KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ YHTEENVETO MOTIIVISEMINAAREISTA 16.8.2013
Keski-Suomen rakennemalliyhdistelmästä Keski-Suomessa laaditaan strategiaa, jossa yhdistyvät maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman sisällöt Strategian kartallinen osio on maakuntakaavoitukseen ja maakunnan kehittämiseen sisältöä tuova Keski-Suomen rakennemalli Keski-Suomen rakennemallissa yhdistyvät seutukuntien kehittämisen suuret linjat ja yhteiset tavoitteet Keski-Suomen rakennemalliin on koottu jo laadittujen rakennesuunnitelmien (Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0, Jämsän rakennemalli ja Äänekosken rakenneyleiskaava) sekä muualla maakunnassa järjestettyjen motiiviseminaarien keskeiset sisällöt Tavoitteita on koottu ja niitä tullaan syksyn 2013 kuluessa (mm. yhteisessä motiiviseminaarissa) työstämään teemoittain Tärkeää rakennemalliyhdistelmän muodostamisen jälkeen on muuntaa kehittämistavoitteet konkreettisiksi, maankäyttöä ja muuta kehittämistä koskeviksi toimenpiteiksi
Yhteenveto motiiviseminaareista Alueellisia motiiviseminaareja on järjestetty kevään 2013 kuluessa neljä: pohjoinen Keski-Suomi: Kinnula, Pihtipudas, Viitasaari luoteinen Keski-Suomi: Kyyjärvi, Kivijärvi, Kannonkoski, Karstula, Saarijärvi läntinen Keski-Suomi: Keuruu, Multia, Petäjävesi eteläinen Keski-Suomi: Luhanka, Joutsa Seminaareihin on kutsuttu naapurikuntien edustajia myös lähimaakunnista Alueellisissa motiiviseminaareissa on avattu esimerkkien kautta strategisen maankäytön suunnittelun sisältöjä ja esitelty muualla tehtyjen strategiatöiden ratkaisuja Seminaareissa on toteutettu työpajat, joissa kehittämisteemoittain (asuinalueet, työpaikkaalueet, kauppa ja palvelut, liikenne sekä matkailu, virkistys ja loma-asuminen) on pohdittu kehittämistavoitteita vuoteen 2040 Motiiviseminaareja täydennetään syksyn 2013 kuluessa Kuhmoisten, Konneveden, Keuruun ja Saarijärven tilaisuuksilla Yhteenvetoon on yhdistetty myös Jämsän, Jyväskylän seudun ja Äänekosken rakennesuunnitelmien sisältöjä
Seutujen profiilit Kehittämistavoitteet rakentuvat vahvojen ja erityispiirteisiin pohjautuvien profiilien kautta Luonto, luonnonvarat, logistiikka, osaaminen, jalostustoiminta ja matkailu liittyvät kaikkien seutujen profiileihin Ylimaakunnalliset hankkeet ja maakuntarajan ylittävä yhteistyö on tärkeää ja vaikuttaa seutujen vetovoimaan
Aluerakenteen teemakartat Teemakartat ovat tässä vaiheessa luonnoksia ja aineisto täydentyy seminaarien myötä Teemoittaisina tarkasteluina: Asuminen (luonnos) Palvelut ja työpaikat (luonnos) Matkailu ja virkistys (luonnos) Liikenne (pohjakartoissa ja valmisteilla) MALPE-näkökulmien lisäksi korostuvat virkistys ja matkailu
Aluerakenteen teemakartat ASUMINEN Keski-Suomessa panostetaan asumisessa monipuoliseen ja eri elämäntilanteisiin kohdistuvaan tarjontaan Tärkeää asumisessa on luonnonläheisyys ja vesistöyhteydet Loma-asumista ja pysyvää asumista kehitetään rinnakkain ja toisiaan täydentävinä - uudet asumisen konseptit mm. matkailukeskusten yhteydessä Asumisen kehittämisessä on otettava huomioon väestön ikärakenne (ikääntyvien asumistarpeet)
Aluerakenteen teemakartat TYÖPAIKAT JA PALVELUT Keski-Suomessa uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen syntyminen perustuu vahvaan osaamiseen ja kehitystoimintaan Keski-Suomen logistinen asema on vahva, mikä tarjoaa yritys- ja työllistymismahdollisuuksia Perheyrittäjyydellä on suuri merkitys Rakennemuutoksen myötä teollisuustoimintaa on uudistettava ja synnytettävä palveluihin perustuvaa liiketoimintaa Suurten investointien heijastusvaikutukset ovat merkittäviä Palvelut keskittyvät, mutta samanaikaisesti liikkuvien ja verkkopalvelujen merkitys kasvaa
Aluerakenteen teemakartat MATKAILU JA VIRKISTYS Rikas luonto ja runsaat vesistöt luovat ainutlaatuiset mahdollisuudet Keski-Suomen matkailun ja virkistyspalvelujen kehittämiselle Asumisen vetovoimatekijänä lähivirkistysmahdollisuudet ja pääsy vesistöjen ääreen ovat tärkeitä Matkailun solmuina tulee kehittää erityisesti Himosta ja Jyväskylää sekä uniikkeja pienempiä matkailukeskuksia Keski-Suomeen on luotava luonto- ja maaseutumatkailutoimijoiden aktiivinen verkosto Päijänteen ja Keiteleen vesistöt muodostavat suuren virkistys- ja matkailupotentiaalin