Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet Pohjois-Karjalassa Hannu Hirvelä, Metla Leena Kärkkäinen, Metla Helena Mäkelä, Metla Tuula Nuutinen, EFI/Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Skenaariot 1-3 ja 3E Suurimman kestävän hakkuukertymän arvio: - tavoitteena nettotulojen nykyarvon maksimointi 4% korkokannalla - vaatimuksena hakkuu- ja tukkikertymän sekä nettotulojen tasaisuus Suojeltujen ja rajoitetussa metsätalouskäytössä olevien alueiden pinta-ala Lisääntyy jonkin Maakuntakaavat Metso-alueet Lisääntyy jonkin Kaikki metsät puuntuotannossa Harvennushakkuiden osuus hakkuualasta (vuosien 1999-28 tilaston keskiarvo 66%) Lisääntyy jonkin (vuoden 28 tilasto, 78%) Lisääntyy jonkin Lisääntyy jonkin Mäntytukin reaalinen kantohinta Nousee jonkin Kuusitukin reaalinen kantohinta Nousee jonkin Reaaliset puunkorjuukustannukset, miestyö Nousee jonkin Nousee jonkin Reaaliset puunkorjuukustannukset, koneellinen korjuu Hannu Hirvelä 27.1.211 2
Aineistot ja skenaarioiden laadinta VMI1-koeala-aineisto Landsat ETM satelliittikuvat Numeeriset paikkatietoaineistot (mm. suojelun nykytilanne) Segmentointi Knn estimointi Segmentit VMI-koealapainot segmenteille MELA-muotoisen laskelmaaineiston muodostus Suurimman kestävän kertymän tasaisuusvaatimukset - Hakkuu- ja tukkikertymä - Nettotulot Metsänhoitosuositukset 26 Hakkuumahdollisuusarvioiden laadinta MELA-ohjelmistolla Suurimman kestävän hakkuukertymän arviot vuosille 27-246 (nettotulojen nykyarvon maksimointi 4% korkokannalla) Metsien käyttörajoitukset - Maakuntakaavat - METSO-alueet Oletukset harvennushakkuiden osuuden kehityksestä Tilastojen perusteella arvioidut trendit hintojen ja kustannusten kehityksestä
Hannu Hirvelä 27.1.211 4 Metsäalueen segmentointi
Puuntuotannon rajoitusten nykytilanne (suojelualueet ja ohjelma-alueet (*) sekä yleiskaavat (**)) Ensisijaisesti puuntuotanto 95% (vihreä) Rajoitettu puuntuotanto 1% (oranssi) Puuntuotannon ulkopuolella 4% (punainen) * Suomen Ympäristökeskus ** Mattila, U. & Korhonen, K.T. / Metsätieteen aikauskirja 1/21 Hannu Hirvelä 27.1.211 5
Oletukset harvennushakkuiden osuudesta / Tilastojen perusteella arvioidut trendit yksikköhintojen ja kustannusten kehityksessä 199 1993 1996 1999 22 25 28 211 214 217 22 223 226 229 232 235 238 241 199 1993 1996 1999 22 25 28 211 214 217 22 223 226 229 232 235 238 241 1994 1997 2 23 26 29 212 215 218 221 224 227 23 233 236 239 242 1 8 6 4 2 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 8 7 6 5 4 3 2 1 Harvennushakkuiden osuus Mäntytukki Trendi (2-28) 8 7 6 5 4 3 2 1 35 3 25 2 15 1 5 Kuusitukki Trendi (2-28) Miestyö Trendi (2-28) Hannu Hirvelä 27.1.211 6
8 7 6 5 4 3 2 1 Pohjois-Karjala milj. m3/v Kokonaishakkuukertymä * Hakkuukertymä nousee * Nykyisten käyttörajoitusten vaikutus 5% (pinta-alasta 5%) * Lisäsuojelun vaikutus pieni Kuitu, kasvatushakkuu Tukki, kasvatushakkuu Kuitu, uudistushakkuu Tukki, uudistushakkuu Hannu Hirvelä 27.1.211 7
Pohjois-Karjala m3/ha 25 2 Keskimääräinen hakkuukertymä * Keskimääräinen hakkuukertymä alenee (luontaisen uudistamisen osuus kasvaa) 15 1 Kasvatushakkuu Uudistushakkuu 5 Hannu Hirvelä 27.1.211 8
Pohjois-Karjala m3/hakattu tukkirunko Keskimäärin tukkipuuta/hakattu tukkirunko,4,3,2,1 * Hakkuissa tukin koko pienenee (kasvatushakkuiden määrä lisääntyy) * Nykyisillä suojelualueilla järeää mäntyä hieman keskimääräistä enemmän (1. 1-vuotiskausi) Mänty Kuusi Lehtipuu, Hannu Hirvelä 27.1.211 9
Pohjois-Karjala /m3 16 14 12 1 8 6 4 2 Keskimääräinen korjuukustannus * Korjuukustannukset nousevat (kasvatushakkuiden määrä lisääntyy) Hannu Hirvelä 27.1.211 1
Kokonaishakkuukertymä,45,4,35,3,25,2,15,1,5, milj. m3/v Kitee 1,4 1,2 1,,8,6,4,2, milj. m3/v Lieksa Tukki, uudistushakkuu Tukki, kasvatushakkuu Kuitu, uudistushakkuu Kuitu, kasvatushakkuu Tukki, uudistushakkuu Tukki, kasvatushakkuu Kuitu, uudistushakkuu Kuitu, kasvatushakkuu * Käyttörajoitukset - pinta-alasta 1% - vaikutus hakkuukertymään 1% * Käyttörajoitukset - pinta-alasta 7% - vaikutus hakkuukertymään 1. 1-vuotiskaudella 22% - vaikutus pienenee Hannu Hirvelä 27.1.211 11
Keskimääräinen hakkuukertymä 3 25 2 15 1 5 m3/ha Kitee 25 2 15 1 5 m3/ha Lieksa Kasvatushakkuu Uudistushakkuu Kasvatushakkuu Uudistushakkuu * Uudistushakkuissa alenee jonkin, lähes SKE1:n tasolle * Uudistushakkuissa alenee enemmän kuin Kiteellä * Nykyisillä suojelualueilla järeitä uudistuskypsiä metsiä keskimääräistä enemmän - vaikutus painottuu 1. kaudelle Hannu Hirvelä 27.1.211 12
Keskimäärin tukkipuuta/hakattu tukkirunko m3/hakattu tukkirunko Kitee m3/hakattu tukkirunko Lieksa,4,4,3,3,2,2,1,1,, Mänty Kuusi Lehtipuu Mänty Kuusi Lehtipuu * Kuusen taso säilyy lähivuosikymmeninä * Kuusen taso säilyy, jos nykyiset suojelualueet hakkuiden piirissä * Nykyisillä suojelualueilla järeää mäntyä keskimääräistä enemmän (1. 1-vuotiskausi) Hannu Hirvelä 27.1.211 13
Yhteenvetoa Arviot eivät ole hakkuusuunnitteita ko. alueille Alueellisia eroja (metsäkeskus/kunnat) Hakkuukertymä nousee 2. kaudella tukkikertymän lisäys: pääosin mänty, kasvatush. uudistushakkuiden keskim. kertymä m 3 /ha alenee (poikkeus SKE1 Kitee) skenaarioiden 1-3 erot pääosin pienet Kasvatushakkuiden osuus nousee 2. kaudella hakkuuala lisääntyy, korjuukust. nousee tukkipuu/hakattu tukkirunko alenee (poikkeus kuusi molempien kuntien alueella ja lehtipuu Lieksan alueella) Käyttörajoitusten vaikutus suurin 1. kaudella Lieksan alueella vaikutus pinta-alaosuutta suurempi: pinta-alasta 7%, vaikutus hakkuukertymään 1. kaudella 22%, 2. kaudella 7% Puuntuotannon ulkopuolella olevat alueet keskimääräistä runsaspuustoisempia ja tukkivaltaisempia Kiteen alueella 1% ja 1% alueellinen vaihtelu suurta, tasoittuu koko Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueella: 5% ja 5% Hannu Hirvelä 27.1.211 14