KAJAANIN VASTAANOTTOKESKUS TOIMINTAKERTOMUS

KAJAANIN VASTAANOTTOKESKUS TOIMINTAKERTOMUS 2007

Kajaanin vastaanottokeskus Toimintakertomus 2007 Sisältö 1. Yleistä 3 2. Vastaanottokeskuksen tilat 4 3. Vastaanottokeskuksen asiakkaat 5 4. Vastaanottokeskuksen palvelut 6 4.1. Sosiaalipalvelut 6 4.2. Terveyspalvelut 7 4.3. Asumispalvelut 8 4.4. Vastaanottokeskuksen tarjoamat palvelut 9 4.4.1. Opintotoiminta 9 4.4.2. Työtoiminta 9 4.4.3. Harrastustoiminta 9 4.4.4. Erityisryhmille suunnatut palvelut 10 4.5. Tulkkipalvelut 11 4.6. Siirrot ja kuljetukset 12 4.7. Oikeusapupalvelut 12 5. Henkilöstö 13 5.1. Henkilöstön rakenne ja määrä 13 5.2. Henkilöstön koulutus 13 5.3. Henkilöstön työnohjaus 14 5.4. Henkilöstön TYKY toiminta 14 5.5. Henkilöstön työterveyshuolto 14 5.6. Henkilöstön perehdytys 14 6. Varautuminen 15 7. Yhteistyö sidosryhmien kanssa 15 8. Tiedottaminen ja suvaitsevaisuustyö 15 9. Lopuksi 16 Liitteet: Talouden toteuma 2007 17-18 2

1. Yleistä Toimintavuotena 2007 maahan saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä väheni valtakunnallisesti. Kajaanissa turvapaikanhakijoiden määrä pysyi lähes samana kuin edellisenä vuonna. (2006 379 ja 2007 418 henkilöä). Vastaanottokeskusverkostossa jouduttiin toteuttamaan sopeutustoimia ja kaksi vastaanottokeskusta lakkautettiin toimintavuoden aikana. Sopeuttamistoimet eivät koskeneet Kajaanin vastaanottokeskusta, mutta valtakunnallinen tilanne näkyi jonkin verran myös Kajaanissa. UVI:n Kainuun aluetoimiston sijainti Kuhmossa varmisti sen, että transitasiakkaita ohjautui kuitenkin Kajaanin vastaanottokeskukseen melko tasaisesti läpi toimintavuoden. Asiakkaita ei määrällisesti ollut paljon, mutta vastaanottokeskuksen työn haasteellisuutta lisäsivät olivat mm. lastensuojeluperheet sekä kidutettut ja traumatisoituneet asiakkaat. Myönteisten oleskelulupien määrä oli edellisvuoteen verrattuna suurempi, myönteisiä oleskelulupia tuli asiakkaille etenkin vuoden loppupuolella. Kajaanin vastaanottokeskus oli yksi Becoming More Visible projektiin osallistuvista vastaanottokeskuksista. BMV projekti päättyi vuoden lopussa. Hankkeen materiaalien ja hankkeen kautta esille nousseiden uusien toimintatapojen hyödyntämistä pyritään jatkamaan soveltuvin osin tulevina vuosina. Kajaanin vastaanottokeskus aloitti vuoden 2007 alussa käynnistyneessä Turvapaikanhakijoiden vastaanottotyön laadun kehittäminen ja palveluiden tuotteistaminen hankkeessa (Latu-hanke) vastaanottokeskustyön ns. verrokkikuntana. Loppuvuoden aikana hankkeessa tehtiin päätös, että Kajaanin vastaanottokeskus muuttuu Tampereen vastaanottokeskuksen lakkauttamisen vuoksi yhdeksi hankkeeseen varsinaisesti osallistuvaksi paikkakunnaksi 1.1.2008 alkaen. 3

Kajaanilainen toimintamalli, jossa Kajaanin maahanmuuttajapalvelujen toiminta muodostuu niin turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskustyöstä kuin kuntaan vastaanotettavien kiintiöpakolaisten ensivaiheen vastaanottopalvelujen järjestämisestä on ollut toimintamallina noin kolme vuotta. Maahanmuuttajapalvelujen tiimi- ja moniammatillista tiimityöskentelyä on kehitetty toimintavuoden aikana mm. päivittämällä ja osin muokkaamalla uudelleen eri ammattiryhmien työnkuvia sekä selkiinnyttämällä työnjakoja. 2. Vastaanottokeskuksen tilat Vastaanottokeskuksen asiakkaat sijoitettiin kaupungin vuokra-asuntoihin eri puolille Kajaanin kaupunkia. Vastaanottokeskus on vuokrannut eri puolilsta kaupunkia yhteensä 28 asuntoa Kiinteistö Oy Kajaanin Pietarilta. Vuoden aikana Kajaanin kaupungin vuokra-asuntotilanne muuttui siten, että vapaita asuntoja ei ollut saatavilla. Tämän vuoksi asuntojen joustava vuokraaminen/ irtisanominen vastaanottokeskuksen tilantarpeen perusteella ei ollut yhtä helppoa kuin aikaisempina vuosina. Tilanteesta johtuen vuokrattujen asuntojen määrä pidettiin lähes samana toimintavuoden ajan. Vastaanottokeskuksen toimisto ja henkilökunnan työtilat sijaitsevat Kajaanin keskustassa osoitteessa Lönnrotinkatu 3, II-kerros. Toimistotilojen kokonaispinta-ala on 445 m2 ja sen vuokramenot jakautuvat tasan sekä vastaanottokeskuksen että mamu-puolen budjettiin. Toimiston lisäksi vastaanottokeskus on vuokrannut turvapaikanhakijoiden suomenkielen opiskeluun tarkoitetun luokkatilan ja kaksi erillistä varastotilaa. Luokkatila sijaitsee samassa rakennuksessa toimiston kanssa ja varastotiloista pienempi toimiston yhteydessä ja suurempi toimiston välittömässä läheisyydessä. 4

3. Vastaanottokeskuksen asiakkaat Vastaanottokeskuksessa on toimintavuoden 2007 aikana ollut kaiken kaikkiaan 418 asiakasta. Yksityismajoitusasiakkaiden määrä on Kajaanin vastaanottokeskuksessa pieni, vuoden aikana vain 15 asiakasta on rekisteröity yksityismajoitukseen (v 2006 17). Vastaanottokeskuksen käyttöaste oli keskimäärin 64,7% (vaihteluväli 56,4 71,5%). Vastaanottokeskuksen majoitusvuorokausien määrä on toimintavuonna ollut vastaanottokeskuksessa 36250 ja yksityismajoituksessa 2190 ja yhteensä 38440. Asiakkaiden kansalaisuus jakauma on ollut laaja. Vastaanottokeskuksessa on toimintavuoden aikana ollut asiakkaita 48 eri kansallisuudesta, joista asiakasmäärältään kymmenen kärjessä ovat: Venäjä 102 Irak 77 Iran 24 Valko-Venäjä 18 Bulgaria 17 Nigeria 15 Norsunluurannikko 14 Afganistan 12 Somalia 11 Kazakstan 10 Uusia asiakkaita on vastaanottokeskukseen otettu vastaan yhteensä 247 henkilöä. Tulijamääriltään vilkkaimpia jaksoja oli tammi- helmikuu ja syys- lokakuu. Itse asiakastyön näkökulmasta haasteellisimmiksi asiakkaiksi nousivat turvapaikkaprosessin alkuvaiheessa eli transitvaiheessa lastensuojelun ja terveys- ja mielenterveyspalveluiden tukitoimia tarvitsevat asiakasperheet. Joissakin tapauksissa palvelujen tarve oli jo transitvaiheessa sen verran suuri, ettei asiakkaiden siirtoa toiseen vastaanottokeskukseen katsottu enää perustelluksi. Nämä tilanteet näkyvät vastaanottokeskuksen budjetin vastaavissa menokohdissa. 5

B-statuksella olevia asiakkaat ovat vähentyneet toimintavuoden aikana. Lakkautetuista vastaanottokeskuksista Tampereelta tulleet asiakassiirrot näkyivät jonkin verran Kajaanin vastaanottokeskuksen toiminnassa. Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntaan sijoittamisprosessi on Kajaanin vastaanottokeskuksessa aikaisemmin valtakunnallista keskiarvio nopeampi. Vuoden 2007 aikana sijoitusprosessi alkoi hidastua kaupungin asuntotilanteesta johtuen. Prosessin kokonaiskeston keskiarvo oli 72 vuorokautta (v 2006 31 vuorokautta) kun maan keskiarvo oli 96 vuorokautta (2006 99 vrk). Kuntaan sijoittamisprosessin erivaiheisen keskimääräinen kesto on ollut seuraava: A- lupapäätöksen myöntämisestä tiedoksiantoon 23 ( 2006 15 vrk), tiedoksiannosta kuntapaikkapäätökseen 21 (2006 9 vrk) ja kuntapaikkapäätöksestä kuntaan muuttoon 28 ( 2006 7 vrk). Toimintavuoden aikana kuntaan sijoitettavia asiakkaita on ollut yhteensä 35 henkilöä (2006 20 henkilöä). 4. Vastaanottokeskuksen palvelut 4.1. Sosiaalipalvelut Maahanmuuttajapalveluissa työskenteli toimintavuoden aikana neljä sosiaalityöntekijää ja johtava sosiaalityöntekijä. Kaksi sosiaalityöntekijän virkaa oli täytetty vain osan vuotta. Sosiaalityöntekijöistä kolme ja johtava sosiaalityöntekijä tekivät työtä sekä kiintiöpakolaisten että turvapaikanhakijoitten kanssa. Johtavan sosiaalityöntekijän työajasta puolet oli varattu asiakastyöhön ja muihin tehtäviin kuului mm. toimiminen johtajan varahenkilönä, sosiaalityön tiimin vetäjänä ja johtoryhmän jäsenenä. Turvapaikanhakijalle ei automaattisesti nimetty omaa sosiaalityöntekijää, vaan asiakkaat ohjautuivat tarpeen mukaan sosiaalityön asiakkuuteen. Asiakasjako tehtiin kirjainjaon mukaisesti. Sosiaalityöntekijöiden työ turvapaikanhakijoiden kanssa painottui lastensuojeluperheisiin ja muihin haasteellisempiin asiakastilanteisiin. Turvapaikanhakijaperheiden tilanteet ovat olleet vaikeita ja työssä on vaadittu sekä 6

talon sisäistä tiimityötä ja verkostotyötä muiden toimijoiden kanssa. Tiivistä yhteistyötä tehtiin Kainuun maakunta-kuntayhtymän lastensuojelusta vastaavien sosiaalityöntekijöiden kanssa. Asiakasperheiden tukena ja toimenpiteinä on käytetty mm. harkinnanvaraista toimeentulotukea, päivähoitoa, tukiperheitä, sijaisperheitä, ensi- ja turvakotisijoitusta ja lastensuojelulaitossijoituksia. Sosiaalityön erityisasiantuntemusta on lisäksi tarvittu mm. vammaisten, vanhusten ja mielenterveysongelmista kärsivien asiakkaiden kanssa tehtävässä työssä. Sosiaalipalvelutiimi on tehnyt tiivistä yhteistyötä sekä sisäisten että ulkoisten verkostojen kanssa. Sosiaalipalvelutiimi on osallistunut säännöllisesti koulujen oppilashuoltotyöhön. 4.2. Terveyspalvelut Maahanmuuttajapalveluissa työskenteli kolme terveydenhoitajaa sekä psykiatrinen sairaanhoitaja, joka aloitti työnsä helmikuussa 2007. Kaikki tekevät työtä sekä kiintiöpakolaisten että turvapaikanhakijoitten kanssa. Turvapaikanhakijat oli jaettu perhekunnittain terveydenhoitajille ja jokainen vastasi oman perhekuntansa terveydenhuollosta. Turvapaikanhakija-asiakkaat olivat edellisten vuosien tavoin sairaita ja traumatisoituneita. Liikuntavammaisia asiakkaita tuli myös useita ja heidät sijoitettiin inva- asuntoihin. Tampereen vastaanottokeskuksen lakkauttamisen myötä Kajaaniin siirrettiin asiakkaita, joilla oli meneillään mittavat tukitoimet. Hoidon keskenjäänti Tampereella ja asiakkaiden vastentahtoinen siirto aiheutti haastetta. Erityishuomiota tarvitsevina voidaan mainita myös lapset, joiden erityistarpeet aiheutuivat pääasiassa vanhempien mielenterveys- ja jaksamattomuusongelmista. Myös lapsilla ja nuorilla itsellään oli traumoja, masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta. Aikaisempiin vuosiin verrattuna moniammatillisen tiimityön hyödyntäminen, erityistä tukea tarvitseville suunnatun työparin työpanos sekä psykiatrisen sairaanhoitajan tekemä työ vähensivät asiakkaiden psykiatrisen sairaalahoidon tarvetta. Näin ollen haasteellisiakin mm. mielenterveysongelmaisia ja traumatisoituneita asiakkaita ja perheitä saatiin hoidettua tiimityönä vastaanottokeskuksen oman henkilöstön avulla. 7

Lääkäripalvelut ostettiin ostopalveluna. Psykiatri ja yleislääkäri kävivät pitämässä vastaanottopäivän noin kerran kuukaudessa. Vuoden aikana tehtiin jatkuvasti tiivistä yhteistyötä Kainuun maakunta -kuntayhtymän erikoissairaanhoidon sekä terveyskeskuspalveluiden kanssa. Kidutettujen kuntoutuspalvelut toimi Oulussa, jonne asiakkaita ohjattiin tarpeen mukaan. Ohjauksen, tutkimus- ja hoitojaksojen aikana oltiin tiiviissä yhteistyössä ko. yksikön työntekijöiden kanssa. Yhteistyötä tehtiin myös mm. Oulun yliopistollisen sairaalan kanssa. Vastaanottokeskusten terveydenhoitajilla oli vuoden aikana kaksi valtakunnallista kokousta. Sen lisäksi yhteistyötä muiden vastaanottokeskusten kanssa tehtiin viikoittain asiakastapauksien tiimoilta. 4.3. Asumispalvelut Asumispalveluiden osalta toimintaa ohjasi edelleen yleisjako ns. transitasiakkaiden ja normaaliprosessissa olevien asiakkaiden asumispalveluihin. Käytössä oli 28 erillistä asuntoa, jossa yhteensä 150 paikkaa. Pääsääntöisesti asiakaspaikat jakautuivat seuraavasti: Transitasiakkaita varten oli Kuurnan kaupunginosassa 8 asuntoa (n. 60 paikkaa kahden tai kolmen huoneen ja keittiön asunnoissa). Näistä asunnoista kaksi (n. 10 paikkaa) on varustettu ns. INVA- asiakkaiden tarpeita varten. Normaaliprosessissa oleville asiakkaille oli vuokrattuna (asiakasmäärän perusteella) eri puolilta kaupunkia 20 asuntoa (n. 90 paikkaa). Tavoitteena oli edelleen asuntojen mahdollisimman korkea käyttöaste. Transitasuntojen asukastiheys pidettiin muita suurempana johtuen asumisen lyhytaikaisuudesta. Asuttamisessa pyrittiin ottamaan mahdollisuuksien mukaan huomioon asiakkaitten perhesiteet, etninen tausta, kieli ja uskonto. Tällä pyrittiin ennaltaehkäisemään mahdollisia ongelmatilanteita. 8

Asiakkaiden asumisen ohjauksessa kiinnitettiin erityistä huomiota paloturvallisuuden sekä energiasäästön korostamiseen. Asukkaat velvoitettiin ilmoittamaan mahdollisista vioista välittömästi henkilökunnalle suurempien vahinkojen välttämiseksi. Asuntojen siivouksesta ja piha-alueiden kunnossapidosta vastasivat pääsääntöisesti asukkaat itse. Nämä molemmat tavoitteet toteutuivat jossakin määrin, mutta asia vaatii edelleen paneutumista. 4.4. Vastaanottokeskuksen tarjoamat palvelut 4.4.1. Opintotoiminta Vuoden 2007 tavoitteet opintoiminnan osalta ovat toteutuneet hyvin. Opetusta järjestettiin kaikille 16-64-vuotiaille vastaanottokeskuksen asiakkaille kuusi tuntia viikossa. Opetus ostettiin ostopalveluna ja opetustilat vuokrattiin yksityiseltä. Opetusryhmiä oli toimintavuonna vaihtelevasti yhdestä neljään asiakasmäärän ja tarpeen mukaisesti. Edellisenä vuonna luotu selkeä toimintamalli (opetukseen aloitus, osallistumisen seuranta sekä sanktioiden toteuttaminen) yhteistyössä opettajan kanssa tuotti hyvää tulosta. Suomenkielen kursseja järjesti myös Kainuun monikulttuurinen toimintakeskus Monika ja Kristilliset kansanopistot. Asiakaskunnasta muutama osallistui em. kursseille suunnitellusti ja osa asiakkaista on käynyt kursseilla omaehtoisesti. 4.4.2. Työtoiminta Vastaanottokeskuksen hajautetusta mallista johtuen vastaanottokeskuksen omaa työtoimintaa ei järjestetty toimintavuonna. Vuoden 2006 loppupuolella perustettu nelihenkinen työryhmä jatkoi edelleen asian suunnittelua ja hajautettuun asumismalliin soveltuvan työtoiminnan toimintamallin ideointia. 4.4.3 Harrastustoiminta Harrastustoiminnan tavoitteena oli tukea asiakasta omatoimiseen, Kajaanissa jo olemassa olevien harrastusmahdollisuuksien hyödyntämiseen ja aktiiviseen 9

osallistumiseen. Asiakkaiden omat ohjaajat ovat toimintavuoden aikana informoineet asiakkaita harrastusmahdollisuuksista ja ohjanneet asiakkaita osallistumaan harrastusta tukevien urheiluseurojen ja yhdistysten toimintaan. Turvapaikanhakijat ovat Kajaanissa päässeet ja olleet mukana tasavertaisina osallistujina urheiluseurojen, järjestöjen ja muiden toimijoiden Kajaanissa järjestämissä harrastusja vapaa-ajan toiminnoissa. Toimintavuonna toteutettiin naisille suunnattu liikuntaryhmä. Ryhmän tavoitteena oli järjestää liikunnallista toimintaa niille kotiäideille, jotka eivät olleet vielä mukana suomenkielen opetuksessa. Ryhmää vetivät maahanmuuttajapalveluiden kaksi naistyöntekijää ja toiminta oli suunniteltu niin, etteivät uskonnolliset tai kulttuuriset asiat estäneet osallistumista. Naisten liikuntaryhmä sai aktiivisen osanoton 12 päivänä kevään aikana. Mukana oli keskimäärin 8-10 henkilöä. Liikuntaryhmä tutustui eri liikuntamuotoihin, esimerkiksi pallopeleihin, vesijumppaan, kuntosaliin ja retkeilyyn. Toiminta osoittautui erittäin tarpeelliseksi ja antoi paljon kotonaan aikaa viettäville maahanmuuttajanaisille mahdollisuuden luoda sosiaalisia kontakteja. Asiakkailta saatu palaute oli myönteistä ja heidän toiveenaan oli, että toiminta jatkuisi jossakin muodossa myös tulevaisuudessa. Yhteistyö eri urheiluseurojen kanssa jatkui toimintavuoden aikana. Kajaanin Kuohu tarjosi maahanmuuttajille mahdollisuuden päästä kokeilemaan eri liikuntamuotoja järjestämällä vuoroja eri liikuntapaikkoihin. Syksyllä alkaneet liikuntaryhmät olivat suunnattu kaiken ikäisille asiakkaille sukupuoleen katsomatta. Turvapaikanhakijoilla oli mahdollisuus tutustua lentopalloon, pöytätennikseen, kuntosalitoimintaan ja kuntonyrkkeilyyn. Aktiivisinta osallistuminen oli kuntosalitoimintaan ja nyrkkeilyyn. Kyseisille liikuntamuodoille oli käytössä vuorot koko vuoden ajan. 4.4.4. Erityisryhmille suunnatut palvelut Haavoittuvien ja erityisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden kanssa työskenteli toimintavuoden aikana edelleen kaksi ohjaajaa. Hary-ryhmän toiminnan tavoitteena oli eri työskentelymalleja käyttämällä ennaltaehkäistä asiakkaiden kriisitilanteita, tukea asiakasta tai perhettä omassa elämänhallinnassaan sekä puuttua varhaisessa 10

vaiheessa ongelmatilanteisiin. Työskentelymallin pohja perustui asiakkaan ja moniammatillisen tiimin kanssa laadittuun suunnitelmaan. Keskeiset tukemisen osaalueet olivat perhe ja yksilö, sosiaaliset taidot, palvelujärjestelmä ja arjen elämänhallinnan tukeminen. Asiakastapaamisia, joissa oli käytössä asiakkaan oman äidinkielen tulkkaus, järjestettiin 1-5 kertaa viikossa tarpeen mukaan. Toimintavuoden aikana Hary työparin ohjauksessa oli 10-12 taloutta. Asiakkaina oli yksinäisiä, yksinhuoltajia ja perheitä. Hary- työparin tuki- ja ohjauspalveluiden tarve osoittautui edelleen tarpeelliseksi. Tiiviimmän tuen avulla osa asiakkaista pääsi elämänhallinnassaan sille tasolle, että heidät siirrettiin taas takaisin normaaliohjauksen piiriin. Tarve erityisen tuen ohjaukseen oli vuoden 2007 aikana välillä niin suuri, ettei kahden ohjaajan resurssi ollut riittävä. Tarpeisiin kyettiin kuitenkin vastaamaan kohtuullisen nopeasti. Hary- asiakkailla oli mahdollisuus osallistua normaalisti opintotoimintaan ja osallistuminen siihen oli aktiivista. Hary-ryhmän yhteistyö omassa työyhteisössä, keskussairaalan, päiväkotien, koulujen, tukiperheiden ja kolmannen sektorin kanssa kehittyi toimintavuoden aikana positiiviseen suuntaan. Suorat tulokset Hary- toiminnasta näkyvät osastohoitovuorokausien alhaisena määränä. 4.5 Tulkkipalvelut Kainuun hankintarengas kilpailutti tulkkipalvelujen tuottajat syksyllä 2006 ja tuon kilpailutusprosessin tuloksena tulkkipalvelujen tuottajaksi valikoitui Lingua Nordica Oy. Yhteistyö Lingua Nordican kanssa aloitettiin vuoden 2007 alusta. Vuoden aikana toimipisteessä oli kolme tulkkiharjoittelijaa kolmen viikon ajan. Tulkkipalvelujen käytössä painopiste oli määritelty etätulkkauksen käyttöön, mikä toimintamalli toteutuikin hyvin. Tätä tuki se, että henkilöstö ja myös muut yhteistyökumppanit ovat tottuneet käyttämään etätulkkausta lähes kaikissa erilaisissa tulkkaustilanteissa. Läsnäolotulkkausta käytettiin asiakastilanteen vaatiman tarpeen mukaan. 11

4.6 Siirrot ja kuljetukset Toimintavuoden aikana asiakassiirrot eri vastaanottokeskusten välillä painottuivat alku- ja loppuvuoteen. Asiakasmäärien pienentymisestä johtuen tarve vastaanottokeskusten välisiin siirtoihin on ollut vähäistä verrattuna edellisiin vuosiin. Asiakassiirtoihin on käytetty julkisia kulkuneuvoja, pääasiallisesti junaa. Erityisistä syistä järjestettyjä kuljetuksia tai isojen ryhmien yhteissiirtoja ei toimintavuoden aikana ole ollut. Ulkomaalaisviraston puhutteluun Kuhmoon asiakkaat lähetettiin pääasiallisesti linja-autolla. 4.7. Oikeusapupalvelut Toimintavuonna asiakkaiden turvapaikkaprosessiin liittyvien oikeusapupalvelujen järjestämisessä pääasiallisena yhteistyökumppanina oli Pakolaisneuvonta, ensisijaisesti Oulun toimisto. Lakimiehen ja asiakkaan väliset tapaamiset järjestettiin yleensä puhelintapaamisina Kajaanissa tai paikanpäällä Oulussa. Muissa kuin turvapaikkaprosessiin liittyvissä lakipalvelua vaativissa asioissa asiakkaat ohjattiin käyttämään Kajaanin oikeusaputoimiston palveluja. Osa turvapaikanhakijoista hakeutui omatoimisesti yksityisten lakimiesten asiakkaiksi. Yhteistyötä Pakolaisneuvonnan kanssa kehitettiin ja tiivistettiin järjestämällä yhteisiä työkokouksia sekä Oulussa että Kajaanissa. Vuonna 2007 Kajaanin vastaanottokeskus antoi oman lausuntonsa turvanpaikanhakijoiden ja muiden ulkomaalaisten oikeusapua ja oikeudellista neuvontaa koskevasta työryhmän raportista. Työryhmän esityksen mukaan tullaan jatkossa siirtymään käytäntöön, jossa vastaanottokeskukset budjetoivat oikeudellisten avustajien palkkiot vastaanottokeskuksen yleisiin toimintamenoihin. 12

5. Henkilöstö 5.1. Henkilöstön rakenne ja määrä Vastaanottokeskuksen henkilöstöön kuului toimintavuoden aikana 11,5 työntekijää. Psykiatrinen sairaanhoitaja aloitti työn helmikuussa 2007. Vastaanottokeskus ei palkannut sijaisia lyhytaikaisiin tarpeisiin tai vuosilomien ajaksi. Vastaanottokeskuksen henkilöstö toimintavuonna oli seuraava : johtaja ½ henkilöstömenoista toimintosihteeri 1 toimistosihteeri ½ henkilöstömenoista johtava sosiaalityöntekijä 1 sosiaaliohjaaja 1 terveydenhoitaja 1 psykiatrinen sairaanhoitaja ½ henkilöstömenoista pakolaisohjaajat 6 Koko henkilöstö työskentelee normaalin virka-ajan puitteissa, maanantaista perjantaihin klo. 8.00 16.00. Lisäksi vastaanottokeskuksessa on ns. varallaolo arkiiltaisin ajalla 16.00 22.00 pyhäisin ja viikonloppuisin ajalla 08.00 22.00. Varallaoloon osallistuminen on vapaaehtoista ja perustuu työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen. Varallaolo on ns. kotivarallaoloa ja siitä maksettava korvaus noudattaa KVTES :n sopimuksia. Varallaolossa oli mukana 10 12 henkilöä.. 5.2. Henkilöstön koulutus Henkilöstön koulutuksen merkittävin panostus oli se, että vastaanottokeskuksen pakolaisohjaajista kolme aloitti syksyllä 2007 lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkintoon johtavan koulutuksen ja yksi vanhustyön erityisammattitutkinnon. Koulutuksen järjestäjä on Kainuun Ammattiopiston Aikuiskoulutuspalvelut ja koulutus toteutetaan oppisopimuskoulutuksena. Joulukuussa kolme työntekijää aloitti Joensuun yliopiston järjestämän Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kanssa työskentelevien täydennyskoulutuksen (26 op). 13

Vastaanottokeskuksen henkilöstö osallistui myös lyhyempiin koulutuksiin niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin ja työministeriön järjestämiin eri henkilöstöryhmien työkokouksiin. 5.3. Henkilöstön työnohjaus Vastaanottokeskuksen henkilöstöllä oli mahdollisuus saada henkilökohtaista työnohjausta paikallisilta palveluntuottajilta ja osa henkilökunnasta käytti yksilötyönohjausta. Ryhmätyönohjausta ei toimintavuonna ole ollut. 5.4. Henkilöstön TYKY toiminta Henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen perustuu Kajaanin kaupungin TYKYlinjauksiin. Yksikössä on vuosittain vaihtuva nimetty Tyky- työryhmä, jossa on edustajat jokaisesta tiimistä. Tyky- toiminnan tavoitteena on ollut tukea henkilöstön työssä jaksamista ja yhteishengen syntymistä. Toimintavuoden aikana henkilöstölle järjestettiin mm. museoon ja kulttuurikohteeseen tutustuminen sekä liikuntaa. Lisäksi tehtiin yhdistetty virkistys- ja tutustumismatka Tallinnaan. Tallinnan vastaanottokeskuksen edustaja piti laivalla luennon maan turvapaikka-asioista ja yksikkönsä toiminnasta. Oman toiminnan lisäksi henkilöstöllä on ollut mahdollisuus käyttää erilaisiin liikuntaja kulttuuritapahtumiin kaupungin henkilöstökorttiin liitettyjä etuja. 5.5. Henkilöstön työterveyshuolto Henkilöstön työterveyshuolto järjestettiin Kajaanin kaupungin sopimusten mukaisesti Kainuun Työterveyden kautta. Työterveyshuolto päivitti syyskuussa työterveyshuollon toimintasuunnitelman, tutustui työpaikkakäynnillä toimitiloihin ja tarkisti työpisteiden ergonomia-asiat. 14

5.6. Henkilöstön perehdytys Henkilöstön perehdytykseen on käytetty soveltuvin osin BMV projektin henkilöstökoulutuksen kehittämistehtävien tuotoksia sekä hankkeen muuta materiaalia. Lisäksi toimintavuoden aikana työstettiin työyhteisön työnkuvat. Erillisen tarkemman, yleisen perehdyttämiskansion päivittäminen aloitettiin. 6. Varautuminen Vastaanottokeskuksella ei ole toimintavuoden aikana ollut päivitettyä varautumissuunnitelmaa. Johtaja on kuitenkin osallistunut TM:n järjestämiin laajamittaisen maahantulon ja varautumisen koulutuksiin. 7. Yhteistyö sidosryhmien kanssa Vastaanottokeskustyön kannalta toimivin sidosryhmäyhteistyön muoto on ollut toimintavuoden aikana sekä alueellinen että valtakunnallinen poikkihallinnollinen sidosryhmäyhteistyö transit vastaanottokeskusten, UVI:n, TM:n ja rajavartiolaitoksen kanssa. Tämän yhteistyön myötä ajantasaiset tiedot ja toiminnan linjaukset on saatu osaksi vastaanottokeskustyön arkea. Paikallisella tasolla yhteistyö sidosryhmien kanssa on ollut kulloisenkin tilanteen mukaista. Yhteistyö poliisin kanssa on ollut tiivistä ja toimivaa ja kynnys pyytää virkaapua poliisilta oli matala. Sekä terveydenhuollon että sosiaalipalvelujen osalta yhteistyö Kainuun maakunta kuntayhtymän eri toimijoiden kanssa on ollut vilkasta. Oulussa sijaitseva Kidutettujen kuntoutusklinikan kanssa yhteistyö on myös ollut tiivistä. 15

8. Tiedotus ja suvaitsevaisuustyö Tiedottamista ja suvaitsevaisuustyötä tehtiin toimintavuoden aikana monin eri tavoin. Pakolaisuuteen liittyvistä asioista tiedotettiin mm. asiakastyön, oppilaitosvierailujen, järjestöyhteistyön sekä eri hankkeiden kanssa toteutetun yhteistyön kautta. Lisäksi maahanmuuttajapalveluiden edustaja kävi kertomassa teemasta eri organisaatiossa ja ryhmissä. Maahanmuuttajatyön kokonaisuudesta oli myös jonkin verran lehtijuttuja. Erillistä vastaanottotyöhön tai pakolaisuuteen liittyvää tapahtumaa ei toimintavuoden aikana järjestetty. 8. Lopuksi Kokonaisuutena voidaan todeta, että vastaanottokeskuksen yhdeksäs toimintavuosi työ oli sisällöltään kohtuullisen tavanomainen. Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrän väheneminen näkyi jonkin verran myös Kajaanin vastaanottokeskuksen asiakasmäärissä. Hajasijoitettu toimintamalli oli muuttunut jo osaksi arkista, normaalia toimintaa. Hajasijoituksen tuomat haasteen on kuitenkin huomioitava asiakastyötä edelleen kehitettäessä. Osa asiakasperheistä tai yksittäisistä asiakkaista olivat asiakastyön näkökulmasta haasteellisia. Asiakastyössä korostuikin henkilöstön moniosaamisen vaatimus ja moniammatillisen tiimityön tarve. B-statuksilla olevien asiakkaitten asiat ja B- lupakäytäntöjen muuttuminen näkyi myös jonkin verran asiakastyössä. Loppuvuoden aikana kaupungin päättävissä poliittisissa elimissä käytiin laajempaa keskustelua pakolaisten vastaanottoon liittyvistä asioista. Tämä keskustelu ei koskenut varsinaisesti turvapaikkahakijoiden vastaanottoa, mutta keskustelulla oli vaikutusta koko yksikön toimintaan ja johti yksikön johtajan irtisanoutumiseen joulukuussa. 16

TUNNUSLUVUT 2007 Vastaanottokeskuksen paikkaluku 150 Kustannukset yhteensä 1 383 389 Kustannukset / paikka/ vuosi 9 223 Kustannukset / paikka / kuukausi 769 Kustannukset / paikka / vrk 24 Vastaanottokeskuksen majoitusvuorokaudet 36 250 KAJAANIN VASTAANOTTOKESKUKSEN MENOJEN RYHMITTELY 1.1.-31.12.2007 Henkilöstöstä aiheutuvat kustannukset -357870 Palkat ja palkkiot Virkasuhdepalkat ja työsuhdepalkat ja työvuorolisät -273833 Työsuhdepalkat Sairasvakuutus- yms. lakien mukaiset palautukset 6970 Muut palkat ja palkkiot Lomapalkkavelan muutos Henkilöstösivukulut Työnantajan sosiaaliturvamaksut LEL-makst Eläkemaksut -45540 Sairasvakuutus- yms.lakien mukaiset sotumaks. pal. Tapaturmamaksut -1241 Lomapalkkojen henkilöstösivukuluvelan muutos Muut työnantajan sosiaalivakuutusmaksut -5090 Henkilöstöpalvelut Koulutuspalvelut -15304 Työterveyspalvelut -1703 Työterveyshuollon kustannusten palautukset Virkistyspalvelut -337 Muut henkilöstöpalvelut Matkakulut Päivärahat -1085 Kilometrikorvaukset -700 Matkustuspalvelut (liput ja majoitus) -6067 Muut henkilöstölle maksettavat kustannusten korvaukset Siviilipalvelumiehistä aiheutuvat kustannukset Kiinteistöstä aiheutuvat kustannukset -213091 Vuokrat (asuntojen vuokrat ja muiden rakennusten vuokrat) -164303 Puhdistusaineet ja -tarvikkeet -214 Lämmitys, sähkö ja vesi -31232 Rakennusmateriaali 17

Korjaus- ja kunnossapitopalvelut (asuin ja muut rakennukset) -3814 Rakentamispalvelut (kalusto) -9526 Siivouspalvelut -4002 Ympäristönhoito- ja ylläpitopalvelut Vartiointi- ja turvallisuuspalvelut Muut kiinteistöstä aiheutuvat kulut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -24857 Arvoltaan vähäiset koneet, kalusteet ja kuljetusvälineet Kuljetusvälineiden korjaus- ja kunnossapitopalvelut -616 Muiden koneiden ja laitteiden korjaus- ja kunnossapitopalvelut -1384 Muut korjaus- ja kunnossapitopalvelut Kuljetusvälineiden vuokrat (autot) -8058 Muiden koneiden ja laitteiden vuokrat ( mm. atk laitteet, kop.kone) -2605 Toimistotarvikkeet -1961 Kirjat, lehdet ja muut painotuotteet -752 Elintarvikkeet, juomat ja tupakka -89 Vaatteisto -6162 Poltto- ja voiteluaineet -2782 Muut aineet, tarvikkeet ja tavarat (vakuutukset) -448 Palvelujen ostot -306763 Toimistopalvelut Painatuspalvelut -406 Ilmoitus-, mainos- ja markkinointipalvelut -1168 Tietoliikennepalvelut -7865 Atk:n käyttöpalvelut -13908 Pankkipalvelut Muut toimistopalvelut Puhtaanapito- ja pesulapalvelut Pesulapalvelut -1523 Muut palvelut Tulkkaus- ja käännöspalvelut -115821 Ravitsemispalvelut -440 Asiantuntija- ja tutkimuspalvelut Kuljetuspalvelut -5068 Työ- ja opintotoiminta -41464 Sosiaalihuollon ostopalvelut -119540 Muut palvelut Terveydenhuollon kulut -120965 Alkuterveystarkastuksen laboratorio- ja röntgenkulut -961 Terveyskeskustasoinen hoito -16773 Erikoissairaanhoito -82690 Mielenterveyspalvelut -8745 Hammashuolto -10527 Muut terveydenhuollon kulut (hoitotarv. ja lääkkeet) -1269 18

Muut kulut -18934 Keskitetysti (sisäisesti) hoidetut tehtävät -18469 Hallintokulukorvaus Muut menot -465 Toimeentuloturva -340909 Toimeentulotuki (huom. sis. myös tarvikekassit ja elintarv. asukk.) -335118 Ehkäisevä toimeentulotuki (= harkinnanvarainen toimeentulotuki) -5791 Paluumuuttoavustus KAIKKI KUSTANNUKSET YHTEENSÄ -1383389 19