SALON PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI. Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke

Samankaltaiset tiedostot
SALON PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI. Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat

LÄNSI hankkeen pilotin seurantaraportti

LÄNSI hankkeen pilotin seurantaraportti

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke

SALON PILOTIN LOPPURAPORTTI LÄNSI Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ

Pohjois-Suomen päihdetyön kehittämisyksikkörakenne

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

NAANTALIN PILOTIN LOPPURAPORTTI LÄNSI 2013 Länsi Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

EURAJOEN PILOTIN LOPPURAPORTTI Länsi 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1

Vaasa Kimmo Mäkelä

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Sote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa Alustavia tuloksia kartoituksesta

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia

Muutoksen / strategian toimeenpano 1

TARKENNETTU PILOTOINTISUUNNITELMA LÄNSI Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke PILOTIN TOIMENPITEET

HOITOTYÖN STRATEGIA Työryhmä

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

Kuntani ehkäisevän päihdetyön ilon ja huolen aiheita. Ehkäisevän päihdetyön työkokous

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivitys vuosille

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

PORIN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

TURUN PILOTIN LOPPURAPORTTI LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

ETELÄ-LAPPI RYTMIÄ EHKÄISEVÄÄN PÄIHDETYÖHÖN - VUOSIKELLO SOPPAA, SAIPPUAA JA MIELEKÄSTÄ TEKEMISTÄ PÄIHTEETÖNTÄ PÄIVÄTOIMINTAA

KP LAPE Keski-Pohjanmaa lapsi- ja perhepalvelumaakunnaksi. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE / STM ja OKM

PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansalaisen sähköinen omahoitopolku

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kastehanke Lapissa ja Kainuussa

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa?

Sosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt

HYVINVOINTI HAKUSESSA RIIPPUVUUS RISKINÄ Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä

Joensuu. Anne Kejonen Ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Anne Kejonen, ylitarkastaja

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi Pirjo Nevalainen

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE

Mielenterveys- ja päihdetyön osaaminen ja koulutus

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillisen verkoston toiminta

Saara Lång Kehittämissuunnittelija Kokkolan kaupunki

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus

Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen

SOSIAALISEN VAHVISTAMISEN OSAAMISKESKUS. Anna Vilen & Mika Piipponen Hanko

Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen

KASTE-katsaus Pohjois-Suomen alueellinen johtoryhmä Oulu

Opinnoista töihin -teema Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opintojen nivelvaiheiden ja vastuiden maakunnallinen toimintamalli

Jorma Posio

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen

Pienet päihdepäivät Seinäjoki Tuula Kekki/Stakes

Pakka-toimintamalli käytännössä

Laki ehkäisevästä päihdetyöstä / Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma. Seinäjoki kuntayhdyshenkilöpäivä Irmeli Tamminen

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Pälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM

Johdatus teemaan. Ylilääkäri Arto Vehviläinen, STM. Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

SENIORIKASTE LAPIN TOIMINNALLINEN OSAKOKONAISUUS JOHTAJIEN TYÖKOKOUS Projektipäällikkö Leila Mukkala

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh

Pakkatoimintamalli. Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn PAKKA-TOIMINTAMALLI

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (5) Kaupunginhallitus Asia/ Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelma Loppuraportti

Kumppanuuksia. syventämässä. Missio. A-klinikkasäätiö Visio. missio ja visio

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Mielenterveystyön kehittäminen

Transkriptio:

SALON PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke 1.3.2010-30.9.2012 Katrin Seitz-Ylitalo 8.10.2012

2(5) SISÄLLYS: 1. JOHDANTO. 3 2. PILOTIN TAVOITTEET. 3 3. PILOTIN TOTEUTTAMINEN......3 4. KEHITTÄMISTYÖN TULOKSET JA ARVIOINTI.....4 5. POHDINTAA.....5

1. JOHDANTO 3(5) Salo lähti mukaan Länsi 2012 mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishankkeeseen tavoitteenaan vahvistaa ehkäisevää päihde- ja mielenterveystyötä, lisätä peruspalvelujen henkilökunnan mielenterveys- ja päihdetyön osaamista ja kehittää palvelujärjestelmää valtakunnallisten linjausten (Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015) mukaisesti eheämmäksi ja asiakaslähtöisemmäksi. Vuonna 2009 toteutettu kuntaliitos, sosiaali- ja terveystoimen yhdistyminen ja pitkäjännitteinen edeltävä kehittämistyö (mm. Salon seudun Mielenterveysstrategia 2007-2012) olivat lähtökohtina yhtenäisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman kokoamiselle. Salon kaupunki on hankeaikana (1.9.2010-30.9.2012) kohdannut merkittäviä taloudellisia haasteita yrityselämässä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Kaupungin taloustilanteen merkittävä kiristyminen heijastuu resurssikysymyksiin, ja toimintojen pitkäjännitteinen suunnittelu on ensiarvoisen tärkeää, mutta haasteellista. Pilotin toiminta jatkuu Länsi 2013 -hankkeen myötä 30.9.13 asti, jolloin hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana käynnistettyjä toimintoja juurrutetaan ja levitetään. 2. PILOTIN TAVOITTEET Salon pilotin tavoitteet kytkeytyivät Länsi 2012 -hankkeen tavoitteisiin, jotka ovat: 1) Hyviin käytäntöihin ja näyttöön perustuvien toimintamallien käyttöönotto ja edelleen kehittäminen mielenterveyden edistämisessä sekä päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisyssä. 2) Päihde- ja mielenterveysosaamisen vahvistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon perustasolla. 3) Alueellisten päihde- ja mielenterveyssuunnitelmien juurruttaminen ja edelleen kehittäminen arjen toimintaa ohjaaviksi suunnitteluvälineiksi. Salossa pilotin painopisteiksi valittiin yhdistetyn mielenterveys- ja päihdesuunnitelman laatiminen, paikallisen vastuullisen alkoholipolitiikan kehittäminen sekä mielenterveys- ja päihdeasiakkaan hoitoprosessien päivittäminen valtakunnallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman linjausten mukaisesti. Mielenterveys- ja päihdetyön asiakasprosessit ehdittiin laatia osana psykososiaalisen osaston laatuprosessia syksyn 2010 aikana. Länsi 2013 -hankkeen aikana hoitoprosesseja tullaan päivittämään. Pilotin toiminnasta laadittu hankekortti (12.1.12) on ohessa liitteenä. 3. PILOTIN TOTEUTTAMINEN Salon sosiaali- ja terveystoimen psykososiaalinen osasto lähti mukaan Länsi 2012 -hankkeeseen keväällä 2010. Alustava suunnitelma kehittämistyön toteutuksesta oli valmiina, kun hanketyö käynnistyi syksyllä 2010. Koko pilotin toiminta-ajalle oli käytettävissä valtionavustusta 125 857 euroa ja omaa kunnan rahoitusosuutta 41 952 euroa. Yhteensä pilotin valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset olivat siis 167 809 euroa, josta pilotin loputtua oli käytetty 152 989,67 euroa eli 91,1 % varatusta kokonaismäärärahasta. Pilotin ohjausryhmänä toimii Salon mielenterveys- ja päihdetyön ohjausryhmä (ks. liite 1). Yksi täysipäiväinen projektityöntekijä, Katrin Seitz-Ylitalo, aloitti pilotissa 1.9.2010. Helmikuussa 2011 psykososiaalinen osasto hajautettiin ja hanketyön koordinaatio siirtyi terveyspalveluille, jonka yhteyteen perustettiin mielenterveys- ja päihdeyksikkö. Organisaation uudelleenmuotoutumisprosessi ei muuttanut hankkeen tavoitteenasettelua vaan psykososiaalisessa osastossa käynnistynyt hanketyö jatkui ja eteni vastuuhenkilövaihdoksista ja muista pilotin puitteissa tapahtuneista muutoksista huolimatta aikataulun mukaisesti. Pilotin toimintaa määrittää moniammatillinen työtapa, joka heijastuu kaikkiin kehittämistyön muotoihin. Salon pilotti on hyödyntänyt henkilöstön koulutuksessa Erityisestä edistävään -mielenterveystyön kehittämishankkeessa (2008-2010) kehitettyä Case työpajamallia, jossa kaupungin mielenterveys- ja päihdetyön toimijat jakavat hyviä käytäntöjä ja nostavat esiin kehittämiskohtia interaktiivisen, työnohjauksellisen Case -mallin avulla. Länsi 2012 -hankkeessa työpajoissa käsitellyt anonyymit asiakastapaukset toteutettiin päihdetyöpainotteisesti. Yksi pilotin keskeisiä yhteistyötahoja sekä paikallisesti että valtakunnallisesti on A-klinikkasäätiö. Paikallinen yhteistyö A-klinikan kanssa on perinteikästä ja monimuotoista, mutta Länsi 2012 -hankkeen kautta otettiin käyttöön uusi yhteistyön muoto, jossa A-klinikan työntekijä tukee terveyskeskuksen lääkärin vastaanoton henkilökuntaa

päihdeinterventioissa ollen viikoittain käytettävissä pääterveysasemalla. Tarkoituksena on madaltaa asiakkaan kynnystä päihdehoitoon hakeutumisessa ja samalla lisätä ja edistää lääkärinvastaanoton henkilökunnan päihdetyön osaamista. 4(5) Salon mielenterveysseura, seurakunta, erikoissairaanhoito ja oppilaitokset sekä kaupungin eri toimialat muodostavat pilotille kiinteän yhteistyöverkoston. Pakka -toiminnan kautta pilotti on kytköksissä valtakunnalliseen toimijaverkostoon mm. koordinaatiovastuussa olevan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kautta. Hankeyhteistyötä pilotti on tehnyt mm. Salon Muistiyhdistyksen Muistisairaudet alkoholin varjossa projektin sekä THL:n Mielen tuki hankkeen kanssa. Pilotti kuuluu myös muiden Länsi 2012 -hankekuntien säännöllisesti kokoontuvaan kehittäjäverkostoon. 4. KEHITTÄMISTYÖN TULOKSET JA ARVIOINTI Salon pilotissa on Pakka -toimintaa toteutettu tiiviissä yhteistyössä olemassa olevien rakenteiden ja ehkäisevän päihdetyön toimijoiden kanssa. Pakka -toiminnan koordinaatio paikallistasolla tapahtuu Päihdepoliittisessa työryhmässä (liite 2), joka vastaa Ehkäisevän päihdetyön suunnitelman päivittämisestä ja jonka toimesta laadittiin kaupunginhallituksessa 9.1.2012 hyväksytyt Päihdepelisäännöt. Ehkäisevän päihdetyön työryhmätoimintaa on toteutettu Salossa jo pitkään, mutta toimintamuotoja on hankekauden kuluessa hiottu vastaamaan valtakunnallista Pakka -toimintamallia Paikallisen vastuullisen alkoholipolitiikan kehittämistyön tulokset: Ehkäisevänpäihdetyön seurantaan ja suunnitelmallisuuteen on hankekautena panostettu perustamalla (3.11.10) moniammatillinen Päihdepoliittinen työryhmä koordinoimaan kaupungin ehkäisevää päihdetyötä sekä ottamalla alkoholin koeostot osaksi vuosittaista työsuunnitelmaa. Salon kaupungin Päihdepelisäännöt määrittävät kouluissa ja kaupungin tukemassa vapaa-ajan toiminnassa noudatettavat toimintatavat. Länsi 2012 -hankkeen myötä lähdettiin työstämään mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaa vuosille 2012-2016. Suunnitelman koostamisessa hyödynnettiin sekä paikallisia että valtakunnallisia verkostoja (mm. Salon mielenterveys- ja päihdetyön ohjausryhmä ja THL:n Mielen tuki hanke). Mielenterveys- ja päihdeasiakkaan osallisuus palvelujen kehittämisessä huomioitiin toteuttamalla Bikva -asiakashaastatteluprosessi, jossa asiakkailta saatu informaatio vietiin palvelujen kehittäjille, päättäjille ja johtaville viranhaltijoille. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman laatimiseen liittyvät tulokset: Salon mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2012-2016 hyväksyttiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa 26.9.12. Suunnitelma on moniammatillisen ja -toimijaisen yhteistyön tulos, joka on tarkoitettu elävän kehittämistyön instrumentiksi. Suunnitelmaa tullaan tarkastelemaan vuosittain Hyvinvointitilinpidon laatimisen yhteydessä, jolloin tehdään tarvittavat muutokset ja päivitykset. Hankesuunnitelman mukaisesti kehitettiin virtuaalityöväline nuorten ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön tueksi. Tarvittavan tiedollisteknisen kokonaisuuden hankinta tuli kilpailuttaa ja varsinainen kehittämistyö päästiin aloittamaan keväällä 2011. A-klinikkasäätiö tarjosi välineet internetneuvontapalvelun kehittämiseen ja vastaajien kouluttamiseen (raportti hankkeesta on luettavissa liitteenä). Virtuaalityövälineen kehittämistyön tulokset: Verkkovinkkis -neuvontapalvelu avattiin 9.1.2012. Neuvontapalvelu on kuvattu THL:n koordinoiman REA (Relational Evaluation Approach) -työkalun avulla Innokylä mallintamisympäristöön: https://pilotointi.innokyla.fi/viewpractice.php?id=340.

Neuvontapalvelu sijaitsee osoitteessa: www.verkkovinkkis.fi. Kysymyksiä palveluun on tullut tarkastelujaksolla niukasti, joista eniten kysytty teema on ollut alkoholi. Juurruttamisjaksolla tullaan palvelun medianäkyvyyttä lisäämään ja hiomaan kehittämistyötä mm. Verkkosivujen ilmeen osalta. Päihde- ja mielenterveysosaamisen vahvistamisen tulokset: Pilotin koulutustoiminnassa haluttiin hyödyntää paikallisesti Länsi -hanketta edeltävässä (2008-2010) mielenterveysprojektissa kehitettyä moniammatillista Case työpajamallia: http://terveysprojektit.turkuamk.fi/ee/index.html. Erityisestä edistävään ja Länsi 2012 -hankkeet toteuttivat jatkumona ammattilaisia verkostoivan Case -pohjaisen mielenterveys- ja päihdetyöpajakoulutuksen. Koulutuksen lähtökohtana oli jakaa hyviä käytäntöjä, tukea ammattilaisverkostoja ja nostaa esiin käytännön asiakastyöstä kumpuavia kehittämiskohteita. Case -pohjaisen koulutustoiminnan lisäksi pilotti järjesti Audit- ja mini-interventiokoulutuksen sekä koulutukset mielenterveys- ja päihdetyön puheeksiotosta sekä asiakkaan kohtaamisesta. Ks. koulutuksista tarkemmin webropol -yhteenvedoista (liitteet 4 ja 5). Seurantajaksolla pilotin järjestämiin koulutuksiin osallistui yhteensä 539 henkilöä. Koulutukset pyrittiin ajoittamaan niin (esim. päivän aikana kaksi samansisältöistä sessiota), että tavoitettaisiin mahdollisimman laaja joukko kohderyhmästä. Sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia tavoitettiin yleisesti ottaen monipuolisesti. 5(5) Hankkeen arviointi on suoritettu kahtena pilottialueille tehtynä henkilöstökyselynä, täydennettynä pilottien vertaisarvioinnilla. Arviointiraportit ovat luettavissa: http://www.satshp.fi/portal/page?_pageid=106,123730&_dad=wportal&_schema=wportal&p_calledfrom=1 Jatkuvaa itsearviointia pilotissa toteutetaan kaksi kertaa keväällä ja kaksi kertaa syksyllä kokoontuvassa Mielenterveys- ja päihdetyön ohjausryhmässä. Seurantaa ja arviointia toteutetaan myös toiminnoittain. Pakka -toimintaa koordinoi Päihdepoliittinen työryhmä, Verkkovinkkis neuvontapalvelun toimintaa ohjataan tiimikokouksissa ja Case työpajatoimintaa on mitattu palautekyselyin sekä vastuuhenkilöistä koostuvassa projektiryhmässä. 5. POHDINTAA Kehittämistyö on pitkäjännitteistä toimintaa, jonka tuloksellisuutta on vaikea luotettavasti mitata lyhyellä tarkastelujaksolla. Hanketyön yksi merkittävimpiä tavoitteita on pyrkiä kiinnittymään olemassa oleviin rakenteisiin, jotka takaavat työn rakentumisen jatkumoksi. Asioiden tarkastelu ennakkoluulottomasti ja konventiovapaasti on kuitenkin tuloksellisen kehittämistyön kannalta välttämätöntä. Haasteena on löytää tasapaino olemassa olevan ja uuden välille. Salossa kehittämistyöllä on pitkät perinteet, jotka rakentavat vankan perustan uuden luomiselle. Länsi 2012 -hankkeen kuntapilotissa uusia ratkaisuja on pyritty etsimään olemassa olevaa kunnioittaen. Hankkeen tavoitteet on saatu toteutettua hyvin, vaikka paikoitellen luovalla ongelmanratkaisullakin on ollut sijansa. Ratkaisukeskeisesti edeten työn suunta on kuitenkin tulosten valossa tarkastellen osattu kohdentaa oikein. Juurruttamishankken aikana päivitetään mielenterveys- ja päihdepalvelut kattava palveluopas. Koulutustoimintaa jatketaan ja Case -työpajojen toteutustapaa muutetaan entistä työelämälähtöisempään suuntaan, jossa Case tyyppinen työtapa viedään yhteistyöpalavereihin ja ulkopuolisesta organisoivasta tahosta luovutaan. Verkkovinkkis neuvontapalvelusta pyritään saamaan ehkäisevän työn väline, jota ammattilaiset voivat käyttää luontevana osana perustyötään. Länsi 2013 juurruttamishanke (1.10.12-30.9.13) mahdollistaa työn tulosten juurruttamisen, jatkojalostamisen ja pidemmän aikavälin seurannan. Kaupungin taloustilanteesta johtuen olemassa olevat resurssit hyödynnetään maksimaalisesti. Niukat puitteet edellyttävät arviointityökalujen tehokasta käyttöä ja asiakaslähtöisyydestä kumpuavaa tehokasta toimintatapaa. Selkeä palvelurakenne ja sujuva yhteistyö karsivat järjestelmää kuormittavia päällekkäisyyksiä. Palvelurakenteen konkretisointi on strategiaprosessin myötä käynnissä ja työtä tullaan viemään päämäärätietoisesti eteenpäin.