KIRJALLINEN KYSYMYS 396/2006 vp Työsuojelutarkastuspyynnön salassapitovelvollisuus Eduskunnan puhemiehelle Vanha laki työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa oli voimassa vielä vuoden 2006 alkuun saakka. Tämän lain 1 luvun 6 sanoo seuraavasti: "Kun työsuojeluviranomaisille on tehty ilmoitus työsuojelua koskevan säännöksen tai määräyksen rikkomisesta taikka työpaikan turvallisuutta tahi terveydellisiä oloja koskevasta puutteellisuudesta tai epäkohdasta, on ilmoittajan nimi pidettävä salassa, jollei sen ilmoittaminen ole 5 :n 2 momentissa mainituista syistä tarpeellista. Milloin tällaisen ilmoituksen johdosta toimitetaan tarkastus työpaikalla, ei tarkastuksen toimittaja saa ilmoittaa työnantajalle tai hänen edustajalleen, että tarkastus on toimitettu tehdyn ilmoituksen perusteella." Kokkolan käräjäoikeus on todennut 28.4.2006, että tarkastaja Markku Eskola on rikkonut ko. lakia toimittaessaan työsuojelutarkastusta. Häntä ei kuitenkaan tuomittu tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisesta, koska hänen asianajajansa, sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston hallitusneuvos Reino Kanerva ja todistajana kuultu Tapani Louke kertoivat, että kansalaisilta tulleita ilmoituksia työsuojelurikkeistä pidetään ministeriössä lähinnä kansalaiskirjeinä eikä niitä tarvitse pitää salassa, vaikka laki yksioikoisesti näin vaatiikin. Kyseessä oleva tarkastus tehtiin allekirjoittaneen pyynnöstä, eikä pyynnöissä mainittu ketään ilmoittajaa. Pyynnön tarkastuksen suorittamisesta tein piirin päällikölle sähköpostilla. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mistä lähtien kansanedustajien kirjeet tai sähköposti on tulkittu kansalaiskirjeiksi, ovatko työsuojeluhallinnon käytännöt todella perusteluissa kuvatun mukaiset, voiko kukaan enää luottaa viranomaisten vaitioloon tällaisissa kysymyksissä ja pitääkö työsuojeluviranomaisten lain tuntemusta tai ymmärtämystä parantaa koulutuksella tai tulkintojen tarkastamisella? Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 2006 Tero Rönni /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Tero Rönnin /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 396/2006 vp: Mistä lähtien kansanedustajien kirjeet tai sähköposti on tulkittu kansalaiskirjeiksi, ovatko työsuojeluhallinnon käytännöt todella perusteluissa kuvatun mukaiset, voiko kukaan enää luottaa viranomaisten vaitioloon tällaisissa kysymyksissä ja pitääkö työsuojeluviranomaisten lain tuntemusta tai ymmärtämystä parantaa koulutuksella tai tulkintojen tarkastamisella? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Sosiaali- ja terveysministeriössä kansalaiskirjekäsitettä käytetään yksittäisen kansalaisen ministerille, ministeriölle tai sen osastolle osoitetusta kirjeestä tai kirjeeksi luonnehdittavasta faxista tai sähköpostiviestistä. Kansalaiskirjeet voivat olla toivomuksia, kannanottoja, tiedusteluja, aloitteita tai varsinaisia hallintokanteluja. Yleensä ne koskevat kansalaisen omaa tai hänen läheistensä elämäntilannetta, hänen saamaansa kohtelua liittyen hallinnonalan palveluihin tai yleisesti lainsäädäntöön. Myös järjestöt tai yhteisöt voivat lähettää kansalaiskirjeiksi tulkittavia kirjeitä. Mahdollisia kansanedustajien kansalaiskirjeitä ei käsitellä muista kansalaiskirjeistä poikkeavasti. Sen, sisältääkö kansalaiskirje salassa pidettävää tietoa, ratkaisee asian valmistelija. Mikäli kirje sisältää salassa pidettävää tietoa, valmistelijan vastuulla on liittää kirjeeseen asianmukaiset merkinnät. Valmistelijan vastuulla on niin ikään huolehtia siitä, että asian käsittelymerkinnät diaarissa ovat julkisuusnäkökulmasta oikein. Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto sai puheena olevaa asiaa koskevan 15.1.2004 päivätyn kansalaiskirjeen, johon osasto vastasi 10.3.2004; ministeriölle lähetetyn kansalaiskirjeen ei katsottu sisältäneen salassa pidettävää tietoa. Sama lähettäjä lähetti 8.4.2004 päivätyn samaa asiakokonaisuutta kosketelleen kirjeen myös Vaasan työsuojelupiirille. Työsuojelupiirissä katsottiin, että kysymys oli kansalaiskirjeestä. Edelleen samasta asiasta on tullut 2.12.2005 päivätty kansalaiskirje sosiaali- ja terveysministeriöön, ja se on kirjeen lähettäjän merkintöjen mukaan mennyt myös tiedoksi esimerkiksi lehdistölle. Näiden kirjeiden lähettäjä ei ollut kansanedustaja Rönni. Kansanedustaja Rönni on kirjallisen kysymyksensä perusteluissa kuitenkin kertonut, että hän on tehnyt työsuojelupiirille ilmoituksen ja että hän on siinä käsityksessä, että hänen ilmoituksensa johdosta olisi tehty työsuojelutarkastus. Työsuojeluviranomainen ei ole antanut tästä ilmoituksesta tietoa ulkopuolisille, vaan on pitänyt sen salassa. Käytettävissä olevien tietojen mukaan kukaan ei ole ottanut esiin kansanedustaja Rönnin nimeä silloin, kun hänen ilmoituksessaan mainitulla työpaikalla tehtiin työsuojelutarkastus. Työsuojelun valvonnassa noudatetaan työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) säännöksiä. Ilmoittajan tietojen salassapidosta on säädetty lain 10 :ssä. Lain mukaan salassa on pidettävä se, että valvontatoimenpide on tehty ilmoituk- 2
Ministerin vastaus KK 396/2006 vp Tero Rönni /sd sen johdosta, samoin kuin ilmoittajan henkilöllisyys. Työsuojeluhallinnon virkamiehille on kuluvan kevään aikana järjestetty koulutusta uuden valvontalain sisällöstä ja siinä yhteydessä on käsitelty myös salassapitosäännöksiä. Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2006 Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 396/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Tero Rönni /sd: Sedan när har riksdagsledamöters brev eller e-post tolkats som medborgarbrev, är arbetarskyddsförvaltningens praxis verkligen sådan som beskrivs i motiveringen, kan ingen mer lita på myndigheters tystnad i sådana här frågor, och behöver arbetarskyddsmyndigheters lagkännedom eller lagförståelse förbättras genom utbildning eller genom att omvärdera tolkningssätt? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: På social- och hälsovårdsministeriet används begreppet medborgarbrev om brev eller brevliknande fax eller e-postmeddelanden som enskilda medborgare har skickat till ministern, ministeriet eller någon avdelning på ministeriet. Medborgarbrev kan vara önskemål, ställningstaganden, förfrågningar, initiativ eller faktiska förvaltningsklagan. I allmänhet gäller breven den livssituation medborgaren eller hans/hennes närmaste är i eller hur de har mottagits i samband med förvaltningsområdets tjänster eller lagstiftningen i allmänhet. Också organisationer eller samfund kan skicka brev som kan tolkas som medborgarbrev. Behandlingen av eventuella medborgarbrev från riksdagsledamöter avviker inte från behandlingen av övriga medborgarbrev. Föredraganden i ärendet avgör om medborgarbrevet innehåller uppgifter som skall hemlighållas. Om ett medborgarbrev innehåller uppgifter som skall hemlighållas, ligger det på föredragandens ansvar att förse brevet med de anteckningar som behövs. Till föredragandens ansvar hör också att sörja för att diarieanteckningarna över behandlingen av ärendet är korrekta med tanke på deras offentlighet. Social- och hälsovårdsministeriets arbetarskyddsavdelning fick medborgarbrevet i fråga som hade daterats 15.1.2004 och svarade på brevet 10.3.2004; man ansåg att medborgarbrevet till ministeriet inte innehöll sådan information som skall hemlighållas. Samma avsändare skickade ett brev om samma ärende också till Vasa arbetarskyddsdistrikt med datering 8.4.2004. Arbetarskyddsdistriktet ansåg att det var ett medborgarbrev. Ytterligare har ett brev om samma ärende inkommit till ministeriet med datering 2.12.2005, och det brevet har enligt avsändarens anteckningar också skickats för information till t.ex. pressen. Riksdagsledamot Rönni var inte avsändare av dessa brev. Riksdagsledamot Rönni har i motiveringen till sitt skriftliga spörsmål ändå berättat att han har gjort en anmälan till arbetarskyddsdistriktet och att han har den uppfattning att en arbetarskyddsinspektion har genomförts på grund av hans anmälan. Arbetarskyddsmyndigheten har inte gett information om denna anmälan till utomstående utan hållit den hemlig. Enligt tillgängliga uppgifter tog ingen upp riksdagsledamot Rönnis namn då en arbetarskyddsinspektion genomfördes på den arbetsplats som hade nämnts i hans anmälan. Vid tillsynen över arbetarskyddet följer man de bestämmelser som ingår i lagen om tillsynen över arbetarskyddet och om arbetarskyddssamar- 4
Ministerns svar KK 396/2006 vp Tero Rönni /sd bete på arbetsplatsen (44/2006). Lagens 10 bestämmer om hemlighållande av uppgifter om anmälare. Enligt lagen skall anmälarens identitet och det faktum att tillsynsåtgärden vidtagits till följd av anmälan hemlighållas. Arbetarskyddsförvaltningens tjänstemän har i vår fått utbildning om den nya tillsynslagens innehåll, och i det sammanhanget har man också behandlat bestämmelserna om hemlighållande. Helsingfors den 23 maj 2006 Social- och hälsovårdsminister Tuula Haatainen 5