Yhteenveto työryhmän kokouksen asialistan kohtaan 5a. Yhteenveto on jaettu kokouksessa pöydälle.

Samankaltaiset tiedostot
Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Orientaatiopäivä väitöskirjatutkijoille

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari Timo Luopajärvi

Valtioneuvoston asetus

Tampereen yliopiston tohtoriopintotarjonta ja sen organisointi

Tampereen yliopiston tohtoriopintotarjonta ja sen organisointi

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa

FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

HUMANISTISEN ALAN JATKOTUTKINTO-OPAS

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden yksikkö. Kasvatus ja yhteiskunta -tohtoriohjelma. Kasvatustieteen ja Filosofian tohtorin tutkinnot

TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA JATKOKOULUTUS HAKUOPAS

Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel av 15 år fyllda, LOHJA - LOJO

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Tavoitteet 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA. Yleistavoitteet. Oppimistavoitteet.

Tieteellinen jatkokoulutus

Maisteri-info. kevät

Valmistuminen ja. maisteriopintoihin siirtyminen

P1 Valitaan kaikki yhdestä jonosta

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) määrittelee 21 :ssä tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteeksi, että opiskelija:

308 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista

VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA (794/2004)

OHJEITA / ANVISNINGAR

Säännökset neuvoston koolle kutsumisesta ja päätösvaltaisuudesta ovat Oulun yliopiston hallintojohtosäännön :issä.

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki Riitta Pyykkö, TY

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa

Jatkotutkinnon tutkimusalan ja täydentävän aihealueen koodaus. Päivitys Anna-Kaarina Hakala

SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET

Asiantuntijana työmarkkinoille

Martti Raevaara Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma -koulutus (TaM)

Eduskunnan puhemiehelle

Valtakunnallinen opettajankoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojekti (VOKKE)

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Kandidaatin tutkinnon rakenne

KASVATUSTIETEIDEN TOHTORIOHJELMA HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA LUKUVUOSILLE JA ,

Tutkintovaatimukset ennen : lääketiede ja hammaslääketiede. Lääketieteen ja hammaslääketieteen tohtorin tutkinto

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

Vokke päätösseminaari

10. Neuvoja opintojen harjoittajille filosofisen tiedekunnan historialliskielitieteellisessä

Humanistisen alan jatkotutkintojen määräykset

osapuolten kesken) mainittua sopimusta. korkeakoulut, sekä Jyväskylän yliopisto/kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Tämä sopimus koskee

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

OPINT O-OP A S STUDIEHANDBOK. Filosofian maisterin tutkinto

Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa suoritettavien tohtorin tutkintojen rakenne

SISÄLLYS. N:o 318. Asetus psykologian tutkinnoista. Annettu Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1996

Tutkintojen perusteet uutta osaamista ja joustavuutta. Examensgrunder ny kompetens och flexibilitet

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu VÄITÖSKIRJAOHJE

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan tohtorikoulutuksessa noudatetaan seuraavia yhteisiä määräyksiä.

TEKNILLISTEN TIETEIDEN TOHTORIOHJELMAN JATKOTUTKINTOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

Jaana Saarinen RAPORTTI Muistion liite 1 Jyväskylän yliopisto

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta /2012 Valtioneuvoston asetus

N:o 794 LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS, (ERITYISOPETTAJAN KOULUTUS)

Eduskunnan puhemiehelle

Jatkotutkintoja koskevia yleisiä määräyksiä

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Psykologian laitos. Professori Taru Feldt. Hakijan päivä JYU. Since

VÄITÖSKIRJA, VÄITÖSKIRJAN ESITARKASTUS, VÄITÖSKIRJAN JULKINEN TARKASTUS SEKÄ VÄITÖSKIRJAN HYVÄKSYMINEN JA ARVOSTELU

Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tutkintosääntö

Haku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto

YLIOPISTOKURSSIT TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE

TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA

Johtosäännön 16 :n mukaan hallintoelin on päätösvaltainen kun läsnä on kokouksen puheenjohtajan lisäksi vähintään puolet muista jäsenistä.

Kasvatustieteiden yksikkö

Lääketieteen tohtorin

TERVEYSPSYKOLOGIAN ALAN ERIKOISPSYKOLOGIKOULUTUKSEN SISÄLTÄVÄ PSYKOLOGIAN LISENSIAATIN TUTKINTO

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi puheenjohtaja ja sihteerit.

KEHITYS- JA KASVATUSPSYKOLOGIAN ALAN ERIKOISPSYKOLOGIKOULUTUKSEN SISÄLTÄVÄ PSYKOLOGIAN LISENSIAATIN TUTKINTO

OPINTOPOLKU Varhaiskasvatuksen opintosuunnan opiskelijoille kasvatustieteen maisteriohjelmassa Opintojen jakautuminen periodeihin lukuvuonna

Eduskunnan puhemiehelle

Mediakasvatus Lapin yliopistossa

HAKULOMAKE 1/10. Neuropsykologian alan erikoispsykologikoulutuksen sisältävä psykologian lisensiaatin tutkinto

HUMANISTINEN TIEDEKUNTA. Filosofian lisensiaatin tutkinto

Tutkintoasetuksen (1039/2013) 21 mukaan jatkokoulutuksen tavoitteena on, että sen suorittanut on:

Laitosten FL-jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa. Ajanmukaistamista (esim.

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

ARVIOINTIKRITEERIT SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU JA TURVALLISUUS OPINTOKOKONAISUUDEN OPINNOILLE

Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Kaisu Kortelainen

Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset

Sosiaalityö. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKUOHJE. VISUAALISEN ALAN TAIDEOPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op.)

Transkriptio:

Jatko-opintojen kehittämistyöryhmän jäsenille Yhteenveto työryhmän kokouksen 11.3.2005 asialistan kohtaan 5a. Yhteenveto on jaettu kokouksessa pöydälle. KASVATUSTIETEELLISTEN TIEDEKUNTIEN OPINTO-OPPAISTA KOOTTU JATKOKOULUTUKSEN TAVOITTEISTA Helsingin yliopisto Kasvatustieteiden jatkotutkinnot tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa. (Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan jatkokoulutusohjeet, päivitetty 13.9.2004. Saatavilla verkossa: http://www.helsinki.fi/behav/jatkokoulutus/jatkokoulutusohjeet.doc) (Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan yhteinen jatkokoulutustarjonta, Lukuvuosi 2004 2005, päivitetty 22.2.2005. Saatavilla verkossa: http://www.helsinki.fi/behav/jatkokoulutus/jatkokoulutustarjonta.doc) Joensuun yliopisto Tavoitteet Tohtorin tutkinnossa opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa. Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan tulee saavuttaa - syvällinen perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen - perehtyneisyys tieteenteoriaan ja oman tutkimusalan historialliseen kehitykseen sekä - kyky itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. (http://golem.joensuu.fi/portaali/jatkanet/index.php; hakusanalla tavoitteet löytyi yllä oleva teksti.) 1

Jyväskylän yliopisto tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa (asetus kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta 5776/1995). (Kasvatustieteiden tiedekunnan opinto-opas 2003 2005, 231; Kasvatustieteiden tiedekunnan jatko-opinto-opas, 1) *** 2 Kasvatustieteen tohtorin tutkinto 2.1 Tavoitteet tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa. Kasvatustieteen tohtorin tutkinnon suorittamiseksi tieteelliseen jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee: 1) suorittaa tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot sekä 2) laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. (Kasvatustieteiden tiedekunnan jatko-opinto-opas, 5. Saatavilla verkossa: http://www.jyu.fi/tdk/kastdk/tdkopiskelu/jatkoops.pdf) Lapin yliopisto Kasvatustieteen tohtorin tutkinto tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa. (Kasvatustieteiden tiedekunnan opinto-opas 2003 2005, 214) Jatkokoulutus Jatkotutkintoja ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot, jotka ovat erillisiä tutkintoja. Lisensiaatin tutkinnon tieteelliset tavoitteet ovat suppeammat kuin tohtorin tutkinnon. Lisensiaatin tutkinnon tavoitteena on antaa suorittajalleen tieteellistä asiantuntemusta käytännön tehtäviin tai olla mahdollisesti yhtenä vaiheena tohtorin tutkintoa suoritettaessa. Lisensiaatin tutkinnon tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa tieteellisten tutkimusmenetelmien tuntemuksen ja hyvän perehtyneisyyden tutkimusalaansa. Lisensiaatin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan tulee suorittaa tiedekunnan määräämät opinnot ja laatia lisensiaatintutkimus. 2

Oikeustieteiden tiedekunnassa on mahdollista suorittaa perinteisen lisensiaatin tutkinnon ohella myös ammatillisesti painottunut lisensiaatin tutkinto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa jatko-opiskelija voi suorittaa yhteiskuntatieteiden lisensiaatin tutkinnon sosiaalityön ammatillisena lisensiaatinkoulutuksena. Taideteollisen alan yliopistollisista tutkinnoista annetun asetuksen mukaan taiteiden tiedekunnassa suoritetaan jatkotutkintona taiteen tohtorin tutkinto. Tohtorin tutkinnon tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa kyvyn itsenäisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä, perehtyy omaan tieteenalaansa ja perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa. Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan tulee suorittaa tiedekunnan määräämät jatko-opinnot, laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. (http://www.ulapland.fi/?deptid=8109) Jatko-opiskelun ops sekä jatko-opiskelun ohjeet ovat saatavilla: http://www.ulapland.fi/?deptid=11134. Oulun yliopisto 15.1 Jatkokoulutuksen tavoitteet ja rakenne Tieteellisellä jatkokoulutuksella tarkoitetaan tieteelliseen jatkotutkintoon tähtäävää tutkijankoulutusta. Tutkintoasetuksen (576/1995) mukaan tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa. Tutkijankoulutuksen tarkoituksena on tarjota tieteellisistä jatko-opinnoista ja mahdollisesti tutkijan urasta kiinnostuneille opiskelijoille mahdollisuus toimia tiedeyhteisössä, kartuttaa tutkimuksessa tarvittavia tietoja ja taitoja sekä saada ohjausta tutkimustyössä. Jatkokoulutus edellyttää opiskelijalta innostuneisuutta tutkimustyöhön ja aktiivisuutta opinnoissa. Koulutuksen tavoitteiden saavuttamiseksi jokaisen opiskelijan tulisi mahdollisuuksien mukaan sijoittua johonkin tiedekunnassa toimivaan tutkimusryhmään. Tiedekunnan ohjaus- ja tukiresursseja suunnataan aktiivisesti toimiville opiskelijoille. (Opinto-opas 2003 2005, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta, 233) 15.4 Jatkokoulutuksen yhteiset opinnot Opetussuunnitelman tavoitteena on, että opiskelija: - perehtyy omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen - oppii itsenäisesti ja kriittisesti soveltamaan tieteellisen tutkimuksen menetelmiä omalla tutkimusalallaan - tuntee oman tutkimusalansa historiallisen kehityksen, perusongelmat ja tutkimusmenetelmät - tutustuu tieteen teoriaan - oppii ymmärtämään ja seuraamaan kasvatustieteiden tutkimustuloksia ja alan kehitystä Näiden tavoitteiden ohella opiskelija voi suuntautua myös ammatillisesti ja kehittää omaa ammatillista asiantuntijuuttaan. Ammatillisia kysymyksiä voi käsitellä tieteenalan 3

sisältöopinnoissa ja lisensiaatintutkimus tai sitä korvaavat opinnot voivat suuntautua ammatillisiin kysymyksiin, ammatin kehittämiseen ja sen perusteisiin. (Opinto-opas 2003 2005, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta, 235; Saatavilla verkossa: http://wwwedu.oulu.fi/opas/oulu/kl_kt.pdf, ks. luku 15.) Tampereen yliopisto Kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 576/95 mukaan tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa. Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa on tarjolla kolme jatkokoulutuksen teema-aluetta (ohjelmaa), jotka liittyvät sen tutkimus- ja vahvuusalueisiin. Ohjelmien tavoitteena on tukea edellä esitettyjen tavoitteiden toteutumista ja vahvistaa tiedekunnan tutkimuksellisuutta. Syksystä 2003 alkaen jatko-opiskelijaksi on hyväksytty hakijat, joiden tutkimustyö kohdistuu johonkin näistä kolmesta teema-alueesta: Teema 1 Yhteiskunta, kulttuuri ja kasvatus Teema 2 Oppiminen, opetussuunnitelma ja oppimisympäristöt Teema 3 Osaamisen kehittäminen ja professionaalinen kasvu Kasvatustieteen ja filosofian tohtorin tutkinto - tavoitteet ja tutkinnon rakenne Tohtorin tutkinnon tavoitteena on, että opiskelija 1. perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä pystyy sen piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä, 2. perehtyy syvällisesti omaa tehtäväaluettaan koskevaan uusimpaan tutkimukseen sekä tehtäväalueen kehittämistä koskeviin kansainvälisiin ja kansallisiin virtauksiin, 3. perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa liittyvien tieteenalojen historialliseen kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin, 4. perehtyy syvällisesti tieteenteoriaan sekä 5. saavuttaa sellaisen kasvatustieteiden tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden tutkimustulosten ymmärtämisen ja kehityksen seuraamisen. (Kasvatustieteiden tiedekunta, jatkokoulutusopas 2004 2005, 2. Saatavilla verkossa: http://www.uta.fi/tiedekunnat/kasv/jatkokoulutusopas.pdf) Turun yliopisto Tieteellisten jatko-opintojen tarkoituksena on korkeatasoisten tutkijanvalmiuksien kehittäminen kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Metodisten valmiuksien lisäksi tieteellisen jatkotutkinnon suorittajan tulee hankkia erityisen syvällinen perehtyneisyys johonkin 4

kasvatustieteen erityiskysymykseen sekä osoittaa kykyä kartuttaa tieteellistä tietoa ja taitoa erityisalueellaan. Asetuksessa kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta (576/1995) tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteeksi määritellään opiskelijan syvällinen perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa sekä kyky itsenäisesti luoda uutta tieteellistä tietoa. (Turun yliopisto, jatko-opinto-opas 2003 2004, 2004 2005, 2. Saatavilla verkossa: http://www.edu.utu.fi/jatko/opas2004/opas%202004-2005.pdf) Åbo Akademi Examensstadga för Åbo Akademi, Fastställd av Kansler 11.12.1998 23 (1.11.2003) Doktorsexamen En studerande som antagits till vetenskaplig påbyggnadsutbildning för att avlägga doktorsexamen skall 1) slutföra studierna inom den vetenskapliga påbyggnadsutbildningen, 2) uppvisa självständigt och kritiskt tänkande på sitt forskningsområde, samt 3) avfatta en doktorsavhandling och offentligt försvara den. En avhandling för doktorsexamen skall innehålla ny vetenskaplig kunskap. 24 Licentiatexamen och specialpsykologutbildning En studerande som antagits till vetenskaplig påbyggnadsutbildning kan avlägga licentiatexamen sedan den av fakulteten fastställda delen av de studier som hör till denna utbildning har slutförts. Examen omfattar en licentiatavhandling. Yrkesinriktade specialiseringsstudier kan i enlighet med vad fakulteten bestämmer ingå i examen. I licentiatexamen skall den studerande uppvisa god kännedom om sitt forskningsområde samt förmåga till självständigt och kritiskt vetenskapligt tänkande. Såsom licentiatavhandling kan även godkännas flera vetenskapliga publikationer eller manuskript som godkänts för publicering och ett sammandrag av dessa, i vilket forskningens mål, metoder och resultat framställs. Till publikationerna kan även höra sampublikationer, om författarens självständiga andel i dem kan påvisas. När licentiatexamen avläggs med psykologie magisterexamen eller någon annan motsvarande examen som grund kan examen innehålla specialpsykologutbildning på följande specialområden: utvecklingspsykologi och pedagogisk psykologi, neuropsykologi, 5

psykoterapi, hälsopsykologi samt arbets- och organisationspsykologi. Utbildningen ordnas enligt vad som bestäms i 1 3 mom. I specialpsykologutbildningen fördjupar sig studeranden systematiskt såväl teoretiskt som praktiskt i något av de specialområden som nämns i 4 mom., gör en undersökning på sitt specialområde samt skaffar sig handledd arbetserfarenhet på specialområdet. (http://www.abo.fi/studera/utbildning/ -> ks. Allmänt om forskarstudier -> E xamensstadga sekä Praktika för doktorsstuderande) Sibelius Akademia Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää syvällisesti omaa alaansa ja saavuttaa valmiuden korkeatasoisiin ja kypsyneisyyttä osoittaviin suorituksiin. Hän pystyy itsenäiseen luovaan työhön edustamallaan alalla sekä edustamansa alan kehittämiseen. (http://www.siba.fi/fin/opiskelu/jatko-opinnot/; jatkotutkinto-opas: http://www.siba.fi/fin/opiskelu/jatko-opinnot/jatkotutkinto-opas_04-05.pdf ) Taideteollinen korkeakoulu Taiteen tohtorin tutkinnon tavoitteet ja suoritus Asetus taideteollisen alan yliopistollisista tutkinnoista (Op 205.6) asettaa taiteen tohtorin tutkinnon tavoitteeksi, että opiskelija 1) perehtyy syvällisesti omaan alaansa; 2) osoittaa alallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä 3) saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti uutta tutkimustietoa, uusia taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita. Taiteen tohtorin tutkinnon suorittamiseksi taideteollisen alan jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee: 1) suorittaa taideteollisen alan jatkokoulutuksen opinnot; sekä 2) laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä taideteolliseen alaan kuuluva tutkimus. 6