Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 31.8.2015 Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 1
Sisällys 1 TAUSTAA... 3 1.1 Kokonaissuunnitelman tavoitteet ja organisointi... 3 1.2 Lähtökohdat... 4 1.2.1 Lähtöaineisto... 4 1.2.2 Kauppatorin historiallinen luonne... 4 1.2.3 Nykytila... 5 1.2.4 Suunnittelutilanne... 7 2 TARPEET...12 2.1 Koettavuutta koskevat tarpeet...12 2.2 Toiminnalliset tarpeet...12 2.3 Tekniset uudistustarpeet...14 3 KOKONAISSUUNNITELMA...15 3.1 Kauppatorin kehittämisen pääperiaatteet...15 3.2 Suunnitteluaikataulu ja vastuutahot...16 3.3 Alustava toteutusaikataulu...17 3.4 Alustava kustannusarvio...19 Liitteet...21 Lähtöaineisto...21 Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 2
1 TAUSTAA 1.1 Kokonaissuunnitelman tavoitteet ja organisointi Kaupunginjohtaja päätti 10.12.2014 johtajistokäsittelyssä merkitä tiedoksi Kauppatorin ilme -työryhmän 28.10.2014 päivätyn loppuraportin. Samalla kaupunginjohtaja päätti kehottaa kaupunginkansliaa jatkamaan Kauppatorin ilmeen kehittämistyötä loppuraportin pohjalta yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, tukkutorin ja muiden asianomaisten hallintokuntien sekä tarvittavien muiden tahojen kanssa siten, että kokonaissuunnitelma Kauppatorin alueesta valmistuu 31.8.2015 mennessä. Koska kokonaissuunnitelman laatiminen on monitahoinen, useita hallintokuntia sekä kaupungin ulkopuolisia toimijoita koskeva asia, on tarkoituksenmukaista, että kokonaissuunnitelman laatimista vetää kaupunginkanslia. Kokonaissuunnitelmaa varten on konsultilta tilattu Kauppatorin konseptisuunnitelma ja suunnitelmavaihtoehtojen tarkasteluja. - Kokonaissuunnittelun ohjausryhmässä ovat edustettuina: Marko Härkönen, puheenjohtaja, kaupunginkanslia - kaupunkisuunnitteluvirasto, Marjaana Yläjääski, Anu Lamminpää ja Pekka Nikulainen - rakennusvalvontavirasto, Sari Viertiö - rakennusvirasto, Anu Kiiskinen - kiinteistövirasto, Merja Sorakari - kaupunginmuseo, Johanna Björkman - liikuntavirasto, Teemu Lintunen - kaupunginkanslia, elinkeino-osasto, Elina Siltanen ja Annikka Alanko - Tukkutori, Timo Taulavuori - Helsingin Satama Oy, Satu Aatra Suunnitelmasta on keskusteltu myös Helsingin kaupungin liikenteen ja Suomenlinnan hoitokunnan kanssa. Kauppatorin ja sen ympäristön hallinta jakautuu usealle eri hallintokunnalle. Rakennusvirasto hallinnoi katuja, Tukkutori toritoimintoja, liikuntavirasto ja HKL vesiliikenne laitureita, kiinteistövirasto rakennuksia ja osaa rannoista torilla. Helsingin Satama Oy vastaa kauppamerenkulkuun liittyvistä laitureista ja väylistä, jotka sijaitsevat torin ulkopuolella mutta vaikuttavat alueen käyttöön ja liikennevirtoihin. Lisäksi Kauppatori on merkittävä, koska sen kautta kulkevat liikenneyhteydet Suomenlinnaan. Kauppatorin ympäristön kokonaissuunnitelmassa esitetään eri toimintojen (mm. toritoiminta, liikenne jne.) sijoittuminen alueelle sekä kytkeytyminen lähialueisiin ja niiden suunnitelmiin sekä aiemman Kauppatorin ilme -työryhmän esittämien yksittäisten kehittämistoimenpiteiden liittäminen osaksi suunnittelua. Suunnitelmassa kootaan yhteen eri toimijoiden tarpeet alueella ja sovitetaan yhteen siten, että varmistetaan alueen toimivuus ja samalla otetaan huomioon alueen kulttuurihistoriallinen perintö ja muu ilme. Lisäksi esitetään tavoitteellinen aikataulu ja vastuutahot kokonaissuunnitelman eri toimenpiteille sekä alustava arvio kokonaissuunnitelman toteuttamisesta aiheutuvista kustannuksista kaupungille. Kokonaissuunnitelma on konseptitasoinen suunnitelma, joka ilmaisee kaupungin tahtotilan ja etenemisen vaiheet. Jatkosuunnittelussa laadittava yleissuunnitelma on strateginen suunnitelma, jonka mukaan kaupungin hallintokunnat yhdessä kehittävät ja ylläpitävät Kauppatoria ympäristöineen sovitulla tavalla. Yleissuunnitelmaa käytetään asemakaavatyön, liikenne- ja katusuunnittelun sekä toimintojen suunnittelussa lähtötietona ja runkona. Suunnitelmien toteuttamisvastuu jakautuu usealle hallintokunnalle. Kauppatorin kehittäminen ja uudistusten toteutus tapahtuu vaiheittain hallintokuntien toteuttamien Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 3
hankkeiden kautta. Hankkeiden vastuutahot, priorisointi, aikataulutus ja alustava kustannusarviot on esitetty raportin lopussa luvuissa 4 ja 5. 1.2 Lähtökohdat 1.2.1 Lähtöaineisto Kokonaissuunnitelmaa laadittaessa on käytetty lähtötietona aikaisempia suunnitelmia, Helsingin kaupungin strategiaohjelmaa, rakennusviraston aluesuunnittelun yhteydessä saatua palautetta sekä Eteläsataman suunnitteluperiaatteita (Kslk 10.4.2008). Lisäksi on haastateltu työn valmisteluvaiheessa eri toimijoita ja hallintokuntien edustajia. Kokonaissuunnitelma on jatkoa Kauppatorin ilmeen parantaminen -työryhmän työlle. Lähtöaineistoluettelo on tämän raportin lopussa. 1.2.2 Kauppatorin historiallinen luonne Helsingin kauppatori on sekä valtakunnallisesti merkittävä kaupunkirakenteellinen kohde että tärkeä ja olennainen osa empirekeskustan kaupunkirakennetta. Kauppatorin rakentumisen voidaan katsoa alkaneen Ehrenströmin asemakaavasta, jonka Venäjän keisari vahvisti pääkaupungin rakentamisen perustaksi vuonna 1812, ja jota täydensi tarkempi vuonna 1817 laadittu lopullinen kaava. Itse torialue kivestä rakennettuine rantapenkereineen, kivettyine pintoineen ja kaupunkitilaa muodostavine rakennuksineen, valmistui hiljalleen 1820-30-luvulla ja saavutti siten eräänlaisen alkuperäisen asun, joka vuosikymmenten varrella on kehittynyt nykyiseen muotoonsa. Ehrenströmin suunnitelma suoraviivaisesti linjatuista rantapenkereistä ja sisäänvedetyistä satama-altaista toteutui Esplanadin puolella (itä-länsi-suuntaan), kun taas Eteläsataman puolella (etelä-pohjois-suuntaan) jouduttiin laiturialuetta syventämään (1840-l) ja rakentamaan rantaviivalle ideaalia polveilevampi rytmi. Torin tilarakenne ja osa rantapenkereistä sekä satama-altaista ovat säilyneet alkuperäisessä 1800-luvun alun muodossa, mutta 1800-luvun lopulla rakennetut täyttömaa-alueet sekä erinäiset maaliikenteen uudelleenjärjestelyt 1900-luvun loppupuoliskolla, ovat muokanneet ja muuttaneet toria historiallisesti kerrostuneeksi kaupunkirakenteeksi. Alkuperäiseen nähden merkittävä rantaviivan muutos tapahtui satamaradan yhteydessä 1894, kun Keisarinluodonlaituriksi nimetty täyttöalue rakennettiin. Penkereen levennyksen rakentamista oli tosin harkittu jo pidemmän aikaa sataman käyttöä haitanneen matalikon takia. Kaartuvan ratageometrian johdosta myös Etelärannan puoleinen Vironaltaan pohjoisosa päädyttiin täyttämään ja lisäksi satamaradan kääntösilta muodosti Kolera-altaan edustalle meriliikennettä rajoittavan portin. Suurin rantalinjaa koskeva muutos 1800-luvun jälkeen oli Eteläsataman puolella olevan Pakkahuoneen laiturin uudelleenrakentaminen 1920-luvulla. Samassa yhteydessä laituria myös tiettävästi syvennettiin nykyiseen linjaansa. 1950-luvulla rakennettiin paviljonki ja laiturijärjestelyt Suomenlinnan lauttaa varten ja tehtiin kivettyjen rantapengerten laajat kunnostukset. Ehrenströmin vuoden 1812 asemakaavaan kirjattu visio Kauppatorin alueesta ei ollut ensisijassa kaupankäyntiin tarkoitetun torialueen rakentaminen, vaan ennemminkin kaupunkirakenteen edustavan rantajalustan, merellisen paraatiaukion luominen. Varhaisissa suunnitelmissa alue on Esplanadin itäinen pääte, suuri rantakatu (den stora Quaien). Ehrenström kirjoittaa, että sen leveys, joka olennaisesti vaikuttaa kaupungin kauneuteen, ja joka tekee alusten lastauksen ja purkamisen myös Kruunun joukkoosastojen ja tavaroiden osalta hyvin mukavaksi, määräytyy myös maaperän laadun mukaan, joka ei salli tiilitalojen rakentamista lähemmäs rantaa. Vasta rakenteilla olleesta ranta-aukiosta muodostui kuitenkin Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 4
jo 1820-luvulla paikka torikaupalle, ja torin käyttö päivittäistavaran kauppapaikkana on jatkunut vuosisadasta toiseen. Kaupunkirakenteellisen monumentaalisommitelman ja panoraamana avautuvan Eteläsataman lisäksi Kauppatorin alueen erityinen luonne on sen äärimmäinen monikäyttöisyys. Historiallisesti alue on toiminut meriliikenteen terminaalialueena, josta on lähdetty niin saaristoon kuin ulkomaille, tai, toisin päin katsoen, kaupunkiin saapumisen tunnelmaa kohottavana edustusalueena. Kauppiaat ovat pystyttäneet päivittäiset kojunsa ja navigoineet veneensä satama-altaisiin myydäkseen kaupunkilaisille päivittäiset elintarvikkeet. Avoin laaja kivetty kenttä on toiminut näyttämönä lukuisille tapahtumille, sotilasparaateille ja konserteille. Esplanadia käveleskelevät kaupunkilaiset ovat saapuneet torille ihailemaan horisonttiin aukeavaa merimaisemaa, ja toisinaan hyytävänä puhaltavaa merituulta, palatakseen jälleen suojaisampien korttelikatujen siimekseen. Kauppatorin erityinen ja vaalittava immateriaalinen piirre onkin se täyttyvän ja tyhjenevän tilan rytmi, jolla eri toiminnat asettuvat päivittäin ja vuodenaikoja heijastaen torille. Kaupungin ja meren rajapinnassa on mahdollisuus aistia Itämeren kosketus turvallisen tukevalta laiturilta. Helsingin kaupungin ajoneuvoliikenteen kehityskulku on niin ikään luettavissa Kauppatorin rakenteessa. Alun perin tasaista, porrastamatonta kivipintaa on kuljettu vapaamuotoisesti hevosvankkurein. 1890-luvulla torille linjattiin kaksi raitiotiereittiä, joiden muodoksi vakiintui erinäisten kehitysvaiheiden jälkeen 1910- luvulla ratkaisu, jossa yksi linja kulki torin myötäisesti Pohjoisesplanadia pitkin Katajanokalle ja toinen torin poikki Etelärantaa pitkin (etelä-pohjoissuuntaisena). Sittemmin tähän järjestelyyn on tehty muutoksia ja geometrisia tarkistuksia, perusratkaisu ollen kuitenkin 1910-luvulta. 1900-luvun alussa autoliikenteen varhaisimmat merkit näkyivät juuri Kauppatorilla, mihin ryhmittyivät vuokra-autot eli taksit, tarjoten palveluja laivasatamaa käyttäville asiakkaille. Kiihtyvää tahtia edenneen autoistumisen merkit alkoivat tuntua 1920-luvulta lähtien torin jakautuessa kenttäalueiksi ja liikennealueiksi. Toden teolla vaikutukset alkoivat näkyä 1950-luvulta lähtien, jolloin eri liikennemuotojen soljuvaa ja turvallista etenemistä varten leveät ajoradat ja raitiotieverkostot laitureineen rajattiin reunuskivin ja suoja-aidoin muista vapaa-alueista. Samalla torialueelle kohosivat aiempaa korkeammat lyhty- ja raitiotiejohdinpylväät, muodostaen teräksisen, harvan metsikön, sekä erinäiset kunnallistekniset pienelementit: lipputangot, muuntajat, parkkimittarit ja ilmoitustaulut. Kauppatorin alueella on jo varhaisista vaiheista lähtien sijainnut joitain kiinteitä rakennuksia ja rakennelmia. Varhaisimpia olivat keittotalo, josta tarjottiin ruokaa satamassa työskenteleville ja merenkävijöille, sekä liiketoimintaan liittynyt vaakahuone 1830-luvulta. 1880- ja 1890-luvulla Kauppatori sai ehjän kerrostuman uusrenessanssityyliin rakennettuja katos- ja paviljonkirakennuksia, joiden suunnittelusta vastasi mm. Gustaf Nyström. Hänen suunnitelmiensa mukaan rakennettiin myös Kauppahalli (1888), johon torilta siirtyivät hygieniasyistä lihan ja kalan myynti. Vuosikymmenten saatossa kauniit puurakennukset poistuivat Eteläsataman alueelta. Suomenlinnan lauttapaviljonki (Hytönen-Luukkonen) vuodelta 1951 on Kauppatorin uudemmista rakennuksista merkittävin. Myöhemmin torille ilmaantui mm. nakkikioskeja, jotka on sittemmin korvattu uudenaikaisemmilla mutta puolihuolimattomasti sijoitelluilla design-kioskeilla. 1.2.3 Nykytila Kauppatori on osa näyttävintä kaupungin julkisivua ja kaupungin yksi tärkeimmistä matkailukohteista. Se on kehittyvä ja vetovoimainen alue, johon kohdistuu paljon kiinnostusta ja elävöittämistoiveita. Parhaillaan on suunnitteilla tai käynnissä matkailua palvelevia väliaikaisia hankkeita kuten maailmanpyörä ja Allasmeriuimala. Pysyvämpiä kehityshankkeita ovat Guggenheim-museo ja Torikortteleiden kehittäminen. Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 5
Kauppatori on harvinaisen hieno merellinen kauppapaikka maailman mittakaavassa. Torilla on merkittävä kaupallinen vaikutus myös lähialueen yrityksille. Vaikutusalueella toimii yli kaksisataa yritystä, joista moni on niin sanottuja mikroyrityksiä: käsityöläiset, halli- ja torikauppiaat. Torilla järjestetään myös tapahtumia, joista tärkein on vuosittaiset Stadin silakkamarkkinat. Kaupunkikuva ja toiminnot Kauppatorin toimintoihin ja teknisiin ratkaisuihin liittyviä rakenteita on tuotu ympäristöön ilman kokonaisuuden suunnittelua. Toriympäristön visuaalisesta ilmeestä on muodostunut sekava ja epäsiistin näköinen: torialue on liian tukossa, teltat huonokuntoisia, parkkipaikat dominoivat Helsingin parasta rantaa, jalankulkuliikenteen väylät eivät ole riittävän leveitä. Vähitellen tapahtunutta varustelun muutosta ja eriaikoina lisättyjen teknisten laitteiden ja rakenteiden kaupunkikuvallista kokonaisuutta ei ole pystytty ohjaamaan riittävästi. Kaupunkikuva on sekava ja ränsistyneen näköinen. Torimyynnin laajeneminen raaka-aineista käsittämään myös jalostetumpaan, torilla valmistettuihin ja nautittaviin annoksiin, on edellyttänyt kojujen varustamista uudenlaisella välineistöllä ja lisännyt rakenteita kuten torisähkönjakolaatikot ja niistä pintavetoina vedetyt voimajohdot. Torilla yleistynyt ateriointi on kasvattanut lokkiongelmaa, jota on tuonut mukanaan lokkientorjuntaverkot pylväineen ja niiden betonijalustat. Jätehuolto ja varastointi ovat lisääntyneet ja ne tulee järjestää uudelleen. Myös alueen kuluneet kadunkalusteet ja erimalliset opasteet antavat sekavan vaikutelman. Tori on usein iltaisin ja viikonloppuisin hiljainen. Hiljaisella torilla kiinteiden asennusten ja kalusteiden satunnainen sijainti ja nuhjuisuus korostuvat ja hämärtävät torin kaupunkikuvallista ja tilallista merkitystä ja vähentävät edelleen sen potentiaalista vetovoimaa monin paikoin Helsingissä lisääntyneen kaupunkielämän julkisena oleskelu- ja tapahtuma paikkana. Liikenne Kauppatorilla risteävät useat liikennemuodot. Se on Helsingin merkittävä jalankulkureittien risteys ja rantapromenadi. Torin ranta on merellisen Helsingin matkailuliikenteen merkittävin satama. Sataman raskasliikenne kulkee myös torin kautta. Liikennevirrat ja niiden vuorokausirytmi ovat osa torin luonnetta ja vaikuttavat toimintoihin vahvasti. Alueella toimii lukuisia vesiliikenneyrityksiä ja se onkin Helsingin vesiliikenteenkeskus. Eteläsataman alueen vesiliikennepaikat ovat olleet jo pitkään täynnä, ja hakemuksia tulee koko ajan lisää. Nykyisellään vesiliikennepaikkoja on liian vähän tarjolla yrittäjille. Kolera-altaissa on yhteensä yhdeksän vesiliikennepaikkaa, joissa toimii 7 yrittäjää. Altaiden kautta kulkee noin 130 000 sightseeing-matkustajaa vuodessa ja noin 210 000 yhdensuuntaista matkustajaa Suomenlinnaan. Tämän lisäksi vuonna 2016 altaista aletaan liikennöidä myös Vallisaareen. Suomenlinnan liikennettä operoidaan Linnalaiturin ja Keisarinluodonlaiturin väliseltä alueelta. Linnalaiturissa on kolme vesiliikennepaikkaa, ja sieltä liikennöidään Korkeasaareen, Porvooseen sekä tilausajoliikennettä. Katajanokan laiturissa on Suomenlinnan liikenteen huolto- ja taukopaikka sekä yksi paikka, josta viime vuodet on operoineet purjealukset Gerda ja Linden. Linna-altaasta on kokeiluluontoisesti vuodesta 2014 alkaen operoitu sightseeing-risteilyjä. Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 6
Kauppatorin alueella on myös kaksi vesiliikenteen yhteiskäytössä olevaa otto- ja jättölaituria, Keisarinluodonlaituri ja Lyybekinlaituri, jotka ovat tärkeitä pysähdyspaikkoja kaikille Helsingissä toimiville vesiliikenneyrittäjille. 1.2.4 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, suojelu ja kulttuurihistorialliset arvot Merellinen Helsinki, Eteläsataman maisema ja Suomenlinna saarineen, on nimetty kansallismaisemaksi. Vuonna 1994 ympäristöministeriössä valitut Suomen kansallismaisemat ovat Suomen kansallista identiteettiä kuvastavia maisemia, joihin tiivistyvät maan erityispiirteet. Valinta liittyi Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuoteen 1992. Kansallismaisemat eivät ole lainsäädännöllä suojeltuja, mutta niiden säilymiseen on kiinnitettävä huomiota kaavoituksessa ja alueiden käytössä. Helsingin kaupunkikuvalle olennainen elementti Ehrenströmin asemakaavan ja Engelin suunnittelemien rakennusten ohella on kaupungin avautuminen merelle: Suomenlinnan linnoitussaaret, Kustaanmiekan kapeikot ja Kauppatori antavat Helsingille sen ominaisluonteen. Osa Kauppatorista ja sen ympäristöstä on muinaismuistolailla suojeltua muinaismuistoaluetta. Kauppatori ja empire-keskusta kuuluvat Helsingin historiallisen keskustan museoviraston listaamiin valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin ympäristöihin (RKY 2009, Helsingin Kauppatori rakennuksineen). Alueiden käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueiden käytön suunnittelun lähtökohtina. Eteläsataman alueella on kaksi uudempaa rakennusta, jotka on huomioitu ns. DOCOMOMO- listauksessa (www.docomomo-fi.com > kohteet). DOCOMOMO on kansainvälinen modernin arkkitehtuurin tutkimus- ja suojelujärjestö ja kansallisesti Kauppatorin alueelta Suomen modernin arkkitehtuurin merkkiteoksiin kuuluvat (järjestön listaamina) Teollisuuskeskuksen rakennus (1949-1953) ja Olympiaterminaali (1950-52). Kolmas modernismin merkkiteoksiin kuuluva rakennus Eteläsatamassa on Alvar Aallon suunnittelema Enso- Gutzeitin pääkonttori (1962), joka on vuonna 2010 suojeltu rakennussuojelulailla ja jolla on siten huomattavaa valtakunnallista merkitystä. Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 7
Maakuntakaava Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta. Lisäksi alue on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue ja satama. Alueen halki kulkee jätevesitunneli. Ympäristöministeriön 30.10.2014 vahvistamassa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta. Lisäksi se on kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeä alue, tie tai kohde, valtakunnallisesti merkittävä (RKY 2009). Yleiskaava Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut suunnittelualueella voimaan 23.12.2004) alue on osa kävelykeskustaa. Lisäksi suunnittelualue on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävä alue, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Torialueet rajautuvat pohjoisessa ja idässä keskustatoimintojen alueeseen, jota kehitetään hallinnon, kaupan ja julkisten palvelujen, asumisen ja virkistyksen sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Kauppatorin alue on päätteenä Esplanadien muodostamalle yleiskaavassa osoitetulle kaupunkipuistoalueelle, jota kehitetään monipuolisena toiminta-, kohtaamis-, kulttuuri- ja luontoympäristönä. Alueelle saa rakentaa tarpeellisia yhdyskuntateknisen huollon tiloja ja liikenneväyliä. Etelässä ja idässä rannat jatkuvat satama-alueena. Idässä torialuetta rajaa Katajanokan kerrostalovaltainen alue, asuminen/toimitila. Yleiskaavaan on pääkatuna merkitty kauppatorilta alkava Pohjoisranta. Helsingissä valmistellaan uutta yleiskaavaa. Yleiskaavaluonnoksessa (kslk 16.12.2014) kauppatorin alue on liike- ja palvelukeskusta-aluetta. Kaavassa on osoitettu rantaraitti, joka on jatkuva rantavyöhykettä seuraileva koko kaupungin kattava rantareitti. Lisäksi yleiskaavaluonnoksessa on osoitettu raideliikenteen runkoyhteys ja raideliikenteen yhteystarve Helsingin ydinkeskustasta itään. Kaavamääräyksissä määrätään, että kaupunkiympäristö suunnitellaan ottaen huomioon kulttuuriympäristöt. Kävely- ja pyöräilyolosuhteita sekä joukkoliikennesaavutettavuutta parannetaan koko kaupungin alueella. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa asemakaava nro 480 vuodelta 1895. Kaavassa on esitetty kauppatori ja sitä rajaava korttelirakenne, kauppahalli, Pohjois- ja Eteläesplanadit sekä satama-altaat. Kaavaan on myös merkitty satamaa palveleva junaraide, joka yhdistää sillalla Keisarinluodonlaiturin ja Lyypekinlaiturin. Kauppatorille on valmisteltu asemakaavan muutosehdotus (nro 10475, kslk 1997) kun kaupungin virastojen yhteinen kauppatorin kehittämisryhmä selvitti kauppatorin kehittämistarpeet ja toimenpide-ehdotukset. Esitystä ei viety eteenpäin ja lopulta se hylättiin (Khs 17.1.2000). Perusteluna oli, että ehdotuksen toimenpiteet voidaan toteuttaa ilman asemakaavaa ja kalaravintola kauppahallin vieressä on väärässä paikassa, koska se on varjossa iltapäivän ja illan aikaan kun taas Katajanokan puoli olisi oikea valoisa paikka. Kirjava Satama hanke Helsingin kaupunki suunnittelee parhaillaan Eteläsataman kehittämistä ja alueen liittämistä osaksi keskustaa. Tavoitteena on satama-alueen liittäminen osaksi kaupungin keskustaa, kävelykeskustaa ja sen julkisia kaupunkitiloja sekä jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä meren äärellä. Tavoitteena oli myös satamaalueen täydennysrakentaminen ja matkustajaliikenteen säilyttäminen keskustassa. Alueen mahdollisuuksia on tarkasteltu idea- ja konseptisuunnitelmassa (ALA Arkkitehdit, 2008). Suunnitelmassa on tarkasteltu koko Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 8
alueen kaupunkirakennetta, jalankulkuyhteyksien ja julkisten tilojen ja jalankulkuyhteyksien kehittämistä sekä lisärakentamismahdollisuuksia Katajanokan puolella sekä Makasiiniterminaalin alueella ja Olympiaterminaalin läheisyydessä. Konseptisuunnitelma on luonteeltaan suunnittelualueen ennakkoluuloton kokonaistarkastelu. Työ painottuu maankäytön, julkisen tilan ja kaupunkikuvan ideointiin. Eteläsataman ympärillä käynnistyneet hankkeet koottiin kokonaisuudeksi, joka esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Eteläsataman suunnitteluperiaatteet hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 10.4.2008. Keskeisiä kaupunkirakenteeseen ja kaupunkikuvaan liittyviä periaatteita ovat muun muassa matkustajasataman säilyttäminen, ympäristön historiallisen kerroksellisuuden säilyttäminen, olemassa olevan kaupunkiympäristön ja myönteisten ominaispiirteiden vahvistaminen, uudisrakentamisen sijoittuminen ja mahdolliset toiminnot. Toimintoihin, yhteyksiin ja liikenteeseen liittyviä periaatteita ovat muun muassa jalankulun ja pyöräilyn edellytysten parantaminen, tapahtumapaikkojen luominen sekä pysäköinnin sijoittumiseen liittyvät muutokset. Alueella on ollut käynnissä useita asemakaavan muutoshankkeita, kuten Katajanokan Waterfront-hotellin asemakaavoitus (2008-2010), Katajanokan maanalaisen pysäköintilaitoksen asemakaavoitus (kaavaehdotus kslk:ssa 10.2.2015) ja Eteläsataman länsiosan asemakaavan muutos (2008-). Kaupunki järjesti alueesta kansainvälisen Kirjava satama -ideakilpailun 2011-12. Kilpailun kärkityöt havainnollistavat mm. julkisen rakennuksen sijoittumisratkaisuja suhteessa edessä avautuvaan satamaan, taustalla nousevaan Tähtitorninvuoreen, Etelärannan kortteliriviin, Vanhaan kauppahalliin ja sen etelän puoleiseen aukioon sekä museon kilpailualueeseen. Kärkityöt havainnollistavat myös miten Laivasillankadun jalankulkupromenadi ja julkiset tilat muodostuvat Laivasillankadun varteen ja miten ne laajenevat julkisiksi tiloiksi ja kansivyöhykkeeksi Olympiaterminaalilta alkaen. Hanke Eteläsataman alueen kehittämiseksi jatkuu. Maankäytön periaatteet Kaupunkisuunnitteluvirasto laatii Etelä-Sataman maankäytön periaatteet Kirjava Satama -kilpailun ja kauppatorin kokonaissuunnitelmaan sisältyvän konseptisuunnitelman antamista lähtökohdista. Maankäytön periaatteet on tarkoitus laatia vuoden 2015 aikana ja hyväksyttää kaupunkisuunnittelulautakunnalla. Maankäytön periaatteiden pohjalta laaditaan asemakaavan muutosehdotus. Helsingin kaupungin strategiset tavoitteet Kauppatorin kokonaissuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet tähtäävät seuraavien Helsingin kaupungin strategisten tavoitteiden edistämiseen: - merellisen Helsingin kehittäminen: kauppatoria ympäröivät satamat on matkailupalveluiden ja meriliikenteen tärkein solmukohta: Kaupunki edistää yritystoiminnan, matkailun ja vapaa-ajan mahdollisuuksia ranta-alueilla ja saaristossa sekä vesiliikenteen kehittymistä - Kauppatori ympäristöineen toimii runsaalle parille sadalle yritykselle tärkeänä myyntipaikkana: Toimiva kaupunki: Suomen yritysystävällisin kaupunki - Toimiva Helsinki: Kaupunkirakenteen eheyttäminen parantaa saavutettavuutta ja sujuvuutta. - Toimiva Helsinki: Edistetään kestävää liikkumista lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta liikenteestä. Tavoitteena on lisäys prosenttiyksiköllä vuosittain. Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 9
- arvoympäristöjen ominaispiirteiden säilyttäminen - viihtyisät, toimivat ja turvalliset yleiset alueet - esteettömyyden edistäminen Muut aikaisemmat suunnitelmat ja inventoinnit - Torikortteleiden elävöittäminen, Keskustan elävöittämistyöryhmän selvitys, 1979 - Havis Amandan aukion toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen selvitys 1978, Arkkitehtitoimisto Petri Blomstedt, KSV:n julkaisu AB 3/79 - Helsingin vanhan kaupunginosan valaistussuunnitelma osa I, Antero Markelin, KSV:n julkaisuja AB: 2/82 ja osa II, Antero Markelin, KSV:n julkaisuja AB: 12/83 - Kauppatorin alueen kokonaissuunnitelma 1985-1986 (KSV) - Kauppatorin alueen kokonaissuunnitelma, Rakennushistoriallinen selvitys 1986 (KSV; Sten Björkman) - Kauppatorin alueen kokonaissuunnitelman tilannekatsaus 1985-1986 (KSV) - Kauppatorin kokonaissuunnitelma, Bosse Österberg, KSV:n julkaisuja 1995:4 - Museovirasto / Teemu Mökkönen 2002, Helsinki Helsingfors kaupunkiarkeologinen inventointi - Kaupungintalokorttelit, konsepti ja ideasuunnitelma (K2S Oy + työryhmä) - Torikorttelit, rakentamistapaohje ja julkisten ulkotilojen, valaistuksen ja opastuksen yleissuunnitelma (K2S Oy + työryhmä, 2009) - Torikorttelit Katu ja torialueiden päällysteet, rakennushistoriallinen selvitys, Katu ja puisto-osaston julkaisu 2011:2 - Valaistussuunnitelma 2012 (Helen, RAKENNUSVIRASTO) - Kauppatorin korjaussuunnitelma, Korkeasaaripaviljonki (inventoinnit, kehittämissuunnitelma ja korkeasaaripaviljonki), RAKENNUSVIRASTO/Taloussuunnitteluosasto 8/1991, Arkkitehtitoimisto Pertti Pääsky Oy) - Katajanokan ja Kruununhaan aluesuunnitelma 2013-2022 (RAKENNUSVIRASTO 2013) - Suunnitelmassa todetaan, että Kauppatorin ympäristön kehittämiseksi ja peruskorjauksen taustaksi tarvitaan selvitys teknisistä, toiminnallisista ja kaupunkikuvallisista tarpeista. Yleisten töiden lautakunta on hyväksynyt aluesuunnitelman ohjeellisesti noudatettavaksi 2013. Kauppatorin ilme -työryhmän raportti Kaupunginjohtaja päätti 29.1.2014 asettaa Kauppatorin ilme -työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää ja tehdä tarvittavat ehdotukset yhtenäisestä ilmeestä Kauppatorin torialueelle ja sen myyntikojuille. Loppuraportissaan (28.10.2014) työryhmä ehdottaa kauppatorin kehittämiseksi yksittäisiä kehittämisehdotuksia ja niiden rinnalle kokonaissuunnitelman laatimista. Yksittäiset ehdotukset liittyvät kuuteen aihepiiriin: merellisyyden vahvistaminen, Kauppatorin ja Vanhan kauppahallin tiiviimmän yhteenkuuluvuuden palauttaminen, orientoitavuuden parantaminen, toiminnallinen ja visuaalinen selkiyttäminen, torin saavutettavuuden parantaminen sekä toriajan ulkopuolisen toiminnan lisääminen ja tyhjän torin kaupunkitilallisen hahmotettavuuden parantaminen. Kokonaissuunnitelmassa työryhmä esittää huomioitavaksi alueen kaupalliset toiminnot, liikenne ja niiden sovittaminen tämän päivän tarpeisiin ja kehittyvän alueen tavoitteisiin huomioiden sujuva liikkuminen. Kaupunkikuvaneuvottelukunta on antanut lausunnon työryhmän raportista. Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 10
Muita huomioitavia hankkeita Guggenheim -hanke Guggenheim-säätiö on jo pitkään halunnut avata viidennen museonsa Helsinkiin. Helsingin kaupunginhallitus päätti 13.1.2014 varata Etelärannassa sijaitsevan tontin arkkitehtuurikilpailua varten. Avoin kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu Guggenheim-museosta järjestettiin vuosien 2014-2015 aikana yhteistyössä Guggenheim säätiön, Suomen arkkitehtiliiton, Helsingin kaupungin ja Suomen valtion kanssa. Kaksivaiheiseen kilpailuun osallistui 1715 työtä 77 maasta. Kuudesta finalistista kilpailun voittajaksi valittiin Pariisilaistoimisto Moreau Kusunoki Architectes ehdotuksellaan Art in the City, joka koostuu useasta toisiinsa linkittyvästä paviljongista ja yhdestä korkeammasta majakkamaisesta tornista. Museo on yhteydessä ympäröivään kaupunkitilaan eri tavoilla: vieraat pääsevät kulkemaan Tähtitorninvuoren puistoon kävelysiltaa pitkin, kun taas meren puolella rantapromenadi yhdistää rakennuksen Eteläsatamaan. Rakennuksen toteutuminen on toistaiseksi epävarmaa. Toteutuessaan Guggenheim Helsinki lisäisi liikenneja kävijävirtoja alueella, elävöittäisi Eteläsataman aluetta ja kasvattaisi alueen yritysten asiakasmääriä ja liikevaihtoa. Erityisesti matkailualan yritysten toimintaedellytykset paranisivat hankkeen myötä. Suomenlinnan lauttaterminaalin parantaminen Suomenlinnan lauttaterminaali on matkailukauden käyttöön liian ahdas ja vaatii uudelleen järjestelyjä. Myös terminaalin näkyvyys torilla on heikko ja sen opastusta torilla tulisi parantaa. Terminaalin uudistamisesta vastaa Helsingin kaupungin liikennelaitos. Uudistaminen tulisi suunnitella ja toteuttaa tiivissää yhteistyössä Suomenlinnan hoitokunnan kanssa muun suunnittelutyön yhteydessä. Allas-hanke Katajanokan puolelle entiselle Kanavaterminaalin tyhjälle tontille on muodostunut matkailupalveluita täydentävä väliaikaisten pop up -toimintojen ranta. Allas-hanke on saanut rakennusluvan elokuussa 2015 ja tavoitteena on sen toteuttaminen vuonna 2016. Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 11
2 TARPEET Tarpeet on koottu lähdeaineistosta, saadusta palautteesta niin asukkailta kuin torikauppiailta sekä hallintokuntien kanssa käydyistä keskusteluista, lausunnoista ja päätöksistä. 2.1 Koettavuutta koskevat tarpeet Empire-keskusta, Suomenlinnan saaret, Kauppatori ja Eteläsatama muodostavat Helsingin vetovoimaisen merellisen kansallismaiseman. Kauppatorin ympäristöä tulee kehittää säilyttäen historiallisen ympäristön ja maiseman arvokkaat piirteet ja vetovoima. Historiallisen keskustan, sataman ja Suomenlinnan yhteyden ja imagon kirkastamiseen on tarve. Kauppatorin ilme -työryhmä haluaa säilyttää alueen telttatorina historiallista, taloudellisista ja käytännöllisistä syistä. Telttojen värinä halutaan säilyttää edelleen oranssi/oranssinpunainen, joka viestii tehokkaasti ympäristölle, että tori on auki ja kauppiaat paikalla. Niin sanottuja hyväksyttyjä värejä voisi olla useampi, jolloin tori olisi iloisen värikäs mosaiikki. Oranssia pidettiin yhtenä ns. Helsingin omista väreistä ja se luo kaupallisena markkinapaikkana hyvän kontrastin pastellinsävyisille hallintokortteleille ja valkoiselle kirkolliselle mahtirakennukselle. Oranssi väri on tullut käyttöön 1950-luvulla, jolloin yleinen markkinoille ollut markiisikangas oli oranssia. Väri vakiintui toritelttojen vakituisten toripaikkojen ohjeelliseksi markiisien väriksi. Samaa oranssi väri oli myös kaupungintalokortteleiden markiiseissa. Eteläsataman ympäristön rakenteet, pintamateriaalit, kalusteet ja tekniset laitteet tulee olla paikan arvon mukaisia ja historialliseen miljööseen sopivia, yhtenäisesti suunniteltuja ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisia. Koko alueelle tarvitaan valaistuksen kokonaissuunnitelma. Kauppatorin merkitykselliseksi tekevä historiallinen aikakokemus, koettavuus, syntyy torin alueella sen pinnan, kuten kiveyksien ja sitä reunustavien elementtien kuten rantapenkereen muurien ja vanhojen rakenteiden ja rakennelmien aidoista vanhoista materiaaleista, muodoista ja järjestelyistä. Muuttuneiden toiminnallisten tarpeiden ja tilan siistiminen edellyttää äärimmäisen huolellista, materiaalin arvosta, kerroksellisuudesta sekä vanhoista rakennustavoista tietoista suunnittelua ja toteutusta. Koettavuuden säilyttäminen ja ylläpitäminen edellyttää että torin toimenpiteiden suunnittelussa on aina mukana konkreettisesti aikakokemusta suojeleva näkökulma. 2.2 Toiminnalliset tarpeet Suurin osa vuorovaikutuksessa ilmi tulleista tarpeista liittyvät alueen yhteyksien ja liikennejärjestelyjen sujuvuuteen ja toimivuuteen. Kokonaisvaltaisen liikennesuunnitelman laatiminen toimintojen uudelleen järjestelyistä on tehtävä yleissuunnittelun yhteydessä. Kauppatori on suuri matkailuliikenteen solmukohta, jota tulee kehittää tärkeänä matkailuliikenteen satamana osana merellisen Helsingin kehittämistä. Tulevaisuudessa saariston ja vesiliikenteen kehittäminen kulkevat käsi kädessä, ja uusien saarikohteiden aukeaminen tulee lisäämään painetta myös Kauppatorin alueen vesiliikennepaikkojen lisäämiseen. Lisäksi kasvava liikenne tarvitsee terminaalipalveluja. Helsingin Satama Oy hallinnoi Helsingin kauppamerenkulun satamia ja laitureita (Länsisatama, Eteläsatama, Katajanokka, Vuosaari sekä kaupungin energiatuotannon laitureita Sompasaaressa ja Salmisaaressa) ja Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 12
tarjoaa kauppamerenkulkuun liittyviä palveluita Suomen ulkomaan kaupan yrityksille. Eteläsataman terminaalit, Olympiaterminaali, Makasiiniterminaali ja Katajanokan terminaali, sijaitsevat Kauppatorin välittömässä läheisyydessä. Sekä säännöllinen matkustaja-autolautta- että kansainvälinen risteilyliikenne luovat aktiivista ja elävää kaupunkia. Eteläsataman kautta kulkee vuodessa noin 4,5 miljoonaa matkustajaa, joista valtaosa kävellen ja julkisella liikenteellä. Kauppatori on sataman matkustajien solmukohta orientoiduttaessa kaupunkiin. Liikennettä, tori-ilmeeseen ja toimintoihin liittyviä kehittämistarpeita on käsitelty Kauppatorin ilme - työryhmän raportin toimenpide- ja kehittämisehdotuksissa 2014. Näitä tarpeita ja toteutusedellytyksiä on tarkasteltu tässä työssä: - Autojen parkkipaikoista Lyypekinlaiturilla ja osin Keisarinkivenlaiturilla on luovuttava ja tehtävä näistä osa torialuetta. Kaupungin tulee hyödyntää monipuolisesti kaupungin merkittävintä ranta-aluetta. - Jalankulkuyhteyksiä tulee parantaa. On ehdotettu muun muassa vanhan rautatiesillan muuttamista kävelysillaksi, mihin liittyy kaupunkikuvallisia ja satamantoimintaa häiritseviä haittoja. - Pyöräilyn pääväylä tulee siirtää turvallisuuden parantamiseksi pois torilta. - Vesibussit ja pienet matkustaja-alukset siirrettäisiin lähtemään Lyypekinlaiturilta ja osin Keisarinkivenlaiturilta ja ns. Kolera-altaaseen tuotaisiin pienveneillä myyntipaikkoja ja esim. pienimuotoista venevuokrausta jne. - Yhteisöllisyyden lisääminen. Torille kaivattaisiin tapahtumatoimintaa iltaisin ja viikonloppuisin, kun varsinainen toritoiminta ei ole käynnissä. Tätä tukevaa infraa tulisi lisätä. - olisi tutkittava mahdollisuutta sijoittaa kevyt paviljongin Vanhan kauppahallin edustalle. Vanhan kauppahallin edustasta tehtäisiin kahvila- ja ravintola-alue, joka tarvitsisi tuekseen paviljongin, jonne sijoitettaisiin ruoanvalmistuksen aputiloja, wc-tiloja ja mahdollisesti ns. talviasiakaspaikkoja. Rannassa on ollut aikaisemmin lastausasematyyppinen rakennus. - Varsinainen torialue muutettaisiin korttelimalliseksi niin, että yksi kortteli koostuu neljästi yhdessä tai erikseen vuokrattavasta myyntipaikasta, jonka koko on 3 x 3 metriä. Toritelttojen siisteyttä lisää sinällään jo uusi korttelikaava, joka ryhdistää ja väljentää toria. Helsingin Tukkutorin tehtäväksi jää rajojen, materiaalien ja niiden kunnon ja puhtauden valvonta. Tori saa edelleen näyttää torimaiselta, mutta sen siisteyteen ja ylimääräisen materiaalin karsimiseen kiinnitetään huomiota. Niin ikään toritelttojen rakenteeseen ei aseteta erillistä säännöstöä, sillä erityyppisillä toriteltoilla on omat tarkoituksensa. Ympärivuoden toimivilla yrittäjillä on käytössään säätä ja tuulta kestävämmät mallit ja osa siirtyy mahdollisuuksien mukaan ns. helposti koottavampiin pop up -telttoihin. - opastuksen parantaminen (Opastepilotin hankeohjelma tekeillä) - pyöräpysäköinti on ratkaistava Oleskelupaikkojen, kalusteiden, varusteiden, myyntikojujen ja opasteiden sijoitusperiaatteet tulee suunnitella kokonaisuutena. Tori tulee toteuttaa esteettömyyden erikoistason ympäristönä Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 13
2.3 Tekniset uudistustarpeet Torin ja Empirekeskustan tulvasuojelun parantaminen tulee toteuttaa peruskorjauksen yhteydessä. Torin pinta jouduttaneen korjaamaan ja siinä yhteydessä toripinnan kaadot, vesi- ja viemärijärjestelmät kunnostetaan vastaamaan todellista tarvetta. Nykyisin meri vesi nousee torin rakenteita pitkin torin alle. Tulvaa on jouduttu torjumaan mm. hiekkasäkein. Satamalaitureiden rakenteiden peruskorjaustarve tulee selvittää ja mahdolliset korjaukset tehdä samassa yhteydessä. Toritoiminnan jätehuolto tulee sijoittaa uudelleen. Nykyinen tekniikka nykyisellä paikalla ei ole toimiva ratkaisu; merivesi pääsee jätesäiliöihin, huoltoliikenne kulkee torin läpi, sijainti on parhaimmalla rannalla, järjestelmä on teknisesti huonokuntoinen sekä hajuhaitat. Torin valaistus vaatii peruskorjauksen. Valaistuksen sijoitus ja parantaminen tutkitaan peruskorjauksen yhteydessä uudestaan osana muuta suunnittelua. Samassa yhteydessä tulee uudistaa torisähkön jakelupisteet. Lokkientorjuntaa on kehitetty viime vuosina. Ratkaisut ovat kaupunkikuvallisesti sekavia. Erilaiset verkkojen kiinnitysjärjestelmät ja -pylväät tulee toteuttaa osana muita teknisiä ratkaisuja. Suunnittelun yhteydessä tulee tutkia mahdollisuutta käyttää verkkojen kiinnittämiseen valaisinpylväitä ja muita rakenteita. Erillisistä lokkiverkkojen kannatinpylväistä tulee päästä eroon. Kioskeista on tehty kuntoarviointi rakennusvirastossa 2013. Vanhat puiset kioskirakennukset vaativat peruskorjauksen. Modernit tyyppihyväksytyt kioskit eivät enää mahdollista nykyisten elintarvikkeiden käsittelyn vaatimusten mukaista toimintaa. Ne ovat käyneet liian pieniksi. Nykyiset kioskit tullaan korvamaan uusilla mallihyväksytyillä kioskeilla. Matkailijoiden opastaminen ja jalankulku- ja polkupyöräliikenteen ohjaus on riittämätöntä. Opastusta tulisi parantaa ja sen tulee olla osa kävelykeskustan opastamista. Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 14
3 KOKONAISSUUNNITELMA 3.1 Kauppatorin kehittämisen pääperiaatteet Prosessit ja vastuujaot Konseptitasoisen kokonaissuunnitelman lähtökohtana ovat selkeät prosessit ja vastuujaot. Kauppatorille esitetään kokonaisvisio, joka mahdollistaa erilliset hankkeet ja ohjaa niiden ratkaisuja tukemaan tavoiteltua torin kaupunkitilan luonnetta ja toiminnallista rakennetta. Eräs Kauppatorin kehittämisen haasteista on kaupungin aluetta hallinnoivien ja sillä toimivien hallintokuntien runsaslukuisuus. Alueiden käytön hallinnointia tulee selkeyttää keskittämällä se esimerkiksi yhdelle hallintokunnalle. Historiallisen viitekehyksen ymmärtäminen Kauppatorin ja Vanhan kauppahallin ympäristöstä kehitetään uudistusten myötä nimensä mukaisesti Euroopan mieleenpainuvinta ja viihtyisintä kauppapaikkaa, jossa huomioidaan sekä kaupunkilaisten että matkailijoiden kehittyvät tarpeet. Kauppatorin ja sen lähiympäristön merkitys Suomen tärkeimpänä matkailunähtävyytenä ja käyntikorttina vahvistuu entisestään. Kauppatori toimii Empire-keskustan edusaukiona ja historiallisena sisääntulona Helsingin ytimeen. Kauppatoria uudistetaan historiaa kunnioittaen toimivaksi merellisen Helsingin keskukseksi, jossa yhdistyvät sekä kaupalliset että matkailun toiminnat hyvin toimivaan kaupunkiliikenteeseen. Maankäytön periaatteet ja liikenne Kauppatorin kehittämisen pääperiaatteista päätettäessä tulee priorisoida Empire-keskustan tyylipiirteiden säilymistä, kävelykeskustan, merellisen Helsingin ja vesiliikenteen kehittämistä sekä matkailun palveluiden parantamista. Kauppatorin kokonaisuutta tulee laajentaa, jonka myötä mahdollistuu väljentäminen, ihmisten parempi yhteys rantaviivaan, torikaupan olosuhteiden parantaminen sekä liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantaminen. Alueen väljentyminen on edellytys profiloiduimmille toimintojen sijoittamiselle, orientoitavuuden parantamiselle, selkeämmille väylille ja torin tiiviimmälle liittämiselle Kukkatoriin, Esplanadiin ja Torikortteleihin sekä Suomenlinnaan. Tavoitteena tulee olla laajentaminen torin pohjukan alueelta pidemmälle Pohjoisrannan ja Katajanokan rannoille. Kauppatori on nykyisinkin matkailun ja vesiliikenteen tärkein solmukohta. Merellisen Helsingin kehittäminen edellyttää, että vesiliikennepalveluita kehitetään ja niille varataan riittävästi uutta tilaa Eteläsataman ja Pohjoisrannan alueelta. Kaupallista torialuetta laajennetaan suunnitelman mukaan nykyisille pysäköintialueille ja rannat otetaan virkistyskäyttöön. Näiden tavoitteiden mukaisesti alueen liikenne (jalankulku, pyöräily, joukkoliikenne ja autoilu) ja oheistoiminnot kauppiaille ja heidän asiakkaille tarvitsevat uudistuksia vastaamaan tulevaisuuden tarpeita ja vaatimuksia. Jalankulkuyhteyksiä tulee parantaa kävelysiltojen avulla. Esplanadin ja Katajanokan välistä kävelyakselia sekä Vanhan kauppahallin ja Torikorttelien välisiä akseleita tulee selkeyttää ja vahvistaa. Pyöräilyn tulee olla alisteinen torialueen jalankululle. Pyöräilyreitit tulee sovittaa merkittävän toritoiminnan ja jalankulun luonteeseen. Torikaupan ja matkailupalveluiden kehittäminen Matkailu- virkistys-, ravintola- sekä kahvilapalveluita lisätään ja alueelle tuodaan näiden tarvitsemia tukitoimia. Uudet matkailunähtävyydet ja saaristomeren kohteiden avautuminen täydentävät hyvin nykyisiä toimintoja ja lisäävät alueen liikennettä sekä kaupallisten palveluiden tarvetta. Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 15
Torikaupan säilymiseen, monipuolisuuteen ja edellytysten ylläpitoon on panostettava kaupallista konseptia kehittämällä, torikaupan ilmettä uudistamalla ja talvitoimintaa aktivoimalla. 3.2 Suunnitteluaikataulu ja vastuutahot Kokonaissuunnitelma 2015, kaupunginkanslia Kokonaissuunnitelman periaatteita ja suunnitteluvaihtoehtoja tutkitaan jatkosuunnittelussa. Suunnittelu käynnistyy maankäytönperiaatteiden laatimisella ja tarvittavien selvitysten tekemisellä. Kiireelliset siistimisja kunnostustoimet käynnistetään 2016-17. Kauppatoria kehitetään hallintokuntien toteuttamien hankkeiden ja investointien kautta. Maankäytönperiaatteet 2015, kaupunkisuunnitteluvirasto - lähtökohta asemakaavan muutosehdotukselle Kauppatorin ympäristön yleissuunnitelma 2016-17, kaupunginkanslia, kaupunkisuunnitteluvirasto, rakennusvirasto Yleissuunnitelma on strateginen suunnitelma, jonka mukaan kaupungin hallintokunnat yhdessä kehittävät ja ylläpitävät kauppatoria ympäristöineen sovitulla tavalla. Yleissuunnitelmaa käytetään asemakaavatyön, liikenne- ja katusuunnittelun sekä toimintojen suunnittelussa lähtötietona ja runkona. Suunnitelmien toteuttamisvastuu jakautuu usealle hallintokunnalle. Kauppatorin kehittäminen ja uudistusten toteutetaan vaiheittain hallintokuntien toteuttamien hankkeiden kautta. Yleissuunnitelmassa esitetään toimintojen, liikennejärjestelyjen katuympäristöön sijoittuminen ja periaatteet, kaupunkikuvallisesti korkeatasoiset ratkaisut. Suunnittelun yhteydessä laaditaan tarvittavat selvitykset. Rakennushistoriallisen selvityksen päivittäminen 2015-2016, kaupunginmuseo, kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitelma 2016-2017, kaupunkisuunnitteluvirasto - jalankulkureittien ja esteettömyyden parantaminen - pyöräreitin siirtäminen - pysäköintiratkaisut: autot ja polkupyörät - huoltoliikenne - paikallinen vesiliikenne: vesibussit ja matkailupalveluita tarjoavat matkustajalaivat - Kauppatorin vesiliikenne Asemakaavan muutosehdotus 2016-2017, kaupunkisuunnitteluvirasto - laaditaan samanaikaisesti liikennesuunnitelman kanssa Tekniset selvitykset 2016-2017 - tulvasuojelu ja kuivatus, rakennusvirasto - satamalaitureiden kuntotutkimus, rakennusvirasto/ksv - Suomenlinnan lauttaterminaalin parantaminen, HSL ja Suomenlinnan hoitokunta - jätehuollon uudelleen sijoittaminen ja sen tekniset ratkaisut 2016-2018, rakennusvirasto ja Tukkutori Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 16
- valaistuksen ja torin sähkönjakelun parantaminen 2016, myös tapahtumien sähkönjakelu huomioidaan - työn aikaiset vaikutukset ja työmaajärjestelyt - kioskirakennusten peruskorjaus, kiinteistövirasto - lokkien torjunnan tekniset ratkaisut 2016, Tukkutori Valaistuksen ja torisähkön suunnitelma 2016, rakennusvirasto, Helen, Tukkutori Opastuksen yleissuunnittelu Valaistuksen ja torisähkön korjaukset toteutetaan peruskorjauksen yhteydessä, Tukkutori, rakennusvirasto, Helen Tukkutori laatii torisähkön uudistamissuunnitelman, Tukkutori. Katusuunnitelma 2018-23 Rakennussuunnittelu 2019-2024 Katujen rakennussuunnittelu, rakennusvirasto Valaistus ja sähkösuunnittelu, rakennusvirasto Jätehuollon rakennussuunnittelu, rakennusvirasto, Tukkutori Kioskien peruskorjauksien rakennussuunnittelu, kiinteistövirasto Opastuksen sijoitus ja rakennesuunnittelu, kaupunginkanslia, rakennusvirasto, HSL, Suomenlinnan hoitokunta Muut varusteet ja kalusteet: lokkien torjunta verkojenrakenteet ja niiden kiinnitys, kadunkalusteet ja varusteet, rakennusvirasto, Tukkutori 3.3 Alustava toteutusaikataulu Torikaupan ilme ja korttelijärjestelyt, 2016-2017, Tukkutori Kauppatorin peruskorjaus 2020-2030, rakennusvirasto, kiinteistövirasto, HKL, HSL ja liikuntavirasto Valaistuksen ja torin sähkönjakelun uusiminen 2020-2030, rakennusvirasto, Tukkutori ja Helen Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 17
Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 18
3.4 Alustava kustannusarvio Tässä kokonaissuunnitelmassa esitettyjen investointien kustannusarviot ovat alustavia. Yleissuunnittelussa kustannukset tarkentuvat, kun korjaustoimenpiteiden laajuus saadaan määriteltyä. Kauppatorin uudistamisen investointikustannukset olisivat tämän arvion mukaan noin 40 miljoonaa euroa. Arvio ei sisällä kaikkia mahdollisia uudistustarpeita kuten pohjanvahvistusta ja tulvasuojelun aiheuttamia kustannuksia. Ilman rantarakenteiden tulvasuojelua investointikustannukset ovat 23 miljoonaa euroa. Rantarakenteet ja tulvasuojelu Tulvasuojelusta ja sen teknisestä toteutuksesta laaditaan yleissuunnittelun yhteydessä tulvasuojelun tekniset toteutusvaihtoehdot ja tehdään suunnitelma torin tulvasuojelusta. Tässä tulvasuojelun kustannuksia on arvioitu rantarakenteiden korjaamisen osana. Muita tulvasuojelun ratkaisuja ei ole voitu vielä arvioida. Rantamuurien korjaamisen kustannusarvio on 27 miljoonaa euroa. Kadut ja tori Katusuunnitelmien uusiminen sekä torin ja katujen peruskorjauksen kustannusarvio on 6,4 miljoona euroa. Arvio sisältää päällysrakenteiden korjauksen. Kauppatorille on tehty valaistuksen peruskorjaussuunnitelma, jonka kustannusarvio on 60 000 euroa. Torisähkön uudistamisesta ei ole suunnitelmaa, joten sen osuutta ei ole tässä arvioitu. Kevyenliikenteen sillan korjauskustannuksiksi on arvioitu 600 000 euroa. Uuden kävelysillan kustannukset riippuvat valittavasta ratkaisusta eikä tässä ole arvioitu sen kustannuksia. Liikennejärjestelyt Raitiovaunupysäkkien siirtämisen kustannuksiksi on arvioitu 40 000 euroa. Uusien vesiliikenteen terminaalien kustannukset on arvioitu keskihintaisen uudisrakennuksen mukaan. Rakennuksen pinta-alaksi on tässä arvioitu 600 neliömetriä. Rakennusten kustannuksiksi viemäröinteineen on arvioitu 5 miljoonaa euroa. HKL:n hallinnoiman Suomenlinnan lautan terminaalin korjauskustannuksia ei ole tässä arvioitu. Rakennus on suojeltu, mikä saattaa nostaa korjauskustannuksia. Kävelykeskustan opastusjärjestelmää ollaan suunnittelemassa ja uuden opastuksen alustava kustannusarvio on 150 000 euroa. Toimintojen ja palveluiden parantaminen Yhden City-WC:n kustannus on 100 000 euroa sisältäen viemäröinnin. Tässä kustannusarviossa on varauduttu kahden uuden WC:n rakentamiseen. Uuden syväkeräyssäiliöihin perustuvan jätehuoltoratkaisun hinnaksi on arvioitu 30 000 euroa. Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 19
Hankeosa Laajuus Kustannus Katuväylän päällysrakenne 8800 m2 1.7 M Katu-/toriaukio (sis. kevyt liikenne ja mahdollinen pysäköinti) 31700 m2 4.7 M Rantamuuri (h = 6 12 m) ja tulvasuojelu 1390 m 27.1 M Uusi raitiotiepysäkki ja vanhan purku (katoksen siirto) 2 kpl 0.04 M Valaistus 0.06 M Paviljonkirakennus (sis. viemäröinti) 2 kpl 4.8 M City WC (sis. viemärointi) 2 kpl 0.2 M Kevyen liikenteen silta (avattava) 1 kpl 0.6 M Syväkeräyssäiliö 5 kpl 0.03 M Opastus 0.15 M Yhteensä 40 M Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 20
Liitteet Kauppatori 2015, Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma, Teema- ja tavoitekartat -liite, Arkkitehtitoimisto Huttunen - Lipasti - Pakkanen Lähtöaineisto Carl Ludvig Engel 1778 1840. Näyttely Helsingin tuomiokirkon kryptassa 7.8. 14.9.1990, Helsinki 1990. Do.co.mo.mo. Modernismin merkkiteoksia Suomen arkkitehtuurissa. Alvar Aalto Akatemia, do.co.mo.mo Suomi-Finland ry, Suomen rakennustaiteen museo. Helsinki 2002. Helsinki Helsingfors kaupunkiarkeologinen inventointi, Museovirasto / Teemu Mökkönen 2002 Havis Amandan aukion toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen selvitys 1978, Arkkitehtitoimisto Petri Blomstedt, KSV:n julkaisu AB 3/79 Helsingin vanhan kaupunginosan valaistussuunnitelma osa I, Antero Markelin, KSV:n julkaisuja AB: 2/82 ja osa II, Antero Markelin, KSV:n julkaisuja AB: 12/83 Katajanokan ja Kruununhaan aluesuunnitelma 2013-2022 (RAKENNUSVIRASTO 2013) Kauppatorin alueen kokonaissuunnitelma 1985-1986 (KSV) Kauppatorin alue, rakennushistoriallinen selvitys, Sten Björkman, Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto. Julkaisu AB: 3/86. Kauppatorin alueen kokonaissuunnitelman tilannekatsaus 1985-1986 (KSV) Kauppatorin kokonaissuunnitelma, Bosse Österberg, KSV:n julkaisuja 1995:4 Kauppatorin ilme -työryhmän raportti 2014 Kauppatorin korjaussuunnitelma, Korkeasaaripaviljonki (inventoinnit, kehittämissuunnitelma ja korkeasaaripaviljonki), RAKENNUSVIRASTO/Taloussuunnitteluosasto 8/1991, Arkkitehtitoimisto Pertti Pääsky Oy) Kauppiaskortteleiden elävöittäminen, Keskustan elävöittämistyöryhmän selvitys 1979 Kaupungin Leijona-sydän, Narinkka 1998, Helsingin kaupunginmuseo, 1998 Kaupungintalokorttelit, konsepti ja ideasuunnitelma (K2S Oy + työryhmä) Kaupunkikuvaneuvottelukunnan lausunto Kauppatorin ilme -työryhmän raportista 2014 Kervanto Nevanlinna Anja, Kadonneen kaupungin jäljillä. Teollisuusyhteiskunnan muutoksia Helsingin historiallisessa ytimessä, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2002. Kiinteistöviraston hallinnassa olevien suojeltujen kioskien inventointi 2013, Pirjo Pajarinen, RAKENNUSVIRASTO-ARK Kirjava satama -kilpailun tulokset? Kärki Pekka, Svenska ambassaden i Helsingfors. En byggnadshistorik, Ekenäs 1972. Linna. The Presidential Palace, Helsinki, Otava, 1992. Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 21