Liite 1 (14) LIITE 2 10.8.2015 Elisa Oyj:n matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen palvelun enimmäishinnan määrittäminen Viestintävirasto on 10.8.2015 antamassaan huomattavan markkinavoiman päätöksessä asettanut Elisa Oyj:lle (jäljempänä Elisa) velvollisuuden noudattaa laskevan puheliikenteen palvelun hinnoittelussa kustannussuuntautunutta enimmäishintaa. Päätöksessä asetetun velvoitteen mukaisesti laskevan puheliikenteen palvelun hinta saa olla enintään 1,25 senttiä minuutilta. Viestintävirasto on asettanut 10.8.2015 antamillaan päätöksillä saman velvollisuuden myös TeliaSonera Finland Oyj:lle (jäljempänä TeliaSonera) ja DNA Oy:lle (jäljempänä DNA). Enimmäishinta on asetettu kullekin teleyritykselle kolmeksi vuodeksi. Tässä liitteessä on kuvattu Viestintäviraston käyttämä laskentamalli enimmäishinnan tason määrittämisessä. 1. Lähtökohdat kustannussuuntautuneen enimmäishinnan määrittämiselle Tietoyhteiskuntakaaren perusteella asetettavan enimmäishinnan tulee olla kustannussuuntautunut. Tietoyhteiskuntakaaren 71 :n 3 momentin mukaan kustannussuuntautuneella hinnalla tarkoitetaan hintaa, joka on kohtuullinen ottaen huomioon tehokkaan toimijan kustannukset säännellyn tuotteen tai palvelun tuottamisesta. Lain perustelujen mukaan Viestintävirastolla on harkintavaltaa sen suhteen, mitkä kustannukset on kohtuullista sisällyttää säännellyn tuotteen tai palvelun hintaan, millä tavalla kustannukset määritetään sekä millä tavalla toiminnan tehokkuus otetaan hinnoittelussa huomioon kunkin säännellyn tuotteen osalta. Tietoyhteiskuntakaaren 71 :n 5 momentin 4 kohdan mukaan hinnoitteluvelvollisuuksien tulee kannustaa yritystä investointeihin tulevaisuudessa ja 5 kohdan mukaan niiden tulee sallia kohtuullinen tuotto säänneltyyn toimintaan sitoutuneelle pääomalle. Lisäksi enimmäishinnan tasoa määritettäessä merkitystä on tietoyhteiskuntakaaren 53 :n 2 momentin 4 kohdalla, jonka mukaan velvollisuuksia asetettaessa huomioon tulee ottaa huomattavan markkinavoiman yrityksen tekemät investoinnit ja riskit. Viestintävirasto Kommunikationsverket Finnish Communications Regulatory Authority Itämerenkatu 3 A PL 313 00181 Helsinki Puhelin 0295 390 100 www.viestintävirasto.fi Östersjögatan 3A PB 313, FI-00181 Helsingfors, Finland Telefon +358 295 390 100 www.kommunikationsverket.fi Itämerenkatu 3A P.O. Box 313, FI-00181 Helsinki, Finland Telephone +358 295 390 100 www.ficora.fi
2 (14) Viestintäviraston lähtökohtana laskevan puheliikenteen palvelun hinnoittelun kustannussuuntautuneisuutta arvioitaessa on kunkin enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetun teleyrityksen eli Elisan, TeliaSoneran ja DNA:n todellisen matkaviestinverkon ja laskevan puheliikenteen palvelun toteuttamisesta aiheutuneet kustannukset. Viestintävirasto määrittää kullekin teleyritykselle yrityskohtaisen laskevan puheliikenteen palvelun yksikkökustannuksen, jonka lähtökohtana ovat kunkin yrityksen virastolle toimittamat kustannustiedot. Viestintäviraston yksikkökustannuksen määrittämis- ja laskemistapa perustuu siten lähtökohtaisesti top-down-malliin (FIFAC-malli). 1 Tällainen malli ottaa jo lähtökohtaisesti huomioon tietoyhteiskuntakaaren 53 :n 2 momentin 4 kohdan mukaisesti teleyrityksen tekemät investoinnit. Kunkin teleyrityksen yksikkökustannus muodostuu aiheutuneista matkaviestinverkon pääomakustannuksista (jälleenhankintahintaiset poistot ja sitoutuneelle pääomalle laskettu tuotto), operatiivisista käyttö- ja yleiskustannuksista sekä datan muuntokertoimesta. Lähtökohtana pääomakustannusten määrittämisessä on matkaviestinverkon jälleenhankintahinta, jonka perusteella määritetään verkon vuosittaiset poistot. Lisäksi jälleenhankintahinnan perusteella määritetään verkkoon sitoutunut pääoma eli nykykäyttöarvo, jolle lasketaan tuottoa. Viestintäviraston käyttämässä mallissa pääomakustannukset määritetään nykykustannusten perusteella (Current Cost Accounting) kun taas verkon käyttö- ja yleiskustannukset määritetään historiallisten kirjanpidon kustannusten perusteella (Historical Cost Accounting). Kuva 1 havainnollistaa kustannusten muodostumista. Jälleenhankintahinta Poistot + Pääoman tuotto + Käyttökustannukset + Yleiskustannukset = Kustannukset yhteensä Nykykäyttöarvo Kuva1. Kustannusten muodostuminen 1 Ficora Fully Allocated Costs.
3 (14) Viraston käyttämässä arviointitavassa kullekin teleyritykselle aiheutuneet kustannukset, mukaan lukien osa yleiskustannuksista, kohdennetaan säännellylle palvelulle aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Kunkin matkaviestinverkkoyrityksen kustannukset kohdennetaan ensin teleyrityksen määrittelemien kohdentamisavainten avulla matkaviestinverkon osille ja tämän jälkeen verkon volyymien, käytön ja kuormituksen mukaan matkaviestinverkon palveluille. Menetelmää soveltamalla saadaan laskelma kunkin kolmen teleyrityksen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen yksikkökustannuksesta. Kuva 2 havainnollistaa matkaviestinverkkoyrityksen laskevan puheliikenteen yksikkökustannuksen laskentaa. Datan muuntokerroin Yrityskohtaisten tietojen kerääminen - Matkaviestinverkon parametrit - Palveluiden volyymit - Liikenteen jakauma verkkoteknologioittain Laskelma Laskevan puheliikenteen yksikkökustannus Yrityskohtaisten tietojen kerääminen ja laskevan puheliikenteen kustannuksen laskenta - Käyttö- ja yleiskustannukset - Jälleenhankintahinta - Sitoutuneen pääoman tuotto - Poistot - Palveluiden volyymit - Matkaviestinverkon osat - Matkaviestinverkon osien käyttö ja kuormitus - Kustannusten kohdistaminen verkon osille ja palveluille Kuva 2. Matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen yksikkökustannuksen laskenta Kuten yllä on todettu, Viestintävirastolla on harkintavaltaa sen suhteen, mitkä kustannukset on kohtuullista sisällyttää säännellyn tuotteen tai palvelun hintaan, millä tavalla kustannukset määritetään sekä millä tavalla toiminnan tehokkuus otetaan hinnoittelussa huomioon kunkin säännellyn tuotteen osalta. Viestintävirasto on tämän harkintavaltansa puitteissa arvioinut kunkin kolmen teleyrityksen ilmoittamia kustannustietoja ja sitä, mitkä ilmoitetuista kustannuksista on ollut kohtuullista sisällyttää laskevan puheliikenteen palvelun yksikkökustannuksiin. Lisäksi virasto on arvioinut teleyritysten toimittamia kustannustietoja vertaamalla niitä sille aikaisemmin toimitettuihin tietoihin ja muihin tietoihin, joita Viestintävirasto on saanut valvontatehtäviä hoitaessaan. Viestintävirasto on soveltanut kunkin teleyrityksen yksikkökustannuksen arvioinnissa ja laskennassa samoja periaatteita. Eli-
4 (14) san yksikkökustannuksen laskenta ja arviointi on kuvattu tämän liitteen osiossa 2. 2 Viestintävirasto määrittää laskevan puheliikenteen palvelun enimmäishinnan tason Elisan, DNA:n ja TeliaSoneran näin muodostettujen yksikkökustannusten perusteella. Enimmäishinnan taso lasketaan käyttämällä laskevan puheliikenteen palvelun liikennemäärillä painotettua yksikkökustannusten keskiarvoa. Enimmäishinnan tason määrittäminen on kuvattu tämän liitteen osiossa 3. 2. Elisan laskevan puheliikenteen palvelun yksikkökustannus Elisa toimitti Viestintävirastolle 30.5.2014 laskelman 3 ja liitetiedot (muun muassa datan muuntokertoimen laskelma ja taustalaskelmat) sen matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen hinnan kustannusperusteista. Yritys täydensi vastauksiaan 26.8.2014 ja 24.10.2014. Viestintäviraston arvioinnin lähtökohtana Elisan laskevan puheliikenteen palvelun yksikkökustannuksen määrittämisessä ovat olleet Elisan toimittama laskelma ja sen liitetiedot. Viestintävirasto on käyttänyt arvioinnissaan alla tarkemmin kuvattuja periaatteita, joita virasto on soveltanut samalla tavoin kunkin enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetun yrityksen kohdalla. Elisan matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen kustannukset on määritetty jälleenhankintahintaisten poistojen, matkaviestinyhteysverkkoon sitoutuneelle pääomalle lasketun tuoton, käyttö- ja yleiskustannusten sekä datan muuntokertoimen perusteella. 2.1 Matkaviestinverkon jälleenhankintahinta Matkaviestinverkon arvo arvioidaan jälleenhankintahintaisena poistojen ja sitoutuneen pääoman laskemiseksi. Poistojen ja sitoutuneen pääoman tuoton määrittäminen perustuu siis nykykustannuksiin (Current Cost Accounting). Jälleenhankintahinta kuvaa mahdollisen uuden toimijan kohtaamaa hintatasoa alkuperäistä hankintahintaa paremmin ja siten tukee uuden toimijan investointipäätöstä. Jälleenhankintahinnan käyttö sisältää myös riskin komponenttien hinnan alentumisesta. Toisaalta säänneltyyn toimintaan sitoutuneiden komponenttien määrät perustuvat lähtökohtaisesti todellisuudessa tehtyihin investointeihin. Elisan toimittaman laskelman mukainen matkaviestinverkon jälleenhankintahinnan määrittäminen perustuu sekä asiantuntijaarvioon verkon osien yksikköhinnoista (muun muassa tu- 2 DNA:n ja TeliaSoneran yksikkökustannusten laskenta ja arviointi käyvät ilmi näille annettujen päätösten vastaavista liitteistä. 3 Tässä laskelmalla tarkoitetaan yrityksen toimittamiin tietoihin perustuvaa laskelmaa, joka on tehty Viestintäviraston toimittamalle laskelmapohjalle (https://www.viestintavirasto.fi/attachments/fifac_2013_paivitetty_versio.xlsx). Lisäksi arvioinnissa käytetään datan muuntokertoimen laskelmaa (https://www.viestintavirasto.fi/attachments/fifac_muuntokertoimen_maarittaminen.xlsx).
5 (14) kiasemajärjestelmät, matkapuhelinkeskukset, vastaaja- ja datapalvelujärjestelmät) että alkuperäisiin hankintamenoihin. Elisan asiantuntija-arviot perustuvat sen mukaan arvioon aiheutuneista kustannuksista. Elisan näkemyksen mukaan sen laatima laskelma kuvaa sitä, millä tavoin kustannuksia on syntynyt nykyisen verkon ja sen asiakas- ja liikennemäärien aikaansaamiseksi. Elisan mukaan sen matkaviestinverkon arvoa ei voida määrittää viimeisimpien hankintahintojen perusteella, koska tämä ei yrityksen mukaan kuvasta sitä hintaa, millä verkko on aikanaan rakennettu. Matkaviestinverkon jälleenhankintahinnan määrittämiseksi Elisa on laskenut hankintamenot radioverkolle, teletiloille, liityntäyhteyksille, runkoverkoille, kiinteille yhteyksille ja verkonhallintajärjestelmille. Näistä verkon osista matkaviestinverkolle on kohdistettu radioverkosta ja matkaviestinrunkoverkosta sekä liityntäkuiduista [ ] %, runkoverkon kuitu- ja siirtoyhteyksistä [ ] %, runkoverkon IP MPLS-verkosta [ ] %, kiinteän verkon teletiloista [ ] % ja verkonhallintajärjestelmistä [ ] %. Elisan toimittaman laskelman mukaan sen matkaviestiverkon jälleenhankintahinta on [ ] euroa. Viestintävirasto on käyttänyt Elisan matkaviestinverkon jälleenhankintahinnan arvioinnin ja määrittämisen pohjana yrityksen toimittamia tietoja. Koska Elisa ei ollut kuitenkaan käyttänyt jälleenhankintahintaa määrittäessään verkon komponenttien viimeisimpiä hinnastoja, Viestintävirasto pyysi Elisaa toimittamaan arvionsa sen matkaviestinverkon jälleenhankintahinnasta siten, että laskennassa on käytetty uusimpia voimassa olevia hinnastoja. Elisa toimitti uuden laskelmansa 24.10.2014, ja esitti asiantuntija-arvioon perustuvat uudet jälleenhankintahinnat 2G- ja 3G/LTE-tukiasemajärjestelmille. 2G-tukiasemajärjestelmien jälleenhankintahinta laski [ ] eurosta [ ] euroon, ja 3G/LTEtukiasemajärjestelmien jälleenhankintahinta laski [ ] eurosta [ ] euroon. Lisäksi Elisan toimittamassa uudessa laskelmassa oli aktivoituja työkustannuksia [ ] euroa. Viestintävirasto on hyväksynyt Elisan uudessa laskelmassaan esittämät jälleenhankintahinnat, ja Elisan matkaviestinverkon jälleenhankintahinnan arvoksi on siten muodostunut [ ] euroa. 2.2 Poistot Poistot lasketaan verkon jälleenhankintahintaisen arvon pohjalta tasapoistoina käyttäen poistoaikana komponenttien teknistaloudellisia pitoaikoja. Laskelmassa poistot määritellään edellä mainituille jälleenhankintahintaan kuuluville omaisuuserille. Korkein hallinto-oikeus (KHO) on päätöksissään 4 ottanut kantaa poistoaikoihin verkon jälleenhankintahinnan ja yrityksen sitoutuneen pääoman määrittämisessä. KHO:n päätösten perusteella 4 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 7.5.2012, Dnro 1386/3/10, taltio 1115 ja Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 27.7.2012, Dnro 2062/3/10, taltio 2074.
6 (14) Viestintävirasto katsoo, että poistokustannusten ja sitoutuneen pääoman laskennassa käytettävien poistoaikojen tulee olla luotettavia ja todennettavissa sekä kuvastaa riittävällä tarkkuudella omaisuuden teknis-taloudellista pitoaikaa. Teknis-taloudellisella pitoajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka verkon osa todellisuudessa on liiketoiminnallisessa käytössä ennen sen uusimista. Viestintäviraston käsityksen mukaan kirjanpidossa käytetyt poistoajat eivät matkaviestinverkon komponenttien osalta pääsääntöisesti eroa merkittävästi omaisuuden teknis-taloudellisista pitoajoista ja tällöin niitä voidaan käyttää laskelmassa. Mikäli yritys itse katsoo sen kirjanpidossa käyttämien poistoaikojen eroavan joidenkin verkon osien kohdalla merkittävästi teknis-taloudellisesta pitoajasta, se voi käyttää poistoaikana käyttöomaisuuskirjanpidosta johdettua, tilintarkastajan todentamaa pitoaikaa. Teknis-taloudellisen pitoajan määritelmän mukaan liiketaloudellisessa käytössä ei tulisi olla merkittävästi pitoaikaa vanhempia pääomaeriä. Näin ollen teleyrityksen tulee valita pitoaika niin, ettei merkittävää osaa käytössä olevasta verkosta jää laskelman ulkopuolelle. Elisa on laskenut vuosittaiset poistokustannukset matkaviestinverkon jälleenhankintahinnasta tasapoistoina. Matkaviestinverkon osien pitoaikoina Elisa on käyttänyt seuraavia arvoja: Tukiasemajärjestelmä (BSS) 2G [ ] Tukiasemajärjestelmä (BSS) 3G+LTE [ ] Tukiasemaohjainten ja keskusten välinen transmissio (BSC- MSC) [ ] Matkapuhelinkeskukset (MSC) [ ] Yhteenliittämislinkit [ ] Vastaajapalvelujärjestelmät [ ] Datapalvelujärjestelmät (SMS, MMS, GPRS ym.) [ ] Muu verkon käyttöomaisuus [ ] Verkonhallintajärjestelmät [ ] Verkkoäly [ ] Teletilat Mobiili [ ] Runkoverkko ja johtoverkko mobiiliosuus [ ] Kiinteä teletilat mobiiliosuus [ ] Elisan mukaan verkon osien teknistaloudellinen pitoaika on arvioitu siten, että verkko-omaisuudessa ei ole merkittävästi pitoaikaa vanhempaa omaisuutta. Yrityksen mukaan pitoajat poikkeavat joltain osin kirjanpidossa käytetyistä poistoajoista erityisesti 2G-radioverkon osalta. Elisan toimittaman laskelman mukaan vuosittaisten jälleenhankintahintaisten poistokustannusten yhteismäärä on [ ] euroa. Viestintävirasto on käyttänyt poistojen arvioinnissa edellä kuvatulla tavalla määritettyä Elisan matkaviestinverkon jälleen-
7 (14) 2.3 Sitoutunut pääoma hankintahintaa [ ]. Viestintäviraston määrittämäksi poistojen määräksi on siten muodostunut [ ] euroa. Virasto määrittää käyttöomaisuuteen sitoutuneen pääoman nykykäyttöarvoon perustuen. Korkein hallinto-oikeus on ratkaisukäytännössään vahvistanut viraston soveltaman arviointimenetelmän lainmukaisuuden. Viestintävirasto on määrittänyt kunkin enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetun yrityksen verkon nykykäyttöarvon vähentämällä jälleenhankintahinnasta omaisuuden pitoajan perusteella tehdyt jälleenhankintahintaiset poistot verkon keski-ikä huomioiden. Pitoaikoina on käytetty teknis-taloudellisia pitoaikoja. Viestintäviraston näkemyksen mukaan tällä tavoin laskettava nykykäyttöarvo antaa luotettavan kuvan verkkoon sitoutuneesta pääomasta. Matkaviestinverkkoon sitoutunut pääoma, jolle tuottoa lasketaan, muodostuu matkaviestinverkon käyttöomaisuuden nykykäyttöarvosta ja muista toimintaan liittyvistä lyhytaikaisista varoista ja veloista. Sitoutuneeseen pääomaan saa sisällyttää ainoastaan matkaviestinverkkoon sitoutuneita omaisuuseriä. Esimerkiksi yrityksen aikaisempien vuosien tappiot tai liikearvo eivät ole sellaisia omaisuuseriä, jotka olisivat välttämättömiä laskevan liikenteen palvelun tuottamiseksi. Siten Viestintävirasto ei hyväksy niitä sisällytettäväksi sitoutuneeseen pääomaan. Viestintävirasto on laskenut matkaviestinverkkoon sitoutuneen pääoman määrittämiseksi verkon nykykäyttöarvon yrityksen esittämän jälleenhankintahinnan sekä verkon pitoajan ja keskiiän perusteella. Nykykäyttöarvo lasketaan kaavalla missä = 1 -ä, = äö = ähh =!" -ä = ä Elisa on käyttänyt pitoaikana edellä kuvattuja pitoaikoja, ja se on laskenut nykykäyttöarvon viraston käyttämällä kaavalla. Elisan ilmoituksen mukaan laskelmassa verkon osien keski-iän määritys perustuu käytössä oleviin ikätietoihin niiltä osin, kun ikätieto on ollut käytettävissä. Elisan käyttämät keski-iät ovat seuraavat:
8 (14) Tukiasemajärjestelmä (BSS) 2G [ ] Tukiasemajärjestelmä (BSS) 3G+LTE [ ] Tukiasemaohjainten ja keskusten välinen transmissio (BSC- [ ] MSC) Matkapuhelinkeskukset (MSC) [ ] Yhteenliittämislinkit [ ] Vastaajapalvelujärjestelmät [ ] Datapalvelujärjestelmät (SMS, MMS, GPRS ym.) [ ] Muu verkon käyttöomaisuus [ ] Verkonhallintajärjestelmät [ ] Verkkoäly [ ] Teletilat Mobiili [ ] Runkoverkko ja johtoverkko mobiiliosuus [ ] Kiinteä teletilat mobiiliosuus [ ] 2.4 Sitoutuneen pääoman tuotto Sitoutunut pääoma muodostuu käyttöomaisuudesta sekä lyhytaikaisista varoista ja veloista. Elisan ilmoittama käyttöomaisuuden määrä on [ ] euroa, ja lyhytaikaisia varoja on [ ] euroa ja lyhytaikaisia velkoja [ ] euroa. Elisan laskelmassaan esittämä sitoutunut pääoma on yhteensä [ ] euroa. Sitoutuneen pääoman arvioinnissa Viestintävirasto on käyttänyt osiossa 2.1 kuvatulla tavalla määritettyä matkaviestinverkon jälleenhankintahintaa [ ] euroa, jossa on huomioitu Elisan ilmoittamat 2G- ja 3G/LTE-tukiasemajärjestelmien uudet jälleenhankintahinnat ja aktivoidut työkustannukset. Viestintäviraston laskelmassa käyttöomaisuuden määrä on [ ] euroa, lyhytaikaisten varojen määrä on [ ] euroa ja lyhytaikaisten velkojen määrä on [ ] euroa. Sitoutuneen pääoman määräksi muodostuu siten yhteensä [ ] euroa. Määrittäessään kohtuullista tuottoa säänneltyyn toimintaan sitoutuneelle pääomalle Viestintävirasto käyttää WACC-menetelmää 5. WACC-menetelmä ottaa huomioon kohtuullisen tuoton säänneltyyn toimintaan sitoutuneelle pääomalle ja kannustimet investointeihin siten kuin tietoyhteiskuntakaaren 71 :n 5 momentin 4 ja 5 kohdat edellyttävät. WACC-menetelmä on yleisesti käytössä oleva tuoton laskemisessa käytettävä menetelmä, jota Viestintävirasto on käyttänyt useiden vuosien ajan sitoutuneen pääoman tuoton kohtuullisuuden arvioinnissa. Sallimalla kohtuullisen tuoton sitoutuneelle pääomalle yrityksiä kannustetaan investoimaan, koska tällöin yritykset saavat katettua investointiensa kustannuksia. Investointeihin mahdollisesti liittyvät riskit huomioidaan WACC-menetelmässä riskipreemioiden (riskitön korko ja sen lisäksi tuleva velkapreemio sekä markkinariskipreemio) avulla. 5 WACC-menetelmässä koko pääoman kustannus muodostuu oman ja vieraan pääoman tuottovaatimusten painotetusta keskiarvosta, jossa painokertoimena toimii nettovelkaantumisaste eli vieraan pääoman prosentuaalinen osuus koko sijoitetusta pääomasta. Viestintävirasto huomioi maksetut verot pääoman kustannuksessa voimassa olevan yritysverokannan mukaisesti.
9 (14) 2.5 Käyttö- ja yleiskustannukset WACC-menetelmän avulla Viestintävirasto määrittää kohtuulliseksi katsottavan sitoutuneen pääoman tuoton kaikille ennakkosäännellyille markkinoille, kuten matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoille. Koska WACC-menetelmän parametrit ovat muuttuvia, Viestintävirasto määrittää sallitut tuottoprosentit uudelleen säännöllisin väliajoin: laskelmassa käytetty päivitys on toukokuulta 2014 6 ja sen mukainen sallittujen tuottojen vaihteluväli matkaviestinverkkotoiminnassa on 7,0 8,3 %. Viestintävirasto on arvioinnissaan käyttänyt sitoutuneen pääoman tuottoprosenttina vaihteluvälin ylärajaa 8,3 %, minkä voidaan katsoa olevan kohtuullinen ja ottavan huomioon investointeihin liittyvät riskit. Sitoutuneen pääoman tuotto on Elisan toimittamassa laskelmassa laskettu verkon nykykäyttöarvolle. Elisa on toimittamassaan laskelmassa käyttänyt tuottoprosenttia [ ]. Vuosittaisen sitoutuneen pääoman tuoton määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla [ ] euroa. Viestintävirasto on käyttänyt Elisan matkaviestinverkon osalta yrityksen ilmoittamia teknis-taloudellisia pitoaikoja ja keski-ikätietoja. Viestintävirasto on käyttänyt Elisan sitoutuneen pääoman määränä edellä kuvatulla tavalla määritettyä [ ] euroa. Viestintävirasto on käyttänyt kohtuullisena tuottoprosenttina 8,3. Viestintäviraston määrittämä Elisan sitoutuneen pääoman tuoton määrä on [ ] euroa. Matkaviestinverkon käyttökustannukset muodostuvat verkon käytöstä ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista. Yleiskustannukset muodostuvat esimerkiksi teleyrityksen tukitoiminnoista, kuten talous-, henkilöstö-, tieto- ja materiaalihallinnosta, aiheutuvista kustannuksista. Käyttö- ja yleiskustannusten arviointi perustuu historiallisiin kirjanpidon kustannuksiin (Historical Cost Accounting). Elisa on rajannut käyttökustannuksensa siten, että mukana on vain verkko-operaattorin kustannuksia. Käyttökustannukset Elisa on määritellyt hakemalla tuote- ja asiakkuuskannattavuuslaskelmasta mobiilipalvelujen tuoteryhmän kulut, jotka sisältävät Elisan Tuotanto-yksikössä kohdennetut matkaviestinverkon käyttökulut. Tästä on kuitenkin poistettu vielä IT-käyttökustannukset, jotka kohdennetaan erikseen järjestelmätasoisesti. Käyttökustannukset sisältävät muun muassa mastopaikkavuokria, henkilöstökuluja, energiakuluja, vuokrayhteyksiä ja taa- 6 Viestintävirasto 5.5.2014. Kohtuullinen sitoutuneen pääoman tuotto kiinteässä televerkkotoiminnassa, matkaviestinverkkotoiminnassa ja digitaalisten televisiolähetyspalvelujen toiminnassa (diaarinumero 13/962/2014). https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/ohjeettulkinnatsuosituksetjaselvitykset/ohjeidentulkintojensuositustenj aselvitystenasiakirjat/kohtuullinensitoutuneenpaaomantuottokiinteassateleverkkotoiminnassamatkaviestinverkkotoiminnassajadigitaalisten televisiolahetyspalvelujentoiminnassa_2.html Tässä laskelmassa on käytetty kohtuullisen sitoutuneen pääoman tuottona 5.5.2014 julkaistuja tuottoprosentteja. Viestintäviraston uusin kohtuullisen sitoutuneen pääoman tuottoprosenttien päivitys on julkaistu 4.5.2015.
10 (14) 2.6 Kustannukset yhteensä 2.7 Palveluiden volyymit juusmaksuja. Elisan matkaviestinverkolle kohdistamat käyttökustannukset ovat [ ] euroa ajanjaksolta 1.1. 31.12.2013. Yleiskustannuksina Elisa on ilmoittanut IT-kuluja ja tukitoimintojen kuluja. Elisan matkaviestinverkolle kohdistamat yleiskustannukset ovat [ ] euroa ajanjaksolta 1.1. 31.12.2013. Viestintävirasto on varmistanut, että Elisan käyttö- tai yleiskustannukset eivät sisällä palveluoperaattorin kustannuksia. Viestintävirasto ei ole havainnut huomautettavaa Elisan tavassa määrittää matkaviestinverkon käyttö- ja yleiskustannukset. Viestintävirasto on siten hyväksynyt Elisan käyttökustannuksiksi [ ] euroa ja yleiskustannuksiksi [ ] euroa. Elisan virastolle toimittaman laskelman mukaiset matkaviestinverkon vuosittaiset kokonaiskustannukset ovat [ ] euroa. Viestintäviraston arvioinnin lopputuloksena määrittämät Elisan matkaviestinverkon vuosittaiset kokonaiskustannukset ovat [ ] euroa. Elisan matkaviestinverkon palveluiden volyymit vuonna 2013 olivat yrityksen mukaan seuraavat: liikennelaji Nouseva liikenne Laskeva liikenne Verkon sisäinen liikenne Nouseva SMS Laskeva SMS Sisäinen SMS Pakettidataliikenne liikennemäärä [ ] miljoonaa minuuttia [ ] miljoonaa minuuttia [ ] miljoonaa minuuttia [ ] miljoonaa viestiä [ ] miljoonaa viestiä [ ] miljoonaa viestiä [ ] teratavua 2.8 Kustannusten kohdentaminen Viestintävirasto ei ole havainnut huomautettavaa Elisan tavassa määrittää matkaviestinverkon palveluiden volyymit. Viestintävirasto on siten hyväksynyt Elisan ilmoittamat palveluiden liikennevolyymit. Viestintäviraston käyttämässä laskentatavassa matkaviestinverkkoyritykselle aiheutuneet kustannukset kohdennetaan aiheuttamisperiaatteen mukaan palveluille (puheliikenne, SMS-liikenne ja pakettidataliikenne). Kustannukset kohdistetaan kahdessa vaiheessa; aluksi kustannukset kohdistetaan yrityksen määrittelemien kohdentamisavainten avulla matkaviestinverkon osille ja sen jälkeen kustannukset kohdistetaan verkon liikennemäärien sekä käytön ja kuormittavuuden mukaan palveluille. Kustannuskohdistusten jälkeen saadaan arvio yrityksen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen palvelun yksikkökustannuksesta.
11 (14) 2.9 Datan muuntokerroin Elisa on määritellyt verkon osien kustannusten kohdentamisessa käytettävät kohdentamisavaimet siten, että matkaviestinverkon osan kustannukset on kohdennettu [ ] %:n osuudella verkon osalle itselleen. Matkaviestinverkon yhteiset kustannukset Elisa on kohdistanut muulle verkon käyttöomaisuudelle. Viestintävirasto ei ole havainnut huomautettavaa Elisan tavassa kohdentaa matkaviestinverkon kustannukset. Viestintävirasto on siten hyväksynyt Elisan ilmoittamat kustannusten kohdentamisavaimet. Viestintävirasto käyttää kaikille matkaviestinverkkoyrityksille samoja painokertoimia sekä muunto- ja kuormituskertoimia lukuun ottamatta datan muuntokerrointa, joka on yrityskohtainen. Datan muuntokertoimet määritetään yritysten toimittamien tietojen pohjalta perustuen palveluiden volyymeihin ja niiden jakautumiseen eri teknologioiden välillä. Muunto- ja kuormituskertoimet muuntavat puheen ja datan yhteismitalliseksi yksiköksi ottaen huomioon palveluiden aiheuttaman verkon kuormituksen. Datan muuntokerroin on yksi laskelmassa käytettävistä syöttötiedoista. Elisan toimittamassa datan muuntokertoimen laskelmassa yritys on käyttänyt SMS-liikennevolyyminä [ ] miljoonaa viestiä, puheliikennevolyyminä [ ] miljoonaa minuuttia ja dataliikennevolyyminä [ ] teratavua. SMS-liikenne jakautuu Elisan mukaan siten, että 2G-verkoissa SMS-liikenteestä on [ ] % ja 3G-verkoissa [ ] %. Puheliikennevolyymi jakautuu yrityksen mukaan siten, että 2G-verkoissa liikenteestä on [ ] % ja 3G-verkoissa [ ] %. Dataliikenteestä 2G-verkoissa on yrityksen mukaan [ ] % ja 3G-verkoissa [ ] % ja 4G-verkoissa [ ] %. Viestintävirasto ei ole havainnut huomautettavaa Elisan tavassa määrittää matkaviestinverkon datan muuntokerroin. Viestintävirasto on siten hyväksynyt Elisan toimittaman laskelman mukaisen datan muuntokertoimen [ ]. 2.10 Elisan matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen palvelun yksikkökustannus Elisan matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen kustannus on yrityksen toimittaman laskelman mukaan [ ] senttiä minuutilta. Viestintäviraston edellä kuvatun arvioinnin ja laskelman perusteella Elisan matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen yksikkökustannus on [ ] senttiä minuutilta.
12 (14) 3. Enimmäishinnan tason määrittäminen Viestintävirasto on määrittänyt laskevan puheliikenteen palvelun enimmäishinnan laskemalla liikennemäärillä painotetun keskiarvon enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen teleyritysten ilmoittamien kustannustietojen ja Viestintäviraston arvioimien kustannusperusteiden avulla. Liikennemäärien käyttö yksikkökustannusten painotuksessa kuvaa aiheutuneiden kustannusten jakautumista eri yritysten kesken. Enimmäishinnan tason laskemisessa käytetyt painokertoimet on laskettu käyttäen enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten vuoden 2013 laskevan puheliikenteen määriä. Kaikkien yritysten laskevan puheliikenteen määrät on laskettu yhteen, jonka jälkeen yritysten painokertoimet on saatu jakamalla kunkin yrityksen laskevan puheliikenteen määrä kaikkien yritysten yhteenlasketulla laskevan puheliikenteen määrällä. Kaikkien yritysten painokerrointen summa on 100 %. Elisan yksikkökustannuksen painokerroin enimmäishinnan laskemisessa on [ ] %, joka vastaa yrityksen osuutta kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten yhteenlasketusta laskevan puheliikenteen määrästä. Viraston laskelman mukainen Elisan yksikkökustannus [ ] senttiä minuutilta on painotettu kyseisellä kertoimella. Viestintävirasto on määrittänyt DNA:n ja TeliaSoneran yksikkökustannuksen samalla tavoin ja vastaavia arviointitapoja noudattaen. Näin on päästy laskevan puheliikenteen painotettuun enimmäishintaan, joka on 1,25 senttiä minuutilta. Kuva 3 havainnollistaa matkaviestinverkkoyritysten laskevan puheliikenteen yksikkökustannusten ja keskikustannuksen laskentaa.
13 (14) DNA Datan muuntokerroin Elisa Datan muuntokerroin TSF Datan muuntokerroin Yrityskohtaisten tietojen kerääminen - Matkaviestinverkon parametrit - Palveluiden volyymit - Liikenteen jakauma verkkoteknologioittain DNA Laskelma DNA Laskevan puheliikenteen yksikkökustannus Elisa Laskelma Elisa Laskevan puheliikenteen yksikkökustannus TSF Laskelma TSF Laskevan puheliikenteen yksikkökustannus Yrityskohtaisten tietojen kerääminen ja laskevan puheliikenteen yksikkökustannuksen laskenta - Käyttö- ja yleiskustannukset - Jälleenhankintahinta - Sitoutuneen pääoman tuotto - Poistot - Palveluiden volyymit - Matkaviestinverkon osat - Matkaviestinverkon osien käyttö ja kuormitus - Kustannusten kohdistaminen verkon osille ja palveluille # $%& # '()*+ #,-. DNA Laskevan puheliikenteen volyymi Yrityskohtaisten painokertoimien laskenta Elisa Laskevan puheliikenteen volyymi TSF Laskevan puheliikenteen volyymi Yrityskohtaisten painokertoimien laskenta DNA Painokerroin / $%& Elisa Painokerroin / '()*+ TSF Painokerroin /,-. Painotetun keskikustannuksen laskenta 0!!! = # $%& / $%& +# '()*+ / '()*+ +#,-. /,-. Painotetun keskikustannuksen laskenta missä # 2 = 3 ö!! / 2 = 3 Kuva 3. Matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen yksikkökustannusten ja keskikustannuksen laskenta Viestintäviraston näkemyksen mukaan liikennemäärillä painotetun keskikustannuksen määrittäminen on kohtuullinen tapa asettaa enimmäishinnan taso yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla. Tällöin enimmäishinta voidaan määrittää kaikkien kyseisillä markkinoilla samassa tilanteessa olevien teleyritysten aiheutuneet kustannukset ja toiminnan tehokkuus huomioon ottaen. Viestintävirasto katsoo, ettei enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettavien teleyritysten toimintaolosuhteissa ole merkittäviä eroja, sillä kaikki enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetut teleyritykset toimivat valtakunnallisesti. Yritysten peittoalueet tai koot eivät eroa nyt kyseessä olevien markkinoiden osalta toisistaan niin merkittävästi, että yksikkökustannusten erot olisivat perusteltavissa eroilla toimintaolosuhteissa. Tämän vuoksi Viestintävirasto katsoo, että liikennemäärillä painotettu
14 (14) teleyritysten aiheutuneiden kustannusten keskiarvo ottaa huomioon tehokkaan toimijan kustannusten tason kyseisillä markkinoilla. Enimmäishinnan tason määrittäminen tällä tavoin on Viestintäviraston näkemyksen mukaan kohtuullista ottaen huomioon kilpailun edistämispäämäärä sekä viestintäpalvelujen käyttäjille koituvat hyödyt. Tällaisia hyötyjä ovat erityisesti hinnoittelun ennakoitavuus ja tukkuhintojen alenemisesta aiheutuvat kustannussäästöt. Viestintäviraston arvioima Elisan yksikkökustannus on asetettavaa enimmäishintaa [ ] 4 Salassapito Liite sisältää viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 :n 1 momentin 20 kohdan perusteella salassa pidettävää tietoa. Salassa pidettävät kohdat on merkitty päätökseen hakasulkein [ ].