Kairinnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa sekä toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Halsua ja Kokkola

Etelä-Suomi Päätös Nro 19/2010/3 Dnro ESAVI/126/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.5.2010 ASIA HAKIJA Kairinnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa sekä toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Halsua ja Kokkola Vapo Oy HAKEMUS MERKINTÄ Vapo Oy on 31.12.2008 Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt Kairinnevan 638,5 ha:n suuruisen turvetuotantoalueen voimassa olevan ympäristöluvan määräysten tarkistamista ja ympäristölupaa uuden 83,3 ha:n suuruisen alueen turvetuotantoon Halsuan kunnassa ja Kokkolan kaupungissa. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta hakemuksen tarkoittamille uusille tuotantoalueille. Ympäristölupavirastot on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyvät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Asian käsittelyä on jatkanut Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Länsi-Suomen vesioikeus on 18.12.1991 antamallaan päätöksellä nro 90/1991/2 myöntänyt Vapo Oy:lle luvan enintään 699 ha:n suuruisen Kairinnevan turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamiseen Venetjokeen ja ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14 PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi

Uudenniitunojaan Halsuan kunnassa. Vesiylioikeus on 17.6.1993 antamallaan päätöksellä nro 122/1993 kumonnut vesioikeuden päätöksen siltä osin kuin tuotantopinta-alaa oli rajoitettu ja asetettu vesistöön joutuvan fosforin ja typen osalta kuormitusrajat. Korkein hallinto-oikeus on pysyttänyt vesiylioikeuden päätöksen 29.12.1994 antamallaan päätöksellä. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 11.4.2000 antamallaan päätöksellä nro 20/2000/2 tarkistanut edellä mainitussa vesioikeuden päätöksessä nro 90/1991/2 myönnetyn kuivatusvesien johtamisluvan määräykset. Vaasan hallinto-oikeus on 1.12.2000 antamallaan päätöksellä nro 00/0068/4 muuttanut ympäristölupaviraston päätöstä ja poistanut sen lupamääräyksestä 1) toisen kappaleen, jossa fosforille, typelle ja kiintoaineelle on asetettu päästörajat. Voimassa olevien lupamääräysten mukaan turvetuotantoa saadaan harjoittaa enintään 563,3 ha:n suuruisella Venetjokeen laskevalla alueella ja 121,8 ha:n suuruisella Uudenniitunojaan laskevalla alueella. Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava alapuolisiin laskuojiin sarkaoja-altaiden ja laskeutusaltaiden kautta. Laskeutusaltaat on varustettava virtaamaa säätävällä putkipadolla. Tämän lisäksi luvan saajan on tehostettava vesiensuojelua ottamalla käyttöön mahdollisimman tehokas vesienkäsittelymenetelmä tai -menetelmät. Tehostetut toimenpiteet on toteutettava siten, kuin se kullakin tuotantoalueen osalla on teknis-taloudellisesti tarkoituksenmukaisinta. Luvan haltijan oli viimeistään 31.12.2008 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus luvan määräysten tarkistamiseksi. Vapo Oy:n hallussa olevan alueen kokonaispinta-ala on 747,6 ha, josta 188,7 ha on vuokrattua ja 558,9 ha hakijan omistamaa aluetta. Lisäksi hakija on tehnyt maanomistajien kanssa tiesopimuksia. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan mukaan aluetta koskee suunnittelumääräys III, jonka mukaan turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Hankealue sijaitsee Keski-Pohjanmaan maakunnan alueella. Keski- Pohjanmaan maakuntakaavan 2. vaihekaava on vahvistettu valtioneuvostossa 29.11.2007. Maakuntakaavassa hankealue on merkitty turvetuotantoalueeksi kaavamerkillä Kairineva EO1 74_1. Pääosa Kairinnevasta sijaitsee maakuntakaavan mukaan ns. toisella turvetuotantovyöhykkeellä (tv-2), jossa turvetuotannon suunnittelun lähtökohtana voi olla myös turvetuotannon vesistölle aiheuttaman kokonaiskuormituksen lisääntyminen. Kairinnevan pohjoisosat sijaitsevat ns. kolmannella vyöhykkeellä, jossa kokonaiskuormituksen taso ei saa nousta nykyisestä. 2

3 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Kairinnevan turvetuotantoalue muodostuu nyt 21 lohkosta (1-21) ja aumaalueista, joiden yhteenlaskettu tuotantoala on noin 596,4 ha. Hankkeen tarkoituksena on jatkaa Kairinnevan turvetuotantoa auma-alueet mukaan lukien 638,5 hehtaarin alalla, mihin sisältyy suunnitelma valmistella uutta tuotantopinta-alaa yhteensä 83,3 ha lohkoille 6, 10, 22, 23 ja 24. Lohkot 22, 23 ja 24 ovat uusia. Samalla osa vanhoista tuotantoalueista (37,2 ha) lohkoilla 1 ja 9 muutetaan kosteikkoaltaiksi. Lohkoilla 6, 10, 22, 23 ja 24 toteutettava kuntoonpanovaihe on maanrakennustyötä, joka aloitetaan tiestön rakentamisella ja puuston poistolla. Työt tehdään seuraavassa järjestyksessä: eristysojat ja paloaltaat, vesiensuojelurakenteet, lasku- ja kokoojaojat ja reuna- ja sarkaojat. Sarkaojitus tehdään 20 m välein. Sarkojen pintakerros puuaineksineen jyrsitään, asennetaan päisteputket ja sarkaojapidättimet sekä kaivetaan sarkaojien lietesyvennykset. Viimeksi sarat muotoillaan kunnostusruuvilla tuotantokuntoon, kunnostetaan sarkaojat (tarvittaessa) ja rakennetaan aumapaikat. Tarpeettoman kuormituksen välttämiseksi työt pyritään tekemään mahdollisimman vähävetisinä aikoina. Routakerrosta hyödynnetään suon vetisimpien osien kuntoonpanossa. Tuotanto on jyrsinpolttoturvetta hakumenetelmällä, mekaanisilla kokoojavaunuilla ja imuvaunuilla mahdollisesti alkuvuosina myös ympäristöturvetta. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin 250 000 m 3 päätuotetta jyrsinpolttoturve. Energiaturpeen käyttöpaikkoja ovat pääasiassa Kokkolan ja Pietarsaaren voimalaitokset. Ympäristöturve menee lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen samoin kuin palaturvekin lähiympäristön palaturveasiakkaille. Toiminta, joka käsittää kuntoonpano-, tuotanto- ja jälkihoitovaiheen, aloitetaan ympäristöluvan täytäntöönpanokelpoiseksi tulemisen jälkeen. Kuntoonpanovaihe kestää 1-3 ja tuotantovaihe 15-25 vuotta viimeksi mainittu päättyen noin vuonna 2035. Tämän jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen ja sitä seuraavaan uuteen käyttömuotoon, alueen maanomistajille palauttamisen jälkeen. Viimeksi mainitusta päättävät maanomistajat. Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön Kairinnevan tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan 476,4 ha:n alalta voimassaolevan luvan mukaisesti laskeutusaltaiden kautta lyhyillä laskuojilla eteläpäässä Venetjokea pitkin Halsuanjärveen ja 120,0 ha:n alalta luoteispäästä Uudenniitunojaan ja edelleen Ullavanjärveen. Vesien puhdis-

tusmenetelminä käytetään sarkaoja-altaita, päisteputkipidättimiä ja laskeutusaltaita (16 kpl). Kaikki laskeutusaltaat on varustettu pintapuomeilla. Hakemuksen ja sen täydennyksen mukaan Venetjokeen laskevalla tuotantoalueen osalla vesiensuojelutasoa tehostetaan rakentamalla alueelle kaksi kosteikkoallasta, kolme uutta laskeutusallasta ja kaksi virtaamaa säätävää patoa. Kosteikkoallas 1 perustetaan kaivamalla ja pengertämällä tuotannosta poistuvalle alueelle lohkolle 1. Altaan kokonaisvaluma-alue on 537 ha. Altaan pinta-ala on 28,5 ha eli 5,3 % kokonaisvaluma-alueesta. Vedet johdetaan altaan eteläpäähän ympärivuotisesti pumppaamalla ja ne poistuvat altaan pohjoisreunasta laskuojaan 1. Kosteikkoallas 2 perustetaan kaivamalla ja pengertämällä tuotannosta poistuvalle alueelle lohkolle 9. Altaan kokonaisvaluma-alue on 142,8 ha, josta tuotantokelpoista alaa on 81,3 ha. Altaan pinta-ala on 8,7 ha eli 6,1 % kokonaisvaluma-alueesta. Vesi johdetaan kosteikolle kolmen uuden laskeutusaltaan (LA 17, 18 ja 19) kautta painovoimaisesti ja ympärivuotisesti. Altaasta vesi purkautuu laskuojaan 3. Hankealueen Uudenniitynojaan laskevalle osalle perustetaan kaksi pintavalutuskenttää sekä yksi uusi laskeutusallas. Pintavalutuskenttä 2 perustetaan kaivamalla ja pengertämällä luonnontilaiselle suoalueelle laskuojan 4 länsipuolelle. Pintavalutuskentän kokonaisvaluma-alue on 68,4 ha, josta tuotantokelpoista alaa on 54,4 ha (osittain lohko 22 ja lohko 23). Kentän pinta-ala on 2,8 ha eli 4,1 % kokonaisvalumaalueesta ja vesien keskimääräinen valuntamatka on 100-150m. Vedet johdetaan kentälle painovoimaisesti ja ympärivuotisesti. Pintavalutuskenttä 3 perustetaan kaivamalla ja pengertämällä luonnontilaiselle suoalueelle laskuojan 4 itäpuolelle. Pintavalutuskentän kokonaisvaluma-alue on 187,8 ha, josta tuotantokelpoista alaa on 158,9 ha (lohkot 14 ja 22 osittain sekä lohkot 15-20). Kentän pinta-ala on 11,7 ha eli 6,2 % kokonaisvaluma-alueesta ja vesien keskimääräinen valuntamatka on noin 400 m. Vedet johdetaan kentälle pumppaamalla ympärivuotisesti. Kairinnevan tuotantokelpoisen alan (596,4 ha) vesistökuormitus on nykyisellään vesistöittäin seuraava: 4 Vesistö Ala Brutto Netto ha kiintoa. kok.p kok.n kiintoa. kok.p kok.n kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Laskuojat 1+3 - Venetjoki 476,4 48 166 158 5 043 43 472 117 4 000 Laskuoja 4 - Uudenniitynoja 120,0 12 132 39,8 1 270 10 950 29,3 1 007 Vesiensuojelun tehostamisen jälkeen Kairinnevan vesistökuormitus eri vesistöihin, kun koko hankealue on tuotantovaiheessa, on arvioitu seuraavaksi:

5 Vesistö / Tuotantovaihe Ala Brutto Netto ha kiintoa. kok.p kok.n kiintoa. kok.p kok.n kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Laskuojat 1+3 - Venetjoki Tuotannossa 425,2 21 495 84,7 3 376 19 413 62,4 2 677 Laskuoja 4 - Uudenniitynoja Tuotannossa 213,3 10 783 42,5 1 693 9 732 31,3 1 342 Yhteensä 638,5 32 278 127,2 5 069 29 145 93,7 4 019 Pöly, melu ja liikenne Varastointi ja jätteet Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Keräily, aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat maaston muodot ja suojaavan puuston esiintyminen. Tutkimustulosten sekä laskeumamittausten perusteella tuotannon pölyämisen aiheuttama viihtyvyyshaitta ulottuu avoimessa maastossa noin 500 m etäisyydelle. Turvetuotannon aiheuttama melu ja tärinä ovat peräisin työkoneista ja raskaista kulkuneuvoista. Tuotantopäiviä on vuodessa noin 30-50. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Turvetuotannon aiheuttama meluhaitta on yleensä hyvin paikallinen ja vastaa maataloudesta aiheutuvaa konemelua. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (lokahuhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toimitus (300 000 m 3 ) vastaa noin 2400 rekan ajosuoritetta. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Toimitus tapahtuu hankealueelta länteen päin lähtevää yksityistietä tietä pitkin yhdystielle 7511 ja edelleen valtatien 63 kautta asiakkaille Kokkolaan ja Pietarsaareen. Tuotannossa syntyy jäteöljyjä 1 900 l, kiinteää öljyjätettä 300 kg, akkuja 100 kg, sekajätettä 10 m 3, aumamuovia 16 tonnia ja rautaromua 1 300 kg. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Urakoitsija säilyttää polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja

valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on 3 000-5 000 l. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin 280 000 l. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle 15 000 l. Säiliöitä täydennetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 1 900 l sekä muita voiteluaineita noin 400 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin 16,0 t. Hakemuksen liitteenä olevassa kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Kairinnevan kuntoonpano turvetuotantoa varten aloitettiin vuonna 1977 ja tuotanto alueella alkoi 140 ha:n alueella vuonna 1980. Tuotantopinta-ala oli suurimmillaan vuosina 1998-2003, jolloin tuotantokunnossa oli koko voimassa olevan ympäristöluvan mukainen ala eli 685 ha. Tämän lupahakemuksen jättöhetkellä Kairinnevan tuotantokunnossa oleva ala on 563,0 ha ja tuotannosta on poistunut noin 90 ha. Osa tuotannosta poistuneesta alueesta (21,5 ha) on otettu ruokohelpiviljelykseen ja loput ovat tuotannon tukialueina. Auma-alueita on 33,4 ha. Vanhojen tuotantokenttien keskellä on vielä noin 83 ha hakijan omistuksessa olevia suoalueita, jotka eivät sisälly voimassa olevaan ympäristölupaan eikä niitä ole valmisteltu tuotantoa varten. Tämä lupaehtojen tarkistamishakemus sisältää myös kyseisten uusien alueiden valmistelun ja tuotantoon oton. 6 Asutus ja maankäyttö Hankealueen lähimaasto on valtaosin suoperäistä ja ojitettua metsätalousmaata, jota rikkovat pienet kivennäismaasaarekkeet. Lähimmät vesistöt ovat hankealueen itäpuolella, lähimmillään noin 100 m:n päässä oleva Venetjoen tekojärvi sekä noin 650 m hankealueen lounaispuolella oleva pienempi Lovelampi. Hankealueen ympäristössä on metsäautoteitä, joihin työmaateiltä on yhteydet. Raskas liikenne (rekat yms.) kulkee pääsääntöisesti hankealueelle lännestä tulevaa tietä pitkin. Tien varressa ei ole asutusta. Kevyt liikenne käyttää myös etelästä tulevaa maantietä nro 8118. Tämän tien varressa on asutusta ja joitakin peltoalueita. Kairinnevan kaakkoispuolella, alle 500 metrin etäisyydellä nykyisestä tuotantoalueesta, sijaitsee kolme rakennettua kiinteistöä. Kiinteistöt sijaitsevat hankealueen kaakkoispuolella rajoittuen joko Venetjokeen (2 kpl) tai Venetjoen tekojärveen (1 kpl). Hankealueen ja ao. kiinteistöjen välissä on

metsä- ja pelto-ojitusta, maantie reunaojineen sekä kahden kiinteistön kohdalla Venetjoen perattu jokiuoma. Lähimpään tuotantoalueen reunaan on matkaa 250-450 m kiinteistöstä riippuen ja tuotanto etääntyy asutuksesta vähitellen turpeen loppumisen myötä. Hakija rajoittaa hakemuksessaan pölyämistä aiheuttavia toimintoja lohkon 11 eteläreunassa, kun tuuli puhaltaa tuotantoalueelta asutukseen. Melulle asetetut päivä- ja yöaikaiset ohjearvot eivät tule ylittymään eikä hakija ole tämän vuoksi katsonut tarpeelliseksi rajoittaa toimintaa. Turvetuotannon jatkaminen nykyisin käytössä olevilla alueilla ei aiheuta muutoksia maisemaan. Suunniteltujen lisäalueiden (83,3 ha) kunnostaminen turvetuotantoon muuttaa kyseiset alueet avoimiksi tuotantokentiksi, mutta niiden osuus ja sijainti huomioon ottaen alueen maankäytössä ei tapahdu olennaista muutosta. Kaiken kaikkiaan seuraavien 10 vuoden kuluttua turvetuotannosta arvioidaan poistuvan noin 290 ha tuotantoalaa. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole yleisiä ulkoilu- tai virkistysalueita, joihin hankkeella olisi vaikutusta. Alueelle kaivetut ja kaivettavat ojat sekä altaat ja erityisesti kosteikot lisäävät vesilintujen pesimismahdollisuuksia. Kunnostus- ja tuotantotoiminnan aikana metsästys estyy. Tuotantokauden ulkopuolella se on mahdollista. Toiminta ei vaikeuta alueen paikallista elinkeinotoimintaa, joka perustuu suurelta osin maa- ja metsätalouteen. Kairinnevan turvetuotanto ja siihen liittyvä kuljetus työllistävät urakoitsijoita välittömästi noin 40 henkilöä ja välillisesti noin 50 henkilöä vuositasolla. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Hankealuetta lähin suojelualue on Kotkanneva ja Pikku Koppelon metsät (FI 1000034) -niminen Natura 2000 -verkostoon kuuluva suojelualue Venetjoen tekojärven itäpuolella, lähimmillään noin 3,5 km:n etäisyydellä hankealueen reunasta. Hankealueen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelullisesti arvokkaita tai suojeltuja kohteita, eikä kalataloudellisesti arvokkaita pienvesiä. Lähimmät luokitellut pohjavesialueet Liedes ja Isoharju A+B sijaitsevat lähimmillään noin 3 km hankealueen lounaispuolella. Pohjavesialueet ovat osa luode-kaakkoissuuntaista pitkittäisharjua. Muodostuman rakenne on veden saannin kannalta hyvä ja ao. alueet kuuluvat alueluokkaan I. Hankealueen ja pohjavesialueiden keskinäisen etäisyyden vuoksi hankkeella ei ole vaikutuksia ao. pohjavesialueisiin. Hankealueen läheisyydessä alle 500 metrin etäisyydellä nykyisestä tuotantoalueen reunasta on kolme rakennettua kiinteistöä. Hakija on arvioinut, ettei turvetuotannon kuivatuksella ole vaikutusta lähikiinteistöjen kaivojen 7

antoisuuteen tai niiden veden laatuun. Hakijalle ei ole toiminnan aikana esitetty kaivoja koskevia valituksia. 8 Vesistö Kairinnevan nykyisestä turvetuotantoalueesta (596,4 ha) pääosa eli 476,4 ha sijaitsee Venetjoen vesistöalueen (49.07) Venetjoen alaosan valumaalueella (49.071). Hankealueen luoteisosat, 120,0 ha, sijoittuvat Ullavanjoen vesistöalueen (49.05) Latonevan valuma-alueelle (49.057). Sekä Venetjoen alue, että Ullavanjoen alue kuuluvat Perhonjoen vesistöalueeseen (49). Venetjoki laskee Halsuanjärveen noin 14 km hankealueen alapuolella. Latonevanoja puolestaan laskee Hanhisalonjokeen ja edelleen Ullavanjärveen noin 10 km hankealueen alapuolella. Kairinnevan kuivatusvedet johdetaan turvetuotantoalueen eteläpäästä reittiä laskuoja Venetjoki Halsuanjärvi. Tuotantoalueen luoteisosasta (120,0 ha) kuivatusvedet johdetaan reittiä Uudenniitynoja Latonevanoja Hanhisalonjoki Ullavanjärvi. Venetjoen tekojärvi Venetjoen tekojärvi rakennettiin 1960-luvulla tulvasuojelun tarpeisiin. Tekojärvi rakennettiin pääosin kuivalle maalle. Samassa yhteydessä alapuolista Venetjokea perattiin ja porrastettiin myöhemmin pohjapadoin. Tekojärven suurin pinta-ala on 1780 ha, tilavuus 27,2 milj. m 3, maksimisyvyys 5,5 m ja keskisyvyys 1,5. Venetjoen tekojärvi on voimakkaasti säännöstelty vesistö, jossa veden pinnan talvialeneman suhde järven keskisyvyyteen sekä säännöstelyn mukainen vesipinta-alan muutos ovat suuria. Keskimäärin vesipinta laskee talvella noin 2,14 m, jolloin vesipinta-ala supistuu 70%. Säännöstelyväli on kaikkiaan 3,5 m. Venetjoen tekojärven veden laadulle on tyypillistä voimakas humuspitoisuus, alhainen ph-arvo, runsasravinteisuus ja talviaikainen happivaje. Ekologisen vedenlaatuluokituksen mukaan Venetjoen tekojärvi kuuluu ns. keinotekoisiin vesimuodostumiin. Ympäristöhallinnon arvio tekojärven ekologisesta luokasta on tyydyttävä. Venetjoki Venetjoki saa alkunsa Venetjoen tekojärvestä. Joen valuma-alueen koko on 337 km 2 ja pituus 14 km. Joen yläjuoksu on perattu 1960-luvulla Venetjoen tekojärven rakentamisen yhteydessä. Myöhemmin jokeen on rakennettu kolme pohjapatoa vedenkorkeuksia porrastamaan. Venetjoen keskivirtaama on 3,0 m 3 /s, ylivirtaama 43 m 3 /s ja alivirtaama 0,1 m 3 /s. Venetjoen veden laatu on hyvin samanlaista kuin yläpuolisen tekojärven veden laatu, eli humuspitoista ja ravinteikasta. Venetjoki luokitellaan voimakkaasti muutetuksi jokiuomaksi ja sen ekologisen tilan arvioidaan olevan tyydyttävä.

9 Halsuanjärvi Halsuanjärven suurin pinta-ala on 860 ha, tilavuus 14 milj. m 3, maksimisyvyys 3,5 m ja keskisyvyys 1,6 m. Halsuanjärven veden laatu on melko samanlaista kuin siihen laskevan Venetjoen veden laatu. Fosforia vedessä on kuitenkin enemmän johtuen mm. järveen kohdistuvasta maatalouden kuormituksesta sekä hajakuormituksesta. Ravinnepitoisuudet ja levätuotanto ovat reheville vesille tyypillisiä. Rehevyydestä johtuen järvessä esiintyy keväisin happivajetta. Hanhisalonjoki Ympäristöhallinnon Hertta-tietokantaan tallennetun yhden näytteenottokerran (22.5.2000) tulosten mukaan Hanhisalonjoen vesi oli voimakkaan humuspitoista ja runsasravinteista. Veden ph-arvo oli lähellä neutraalia. Ullavanjärvi Ullavanjärven pinta-ala on 15,5 km 2, keskisyvyys 1,0 m ja suurin syvyys 2,9 m. Järven tilavuus on 15,8 milj, m 3 ja teoreettinen viipymä 141 vuorokautta eli neljä ja puoli kuukautta. Ullavanjärven valuma-alue järven luusuassa on 140,72 km 2. Ullavanjärven vesi on lievästi hapanta, keskimäärin veden ph-luku on ollut 6,2. Happamimmillaan vesi on keväällä happamien valumavesien takia ja lähempänä neutraalia kesällä fotosynteesin ansioista. Veden väriarvot ovat jonkin verran kasvaneet viime vuosikymmeninä. Mitatut väriarvot ovat vaihdelleet 90 ja 400 mg Pt/l välillä. Ullavanjärven kalastoa ja kalastusta on selvitetty Ullavanjärven kunnostushankkeeseen liittyen. Selvityksen mukaan vuonna 1993 yleisin Ullavanjärvellä harjoitettu kalastustapa oli katiskapyynti, joka tapahtui keväällä ja kesällä. Katiskapyynnin kohteena oli hauki ja ahven. Talvella katiskapyynnillä saatiin kohtalaisesti madetta. Sivusaaliina saatiin pienehköjä lahnoja sekä särkiä. Verkkopyynti keskittyi sulan veden aikaan, lähinnä kevääseen. Keväällä verkoilla pyydettiin haukea. Talvella verkkokalastus oli veden vähyydestä johtuen lähes mahdotonta, joten pyynti tapahtui katiskoilla ja koukkukalastuksella. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Kairinnevan kuivatusvesien vaikutuksia Venetjokeen ja Halsuanjärveen on tarkkailtu säännöllisin näytteenotoin koko lupakauden ajan. Vaikka Kairinnevalta lähtevän veden laatu on ollut heikompaa kuin alapuolisen Venetjoen veden laatu, suuresta laimenemisesta johtuen vesistövaikutukset ovat olleet keskimäärin vähäisiä. Venetjoen tekojärven säännöstelystä johtuen juoksutuksissa on kuitenkin ollut normaalista poikkeavia vaihteluja. Juoksutusten ollessa minimissään, Kairinnevan vaikutus on näkynyt mm. typpipitoisuuksien ja humuspitoisuuden nousuna. Muissa virtaamatilanteissa vai-

kutukset ovat olleet vähäisiä. Halsuanjärveen ja sen alapuolisten vesialueiden veden laatuun Kairinnevan kuivatusvesien vaikutus on hyvin vähäinen. Vesiensuojelun tehostumisen myötä Kairinnevan vesistökuormitus alenee ja vaikutukset Venetjokeen ja Halsuanjärveen vähenevät entisestään. Uusien tuotantoalueiden valmistelun myötä turvetuotannon pinta-ala kasvaa Uudenniitynojan valuma-alueella noin 78 ha. Valmisteluvaiheessa vesistöön kohdistuva kiintoainekuormitus kasvaa nykyisestä 11 tonnista noin 13 tonniin, typpikuormitus 1000 kilosta 1800 kiloon ja fosforikuormitus 29 kilosta 43 kiloon. Valmisteluvaiheen jälkeen Uudenniitynojaan kohdistuva kuormitus on likimain sama kuin nykyisin. Kun hankkeesta aiheutuva kuormitus suhteutetaan vesistön keskivirtaamaan (Hanhisalonojan keskivirtaama laskussa Ullavanjärveen on noin 404 l/s) voidaan laskennallisesti osoittaa, että turvetuotannosta aiheutuva kuormitus kohottaa Ullavanjärveen laskevassa vesistössä kiintoainepitoisuutta nykyisin noin 1 mg/l, typpipitoisuutta noin 79 ug/l ja fosforipitoisuutta noin 2 ug/l. Hankkeen toteuttaminen ei aiheuttaisi juurikaan muutoksia nykytilanteeseen lyhytaikaista uusien tuotantolohkojen valmisteluvaihetta lukuun ottamatta, jolloin pitoisuudet hieman nousisivat. Hanhisalonjoen kokonaispitoisuuksiin verrattuna hankkeesta aiheutuvat lisäykset ovat vähäisiä eivätkä muuta vesistön luonnetta. 10 Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus. Hakemukseen on liitetty hakijan esitys käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaksi.

11 Korvaukset Kairinnevan lainvoimaisen lupapäätöksen mukaan luvan saajan on maksettava Halsuan kunnan Halsuan kylässä sijaitsevan tilan Kesäsaari RNo 11:27 omistajalle tilan virkistyskäytön vaikeutumisesta kuluneelta lupakaudelta 4000 mk. Edellä mainittu kiinteistö sijaitsee Venetjoen varressa noin viisi kilometriä hankealueen alapuolella. Hakija katsoo, että kuivatusvesien johtamisesta ei kosteikkoaltaisiin ja virtaaman säätöpatoihin perustuvan puhdistuksen käyttöönotosta alkaen aiheudu rantakiinteistöjen omistajille tai haltijoille korvattavaa virkistyskäyttöhaittaa. Hakija katsoo, että hankkeesta kalastolle ja kalastukselle aiheutuvat haitat voidaan jatkossa kompensoida 750 euron vuotuisella kalatalousmaksulla. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on toimittanut 2.4.2009 ympäristölupavirastoon selvitystä ojittamattoman, luonnontilan kaltaisen alueen luonnonarvoista sekä suunnitelman 18,4 ha:n suuruisen, hakemuksessa virtaamansäädöllä olevan alueen kuivatusvesien johtamisesta kosteikkoaltaalle 1. Hakemuksesta tiedottaminen Hakija on toimittanut 16.9.2009 ympäristölupavirastoon Kairinnevan suunniteltujen lisäalueiden ja niiden vaikutusalueiden luonnonarvoja koskevan selvityksen. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Halsuan kunnassa ja Kokkolan kaupungissa 8.10. 9.11.2009 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Halsuan kunnalta, Kokkolan kaupungilta ja Halsuan kunnan ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Halsuan kunnan terveydensuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että tuotantoalueen laajennusalueen (83 ha) kesällä 2009 tehdyt kasvillisuus- ja linnustoselvitykset on laadittu asianmukaisesti. Puutteena voidaan pitää sitä, ettei alueelta ole tehty perhoskartoitusta. Selvityksen perusteella 80 % tutkimusalueen pinta-alasta koostuu uhanalaisesta (VU) luontotyypistä lyhytkorsineva, suursaraneva ja lyhytkorsiräme. Ojittamaton osa on maisemallisesti luonnontilainen ja erämaan näköinen. Linnustoselvityksessä todettiin 24 pesivää paria yhdeksästä lintulajis-

ta. Alueellisesti uhanalaisia lajeja on kaksi, kaksi lintudirektiivin I lajia ja kaksi Suomen erityisvastuulajia. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on useita viittauksia luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Tavoitteiden mukaan uudet turvealueet tulee sijoittaa jo ojitetuille suoalueille. Ympäristökeskus on katsonut, ettei laajennusalueelle tule myöntää lupaa luonnonsuojelullisista syistä, ei myöskään toiminnan aloittamislupaa. Tuotannossa oleville alueille suunnitellut vesiensuojelutoimenpiteet voidaan toteuttaa hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Siirrettävät polttoainesäiliöt on pidettävä tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, ettei mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta pääse ojiin eikä maaperään. Tuotantoalueelta tulevat jätteet tulee toimittaa keräykseen kunnallisen jätehuoltomääräysten mukaisesti. Luvan saajan on tehtävä käyttö-, päästö-, vesistötarkkailut Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kosteikkoaltaiden puhdistustehoa tulee tarkkailla ainakin kolmen vuoden aikana, koska altaiden puhdistustehoista on vielä vähän tuloksia. Lupamääräyksillä on taattava vesiensuojelurakenteiden mitoittaminen turvaamaan alapuolisen vesistön kunto, kunnossapidon tiivis valvonta, kuormituksen tarkkailu sekä laskeutusaltaiden ja ojaston puhdistustyön valvonta niin, ettei kuormitus lisäänny. Hakijan tulee toimittaa ympäristökeskukselle sähköisesti (TYVI-palvelimen) kautta vuosiraportti tuotantotoiminnasta, tarkkailutiedoista ja poikkeustilanteista raportointivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten. Tuotantoalueen valumavedet tulee ohjata vesiensuojelurakenteiden kautta niin kauan kuin alueet ovat kasvipeitteisiä ja kuormituspotentiaalin voidaan katsoa vähentyneen. 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että ehdotuksessa Perhonjoen ja Kälviänjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmaksi vuoteen 2015 on Venetjoen, Halsuanjärven ja Ullavanjärven osalta asetettu tavoitteeksi nykyisen tilan nostaminen tyydyttävästä hyväksi. Ohjelmassa on turvetuotannon tavoitteeksi asetettu fosfori- ja typpikuormituksen leikkaaminen 50 %. TE-keskus on vaatinut, että ehdotus Perhonjoen ja Kälviänjoen vesienhoidon toimenpideohjelmaksi vuoteen 2015 huomioidaan lupaprosessissa. 12

TE-keskus on katsonut, että hakemuksessa esitetyt vesienpuhdistusmenetelmät edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa olevia ratkaisuja kyseessä olevalla tuotantoalalla ja, ettei Kairinnevan turvetuotanto yhdessä muun vesistöalueella tapahtuvan toiminnan kanssa aiheuta merkittävää ympäristön pilaantumista. TE-keskus on edellyttänyt, että toiminnalle asetetaan ympäristönsuojelulain 43 :n 1 ja 3 momenttien tarkoittamat päästöraja-arvot. Toiminta uusilla alueilla voidaan aloittaa ennen ympäristölupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Lupamääräyksin tulee varmistaa, että lupahakemuksessa esitetyt vesienpuhdistusjärjestelmät ovat valmiina ja toiminnassa ennen alueen kuntoonpanon aloittamista. Luvan saaja tulee määrätä tarkkailemaan kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on vuosittain maksettava 3 800 euron kalatalousmaksu, joka vastaa noin 6,0 /ha, mikä vastaa ympäristölupavirastojen vuoden 2009 lupakäytännön mukaisten turvetuotannolle asetettuja kalatalousmaksuja. 3) Halsuan kunta on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksesta eikä myöskään toiminnan aloittamisesta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Määrättävissä maksuissa olisi kuitenkin huomioitava alueen muille yrittäjille määrättyjen maksujen taso, esim. kalatalousmaksun tulisi olla vähintään 3 500 vuodessa. Vesienkäsittelyjärjestelmien tarkkailuvelvoite tulee olla erityistarkkailun mukainen. 4) Halsuan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on todennut, että hakemuksessa esitetään tuotantoalueen keskellä sijaitsevan ojittamattoman suoalueen ottamista tuotantoalueeksi. Alueella esiintyy uhanalaisia suotyyppejä ja uhanalaista linnustoa. Alueella on voimassa yleiskaava, jossa myös uusi alue on merkitty nykyiseksi turpeenottoalueeksi (EO-1). Lautakunta on katsonut, että vesiensuojelumenetelmien tulee edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja muun muassa laskeutusaltaat ja sarkaojarakenteet tulee puhdistaa vuosittain. Tehtävistä kunnostustoimenpiteistä ja tarkkailusta tulee toimittaa tiedot vuosittain kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5) Tunkkarin kuntayhtymän johtava eläinlääkäri on todennut, ettei terveydensuojeluviranomaiselle ole tullut valituksia koskien turvetuotannosta johtuvaa pölyä tai melua. Alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ulkoilman hiukkasten PM10-pitoisuudet eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksen 711/2001 3 :ssä asetettuja raja-arvoja. Melutasot eivät saa ylittää ylittää valtioneuvoston päätöksessä 1992/993 säädettyjä melutason ohjearvoja, erityisesti 3 :n asutusten sisällä asetettuja ohjearvoja. Ympäristölupahakemuksen kuulemisessa tulee huomioida lähialueen asuinkiinteistöjen sekä vapaa-ajankiinteistöjen asukkaita. Turvetuotantoalueella syntyvien kuivatus- ym. vesien käsittelyssä tulee käyttää parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja turvetuotantoa tulee harjoittaa siten, että terveyshaittojen syntyminen mahdollisuuksien mukaan estyy. 6) Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on muun muassa todennut, että tuotantoluvan myöntäminen olisi maakuntakaavan 13

Muistutukset ja mielipiteet suunnittelumääräysten ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista, mutta edellyttää alueen pohjoisosan kuivatusvesien erittäin tehokasta käsittelyä. Kuivatusvesien käsittely tulee lupamääräyksissä määrätä niin tehokkaaksi, että kuormitus Ullavanjärveen Latonevanojan ja Hanhisalonjoen kautta laskevaan Uudenniitynojaan ei lisäänny. Päästöjä purkuvesistä tulee tarkkailla riittävästi ja luvanhaltija tulee velvoittaa tarvittaessa tehostamaan purkuvesien käsittelyä. Pöly- ja melupäästöjen osalta vaikutukset lähialueella tulevat lähivuosina kasvamaan, kun alueella aloittaa toimintansa Kalvinit Oy:n Keski- Pohjanmaan ilmeniittikaivoshanke. Turvetuotannon ilmapäästöjä tulisi tarkkailla Kokkolan ilmanlaadun yhteistarkkailuohjelmaan kuuluvassa kerran viidessä vuodessa toteutettavassa bioindikaattorinäytteenotossa alueelle sijoitettavilla näytealoilla. Kaivannaisjätteiden osalta kivet tulee upottaa toiminnasta poistuneille tuotantoalueille, eikä niitä saa jättää hallitsemattomasti ympäristöön. Lautakunta on katsonut, että ympäristöluvassa tulee olla lupamääräys, jossa polttonesteiden ja muiden öljytuotteiden varastointi velvoitetaan toteuttamaan siten, että varastointi ja polttonesteiden käyttö ei aiheuta haittaa ympäristölle tai terveydelle. Polttonestesäiliöt tulee varustaa suojaaltaalla ja katoksella, lukituksella ja ylitäytön estävällä järjestelmällä. Muut öljytuotteet tulee varastoida tiiviissä omissa astioissaan sisätiloissa. Varastojen läheisyyteen tulee varata riittävästi imeytysmateriaalia. Mahdollisen öljyvahingon sattuessa tulee siitä tehdä välittömästi ilmoitus Länsi-Suomen ympäristökeskukselle sekä Kokkolan kaupungin palo- ja pelastusviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan tulee tällöin myös välittömästi ryhtyä maaperän puhdistustoimenpiteisiin. 7) Halsuan kalastuskunta on vastustanut luvan myöntämistä uudelle tuotantoalalle Venetjoen kuormituksen vuoksi. Jokisuut tukkeutuvat ja juuri kunnostettu järvi on kasvamassa umpeen. Kalastuskunta on katsonut, että turvetuotannon haittoja on vähätelty ja on esittänyt vaatimuksenaan kalataloudellisesta haitasta vuosittain 3 000 euroa. 8) AA (Kitula, 74-402-2-350) on katsonut, ettei hakija ole selvittänyt, miten pölyäminen ja laskeumien kulkeutuminen vesistöihin on suunniteltu estettäväksi. Suotovesien lisääminen ei paranna Venetjoen sekä sen alapuolisten vesistöjen tilaa. AA:n mielestä nykyinen tuotantoalue on täysin riittävä. Mikäli lupa myönnetään, on haittojen korvaus oltava riittävä. 9) BB (Kesäsaari, 74-402-11-27) on vaatinut turpeennoston lopettamista tai vähentämistä tuntuvasti kunnes kuivatusvesien puhdistus saadaan kuntoon. Lisäksi hän on vaatinut haittojen korvaamista rahallisesti. BB on kertonut, että Kesäsaaren tila sijaitsee Venetjoen saaressa ja että turvetuotanto on pilannut joen veden, aiheuttanut kalakannan menetystä, vesis- 14

tön liettymistä ja rehevöitymistä, hajua, virkistyskäytön estymistä ja kiinteistön arvon alenemista. 15 Hakijan vastine Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija on vastineessaan viitannut poistumia korvaavan laajennusalueen luvan myöntämisen edellytysten osalta jäljempänä sanottuun. Hakijan käsityksen mukaan luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausunnosta hakija on todennut, ettei edellytyksiä asettaa toiminnalle päästöraja-arvot ole edelleenkään olemassa. Olosuhteet toiminnalle eivät ole aiemmasta muuttuneet. Hakija on paljoksunut vaaditun kalatalousmaksun määrää voimassa olevassa luvassa asetetun maksun rahallisen arvon perusteella ja sillä perusteella, että kuormitus pienentyy. Halsuan kunnan ja Halsuan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan vaatimuksista hakija on todennut, että sen esittämä kalatalousmaksu 750 /v on riittävä estämään kaiken aiheutuvan kalataloudellisen haitan. Luvan myöntämiselle ei ole olemassa luonnonsuojelulaista johtuvaa estettä. Suotyyppi ei ole suunnittelualueen uudellakaan osalla luonnonsuojelulain 29 :n nojalla rauhoitettu luontotyyppi. Alueelta ei ole tavattu rauhoitettuja eliölajeja tai lajien suojeltuja elinympäristöjä. Luvan epääminen alueen ojittamattomuuden perusteella olisi korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätösten 2005:27 ja 2006:7 vastaista. Toiminta-alueen fyysisestä muuttamisesta tavalla, joka vaikuttaa alueen luonnonarvoihin, maisemaan tai riistakantoihin aiheutuvat vaikutukset eivät ole seurausta ympäristönsuojelulaissa tarkoitetusta päästöstä aiheutuvasta ympäristön pilaantumisesta, eivätkä siten seurausta ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta. Näitä vaikutuksia ei voida ottaa huomioon ympäristöluvan edellytyksiä ratkaistaessa. Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnon johdosta hakija on todennut, että lausunnossa esitetyt vesiensuojeluun liittyvät näkökohdat ovat tulleet riittävällä tavalla huomioiduiksi hankkeen suunnittelussa. Kokkolan keskustan etäisyys huomioon ottaen hanke ei edellytä tarkkailua kaupungin alueella. Suurimmat kivet upotetaan tarvittaessa ja pienemmät siirretään syrjään. Kivien sijoittamisen osalta ei ole tarpeen asettaa lupamääräyksiä. Polttoaineiden osalta tavanomaiset määräykset ovat riittävät. Tunkkarin kuntayhtymän lausunnon johdosta hakija on katsonut, että vesiensuojeluun liittyvät näkökohdat ovat tulleet riittävällä tavalla huomioiduksi hankkeen suunnittelussa. Hakija on Halsuan kalastuskunnan muistutuksesta todennut, että Kairinneva on ns. vanha turvetyömaa, jolla poistuma tuotannosta (noin 137 ha) on mahdollista vain osaksi korvata alueeseen rajautuvien uusien suoaluei-

den käyttöönotolla, joita on noin 83 ha. Samalla kuivatusvesien puhdistusta tehostetaan, mikä tarkoittaa kokonaiskuormituksen pienentymistä nykyiseen tilanteeseen verrattuna, myös myönnettäessä ympäristölupa uusille osa-alueille. Kuivatusvesien johtamisesta aiheutuva kalataloudellinen haitta on estettävissä vuosittain yleistä kalatalousetua valvovalle viranomaiselle suoritettavalla kalatalousmaksulla. AA vaatimusten osalta hakija on todennut, että tuotantoalue sijoittuu etäälle Venetjoesta. Laskeutusaltaat on varustettu puomein, jotka estävät pinnassa kulkevan pölyn kulkeutumisen altaan läpi. Kuivatusvesien määrän ja puhdistustason sekä poistumia korvaavan tuotantoalan osalta hakija on viitannut edellä Halsuan kalastuskunnan vaatimuksista lausumaansa. Toiminnasta ei aiheudu sellaisia vesistövaikutuksia, jotka edellyttäisivät virkistyskäyttöhaittaa koskevien korvausvelvoitteiden asettamista. BB vaatimusten johdosta hakija on viitannut soveltuvin osin edellä AA ja Halsuan kalastuskunnan osalta lausumaansa. 16 Suunnitelman muutos ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Hakija on muuttanut vastineessaan 19.1.2010 suunnitelmaa lohkoille 1-8, osalle lohkosta 10, 11 ja 24 suunnitellun kosteikon aseman osalta. Alkuperäisessä, sittemmin muutetussa, suunnitelmassa kosteikkoallas 1, kooltaan 28,5 ha ja 5,3 % yläpuolisesta valuma-alueestaan, sijoittui lohkolle 1. Nyt kosteikko siirretään samankokoisena ja yläpuoliselta alueeltaan likimäärin samansuuruisena (537,4 ha) kuin alkuperäisessä hakemuksessa lohkoille 2 ja 3. Lohko 1 tulee nyt tuotantoon ja sen pinta-ala on 45,4 ha, koska sillä on turvetta. Lohkon vedet tulevat kosteikkopuhdistukseen. Lohkoilla 2 ja 3 tuotetaan jäljellä oleva turve kuluvan vuoden nostokauden aikana ja välittömästi sen jälkeen taikka sen yhteydessä ryhdytään kosteikon rakenteiden toteuttamiseen. Kosteikko rakennetaan siten, että se on käytössä vuoden 2011 nostokauden alussa. Siihen saakka em. lohkoilla on käytössä nykyiset vesienkäsittelyrakenteet. Suunnitelman muutoksen jälkeen tuotantoalueiden pinta-ala aumaalueineen on yhteensä 633,4 ha. Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Kairinnevan turvetuotantoon Halsuan kunnassa ja Kokkolan kaupungissa Perhonjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennyksen mukaisesti siten tarkennettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen

pinta-ala auma-alueineen on noin 633 ha, josta uutta tuotantoaluetta on noin 83 ha. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Lupamääräykset Päästöt vesiin Aluehallintovirasto hylkää luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen ja sen muutoksen mukaisesti suunnitelmassa esitettyjen vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojia pitkin Venetjokeen ja Uudenniitynojaan. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitekohdassa 7 olevien piirustusten "Kairinneva, Vesienkäsittelyn tehostaminen ja tuotantoalueet", mittakaava 1:12 000, päivätty 24.10.2008, Kairinnevan tuotantoalueen uusien tuotantolohkojen sijainti, mittakaava 1:10 000 sekä 19.1.2010 aluehallintovirastoon toimitetun piirustuksen Vesienkäsittelyn tehostaminen ja tuotantoalueet, mittakaava 1:6 000 mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien 2 ja 3 sekä kosteikkoaltaiden 1 ja 2 avulla ympärivuotisesti. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden, pintavalutuskenttien ja kosteikkoaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava 1.5.2011 mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Halsuan kunnan ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Uusien tuotantolohkojen 22-24 vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä ennen alueen kuntoonpanon aloittamista. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 17

Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Turpeeseen kaivetuista ojista poistettava liete saadaan läjittää tuotantoalueelle. Altaiden ja ojaston puhdistamisesta ja syventämisestä ei saa aiheutua vältettävissä olevia päästöjä vesistöön. 5. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo 22 7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo 22 7. 7. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Halsuan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on 18

ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaallisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Halsuan kunnan ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä tarkkailtava kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna alueen muiden kuormittajien kanssa. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vesistötarkkailun ja kalataloustarkkailun vuosiraportit on toimitettava Etelä- Pohjanmaan ja Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille sekä Halsuan kunnan ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Kalataloustarkkailun tulokset on lisäksi toimitettava Perhonjoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulos- 19

ten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 13. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 14. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 3 800 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesienkäsittelyn ohi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesienkäsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 20 Korvaukset Luvan saajan on maksettava Halsuan kunnan Halsuan kylässä sijaitsevan tilan Kesäsaari RN:o 11:27 omistajalle BB:lle vuosilta 2010-2011 Kairinnevan turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta Venetjokeen aiheutuvasta virkistyskäyttöhaitasta 200 euroa. Korvaus on maksettava viimeistään 30.6.2010. Ellei korvausta ole eräpäivänä maksettu, sille on eräpäi-