väärällä tavalla suunnittelussa. Kuten edellä todettiin, suunnittelun kustannukset ovat hyvin pienet suhteessa rakennuksen elinkaaren kustannuksiin, toiminnan kustannuksiin ja huollon kustannuksiin. Sisäinen vuokra kohdistaa tilakustannukset tilojen käytön perusteella oikeudenmukaisesti ja ohjaa samalla tilojen tehokkaaseen käyttöön. Sisäisen vuokran kautta voidaan myös entistä paremmin varautua tuleviin peruskorjauksiin. Sisäinen vuokra onkin oiva työkalu kiinteistöomaisuuden ja tilojen käytön johtamiseen (Kuntaliiton julkaisu Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä ). Pulmana monissa kunnissa ja kuntayhtymissä on -selvitys
3 ollut käytäntö, että sisäiset vuokrat peritään, mutta rahaa ei käytetä rakennusten ja laitteiden jatkuvaan kunnossapitoon ja korjaamiseen. Tämän seurauksena maassamme on myös 1970-luvun alkupuolella valmistuneita terveydenhuollon rakennuksia, jotka ovat päässeet niin huonoon kuntoon, että niitä ei kannata peruskorjata tai perusparantaa, vaan ne on järkevintä purkaa. Investointien rahoitus. Uusinvestointeja voi rahoittaa pääomasijoituksilla kasvattamalla peruspääomaa, lainarahalla, pääomasijoituksilla (kuntayhtymissä esimerkiksi lisäosuuksilla) tai aikaisemmilla investointivarauksilla tai rahastoilla, joilla on varauduttu tuleviin suuriin investointeihin ja joita saa tehdä vain ylijäämäisestä tuloksesta. Tavanomaiset vuotuiset vuosikorjaus- ja vastaavat kunnossapitomenot ovat toimintamenoja. Sote-uudistus, uudistuvat palvelut ja rakennukset Valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus purkaa päällekkäisiä palveluja ja rakenteita. Muutokset tulevat muuttamaan myös rakennusten tarvetta ja käyttöä. Palvelut tuotetaan vastedes harvemmissa yksiköissä. Toteutetut kuntauudistukset antavat tästä esimerkkejä. Sairaanhoitopiirien perustamiseen jälkeen erikoissairaanhoito on luopunut yli 30 sairaalan käytöstä. Suuret kaupunkikunnat suunnittelevat kokoavansa terveysasemat radikaalisti harvempiin suuriin terveysasemiin, joissa on monipuoliset palvelut. Pieniä päivystyspisteitä on karsittu ja karsitaan. Tietoja terveyskeskusten rakennuksista ei ole käytettävissä. Lisäksi sosiaalitoimella on omat rakennuksensa, joista erityishuollolla ja vanhuspalveluilla on myös suuria yksiköitä. Terveyskeskusten kokonaisia sairaaloita on siirretty sosiaalitoimen käyttöön mm. Helsingissä. Lasten päivähoito osana varhaiskasvatusta siirtyi opetustoimen puolelle. Organisatoriset ratkaisut vaihtelevat. Terveyskeskusten ja sosiaalitoimen rakennuskanta yhteensä on volyymiltaan oleellisesti suurempi kuin sairaanhoitopiirien sairaalarakennukset. Tämän suuntaisia tietoja selvityksessä antavat esimerkiksi Kainuun maakunta ja Etelä-Karjalan Eksote (pl. Imatra), jotka ovat tuottaneet perussairaanhoidon ja erikoissairaanhoidon palvelut samassa organisaatiossa (ks. tarkemmin rakennusten perustiedot taulukot). Monet terveyskeskusten rakennukset ovat 30 40 vuotta vanhoja ja osa vanhempia. Niiden kunto ja korjaustarpeet ovat samankaltaisia kuin sairaaloissa. Vanhusten makuuttava sairaalamainen terveyskeskuskonsepti on uusiutumassa kuntouttavaksi, ml. ennaltaehkäisevä kuntoutus kotona. Pitkäaikainen vuodeosastohoito lyhenee ja kokonaisuudessaan supistuu. Uudet palvelukonseptit vaativat toisenlaiset tilat ja ympäristöt. Lasarettimallinen sairaalahuone ja sairaalasänky eivät ole myöskään vanhuspalvelujen tulevaisuutta. Dementiaa sairastavien hoito siirretään pois sairaaloista. Tulevaisuudessa vanhukset ovat oman elämisensä ja hoitonsa keskeisin resurssi ja asuvat vuosia nykyistä pitempään kotona - tarvittaessa toimivien ja hyvien tuki- ja kuntoutuspalvelujen avulla. Ratkaisu on inhimillisempi ja kustannuksiltaan edullisempi kuin pitkäaikaislaitoshoito. Etelä-Suomen Sanomat uutisoi 7. marraskuuta 2012, että Lahti uudistaa terveyspalveluitaan ja että kaupunginsairaalaa laajennetaan. Nykyiset neljä terveysasemaa korvautuvat kaupunginsairaalassa toimivalla pääterveysasemalla, 2-3 lähiklinikalla, kahdella terveyskioskilla sekä puhelinpalvelu Terveysneuvolla. Uudessa mallissa potilas voitaisiin ohjata vapaalle lääkärille oman alueen ulkopuolelle. Kaupunginsairaalan yhteyteen rakennetaan pääterveysasemaa varten laajennus, jonka kustannusarvio on 30 miljoonaa euroa. Kaikkiaan sairaalan uudistamiseen kuluu lähes 60 miljoonaa euroa vuosikymmenen loppuun mennessä. Uuden pääterveysaseman on tarkoitus valmistua vuonna 2016. Espoo suunnitteli uutta sairaalaa ja seniorikeskusta Puolarmetsään korvaamaan ahdas ja huonokuntoinen vanha sairaala. Suunniteltu Orkidea-sairaala olisi maksanut yli 200 miljoonaa euroa, mikä oli liian kallis Espoolle. Tiloja karsittiin ja uusi sairaala päätettiin sijoittaa Jorvin sairaalan kupeeseen. Tavoitehinnaksi asetettiin 160 miljoonaa euroa, mistä rakennuksen osuus on 123 miljoonaa euroa (HS 6.3.2013). Espoolla on käytössä jo nyt Jorvin sairaalassa kolme Espoon sairaalan osastoa. Niillä hoidetaan aikuisikäisiä, akuutisti sairastuneita espoolaisia, joiden sairaus ei vaadi erikoissairaanhoitoa. Potilaat tulevat osastoille pääsääntöisesti päivystyksen kautta. Lisäksi osa potilaista tulee osastoille ennalta suunni- -selvitys
4 teltuihin tutkimuksiin tai jatkohoitoon erikoissairaanhoidosta. Keskimääräinen hoitoaika on kaksi viikkoa. (Espoon kotisivut) Ongelmat ja ratkaisut muualla kuin rakennuksissa. Sote-uudistuksessa sairaanhoitopiirien sairaalarakennukset eivät ole muutoksen keskeinen ongelma. Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen rakennuksia on enemmän, mutta nekään eivät ole uudistusten avaintekijä tai este. Palvelujen, käytäntöjen, prosessien, osaamisen, vaikuttavuuden, saavutettavuuden, saatavuuden, tietoverkkojen, logistiikan, tuottavuuden, rekrytoinnin, jne. uudistaminen rakentavat laadultaan paremmin palvelevaa ja myös kustannustehokkaampaa kunnallista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Nämä eivät ole nousseet riittävästi esiin menossa olevissa ja ensisijaisesti hallintoon painottuneissa sote- ja kuntauudistushankkeissa. Uudelleen järjestelyjä menossa ja tulossa Riippumatta siitä, mitkä ovat sote-uudistuksella aikaansaatavat tulokset, huonokuntoisten, tiloiltaan huonosti toimivien, käyttökustannuksiltaan kalliiden tai väärissä paikoissa sijaitsevien laitosten/rakennusten tulevaisuus tarkoittaa suuria muutoksia niille - mukaan lukien rakennuksen tai rakennusten purkaminen. Tällaiset keskustelut ovat jo menossa. Osa sairaanhoitopiireistä on luopumassa suuresta keskusmielisairaalastaan ja tuberkuloosisairaalastaan ja myymässä ne muuhun käyttöön. Nämä sairaalat ovat jo vuosia olleet alikäytettyjä ja ovat erillään sijaitsevina toimintakustannuksiltaan kalliita. Erilliset syrjässä sijaitsevat psykiatriset sairaalat ovat jäämässä historiaan. Yhä useamman mielenterveysongelmia hoidetaan aktiivisesti ja vaikuttavasti avohoidossa - viiveettömästi ilman pitkiä odotusaikoja. Psykiatrista sairaalahoitoa tarvitaan nyt ja myös tulevaisuudessa, mutta aikaisempaa vähemmillä sairaansijoilla. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon uudet tilat on sijoitettu ja sijoitetaan keskussairaaloiden yhteyteen tai läheisyyteen. Suuressa organisaatiossa käytetään tiloja ja tontteja tehokkaammin. Esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri rakentaa Nokialle Pitkäniemen sairaala-alueelle uudet tilat kehitysvammahuollolle. Tämän myötä Ylisen keskuslaitoksen tiloista Ylöjärvellä luovutaan. Pitkäniemessä sijaitsevat nuorisopsykiatrian tilat siirretään Tays-keskussairaalan alueelle rakennettavaan Lasten ja nuorten keskukseen. Uudet sairaalahankkeet - toiminnan muutosohjelmia Sairaaloiden rakennushankkeet lähtevät yleensä tiloihin ja kiinteistöihin liittyvistä tarpeista, jotka kuitenkin muuttuvat perusteellisissa selvitystöissä toiminnan muutosohjelmiksi. Uudet sairaalakonseptit eivät toteudu tilalähtöisesti. Sairaanhoidon alueellinen ja toiminnallinen integraatio, tehokas ulkoinen ja sisäinen logistiikka, tarpeettoman kulkemisen minimointi, tilojen joustavuus, uudet diagnoosi- ja hoitoteknologiat, energian säästö ovat tulevaisuuden sairaalan ohjelman sisältöä. Toiminnalliset muutokset mahdollistetaan tilaratkaisuin. Sairaalapäivillä Lahdessa marraskuussa 2012 oli sessio Sairaalarakennukset - suuri urakka menossa, alussa ja tulossa. Sairaalaviestistä 4/2012 sivuilta 27-31poimitut alustusten tiivistelmät ovat liitteessä 1. s. 11-. Jorma Teittinen: Keski-Suomen uusi keskussairaala ja sairaalatoiminnan uudet konseptit - oppia ja malleja myös maailmalta Isto Nordback: Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelma Hannu Pajunpää: Keski-Pohjanmaan keskussairaalan uudistukset toiminnan keskellä Eero Palomäki, TTL: Sairaalaremonteissa säästäminen on epäterveellistä Tiivistelmät kannattaa lukea taustaksi, jotta ymmärtää, miten suurista toimintakonseptien muutoksista on kysymys meneillään olevissa ja tulevissa sairaalahankkeissa. Rakennushankkeet mittavia Sairaaloiden uudisrakennus-, perusparannus- ja peruskorjaushankkeet ovat yhteensä erittäin mittavia. Monissa sairaanhoitopiireissä on hankkeita työn alla ja lähes kaikissa suunniteltavina. Eräissä päädyttäneen rakentamaan kokonaan uusi sairaala tai osin uusia tiloja, sillä vanhasta ei saada edes radikaalilla perusparannushankkeella tulevaisuuden sairaalaa järkevin kustannuksin. -selvitys
5 Kysely Sairaanhoitopiirien käytössä ja omistuksessa olevista rakennuksista kysytään usein tietoja. Niitä ei ole koottu yhteen vuoden 1992 Sairaalatilaston jälkeen. Tämän vuoksi Kuntaliitto päätti selvittää kokonaistilanteen kyselyllä ja seuraavilla kysymyksillä: Kuinka paljon sairaanhoitopiireillä on rakennuksia ja mitkä niiden volyymit ovat - yhteensä ja sairaalakohtaiset tiedot vuoden 2012 loppupuolella? Kuinka paljon sairaanhoitopiirit ovat investoineet rakennushankkeisiin vuosina 2000 2012? Kuinka paljon suuria sairaalarakennushankkeita on sairaanhoitopiireissä valmisteilla ja erilaisissa suunnitteluissa vuosille 2012 2021? Mistä sairaalarakennuksista sairaanhoitopiirit ovat luopumassa lähitulevaisuudessa? Pienet korjaus- ja kunnostushankkeet jätetään kyselyn ulkopuolelle. Tavoitteeksi asetettiin, että pyydettävät tiedot saadaan kaikista sairaanhoitopiireistä YK:n päivään 24.10.2012 mennessä. Vain siten saadaan kokonaiskuva. Jos rakennushanke on esimerkiksi tarveselvitysessa, on luonnollista, että silloin ei vielä voida antaa eriteltyjä kustannusarviotietoja. Osa sairaanhoitopiireistä vastaa myös kehitysvammaisten erityispalveluista. Keskuslaitokset ovat uudistuneet ja monipuolistaneet palvelujaan. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymällä on Liperissä Honkalampi-keskus (entinen Honkalammen keskuslaitos) ja vastaavasti Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirillä Tahkokankaan palvelukeskus. Näiden rakennusten tiedot pyydettiin raportoimaan ominaan taulukkoon. Osa sairaanhoitopiireistä on monitoimikuntayhtymiä - kuten Etelä-Karjalan Eksote, Itä- Savon Sosteri ja Keski-Pohjanmaan Kiuru - jotka vastaavat joko osin tai kokonaan jäsenkuntien perusterveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista. Eräissä sairaanhoitopiireissä osa hankkeista oli sellaisessa essa, että tietoja ei voitu antaa, ennen kuin valmistelu eteni ja saatiin päätöksiä. Tämän vuoksi ne pystyivät antamaan tiedot vasta 4-5 kuukautta tavoiteajankohdan jälkeen. Kolme vastausta tuli tavoitepäivämäärään mennessä ja viimeinen maaliskuun ensimmäisellä viikolla. Vuosikymmenen loppupuolelle tai ensi vuosikymmenen alkuun ajoittuvat hankkeet ovat vielä karkeita kaavailuja ja hahmotelmia. Niiden saaminen rakentamispäätökseen vaatii vielä vuosien työn. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin teknillinen johtaja Juha Rantasalo, yli-insinööri, sairaalarakennuttaja emeritus Juhani Nummela Etelä-Savosta ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin johto osallistuivat kyselyn valmisteluun, mistä heille kiitokset. Juhani Nummela kävi raportin tekstin läpi sekä esitti syvällisen asiantuntemuksensa ja pitkäaikaisen kokemuksensa perusteella rakentavia kommentteja ja kysymyksiä, mistä erityiskiitokset Mikkelin pohojalaaselle. Kuntaliiton kehittämispäällikkö Anneli Heinonen tarkisti poistoja ja investointien rahoitusta koskevat kohdat tekstistä. Kuntaliiton toimitilojen erityisasiantuntija Esko Korhonen kävi tekstin läpi ja antoi hyviä tarkentavia kommentteja. Kiitokset molemmille. Kiitän kaikkia vastaajia. Sairaanhoitopiirien rakennukset Yhteensä Sairaanhoitopiireillä on satoja rakennuksia. Niiden raportoitu yhteenlaskettu pinta-ala oli vuoden 2012 loppupuolella 3 614 518 bruttoneliömetriä. Näistä sairaanhoitopiirien omia rakennuksia oli 3 107 729 bruttoneliömetriä ja vuokralla 506 789 bruttoneliömetriä. Vuokratuista oli kunnan, kuntien tai kuntayhtymien omistamia yhteensä 335 404 bruttoneliömetriä ja muiden omistamia (osakeyhtiöt, seurakunnat, yksityiset, säätiöt, ) 168 029 bruttoneliömetriä. -selvitys
6 Yliopistolliset keskussairaalat ovat rakennuksiltaan suurimmat sairaalat. Samoilla sairaalaalueilla on useita suuria sairaalarakennuksia, jotka on alun pitäen rakennettu hyvinkin eri aikaan - esimerkkeinä HYKSin Helsingissä sijaitsevat sairaalarakennukset tai TYKSin sairaalarakennukset. Erityishuollon ja kehitysvammaisten palvelujen rakennuksia on sairaanhoitopiireillä mm. Kymenlaaksossa, Pirkanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Sairaanhoitopiirikohtaiset rakennusten volyymitiedot löytyvät liitteestä 2 s. 16. Sairaalakohtaiset rakennusten tiedot: bruttopinta-ala, tontin suuruus, ensimmäinen käyttöönottovuosi ja viimeinen peruskorjausvuosi löytyvät liitteestä 3 s. 17-. Eksotella on kaikkiaan tiloja käytössä 166 600 bruttoneliömetriä, joista 52 000 on keskussairaalassa ja 114 600 bruttoneliömetriä on perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tiloja. Kainuulla sosiaali- ja terveydenhuollolla on rakennuksia käytössään 149 885 bruttoneliömetriä, joista keskussairaalan ja Salmijärven sairaalan osuus on noin 52 000 bruttoneliömetriä sekä loput sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon tiloja. Kainuun sairaanhoitopiirin omistamia tiloja on 57 839 bruttoneliömetriä eli vajaat 39 prosenttia. Loput ovat kuntien omistamia terveyskeskusten ja sosiaalipalvelujen tiloja. Helsingin kaupunki omistaa esimerkiksi HYKSin käytössä olevat Kätilöopiston sairaalan ja Auroran sairaalan. Eksoten ja Kainuun tiedot kertovat sen, että sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoidon rakennukset ovat suuria, mutta kokonaisvolyymiltaan oleellisesti pienempiä kuin perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen rakennukset yhteensä. Tasetiedot. Sairaanhoitopiirien kuntayhtymien vuoden 2011 taseiden loppusumma oli yhteensä 3 857,39 M. Vastattavissa rakennusten osuus oli 1 866,26 M, maa- ja vesialueiden 58,92 M sekä koneiden ja kalusteiden 315,52 M. Konsernitaseissa rakennusten yhteissumma oli 1 975,74 M sekä koneiden ja kalusteiden 325,56 M. Kun vertaa noita tietoja tulossa olevien hankkeiden kustannusarvioihin, havaitsee, että sairaanhoitopiireillä on käytössään paljon kokonaan tai lähes kokonaan poistettuja rakennuksia. Sairaanhoitopiirien investoinnit 2000 2012 Sairaanhoitopiirien investointimenot olivat vuosina 2000 2012 yhteensä 3,3 miljardia euroa. Suuren rakennushankkeen rajaa ei määritetty kyselyssä. Tämän vuoksi osa on raportoinut erikseen esimerkiksi vain yli 0,5 miljoonan euron hankkeet - osa myös tätä pienemmät hankkeet. Suurissa sairaanhoitopiireissä suurina rakennushankkeina on raportoitu useiden miljoonien hankkeet. Liitteessä 4 s. 27 on sairaanhoitopiirien vuosien 2000 2012 investointimenojen taulukko. Liitteessä 5 s. 28- ovat sairaanhoitopiirien suuret rakennushankkeet vuosina 2000 2012. Sairaanhoitopiirien suuret rakennushankkeet 2012 2021 On syytä selkeästi korostaa, että kyselyllä kootut tiedot eivät ole ajoitettu ja hinnoiteltu lista lähivuosikymmenen toteutettavista sairaalarakennushankkeista. Osa tarveselvitysessa olevista hankkeista on vielä karkeita kaavailuja, joiden volyymit ja ajoitukset selviävät vasta myöhemmin. Tarve on olemassa. Osa hankkeista on hankeselvitysessa, osa rakennussuunnitteluessa, osaa rakennetaan ja osa on käyttöönottoessa. Vaiheistus ja päätökset ryhmittyvät ja jäsentyvät näin: tarveselvitys => hankepäätös hankesuunnittelu => investointipäätös rakennussuunnittelu => rakentamispäätös rakentamis => vastaanottopäätös käyttöönotto => takuutarkastus. Sairaanhoitopiirien suurimpia rakennushankkeita ovat esimerkiksi seuraavat: Etelä-Karjalan keskussairaalan modernisointi, Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan psykiatrian ja kuntoutuksen uudisrakennus, -selvitys
7 Etelä-Savon ESPER-projekti (Mikkelin terveyskeskuksen toimintojen tilat sekä psykiatriakeskuksen tilat keskussairaalan yhteyteen), HYKSin Meilahden Tornisairaalan peruskorjaus, HYKSin Naistenklinikan lisärakennuksen peruskorjaus ja laajennus, Jorvin sairaalan päivystyslisärakennus, Jorvin sairaalan leikkausosaston peruskorjaus, HYKSin Lastensairaala, HYKSin Traumakeskus ja Syöpäkeskus, Kainuun uusi sairaala, Keski-Suomen uusi keskussairaala, Kymenlaakson keskussairaalan laajennus- ja peruskorjaushanke, Lapin keskussairaalan laajennusosa, TAYSin uusi D-siipi (raskaus, synnytys ja vastasyntyneiden hoito sekä gynekologia, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, välinehuolto, verisuonisairaudet sekä pääaula), TAYSin uusi E-siipi (Pohjoismaiden suurin munuaiskeskus ja infektio-osastot), TAYSin lasten ja nuorten keskus (uusi L-siipi, lastentaudit ja lastenpsykiatria sekä nuorisopsykiatria), TAYSin Pitkäniemen sairaala-alueen uudistaminen psykiatrian ja kehitysvammahuollon tarpeisiin, OYS 2030-hanke (6-8 erillistä hanketta 2013-2030), KYS uudisrakennus RAK 2, KYS SÄDE-rakennus, KYS peruskorjaukset ittain, Päijät-Hämeen keskussairaalan Lasten sairaala, Päijät-Hämeen keskussairaalan keskusleikkausyksikkö ja välinehuolto, Vaasan psykiatrisen sairaalan siirto Huutoniemestä keskussairaalan yhteyteen, Vaasan keskussairaalan Y-rakennus (yhteispäivystys, päiväkirurgia ja kaksi vuodeosastoa), Vaasan keskussairaalan kunnostus ja TYKSin U-sairaala (nykyisen käytöstä poistuvan U-sairaalan korvaaminen uudisrakennuksella) Liite 6 s. 33- on yhteenveto sairaanhoitopiirien suurista rakennushankkeista 2012-2021 ja osin ajallisesti vielä pitemmälle - yhteensä yli 3 miljardia euroa. Liite 7 s. 38- on yhteenveto em. suurista rakennushankkeista seuraavin tiedoin -,, pinta-ala, kustannusarviot, t, tiivistetty kuvaus hankkeesta, rakennushankkeella tavoiteltavat ja aikaansaatavat keskeiset uudistukset lyhyesti sekä rakennushankkeella tavoiteltavat tuottavuushyödyt ja kustannussäästöt lyhyesti. Tarve- tai hankeselvitysessa olevista hankkeista ei tietenkään yksityiskohtaisia tietoja pystytä esittämään. Erikoissairaanhoidon käytöstä poistettavat sairaalarakennukset Osalla sairaanhoitopiireistä ei ole vastedes käyttöä kaikille sairaalarakennuksilleen, minkä vuoksi ne luopuvat ja poistavat käytöstään tällaisia rakennuksia. Vanhoja keskusmielisairaaloita ja tuberkuloosiparantoloita on osassa sairaanhoitopiireissä vielä osittain käytössä. Useimmat sairaanhoitopiirit luopuivat tällaisten sairaaloiden käytöstä aika pian sairaanhoitopiirien perustamisen jälkeen ja osa viimeisen vuosikymmenen aikana. Etelä-Pohjanmaalla tullaan luopumaan entisen Törnävän sairaalan rakennuksista sen jälkeen, kun psykiatrian uudet ja nykyaikaiset tilat valmistuvat. Samoin käy aikanaan Mikkelissä sijaitsevalle Moision sairaalalle, Rovaniemellä sijaitsevalle Muurolan sairaalalle, Torniossa sijaitsevalle Keroputaan sairaalalle, Harjavallan sairaalalle, Vaasan Huutoniemessä sijaitsevalle keskussairaalan psykiatriselle yksikölle ja Salossa sijaitsevalle Halikon sairaalalle. Keskusmielisairaaloista saman kohtalon kokivat jo vuosia sitten mm. Harjamäen sairaala Siilinjärvellä, Rauhan sairaala Joutsenossa/Lappeenrannassa ja Hattelmalan sairaala Hämeenlinnassa. Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri myi Kontiolahdella sijaitsevan Paiholan psykiatrisen sairaalan ja on vuokrannut sieltä osastoja siksi aikaa kunnes psykiatrian tilat valmistuvat keskussairaalan yhteyteen. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri luopuu arkkitehtonisesti arvokkaasta Paimion sairaalasta ja Raision sairaalasta. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri luopuu Ylöjärvellä sijaitsevasta Ylisen kuntoutuskeskuksesta (ennen Ylisen keskuslaitos). -selvitys
8 Yhtiöitä omistajiksi Etäällä taajamista sijaitseville, ilman käyttöä jääville suurille sairaaloille ei ole ollut eikä ole helppo löytää uutta käyttöä ja uusia käyttötarkoituksia. Akuuttiin sairaanhoitoon niistä ei ole. Laitosmainen kuntoutussairaala ei saa riittävästi asiakkaita. Asuinkäyttöön muuttaminen maksaa useimmiten enemmän kuin uuden rakentaminen. Onnistuneita sairaalakiinteistöjen jalostamisia on myös saatu aikaan. Esimerkiksi Nikkilän suuren mielisairaalan myöhäisjugendia edustavat rakennukset muutettiin asunnoiksi. Rauhan suuren psykiatrisen sairaalan alueesta(300 ha) rakentuu Pohjoismaiden suurin matkailukeskus Saimaa Gardens, jonka ytimenä on Kylpylähotelli Holiday Club Saimaa. Harjamäen suuren psykiatrisen sairaalan alueesta on rakennettu ja kehitetään asuin- ja teollisuusaluetta Siilinjärven keskustan länsipuolella. Sastamalan psykiatrisesta sairaalasta tehtiin kaupungin virastotalo - samoin arkkitehti Axel Mörnen suunnittelemasta Uudenkaupungin psykiatrisesta sairaalasta. Pikonlinnan (tuberkuloosi)sairaala myytiin yksityisille sijoittajille ja yrittäjille. Pikonlinna tarjoaa nykyään monipuolista ja korkealaatuista asumista, johon voidaan yhdistää hoiva-, hyvinvointi- ja terveyspalveluja sekä erilaisia tukipalveluja arjen tarpeisiin. Alueelle rakennetaan myös uusia asuntoja. Muuramessa sijaitsevan Kinkomaan (tuberkuloosi)sairaalan alueelle rakentuu uudenlainen palvelu- ja asuinympäristö Vitapolis, joka tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia, monipuolista hoiva-asumista ja omakotitontteja Päijänteen rantamaisemissa. Nurmijärvellä - mutta syrjässä sijaitseva - Kiljavan funkistyylinen tuberkuloosisairaala peruskorjattiin kuntoutussairaalaksi. Sairaalan palvelujen kysyntä ei ole kasvanut niin suureksi kuin hanketta suunniteltaessa ja toteutettaessa edellytettiin. Sairaala on kärsinyt potilaspulasta ja kipuillut talousvaikeuksissa. Omistajakunnat eivät ole lähettäneet potilaita kuntoutukseen etukäteen laskettuja määriä. Taustalla on muutos, jossa kunnan omia terveyspalveluja on kehitetty kuntouttaviksi. Tulevaisuudessa valtaosa vanhusten kuntoutuspalveluista annetaan mahdollisimman varhaisessa essa ja mieluimmin kotona. Saman Sääksjärven rannalla kuin Kiljavan sairaala sijaitsee myös Röykän sairaala, jonka päärakennus on jugend-tyylinen tiilestä muurattu linnamainen rakennus. Sairaala oli alun pitäen tuberkuloosiparantola, joka Kiljavan parantola valmistuttua lakkautettiin. Helsingin kaupunki osti tyhjilleen jääneet parantolarakennukset ja teki niistä psykiatrisen sairaalan. Röykän sairaalan toiminta loppui vuonna 1989, minkä jälkeen se on ollut vailla käyttöä. Sairaalaa on yritetty myydä - onnistumatta. Myynnin ja uudelleen jalostuksen esteenä on syrjäinen sijainti. Mainittakoon, että konkurssiin mennyt Reumasairaala on myyty Carelogi Oy:lle, joka aikoo koota alueelle hyvinvointi- ja osaamiskeskuksen. Alueelle tulee hoivapalveluiden tuottajia. On todennäköistä, että taajamista syrjässä sijaitseville suurille sairaalakokonaisuuksille on työlästä tai vaikea löytää uusia käyttötarkoituksia ja ostajaa/ostajia. Näiden loppuun käytetyt tai huonokuntoiset rakennukset on syytä purkaa. Keinotekoisesti niitä ei kannata pitää yllä. Liite 8 s. 92- on listaus niistä sairaalarakennuksista, joiden käyttötarve erikoissairaanhoidossa päättyy ja joista sairaanhoitopiiri luopuu lähivuosina tai lähivuosikymmenellä. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymien rinnalle sairaalarakennusten omistajiksi ovat tulleet myös yhtiöt. Näistä vastauksissa mainittiin esimerkiksi seuraavat: Etelä-Karjalan keskussairaalan kiinteistö siirtyy Eksoten omistamalle kiinteistöyhtiölle vuonna 2014. Lappeenrannan kaupungin omistama Armilan sairaala muutetaan kuntoutussairaalaksi ja sen omistajaksi tulee Eksoten kiinteistöyhtiö. Lisäksi Eksotessa selvitetään ovatko kuntien omistuksessa olevat kiinteistöt sen toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisia. Samalla on selvitetty sairaaloiden ja terveyskeskusten siirtymistä Eksotelle perustettavaan kiinteistöyhtiöön. Nyt on herännyt ajatus, voisivatko kunnat kuitata alijäämiään siirtämällä kiinteistöjään Eksoten omistukseen (YLE Etelä-Karjala 13.12.2012). -selvitys
9 Kiinteistö Oy Seinäjoen Y-talo rakennutti Seinäjoen Y-talon erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja ammattikorkeakoulun tarpeisiin. Keskeinen toiminta on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteinen päivystyskeskus. Kiinteistö Oy Seinäjoen Y-talon omistavat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (51 %) ja Seinäjoen kaupunki (49 %). Esimerkiksi TAYSin Silmäkeskus ja TAYSin alueella sijaitseva Norlandia Care Tamperehotelli ovat vuokralaisena Technopoliksen tiloissa FinnMedi 6:ssa. Technopolis Oyj on kiinteistöihin, toimitilojen vuokraukseen ja palveluihin erikoistunut pörssiyhtiö. Yhtiö on keskittynyt monikäyttäjäympäristöihin. Sen keskeinen toiminta-ajatus on yhdistää liiketoimintaa tukevat palvelut nykyaikaisiin toimitiloihin ja tarjota asiakkaille joustavat toimintaympäristöt. Todennäköisesti kiinteistöyhtiöt yleistyvät myös sairaalarakennusten omistajina. Toivottavasti yhtiöt ovat valtaosin kuntayhtymien ja kuntien omistuksessa. Kun sairaalarakennusten tehtävänä on mahdollistaa nykyaikainen ja kehittyvä sairaanhoito sekä tilojen joustavuus ja tilojen joustava käyttö, on tärkeää, että nämä tilat ovat omissa käsissä - samoin kuin henkilöstö, laitteet ja sisäinen tietotekniikka. Vahva peruskunta, vastuukunta - suuret sairaalat ja suuret sairaalarakennushankkeet Sote-uudistuksen keskeisiä tavoite-elementtejä on ollut vahva peruskunta, joka joko koko alueen kattavana yhtenä kuntana tai vastuukuntana huolehtii alueensa sote-palvelujen hyvästä ja riittävästä järjestämisestä koko alueen väestölle. Mitä vastuukunta käytännössä tarkoittaa esimerkiksi väestöltään koko nykyisen sairaanhoitopiirin kattavassa sote-alueessa, jossa myös tulevaisuudessa on useampia tai paljon kuntia? Miten terveyskeskusten, sosiaalipalvelujen ja erikoissairaanhoidon rakennukset otetaan käyttöön tulevissa ratkaisuissa? Jos sote-alue on tulevaisuudessa kuntayhtymä, rakennusten omistus, omaisuussiirrot ja käyttö toteutuvat luonnikkaasti olemassa olevien säädösten ja käytäntöjen mukaisesti. Jos sote-alueen järjestelyt rakennetaan suurimman kunnan vastuulle eli vastuukuntaan, tarvitaan uutta säädöstöä. Jos vastuukunta tarkoittaa sitä, että vastuukunta järjestää uudelleen palvelut, sen tulee operoida myös rakennuksilla. Tähän liittyy mm. seuraavia ilmeisesti avoimia kysymyksiä: Lunastaako vastuukunta sote-alueen terveyskeskusten, sosiaalipalvelujen ja sairaaloiden rakennukset itselleen niiden nykyisiltä omistajakunnilta? Jäävätkö em. rakennukset nykyisten kuntayhtymien ja kuntien omistukseen? Miten turvataan, että vastuukunta ei vedä kotiinpäin pitämällä omat rakennukset käytössä ja lopettamalla toimintoja muiden omistamissa rakennuksissa? Perustetaanko rakennuksia varten kiinteistöyhtiö, joka lunastaa kaikki olemassa olevat sote-rakennukset sote-alueen kunnilta? Miten ja missä essa toteutetaan sote-alueelle tarpeettoman ylimääräisen rakennuskapasiteetin alasajo? Alueilla tulee olemaan ylimääräisiä terveysasemia ja sairaaloita, kun tuottavuutta, kustannustehokkuutta, menojen kasvun hidastamista ja menojen karsintaa haetaan. Kun talous on tiukalla, radikaalit myös rakennuksiin vaikuttavat rakennemuutokset pitäisi toteuttaa nopeassa ssa - eli heti alkuun. Ovatko valitut vastuukunnat riittävän vahvoja väestöltään, tulevalta kehittymiseltään sekä taloudeltaan nyt ja tulevaisuudessa, että ne pystyvät järjestämään sosiaali- ja terveyspalvelut hyvinkin laajojen alueiden väestöille yhdenvertaisesti pitkälle tulevaisuuteen? Seuraavan sivun taulukot paljastavat, että vuoden 2013 kuntarakenteella valtaosassa sairaanhoitopiireistä keskussairaaloiden sijaintikunnan väestö on sangen pieni suhteessa koko sairaanhoitopiirin jäsenkuntien väestöön. Ongelma vielä korostuu, kun yliopistosairaalan tehtäväalue ulotetaan koko erva-alueen väestöön. Esimerkiksi KYS-erva-alueella Kuopion väestöosuus oli vuoden 2012 lopussa 12,9 prosenttia - ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin väestöstä 42,4 prosenttia. Olisiko KYS Kuopiolle liian suuri vastuukuntana hoidettavaksi? Olisiko Kuopio liian pieni ja olisivatko Kuopion har- -selvitys
10 tiat liian kapeat KYSin yksinomistajaksi? Olisiko Kuopio taloudeltaan ja taloudelliselta kehitykseltään yksin riittävän vahva KYSin lunastajaksi, ylläpitäjäksi ja suurten rakennushankkeiden toteuttajaksi? Vai olisiko koko Pohjois-Savon kattava tai mahdollisesti laajempi kuntayhtymä turvallisempi vaihtoehto KYSin ylläpitäjänä? Olisiko KYS liian suuri taakka ja uhka Kuopion muiden toimintojen kehittämiseen? Pahimmillaan liian pieni omistaja saattaisi olla riski koko KYS-ervan erikoissairaanhoidon tulevalle järjestämiselle ja välillisesti myös Itä-Suomen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tulevaisuudelle. Radikaali kuntauudistus muuttaisi tietysti tilanteen. Samat kysymykset voi esittää esimerkiksi Turulle, Porille, Joensuulle, Tampereelle, Hämeenlinnalle, Seinäjoelle ja Helsingille. väestö 31.12.2012 kuntajako 2013 sij.kunnan yhteensä %-osuus * Etelä-Karjalan 132 355 54,7 Etelä-Pohjanmaan 198 944 29,9 Etelä-Savon 104 803 52,0 Helsingin ja Uudenmaan* 1 562 796 38,6/68,2 Itä-Savon 44 881 81,5 Kainuun 77 435 49,0 Kanta-Hämeen 175 472 38,5 Keski-Pohjanmaan 78 237 59,8 Keski-Suomen 250 369 53,3 Kymenlaakson 174 466 31,5 Lapin 118 189 51,5 Länsi-Pohjan 64 655 34,4 Pirkanmaan 518 157 42,0 Pohjois-Karjalan 169 496 43,8 Pohjois-Pohjanmaan 400 959 47,6 Pohjois-Savon 248 233 42,4 Päijät-Hämeen 213 542 48,2 Satakunnan 224 934 37,0 Vaasan 168 111 39,1 Varsinais-Suomen 472 139 38,2 HYKS-erva** 1 869 617 32,3/57,0 TYKS-erva 865 184 20,8 TAYS-erva 1 106 115 19,7 KYS-erva 817 782 12,9 OYS-erva 739 475 25,8 Manner-Suomi 5 398 173 Koko maa 5 426 674 * = keskussairaalan sijaintikunnan %-osuus shp:n väestöstä HUS = Helsinki/Helsinki, Espoo (Jorvi) ja Vantaa (Peijas) ** = yliopistollisen keskussairaalan sijaintikunnan %-osuus erva-alueen väestöstä HUS = Helsinki/Helsinki, Espoo (Jorvi) ja Vantaa (Peijas) Edellä oleva on vain kevyt avaus vastuukunnan tehtävien ja vastuiden sangen moninaisiin ja monimutkaisiin kysymyksiin. Jos vastuukuntamalli otetaan käyttöön, se vaatii perusteellisen valmistelun - myös perustuslain näkökulmasta - ja uutta säädöstöä ensisijaisesti kuntalaissa. Kuntatalossa maaliskuun loppupuolella 2013 Heikki Punnonen **************** Seuraavilla viidellä sivulla ovat edellä mainitut Sairaalaviestin 4/2012 (sivuilta 27-31) poimitut alustusten tiivistelmät - ilman liitemerkintää ja tämän raportin sivunumerointia. -selvitys
Keski-Suomen uusi keskussairaala ja sairaalatoiminnan uudet konseptit oppeja ja malleja myös maailmalta Poimintoja Jorma Teittisen, uuden keskussairaalan projektinjohtajan, Sairaalapäivien alustuksesta 21.11.2012 Uusi sairaala -hankkeen taustalla on vuosia kestänyt selvitystyö. Hankesuunnittelun pohjana on sairaalatoiminnan uudistuvat konseptit. Hanke ei lähtenyt eikä toteudu tila edellä. Sairaanhoidon integraatio, kuntoutus, alueellinen tarkastelu ja erityisesti logistiikka ovat vaikuttavia elementtejä uuden sairaalan suunnittelussa. Kansainvälisiä verkostoja ja konsultteja on käytetty ja käytetään. Jorma Teittinen hahmotti lähtökohdiksi seuraavat kolme elementtiä: Rakentaminen on väline muuttaa rakenteita. Raha ei riitä. Huomio on siirrettävä rakentamisen kustannuksista käyttömenojen hallintaan. Suunnittelun lisäarvo (Arup, 1997) muotoutuu sairaalarakennuksen elinkaaressa suhteellisesti näin. 400 on toiminnan pyörittämisen kustannukset. 5 on huolto-, tekniikka- ja korjauskustannukset. 1 on rakennusinvestointi. 0,1 on suunnittelukustannukset. By the time a building is completed up to 90 % of its life cycle economic and ecological costs have been made inevitable. More for less - design council 1997. (Phil Nedin ARUP) Keski-Suomen sairaanhoitopiirin toimintakulut vuonna 2011 ovat noin 260 M. Uusi sairaala maksaa nykysuunnitelmien mukaan 248 M. Rationointihyöty on 25 M vuodessa. Hankesuunnitelma alkoi 1.7.2012. Alustava hankesuunnitelma on valmistunut. Uuden sairaalan strategiset tavoitteet ovat seuraavat: Potilas ensin Terveellinen, turvallinen ja hyvä työympäristö työntekijöille Tehokas ja edistyksellinen ICT Hyvä logistiikka Integroitu palvelujärjestelmä (pth - esh ja osin sosiaalitoimi) Ennalta ehkäisyn ja terveyden edistäminen Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus Johtaminen tukee prosesseja. Potilaan tarve määrittää hoitoprosessit. Hoitoprosessien tarve määrittää tukipalveluprosessit. Sairaalan toiminta jakautuu seuraaviin osiin: poliklinikat, kuuma sairaala / hot hospital (24/7), potilasosastot, lääkinnälliset palvelut, tukipalvelut ja logistiikka. Kun Keski-Suomen keskussairaalan pinta-aloja verrataan Hollannin akuuttisairaaloiden pinta-alojen keskiarvoon, erot ovat tällaiset: KS:n Hollannin kuuma sairaala 24 % 30,5 % hotelli (vuodeosastot) 16 % 33 % toimisto 28 % 23 % tekniikka 32 % 13,5 % Keski-Suomen sairaalakäyttö on 40 prosenttia kokonaispinta-alasta - Hollannissa keskimäärin 63 prosenttia. Vanhassa sairaalassa kaikki eriset toiminnot ovat samassa rakennuksessa, yksi typologia. Tulevaisuuden sairaala jaetaan neljään osaan toimintojen Sairaalan jakautuminen osiin, kaavakuva Kuuma sairaala Sairaalaviesti 4/2012 27
ja rakennustekniikan mukaan, neljä typologiaa eli kuuma sairaala, toimisto, hotelli ja tehdas. Vanha sairaala sisältää turhia rakennuksia, tiloja, varastointia ja liikennettä. Prosessiohjatussa sairaalassa rakennustilat ja liikenne on suunniteltu virtaavan prosessin ehdoilla; varastot on minimoitu. Jorma Teittinen esitteli kuulijoille referenssikohteita Hollannista, Ranskasta ja Ruotsista. Näiden analysointi on tärkeä osa uuden sairaalan konseptien kehitystyötä. Uusi sairaala -hankkeen suunnitelman periaatteet: Muuntojoustavuus on mahdollista, koska toiminnot on järjestetty vyöhykkeisiin moduulijärjestelmässä. Sairaala jakautuu selkeisiin toiminnallisiin osiin. Osaamiskeskus on sairaalan keskellä, yksi kokonaisuus. Vuodeosastot ovat yhteiskäyttöisiä ja joustavia. Yhden hengen huoneet Logistiikka on keskitetty ja tehokas. Vihreät sisäpihat ovat potilaslähtöisiä. Odotustilat ovat potilaslähtöisiä ja inhimillisiä. Helppo orientoitavuus, eriytetyt ihmisvirrat Vastaanottohuoneet on joustavasti ja systemaattisesti ratkaistu. Rakennus mahdollistaa 10-20 prosentin toimintakustannusten tehostamistavoitteen. Pysäköintitalosta on lyhyt yhteys aulaan. Sairaalaa voidaan laajentaa samalla systeemillä. Hankkeen suunnittelu vie 2,5 vuotta, rakentaminen 3 3,5 vuotta ja kokonaisuus on valmis vuonna 2018. Lisätietoja hankkeesta: www.ksshp.fi/uusisairaala Alustuksen diat ovat kunnat.netissä ja löytyvät hakusanoilla: Sairaalapäivät 20. 21.11.2012. Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelma Poimintoja Isto Nordbackin, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kehitysjohtajan, Sairaalapäivien alustuksesta 21.11.2012 Tampereen yliopistollisen sairaala oli valmistuessaan tiivis yksi sairaala. Psykiatriset sairaudet ja keuhkosairaudet hoidettiin etäällä. Erikoisalapohjainen organisoituminen oli tuon ajan toiminnan toimiva malli. Tilat tukivat silloisia tutkimus- ja hoitotapoja. Aikojen mittaan uusia tiloja ja siipiä on rakennettu runsaasti. Uudistamisohjelman lähtökohtana ovat toiminnalliset muutokset, jotka tilaratkaisuin mahdollistetaan. Isto Nordback esitti TAYSin pitkän kehittämiskaaren sairaalan ensiesta tulossa olevaan uudistamisohjelmaan. Vuonna 1962 valmistunut TAYS oli rakennettu toimintolähtöisenä kokonaisuutena. Suurin rakennusosa oli vuodeosastoja. Pääsisäänkäynnistä tultiin poliklinikoille. Synnytykset, leikkausosastot, laboratorio ja röntgen sijaitsivat omassa siivessään, jossa sijaitsi myös ensiapu. Toimistot olivat omassa siivessään. Sairaala oli organisoitu erikoisaloittain. Esimerkiksi kirurgian klinikan toimintoja oli eri puolilla sairaalaa - poliklinikalla, leikkaussaleissa, ensiavussa ja eri kerroksissa vuodeosastoilla. Rakenne oli ihan toimiva malli sen kokoiseen sairaalaan. Tilat tukivat hoitotapaa (funktionaalisuus) - vuodeosastot, poliklinikat, toimenpidetilat, jne. Tälle oli ominaista kliininen diagnostiikka, hoitoon kuuluva makuutus sekä luonnollisen paranemisen polikliininen seuraaminen kliinisin parametrein. Osaaminen oli laaja-alaista matalaa. Hoitojaksoja ja uusia potilaita oli vähän ja hoitojaksot olivat pitkiä. Kun sairaala on kasvanut perustamisensa jälkeen erittäin merkittävästi, malli ei ole enää toimiva nykyisenkokoiseen ja nykyaikaiseen sairaalaan. Nyt prosessissa ovat kudos- ja molekyylidiagnostiikka, hoitona interventiot myös mikro- ja molekyylitasolla. Luonnollinen paraneminen jätetään kotihoidoksi. Paranemisen seuraamisessa käytetään etäkeinoja. Osaaminen on kapeaa ja syvää. Uusia potilaita ja hoitojaksoja on paljon ja hoitojaksot ovat lyhyitä. Aiemmat tilaratkaisut ovat olleet pääsääntöisesti yksittäisten ongelmien poistamista. Taustalla oli monivuotiset toiveet pitkän aikavälin tilaohjelmasta osana toimialueiden toiminnallisia suunnitelmia. Näiden tavoitteena oli mahdollistaa toimintaprosessien kehitys, mihin kuuluu hajallaan olevien tilojen kokoaminen yhteen, sekä yksittäisten toiminta-asioiden ratkaisut. Kustannusten hallinta ja välttämättömät remontit liittyvät myös tilaohjelmaan. Päättäjät, ylin johto, keskijohto ja henkilöstö olivat toiveiden takana. Uudistusohjelma sai alkunsa em. kiinteistötarpeista, mutta muuttui nopeasti toiminnan muutosohjelmaksi. Uudistamisohjelman tärkein osio ovat toiminnalliset muutokset, jotka mahdollistetaan tilaratkaisuin. Toiminnan laajuus, toimintatavat, tehtävään 28 Sairaalaviesti 4/2012
sitoutuvan työn määrä ja investoinnin laajuus kytkeytyy vahvasti kustannuksiin. Osaprojekteissa on otettava huomioon seuraavat tärkeät näkökulmat: Potilasasiakkaan ja hänen läheistensä palvelu ja osallistaminen Kunta-asiakkaan ja lähettävien tahojen palvelu (tuottavuus ja hoidon saatavuus) Kehittämistyö ( lean malli ) Potilasturvallisuus Yleinen turvallisuus ja valmius Laitehankinnat Opetus ja tutkimus Työhyvinvointiohjelma Kestävä kehitys Toiminnalliset ja taloudelliset riskit (laaditaan ja päivitetään kannattavuuslaskelma) Tuottavuus paranee. Laskelmissa on lähdetty siitä, että 14 15 prosentin toiminnan kasvu edellyttäisi TAYSin 4 000 työpanoksen kasvattamista liki 600:lla. Alkuperäisessä UO2020 suunnitelmassa on katsottu, että em. lisäysmäärä sairaanhoidollisiin toimiin on vain 200 työpanosta, joista kohdentuu 70 leikkaustoimintaa sekä 130 osasto- ja poliklinikkatoimintaan. Kun vain 80 on todellinen lisäysmahdollisuus, 120 on hoidettava sisäisin järjestelyin. Nämä saadaan seuraavista: toimistotyön kehittäminen ja sähköinen asiointi 20, puheentunnistus ja muu teknologian kehitys 30, tukipalveluiden rationalisointi ja huoltologistiikan kehittäminen 30 ja palvelurakennemuutokset 40 työpanosta. Alustuksen diat ovat kunnat.netissä ja löytyvät hakusanoilla: Sairaalapäivät 20. 21.11.2012. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan uudistukset toiminnan keskellä Poimintoja Hannu Pajunpään, Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajan, Sairaalapäivien alustuksesta 21.11.2012 Keski-Pohjanmaan keskussairaala rakennettiin vuosina 1967 1969 ja Kokkolan seudun pääterveysasema samaan kortteliin vuona 1979. Yhteisiä toimintoja on paljon. Keskussairaalaa on laajennettu ja peruskorjattu tähän mennessä neljässä eri essa. Koko ajan sairaala on toiminut. Miten peruskorjaus on toteutettu? Hannu Pajunpää pohjasi alustuksensa keskussairaalan historialla ja toimintaympäristön erityispiirteillä. Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien väestömäärä on pieni (75 000), mutta palveluja käyttävissä kunnissa asuu 175 000 asukasta. Väestörakenne on terve, mille hyvä syntyvyys on ominaista. Akuuttihoitojen saavutettavuus on 1-1,5 tuntia. Sairaala on oman aikansa tuote, matala rakennus alavalla paikalla, maanvaraisesti koheesiomaalle perustettu. Sairaala on lehtitietojen mukaan rakennettu ikuiseksi, paikallavalubetonia, valurautaputkistot, tammiset ikkunanpielet, ulkoseinät pesubetonisandwichit, väliseinät pääosin muurattua punatiiltä ja asbestia joka paikassa. Rakennustyön laatu on ollut hyvää. Mm. vesieristykset yms. ovat hyvin tehtyjä. Kaikkiaan sairaala on perushyvä talo. Peruskorjauksen tarve alkoi hahmottua rakennukseen liittyvien pikakorjausten (putkisto- ja kattovuotojen) jyrkästi nousevana määränä. Tuolloin rakennus oli noin 25 vuotta vanha. Valtionosuusjärjestelmän aikaan byrokratia viivästytti mm. kattohanketta. Vuosituhannen vaihteen jälkeen nousivat sisäilma-asiat pinnalle, minkä jälkeen oli valittava etenemistie. Käytännössä tehtiin mm. seuraavia. Ulkoelementtien kuntoselvityksen perusteella uusittiin ns. kylmiä kuoria. Muuten sandwichit todettiin hyviksi. Käynnistettiin kellarikerroksen maapohjaisten tilojen puhdistus - noin 0,5 hehtaaria, jossa lahoavaa ainetta. Yläpohjat tiivistettiin systemaattisesti, kun löydettiin rakennusaikainen poranreikäongelma. Yläpohjat puhdistettiin ja vaurioituneet villat vaihdettiin. Kattoikkunat (140 kpl) vaihdettiin ja sakokaivot uusittiin. Rakennuksen teknisen iän lisäksi uudistamistarpeeseen vaikutti toiminnallinen muutos. Erikoissairaanhoito oli muuttunut osastopainotteisesta poliklinikkapainotteiseen toimintamalliin. Nykykonseptina on avohoitopainotteinen päivystävä sairaala. Peruskorjauksen linjavalinta tehtiin kahden vaihtoehdon välillä eli keskitytäänkö palokuntatyöhön siellä täällä, mihin oli tarvetta ja painetta, vai kylmän rauhalliseen suunnitelmallisuuteen. Jälkimmäinen valittiin. Peruskorjausohjelma päätettiin laatia, ttaa ja budjetoida. Ohjelman tarpeellisuudesta informoitiin hallitusta, valtuustoa ja jäsenkuntia. Ryhdyttiin järjestelmällisesti poistamaan koko rakennukseen liittyviä laajempia ongelmia ja toteuttamaan sellaisia toimenpiteitä, jotka eivät erikseen liity Sairaalaviesti 4/2012 29
potilaiden palvelun kannalta - väistötilojen sijainti ja soveltuvuus, tiedottaminen ja opasteet henkilökunnan työolosuhteiden kannalta - tiedonkulku ja osallistuminen logistisen toimivuuden kannalta - reititys ja varautuminen poikkeustilanteisiin rakentamisen näkökulmasta - rakentaminen sairaalatoiminnan keskellä, häiriöiden ennakointi ja estäminen. mihinkään yksittäiseen yksikköön. Ohjelman rinnalla toteutettiin myös kohdennettuja täsmäkorjauksia laajoihin asiantuntijaselvityksiin perustuen. Hankkeiden suunnittelussa suunnittelusairaanhoitaja ja sairaalainsinööri olivat keskeisiä linkkejä organisaation ja ammattisuunnittelijoiden välillä. Periaateratkaisuista käytettiin tulosaluejohtojen, avainhenkilöiden ja johdon välisiä neuvotteluja. Kohdesuunnittelussa yksiköiden johto ja henkilökunta olivat tiiviisti mukana. Kuntayhtymän kokonaisstrategia ohjasi koko ajan hankesuunnittelua. Hankkeet toteutettiin kevyellä organisaatiolla. Rakennusurakoinnissa käytettiin perinteistä menettelyä: pääurakat ja aliurakat. Valvonta toteutettiin omana toimintana, pl. psykiatrian tilahanke. Tavoitteena oli poistaa rakenteelliset ja sisäilmaan liittyvät ongelmat - perusteellisesti hyvän rakennustavan mukaisesti. Tavoitteena oli saada toiminnallisesti tarkoituksenmukaiset, valittua strategiaa palvelevat tilat kohtuullisin kustannuksin. Kokonaiskustannukset olivat 55 miljoonaa euroa, joista laajennukset olivat noin 24,5 miljoonaa euroa. Toiminnan turvaaminen peruskorjauksen keskellä edellyttää tarkkaa ennakkosuunnittelua Väistötilaratkaisuissa käytettiin mm. seuraavia. Osastoja yhdistettiin. Erikoisalaosastoja sijoitettiin yhteen päivystysosaston kanssa useassa essa. Lastenosasto toimi jonkin aikaa kirurgisen osaston sisällä. Toimintamuutosten myötä vapautui tiloja uuteen käyttöön. Yhden osaston tilat vapautuivat osastojen yhdistämisessä. Vapaana olleita asuntotiloja oli mm. psykiatrian käytössä. Vuokratiloja käytettiin vähän - psykiatrian poliklinikka pari vuotta ja patologia. Yhteistyössä aktivoitiin terveyskeskuksen osaston akuuttitoiminta. Hankkeen seurauksena somaattisten sairaansijojen määrä vähentyi noin 25 prosenttia. Osastokohtaisessa saneerauksessa sairaansijojen määrä väheni 3-4:llä. Kahden osaston yhdistäminen vähensi 16 sairaansijaa. Osastojen yhteiskäyttö erikoisalojen välillä on lisääntynyt oleellisesti ja jäänyt pysyväksi käytännöksi. Peruskorjaus- ja rakennusohjelman tuloksen on syntymässä sosiaali- ja terveyspalvelujen osaamiskeskittymä, joka sisältää mm. yhteispäivystyksen somaattisen erikoissairaanhoidon psykiatrisen erikoissairaanhoidon perusterveydenhuollon avotoiminnot ja subakuutit osastot kehitysvammaisten erityishuollon päihdekeskuksen sekä em. toimintoja palvelevan logistiikkakeskuksen. Lisäksi aivan vieressä toimii sosiaali- ja terveydenhuollon oppilaitos. Alustuksen diat ovat kunnat.netissä ja löytyvät hakusanoilla: Sairaalapäivät 20. 21.11.2012. 30 Sairaalaviesti 4/2012
Sairaalaremonteissa säästäminen on epäterveellistä Poimintoja Eero Palomäen, Työterveyslaitoksen vanhemman asiantuntijan ja arkkitehdin, Sairaalapäivien alustuksesta 21.11.2012 Työnantajalla on vastuu työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Toimintayksiköllä on vastuu potilasturvallisuudesta. Hoito ei saa aiheuttaa haittaa potilaalle. Yleisimpiä välittömän korjaustarpeen aiheuttajia ovat alapohjan kosteus, ulkoseinät, kosteissa tiloissa vesieristysten puuttuminen sekä kosteiden tilojen asennusten tai korjausten toteutukset. Eero Palomäki korosti vastuuta sairaalatilojen terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Sairaalatilat eivät saa aiheuttaa sairastumista. Terveyttä turvaaviin altistumista vähentäviin toimiin on ryhdyttävä tarvittaessa kiireellisesti. Jos riski on sietämätön - altistuminen todennäköistä ja pysyvä sairastuminen todennäköistä - tilojen käyttöä on rajoitettava. Sairaalat eivät poikkea muusta rakennuskannasta. Ongelmat ovat rakentamisajankohdalle tyypillisiä. Sairaaloissa on runsaasti kosteita tiloja ja niitä käytetään paljon. Yksiköiden koko ja rakennusmassojen tiheys poikkeavat muusta rakennuskannasta. Rakenteet ja järjestelmät ovat usein elinkaarensa loppupäässä. Ilmanvaihtojärjestelmät eivät vastaa nykyvaatimuksia. Sairaaloissa ei ole väistötiloja. Tontit ovat valmiiksi ahtaita. Suunnittelu on tehty minimien mukaan. Muuntojoustavuus on minimaalista. Kustannussäästöt alussa kostautuvat lopussa. Sairaaloiden tilojen sisäilmaongelmat ovat yleisiä. Välittömän korjaustarpeen ja lisäselvitystarpeen osuus tiloista on yli kolmannes. Vuodeosastoissa ongelma on yleisempi eli lähes neljännes on välittömässä korjaustarpeessa ja lähes yhtä suuri osuus lisäselvitystarpeessa. Tunkkainen ilma, kuiva ilma ja epämiellyttävä haju ovat sisäilman ongelmien keskeisiä ilmenemismuotoja. Silmien ärsytys, nenän ärsytys ja kurkun ärsytys koetaan yleisimmin. Käsien ärsytys, kasvojen ihoärsytys ja väsymys ovat myös yleisiä oireita. Ilmanvaihto -tarkastelussa yleisimpiä ongelmia ovat seuraavat: ohjeistuksen puute: suunnittelu ja toteutus vaihtelee paljon tasoltaan tilojen riittämätön ilmanvaihto jäähdytyksen puute - kesäaikainen kuumuus on osastoilla merkittävä ongelma vetohaitat - erityisesti huonekohtaisista jäähdytyslaitteista kohdepoistojen puuttuminen/kehittymättömyys aiheuttaa lämpö- ja epäpuhtauskuormia sisätiloissa ulkoilman epäpuhtaudet - mm. avoimista ikkunoista huonosti hallitut sisäiset painesuhteet, epäpuhtauksien leviämiset kosteuden hallinta - kostutuslaitteiden ongelmat järjestelmän puhdistuksen ongelmat - vaikeaa sekä iv-järjestelmien puutteiden että sairaalan toiminnan vuoksi ulkoiset kosteushaitat - esimerkiksi lumi iv-järjestelmien liian tiukka mitoitus haittaa tilojen muunneltavuutta laitteiden tekniset ongelmat - mm. puhaltimien moottorit vikaantuvat helposti, järjestelmien epäluotettavuus. Korjaamisen haasteita asettavat mm. Toiminta on pääsääntöisesti 24/7. Yleensä ei pystytä tyhjentämään koko rakennusta, jolloin kriittisiä korjauksia jää tekemättä. Henkilö- ja huoltoliikenteen toimivuus on varmistettava korjausten aikana. Korjaustoiminta ei saa aiheuttaa terveyshaittaa tuotannolle. Riskiarviointimenettely puuttuu. Sairaalaympäristöön erikoistuneet toimijat puuttuvat. Toimitaan tavanomaisin mallein poikkeuksellisessa ympäristössä. Rakennustoiminta on alisteinen sairaalatoiminnan vaatimuksiin nähden. Rakennusten korjaaminen on uudisrakentamista kalliimpaa. Johtopäätökset ja tarpeet Suunnitelma ja rahoitusmalli tarvitaan patoutuneen korjaustarpeen kiinnikuromiseen. Muuten ei synny tilaa kiinteistökannan kehittämiselle. Viiden kohdan korjausohjelma: ulkovaippa - sisärakenteet - järjestelmät - painesuhteet - liikenteen hallinta Kokonaisvaltainen riskiarviointimenettely korjausprosessin hallintaan (mm. Priorita-arviointimenettely) Suunnittelussa vaadittava väljyyttä (toiminnallinen - rakenteellinen - järjestelmän mitoittaminen) Rakennusten toimintaedellytysten arviointimenettely (ei enää asunnoista sairaalaksi - entä toisinpäin?) Toimiva, terveellinen työympäristö ja paranemista tukeva ympäristö (mm. jäähdytys) on tehokkuutta (evidence-based design) Sairaalaympäristön hallitsevat korjausrakennustoimijat - koulutusjärjestelmän kehittäminen (vrt. tulityökortti) Tilaajaorganisaation täydennyskoulutus Alustuksen diat ovat kunnat.netissä ja löytyvät hakusanoilla: Sairaalapäivät 20. 21.11.2012. Sairaalaviesti 4/2012 31
16 SAIRAANHOITOPIIRIEN VUOSI 2012 Liite 2 SAIRAANHOITOPIIRIEN KÄYTÖSSÄ OLEVAT RAKENNUKSET PERUSTIETOJA Sairaanhoitopiirin käytössä olevat rakennukset yhteensä, bruttopinta-ala, brm 2 = yht. Rakennuksista kuntayhtymän omistamia, bruttopinta-ala, brm 2 = omat Rakennuksista vuokratiloja pitkillä vuokrasopimuksilla, bruttopinta-ala, brm 2 = vuokra Vuokratiloista kunnan, kuntien tai kuntayhtymien omistamia, bruttopinta-ala, brm 2 = kunnall. Vuokratiloista muun omistajan (oy, osk, srk, yksityinen, ) omistamia, bruttopinta-ala, brm 2 = muut Omistaako shp osakeyhtiön tai osakeyhtiöitä tai onko shp osakkaana osakeyhtiössä, joka omistaa shp:n käytössä olevia rakennuksia tai tiloja (K = kyllä E = ei) = oy omist. shp Sairaanhoitopiirien käytössä olevat rakennukset vuokratiloista yht. omat vuokra kunnall. muut oy omist. Etelä-Karjalan *) 166 600 52 000 114 600 76 000 37 700 E Etelä-Pohjanmaan 157 765 137 265 20 500 20 500 K Etelä-Savon 73 640 73 640 E H:gin ja Uudenmaan 780 036 704 900 75 136 66 536 8 600 K Itä-Savon *) 67 093 35 716 31 377 31 377 K Kainuun *) 149 885 57 839 92 046 83 553 8 493 E Kanta-Hämeen 104 880 104 037 843 843 K Keski-Pohjanmaan *) 55 000 48 800 6 200 300 5 900 K Keski-Suomen 121 670 121 670 K Kymenlaakson *) 114 765 114 765 E Lapin 50 000 49 000 1 000 1 000 E Länsi-Pohjan 36 873 36 873 E Pirkanmaan *) 268 317 241 848 26 469 5 218 21 251 K Pohjois-Karjalan *) 134 500 118 840 15 660 917 14 743 K Pohjois-Pohjanmaan *) 289 920 250 209 39 711 37 255 K Pohjois-Savon *) 152 465 147 058 5 407 5 407 K Päijät-Hämeen *) 207 720 131 380 76 340 69 160 7 180 K Satakunnan *) 176 072 176 072 K Vaasan 105 215 103 715 1 500 1 500 K Varsinais-Suomen 402 102 402 102 E Yhteensä 3 614 518 3 107 729 506 789 335 404 168 029 *) monitoimikuntayhtymä, joka hoitaa erikoissairaanhoidon lisäksi myös muita tehtäviä (erityishuoltoa, perusterveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluja) -selvitys
17 SAIRAANHOITOPIIRIEN VUOSI 2012 Liite 3 SAIRAALAKOHTAISET RAKENNUSTIEDOT Sairaalan bruttopinta-ala = pinta-ala, brm 2 Sairaalan maa-alue = maa-alue, ha Ensimmäinen käyttöönottovuosi = 1. käyttövuosi - minkä jälkeen vanhimpia sairaalarakennuksia on korjattu, laajennettu, uudistettu, jne Viimeinen peruskorjausvuosi = viim.perkorj.v. shp sairaalan nimi pinta-ala, brm 2 maa-alue, ha 1. käyttövuosi viim. perkorj.v. Etelä-Karjalan Sairaalakohtaiset rakennustiedot Etelä-Karjalan keskussairaala 52 000 8,7 1955 osastokorjauksia 2010 Armilan sairaala, omist. Lappeenranta 12 775 1964 osastokorjauksia 2011 Joutsenon terv.asema, omist. Lpr 3 977 2010 Parikkalan sairaala, omist. Parikkala 3 887 1972 osastokorjauksia 2010 Rautjärven hoitokeskus omist. Rautjärvi 4 040 1971 2011 Ruokolahden terv.as., omist. Ruokolahti 4 955 1986 Luumäen terv.as. omist. Luumäki 2 702 1983 Savitaipaleen terv.as., omist. Savitaipale 2 973 1978 Taipalsaaren terv.as. omist. Taipalsaari 2 998 1970 / 2001 Taipalsaaren sair., omist. Lappeenranta 5 394 1967 1996 Etelä-Pohjanmaan shp Seinäjoen keskussairaala A-osa 14 629 1977 A-osa mikrobiologia 475 1983 B-osa 5 203 1977 2011 C-osa 9 952 1977 D-osa 9 398 1977 2007 E-osa 9 398 1977 C,D ja E-osa 3. kerros 4 269 1977 FG-osa 9 222 1979, laaj. 1983 2008 H-osa 8 149 1983 2010 K ja L 8 035 1977 M-osa 358 1977 käyttökiellossa P-osa 12 529 2007 Yhteensä 91 617 20,0 T-kiinteistö (ent. Törnävän sairaala) TA 6 810 1930 TB 4 857 1923 2003 TC 4 688 1925 TD 5 880 1928 TE 5 880 1928 TF 2 294 1928 TG 2 294 1931 TH 2 732 1950 TI 810 1949 TJ 702 1954 TK 826 1950 TL 1 570 1929 TM 1 205 1923 TN 3 897 1938 TO 174 1950 TP 1 029 1953 Yhteensä 45 648 14,4 -selvitys
18 shp Sairaalakohtaiset rakennustiedot sairaalan nimi pinta-ala, brm 2 maa-alue, ha 1. käyttövuosi viim. perkorj.v. Seinäjoen ks:n viereen rakennettu Seinäjoen Y-talo Erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja ammattikorkeakoulu Kiinteistö OY Seinäjoen Y-talo, josta sairaanhoitopiiri omistaa 51 % ja Seinäjoen kaupunki 49 % Tilat vuokrattu Koy:ltä. Y-talon merkittävä toiminto on pth:n ja esh:n yhteinen päivystyskeskus Erikoissairaanhoidon käytössä 20 500 3,0 2012 Ent. Koskenalan sairaalan rivitalo 1 913 0,7 1960 Etelä-Savon Mikkelin keskussairaala 48 205 1960 Moision sairaala 25 435 16,0 1930 HUS Tammiharjun sairaala 24 893 13,9 1912 Länsi-Uudenmaan sairaala 20 590 4,1 1952 Lohjan sairaala 37 306 11,2 1979 Hyvinkään sairaala 39 718 6,2 1960 Kellokosken sairaala 30 098 12,0 Ohkolan sairaala 12 353 13,2 1960 Porvoon sairaala 40 045 12,5 1968 Lastenklinikka 27 686 3,5 1946 Lastenlinna 17 071 0,7 1948 Meilahden alue, muut kuin sairaalarak. 45 041 20,0 Meilahden sairaala 92 375 1965 Naistenklinikka 33 168 1934 Silmä- ja korvasairaala 24 672 1950 Kolmiosairaala 25 559 2010 Syöpätautien klinikka 15 311 1962 Iho- ja allergiasairaala 15 426 1,9 1962 Kirurginen sairaala 24 244 2,2 1888 Töölön sairaala 31 310 2,1 1932 Jorvin sairaala 89 980 19,2 1976 Peijaksen sairaala 57 054 1990 Kätilöopiston sairaala 30 091 Psykiatriakeskus 17 608 Auroran sairaala 6 955 Haartmanin sairaala 200 Paloniemen sairaala 7 081 Marian sairaala 4 601 Biomedicum 8 600 -selvitys