LENTOMATKUSTAJATUTKIMUS



Samankaltaiset tiedostot
LENTOMATKUSTAJATUTKIMUS

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

Ulkomaiset matkailijat Kymenlaaksossa 2018

TAK Rajatutkimus 2010

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Ulkomaiset matkailijat Kymenlaaksossa 2017

TAK Rajatutkimus 2015

Majoitusliikekysely 2009

Rajahaastattelututkimus

TAK Rajatutkimus 2015

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA

Matkailutilasto Heinäkuu 2016

Matkailutilasto Huhtikuu 2016

Venäläisten rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 11 prosenttia elokuussa, alkuvuoden kasvu 17 prosenttia

Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu

Matkailutilasto Elokuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: TAK Oy

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Matkailutilasto Kesäkuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Ulkomaiset matkailijat Etelä-Karjalassa 2017

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Venäläiset kuluttajat Suomessa

VENÄLÄISTEN ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS

Matkailutilasto Maaliskuu 2016

Ulkomaiset matkailijat pääkaupunkiseudulla v. 2018

Matkailutilasto Marraskuu 2016

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA YHDEKSÄN PROSENTTIA EDELLISVUODESTA

Rajahaastattelututkimus

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Venäläisten matkailu Kaakkois- Suomessa

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

TAK Rajatutkimus 2015

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA

TAK Rajatutkimus 2010

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Matkatoimistokysely Venäjällä

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Lapin matkailu. lokakuu 2016

YHTEENVETO. 1 Matkailutilasto, marraskuu 2016 Rovaniemi. Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 38,7 prosenttia Rovaniemellä

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Joulukuu 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa

Visit Finland Matkailijatutkimus 2017

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT

Majoitusmyynti alueella kasvoi 14 prosenttia ja oli 27 miljoonaa euroa. Yöpymisen keskihinta kesäkuussa 2016 oli 77,39 euroa (+ 8 %).

Venäläisten matkailu Suomeen

Visit Finland Matkailijatutkimus

Markkinakatsaus. Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

1 Matkailutilasto heinäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

Kansalaisten suhtautuminen taidelainaamoihin

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU

TAK RAJATUTKIMUS 2016 Helsingin Satama Oy

Visit Finland Matkailijatutkimus kesä 2015

Suomalaiset kuluttajina Virossa

TAK RAJATUTKIMUS 2017 Helsingin Satama Oy

Suomalaisten alkoholiostot Virosta

TAK Rajatutkimus 2012 Väliraportti tammi-maaliskuu

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista

Markkinakatsaus. Belgialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Visit Finland matkailijatutkimus

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Tutkimuksesta Tiivistelmä Kotkassa vierailu motiivit Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa Ohjelma...

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS Kaupunkikohtainen vertailu

Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO

Transkriptio:

LENTOMATKUSTAJATUTKIMUS Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi

SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Matkustajien profiili... 3 Profiili matkakohteittain... 4 Miten sai alun perin tietää käyttämästään lentoreitistä... 5 Lentolipun hankintapaikka... 6 Kuinka usein on käyttänyt tai uskoo käyttävänsä tätä lentoreittiä... 7 Matkan tarkoitus... 8 Tärkeimmmät syyt lentoreitin valinnalle... 9 Yksin ja seurueessa matkustavien osuus... 10 Kulkuneuvo, jolla saapui lentokentälle... 11 Menomatkalla ja paluumatkalla olevien osuus sekä samaa lentoreittiä paluumatkalla käyttävien osuus... 12 Matkan päämäärä ja matkan kesto (menomatkalla olleet matkustajat)... 13 Kulkuneuvo, jolla jatkaa matkaa lentokentältä eteenpäin kun on palannut Lappeenrantaan (menomatkalla olleet matkustajat)... 14 Paluumatkalla LPR:n seudulle ostoksia tekemään jäävien osuus sekä ostokset, jotka aiotaan hankkia (menomatkalla olleet matkustajat)... 15 Lappeenrannan seudulla matkan aikana yöpyneet... 16 Rahankäyttö Lappeenrannan seudulla (muut kuin Etelä Karjalassa asuvat)... 17 Arvio matkustajamäärästä ja matkustajien rahankäytöstä Lappeenrannan seudulla vuonna 2011... 18 Aiemmin Lappeenrannan seudulla vierailleiden osuus ja vierailujen lkm tämän vuoden aikana... 19 Tyytyväisyys eri asioihin Lappeenrannan seudulla... 20 LIITTEET

1 TIIVISTELMÄ LENTOMATKUSTAJISTA SUURIN OSA ON PIETARISTA TAI ETELÄ KARJALASTA Lentomatkustajista noin puolet (48 %) on Pietarista ja neljännes (27 %) Etelä Karjalasta. Naisia on 56 % ja miehiä 44 %. LENNOT HANKITAAN NETISTÄ Vastanneista lähes kaksi kolmesta (63 %) sai alun perin tietää käyttämästään lentoreitistä Internetistä ja kolme neljännestä (78 %) hankki lentolippunsa lentoyhtiön www sivujen kautta. Internetistä muun varausjärjestelmän kautta lippunsa hankki 16 % vastanneista. Vajaa kolmannes () kuuli käyttämästään lentoreitistä ensi kertaa tuttavaltaan. LENTO VALITAAN HALVAN HINNAN VUOKSI Vastanneista yhdeksälle kymmenestä () edullinen hinta on ensisijainen tai tärkeä syy valita käyttämänsä lentoreitti. Lentokentän läheisyys on ensisijainen tai tärkeä syy puolille (53 %) vastanneista. ( syksyllä 2010) Neljä viidestä () oli vapaa ajan matkalla kun syksyllä 2010 vapaa ajan matkalla oli 69 %. Vastanneista 15 % on käyttänyt tai uskoo käyttävänsä tällä kerralla käyttämäänsä lentoreittiä vähintään 3 kertaa vuodessa. (24 % syksyllä 2010) LAPPEENRANNAN SEUDULTA OSTETAAN ELINTARVIKKEITA, VAATTEITA JA TALOUSTAVAROITA Noin puolet (45 %) vastanneista (menomatkalla olleet, ei Etelä Karjalassa asuvia) aikoo jäädä paluumatkalla Lappeenrannan seudulle tekemään ostoksia tai käyttämään paikallisia palveluita. Suosituimmat ostokset ovat elintarvikkeita, vaatteita tai taloustavaroita. Suurin osa vastanneista (83 %) uskoi viipyvänsä Lappeenrannan seudulla paluumatkalla korkeintaan vuorokauden ja vain 3 % kertoi viipyvänsä seudulla yli kaksi vuorokautta. Keskimäärin rahaa käytettiin 140 euroa / matkustaja. (121 syksyllä 2010) Heinäkuussa 2011 eteläkarjalan ulkopuolella asuvat lentomatkustajat käyttivät Lappeenrannan seudulla yhteensä noin 607 000 euroa. Vuonna 2011 Lappeenrannan lentoaseman kautta ennustetaan lähtevän noin 58 000 matkustajaa, joiden arvioidaan jättävän matkansa aikana Lappeenrannan seudulle lähes 5,5 miljoonaa euroa. TYYTYVÄISYYS LAPPEENRANNAN PALVELUIHIN HYVÄÄ TASOA Yleisarvosanaksi Lappeenrannalle matkakohteena annettiin 3,88 (keskiarvo; asteikko 1 5). (3,99 syksyllä 2010) Vastaajat olivat tyytyväisimpiä Lappeenrannan viihtyisyyteen (keskiarvo 4,19), asiakaspalveluun yrityksissä (4,08) ja opasteisiin kaupungissa (4,08). Lähes jokainen (98 %) vastanneista uskoo tulevansa Lappeenrannan seudulle uudestaan (76 % uskoo tulevansa vuoden sisällä). Vähiten tyytyväisiä oltiin kaupungin hintatasoon (2,61), nähtävyyksiin (3,63) sekä muihin vapaa ajan palveluihin (3,68).

2 JOHDANTO TUTKIMUKSEN TARKOITUS Tällä tutkimuksella pyrittiin selvittämään millaisia ovat Lappeenrannan lentokenttää käyttävät matkustajat: Mihin ollaan matkalla ja kuinka pitkäksi aikaa, mikä on matkan tarkoitus, kauanko on viivytty Lappeenrannassa, miten paljon on käytetty rahaa ja mihin, kuinka tyytyväisiä ollaan Lappeenrannan palveluihin yms. Tutkimustuloksia käytetään apuna Lappeenrannan lentokentän ja kaupungin kehittämisessä. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusotokseen valittiin 5. 26.7.2011 yhteensä 16 Lappeenrannasta lähtevän kansainvälisen lentoliikenteen vuoroa, joista kustakin poimittiin 10 36 henkilön satunnaisotos tutkimukseen. Tutkimus toteutettiin informoituna kyselynä lähtöselvitysalueella sekä Lentoaseman kahvilassa siten, että haastattelijat antoivat lomakkeet vastaajille täytettäväksi ja keräsivät täytetyt lomakkeet pois. Vastauksia saatiin yhteensä 456. Vastaajat edustavat satunnaisesti valittua joukkoa Lappeenrannan lentokentälle saapuneista ja sieltä lähteneistä matkustajista. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastasi Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy. Tutkimuksen ovat rahoittaneet Lappeenrannan kaupunki ja Finavia. RAHANKÄYTÖN ARVIOINTI Koska haastateltavat matkustajat olivat kaikki matkalla Lappeenrannasta pois ja osa matkustajista (venäläiset ja muualla kuin Etelä Karjalassa asuvat suomalaiset) käyttää rahaa Lappeenrannan seudulla myös paluumatkallaan, pyydettiin vastaajia arvioimaan Lappeenrannan seudulla matkan aikana yhteensä käyttämänsä rahamäärä. Toisin sanoen, heitä pyydettiin arvioimaan, kuinka paljon he käyttivät Lappeenrannan seudulla ennen lentonsa lähtöä ja kuinka paljon he tulisivat käyttämään rahaa palattuaan takaisin Lappeenrantaan. Näin ollen matkustajien rahankäyttö Lappeenrannan seudulla perustuu osin arvioituun tulevaan rahankäyttöön. TUTKIMUSAINEISTON EDUSTAVUUS JA OTANTAVIRHE Tuloksia on painotettu siten, että ne vastaavat heinäkuussa eri lentovuoroilla Lappeenrannan lentokentän kautta lähteneiden matkustajien todellista jakaumaa. Yhteensä heinäkuussa Lappeenrannan lentokentän kautta lähti heinäkuussa 5 913 henkilöä. Prosenttilukujen virhemarginaali (95 %:n luottamusvälillä) kaikille vastaajille on enintään ±4,4 %. Rahankäyttö yhteensä / matkustaja luvun virhemarginaali on ±48 euroa.

3 MATKUSTAJIEN PROFIILI yli 64; 5 % 55 64; 7 % 45 54 13 % muu ammattiasema eläkeläinen 9 % johtavassa asemassa 15 % muu ulkomaa 9 % muu Venäjä 6 % % vastanneista nainen 56 % mies 44 % 35 44 21 % 25 34 31 % 15 24 23 % yrittäjä 9 % toimihenkilö 27 % ammattityöntekijä 19 % kotiäiti/ isä 5 % opiskelija 14 % Sukupuoli [n=432] Ikä [n=445] Ammattiasema [n=456] Pietari 48 % muu Suomi 11 % Etelä Karjala 27 % Asuinpaikka [n=444] Muu ammattiasema: freelancer (mainittu 4 kertaa), työtön (mainittu 3 kertaa), muusikko LIITE 1: Muut asuinmaat ja asuinpaikkakunnat

4 PROFIILI MATKAKOHTEITTAIN Sukupuoli Ikä mies nainen 15 24 25 34 35 44 45 54 55 64 yli 64 Bryssel 27 % 31 % 2 9 % 1 % Düsseldorf 54 % 46 % 31 % 31 % 18 % 8 % Milano 41 % 59 % 25 % 34 % 25 % 15 % 1 % 1 % Riika 39 % 61 % 7 % 29 % 19 % 17 % 17 % Ammattiasema opiskelija kotiäiti / isä ammattityöntekijä toimihenkilö yrittäjä johtavassa asemassa eläkeläinen muu Bryssel 15 % 5 % 14 % 37 % 6 % 15 % 6 % 3 % Düsseldorf 18 % 4 % 23 % 23 % 17 % 4 % Milano 17 % 6 % 4 % 29 % 15 % 23 % 3 % 3 % Riika 8 % 3 % 35 % 2 6 % 4 % 2 1 % Asuinpaikka Etelä Karjala muu Suomi Pietari muu Venäjä muu ulkomaa Bryssel 9 % 19 % 53 % 5 % 15 % Düsseldorf 5 % 9 % 61 % 9 % 16 % Milano 18 % 7 % 67 % 8 % Riika 77 % 9 % 9 % 5 % Düsseldorfin lennoilla on enemmän miehiä kuin muilla lennoilla. Riikan lennoilla keski ikä on korkeampi. Lähes kaikki (98 %) Milanoon lentävät ovat alle 55 vuotiaita. Eläkeläiset suosivat Riikaa matkakohteena. Riikan lennoilla kolme neljännestä (77 %) on eteläkarjalaisia, kun muilla lennoilla suurin osa (53 % 67 %) on Pietarilaisia. Kaikki Milanoon lähteneet olivat Suomalaisia tai Venäläisiä, eli lennot Lappeenrantaan eivät ole houkutelleet italialaisia.

5 MITEN SAI ALUN PERIN TIETÄÄ KÄYTTÄMÄSTÄÄN LENTOREITISTÄ syksy 2010 kesä 2011 % vastanneista 63 % 63 % 29 % 9 % 8 % 0,3 % 1 % 1 % 1 % 0, Internetistä Kuulin tuttavilta Lehdestä Matkatoimistosta Muulla tavoin Näin ulkomainoksen Televisiosta Lähes kaksi kolmesta (63 %) sai alun perin tietää käyttämästään lentoreitistä Internetistä ja vajaa kolmannes () kuuli käyttämästään lentoreitistä ensi kertaa tuttavaltaan. Muulla tavoin: edelliseltä lennolta, työssä, uutisista Kysymyksessä sai valita useamman vaihtoehdon, joten prosenttilukujen summa on yli.

6 LENTOLIPUN HANKINTAPAIKKA 4 % 6 % 14 % 0,5 % 6 % 16 % muulla tavoin % vastanneista 77 % 78 % matkatoimistosta Internetistä muun varausjärjestelmän kautta Internetistä lentoyhtiön sivuilta syksy 2010 [n=280] kesä 2011 [n=427] Vastanneista kolme neljännestä (78 %) hankki lentolippunsa lentoyhtiön www sivujen kautta. Muulla tavoin: ystävä osti

7 KUINKA USEIN ON KÄYTTÄNYT TAI USKOO KÄYTTÄVÄNSÄ TÄTÄ LENTOREITTIÄ 4 % 13 % useammin % vastanneista 48 % 55 % 3 6 kertaa vuodessa 1 2 kertaa vuodessa 28 % harvemmin kuin kerran vuodessa syksy 2010 [n=302] kesä 2011 [n=448] Matkustajien, jotka ovat käyttäneet tai uskovat käyttävänsä tällä kerralla käyttämäänsä lentoreittiä vähintään kolme kertaa vuodessa, osuus on pienentynyt 15 prosenttiin viime syksyn 24 prosentista. 1 2 kertaa vuodessa käyttämäänsä lentoreittiä on käyttänyt tai uskoo käyttävänsä yli puolet (55 %) vastanneista.

8 MATKAN TARKOITUS syksy 2010 kesä 2011 69 % % vastanneista 23 % 21 % 17 % vapaa ajan matka vierailu sukulaisten tai tuttavien luona työ tai opintomatka 8 % 1 % muu matka Vapaa ajan matkalla olleiden määrä oli heinäkuussa 80 prosenttia, kun se marraskuussa 2010 oli 69 %. Työ tai opintomatkalla olleiden osuus oli heinäkuussa puolestaan selvästi alhaisempi kuin marraskuussa. Muu matka: ostosmatka (mainittu 5 kertaa), auton haku Kysymyksessä sai valita useamman vaihtoehdon, joten prosenttilukujen summa on yli.

9 16 % TÄRKEIMMMÄT SYYT LENTOREITIN VALINNALLE myös tärkeä syy ensisijainen (tärkein) syy 2010 % vastanneista 74 % 21 % 24 % 21 % 3 14 % 21 % 13 % 7 % 6 % 8 % 5 % 6 % 4 % edullinen hinta lentokentän mielenkiintoinen sopivat hyvät luotettava hyvät lentokoneet hyvä palvelu läheisyys kohde lentoaikataulut jatkoyhteydet lentoyhtiö lentoyhtiöillä lentoyhtiöissä Vastanneista yhdeksälle kymmenestä () edullinen hinta on ensisijainen tai tärkeä syy valita käyttämänsä lentoreitti. Lentokentän läheisyys on ensisijainen tai tärkeä syy puolille (53 %) vastanneista. Muutokset syksyyn 2010: lentokohteiden mielenkiintoisuutta pidetään tärkeämpänä, lentokentän läheisyyttä pidetään vähemmän tärkeänä ja hyvät jatkoyhteydet koetaan vähemmän tärkeiksi. Kysymyksessä sai valita useamman vaihtoehdon, joten prosenttilukujen summa on yli.

10 Lentomatkustajatutkimus YKSIN JA SEURUEESSA MATKUSTAVIEN OSUUS 1 % 1 % % vastanneista 37 % 28 % 54 % järjestetyllä ryhmämatkalla muussa seurassa puolison / perheen kanssa Vastanneista yli puolet (54 %) matkusti puolison / perheen kanssa. Osuus on noussut viime syksyn 40 prosentista. o Perheen / puolison kanssa matkustavien henkilöiden matkaseurueen koko (haastateltava mukaan lukien) oli keskimäärin 3,0 henkilöä ja suurin matkaseurue oli 19 henkeä ja pienin 2 henkeä. Myös muussa seurassa matkustavien osuus oli reilun neljänneksen (28 %). o Muussa seurassa matkustavien henkilöiden matkaseurueen koko (haastateltava mukaan lukien) oli keskimäärin 4,0 henkilöä ja suurin matkaseurue oli 19 henkeä ja pienin 2 henkeä. 2 17 % yksin Vain prosentti vastanneista oli järjestetyllä ryhmämatkalla. o Ainoa mainittu matkanjärjestäjä oli Parkinson yhdistys (mainittu 2 kertaa). syksy 2010 [n=304] kesä 2011 [n=452]

11 Lentomatkustajatutkimus KULKUNEUVO, JOLLA SAAPUI LENTOKENTÄLLE syksy 2010 kesä 2011 % vastanneista 48 % 53 % 27 % 2 14 % Oma auto Taksi Kaukoliikenteen linja auto 5 % 5 % 5 % 3 % 3 % 3 % 3 % 1 % 1 % Ystävän kyydillä Vuokra auto Juna Muu Paikallisliikenteen linja auto Yli puolet vastanneista (53 %) saapui lentokentälle omalla autolla. Omaa autoa käyttäneiden osuus on lisääntynyt viime syksystä. Taksilla saapui hieman alle neljännes (2). Taksia käyttäneiden osuus on vähentynyt viime syksystä. Myös kaukoliikenteen linja autoa käyttäneiden osuus on vähentynyt kun ystävän kyydillä saapuneiden osuus on lisääntynyt. Muu kulkuneuvo: kävellen (mainittu 3 kertaa), pyörällä (mainittu 2 kertaa), lentokenttäkuljetus Kysymyksessä sai valita useamman vaihtoehdon, joten prosenttilukujen summa on yli.

12 Lentomatkustajatutkimus MENOMATKALLA JA PALUUMATKALLA OLEVIEN OSUUS SEKÄ SAMAA LENTOREITTIÄ PALUUMATKALLA KÄYTTÄVIEN OSUUS paluumatkalla 8 % ei 19 % Menomatka: matkalla kotoa poispäin Paluumatka: matkalla takaisin kotiinpäin % vastanneista menomatkalla 9 kyllä 81 % Lähes kaikki vastanneista (9) olivat matkalla kotoa poispäin (eli olivat käytännössä Suomalaisia tai Venäläisiä). Neljä viidestä menomatkalla olleesta (81 %) aikoo käyttää samaa lentoreittiä paluumatkallaan. Syksyllä 2010 luku oli. Meno vai paluumatkalla? [n=456] Sama lentoreitti paluumatkalla [n=397 (menomatkalla olleet)]

13 Lentomatkustajatutkimus MATKAN PÄÄMÄÄRÄ JA MATKAN KESTO (MENOMATKALLA OLLEET MATKUSTAJAT) Milano Bryssel Riika Düsseldorf Amsterdam Pariisi Barcelona Saksa Venetsia Rooma Italia Faro Belgia Muut yhteensä MATKAN PÄÄMÄÄRÄ (ne kohteet, jotka mainittiin yli 5 kertaa) 17 % 14 % 1 3 % 3 % 3 % 34 % MATKAN KESTO Kyselyyn vastanneiden henkilöiden matkan kesto oli pisimmillään 50 yötä. Keskimääräisen matkan pituus oli 8,4 yötä (syksy 2010: 6,6 yötä). 60 prosentilla (syksy 2010: 84 %) matkan kesto oli korkeintaan viikon. % vastanneista LIITE 2: Luettelo matkan päämääristä Yksi matkustaja saattoi käydä matkan aikana useammassa paikassa. Kysymys kysyttiin vain menomatkalla olleilta henkilöiltä, joten Lappeenranta tai Suomi ei näy tuloksissa.

14 Lentomatkustajatutkimus KULKUNEUVO, JOLLA JATKAA MATKAA LENTOKENTÄLTÄ ETEENPÄIN KUN ON PALANNUT LAPPEENRANTAAN (MENOMATKALLA OLLEET MATKUSTAJAT) syksy 2010 kesä 2011 ) % vastanneista (ei Etelä Karjalassa asuvia 45 % 21 % 16 % 14 % oma auto taksi kaukoliikenteen linja auto 13 % 9 % vuokra auto 6 % juna 7 % 6 % 4 % 1 % 3 % paikallisliikenteen linja auto lentokone muu Hieman alle puolet (45 %) aikoi jatkaa matkaa lentokentältä omalla autolla. Oman auton, paikallisliikenteen linja auton ja lentokoneen osuudet ovat kasvaneet viime syksyyn verrattuna, kun taksin, kaukoliikenteen linja auton ja vuokra auton osuudet ovat pienentyneet. Muu kulkuneuvo: Ystävän auto (mainittu 3 kertaa), lentokenttäkuljetus. Kysymyksessä sai valita useamman vaihtoehdon, joten prosenttilukujen summa on yli.

15 Lentomatkustajatutkimus PALUUMATKALLA LPR:N SEUDULLE OSTOKSIA TEKEMÄÄN JÄÄVIEN OSUUS SEKÄ OSTOKSET, JOTKA AIOTAAN HANKKIA (MENOMATKALLA OLLEET MATKUSTAJAT) ) % vastanneista (ei Etelä Karjalassa asuvia OSTOKSIA TEKEMÄÄN JÄÄVIEN OSUUS ei 51 % kyllä 49 % ei 55 % kyllä 45 % syksy 2010 kesä 2011 [n=189] [n=270] TUOTTEET elintarvikkeita vaatteita/kenkiä taloustavaroita kalaa matkamuistoja / käsitöitä tax free tuotteita alkoholia teollisuustuotteita kodin tekniikkaa kello/kultasepänliikkeen tuotteita PALVELUT ravintola hotelli taksi kahvila TUOTTEET JA PALVELUT, JOITA AIOTAAN HANKKIA 9 % 9 % 4 % 4 % 1 % 1 % 1 % 5 % 3 % 1 % 1 % 36 % % vastanneista, jotka jäävät tekemään ostoksia (HUOM. kysymys oli avoin eli vastausvaihtoehtoja ei ollut annettu) Hieman alle puolet (45 %) menomatkalla olleista Etelä Karjalan ulkopuolella asuvista vastanneista aikoo jäädä paluumatkalla Lappeenrannan seudulle tekemään ostoksia tai käyttämään paikallisia palveluita. Suosituimmat ostokset ovat elintarvikkeita, vaatteita tai taloustavaroita. Suurin osa (83 %) vastanneista, jotka aikovat jäädä tekemään ostoksia paluumatkalla, uskoo viipyvänsä Lappeenrannan seudulla paluumatkalla korkeintaan vuorokauden ja 3 % kertoi viipyvänsä seudulla yli kaksi vuorokautta.

16 Lentomatkustajatutkimus LAPPEENRANNAN SEUDULLA MATKAN AIKANA YÖPYNEET % vastanneista (ei Etelä Karjalassa asuvia ) 1 4 % 5 % 4 % 7 % 9 % 77 % muualla kesähotelli / matkustajakoti / retkeilymaja / hostelli sukulaisten / tuttavien luona hotellissa tai motellissa en yöpynyt Lappeenrannassa YÖVYTTYJEN VUOROKAUSIEN LUKUMÄÄRÄ Lappeenrannan seudulla matkan aikana yöpyneiden henkilöiden yöpymien vuorokausien lukumäärä vaihteli yhden ja 13 yön välillä. Henkilöt, jotka yöpyivät Lappeenrannan seudulla, yöpyivät keskimäärin 2,3 yötä, eli saman verran kuin syksyllä 2010. Noin kolme neljännestä (74 %) lappeenrannan seudulla yöpyneistä yöpyi vain yhden tai kaksi yötä (syksy 2010: 78 %). Noin 4 % yöpyi yli viikon. syksy 2010 [n=209] kesä 2011 [n=299] Reilu kolme neljännestä (77 %) ei yöpynyt Lappeenrannan seudulla matkansa aikana. Lappeenrannan seudulla yöpyneiden matkustajien osuus kasvoi vuoteen 2010 verrattuna. muualla: leirintäalueella (mainittu 5 kertaa), vuokratussa mökissä tai asunnossa (mainittu 3 kertaa), lentokentällä (mainittu 2 kertaa), autossa, omalla kesämökillä.

17 Lentomatkustajatutkimus RAHANKÄYTTÖ LAPPEENRANNAN SEUDULLA (MUUT KUIN ETELÄ KARJALASSA ASUVAT) RAHANKÄYTTÖ RAHANKÄYTTÖ / HENKILÖ (keskimäärin) henkilöt, jotka käyttivät rahaa Lappeenrannan seudulla RAHANKÄYTTÖ YHTEENSÄ / KK rahan käyttö matkustajaa kohden (ei eteläkarjalaisia) Majoitus 30 19 80 841 Ravintolat, baarit ja kahvilat 34 21 91 088 Elintarvikkeet 32 20 85 956 Tavaratalot 25 15 66 332 Vaate ja kenkäkaupat 34 21 90 497 Muut menot 58 36 156 050 YHTEENSÄ 226 140 606 645 HUOM. RAHANKÄYTTÖLUVUISSA EI OLE MUKANA ETELÄKARJALAISIA! Vastanneista 65 % käytti rahaa Lappeenrannan seudulla palveluiden tai tuotteiden hankintaan (syksy 2010: 56 %) Keskimäärin rahaa käytettiin 140 euroa / matkustaja (syksy 2010: 121 ). Heinäkuussa 2011 eteläkarjalan ulkopuolella asuvat lentomatkustajat käyttivät Lappeenrannan seudulla yhteensä noin 607 000 euroa (syksy 2010: 300 000 ).

18 Lentomatkustajatutkimus ARVIO MATKUSTAJAMÄÄRÄSTÄ JA MATKUSTAJIEN RAHANKÄYTÖSTÄ LAPPEENRANNAN SEUDULLA VUONNA 2011 Arvioitaessa lentomatkustajien rahankäyttöä Lappeenrannan seudulla, käytettiin seuraavia olettamuksia: Venäläisten osuus vuonna 2011 Lappeenrannan lentoasemalta lähtevistä lentomatkustajista on 54 %. (Venäläisten osuus lentomatkustajista syksyllä 2010 oli 57 % ja kesällä 2011 53 %. Heidän suhteellinen osuutensa oletetaan olevan syksyllä suurempi kuin kesällä). Muiden ulkomaalaisten osuus lentomatkustajista vuonna 2011 on 8 %. (Muiden ulkomaalaisten osuus oli syksyllä 2010 7 % ja kesällä 2011 9 %. Muiden ulkomaalaisten määrä on kesäaikana myös majoitustilastoissa kesäaikaan selvästi suurempi kuin talvisaikaan, näin ollen heidän osuutensa ei oleteta kasvavan loppuvuodesta 2011). Muualla kuin Etelä Karjalassa asuvien suomalaisten osuus lentomatkustajista vuonna 2011 on 11 %. (Ulkopaikkakuntalaisten osuus syksyllä 2010 oli ja kesällä 2011 heidän osuutensa oli 11 %. Heidän osuutensa koko vuoden osalta on oletettu kasvavan tietoisuuden Lappeenrannan lentoreittitarjonnasta lisääntyessä naapurimaakunnissa). Etelä Karjalassa asuvien osuus lentomatkustajista vuonna 2011 on 27 %. (Eteläkarjalaisten osuus syksyllä 2010 oli 25 % ja kesällä 2011 27 %). Lappeenrannan lentoasemalta lähtevien lentomatkustajien määrä elo joulukuussa 2011 tulee olemaan keskimäärin 5400 matkustajaa kuukaudessa. Matkustajien keskimääräinen rahankäyttö kansallisuuksittain on laskettu yhdistämällä marraskuun ja heinäkuun haastatteluaineistot. ENNUSTE VUODELLE 2011 Matkustajien määrä v. 2011 Käytti rahaa keskimäärin / matkustaja Rahankäyttö yhteensä v. 2011 Eteläkarjalaiset 15 826 Muut suomalaiset 6 448 35 226 000 Venäläiset 31 652 145 4 590 000 Muut ulkomaalaiset 4 689 153 717 000 YHTEENSÄ 58 615 5 533 000 Etelä Karjalan ulkopuolella asuvien lentomatkustajien kokonaistulo Etelä Karjalalle (välillinen matkailutulo, palkkatulo ja verotulovaikutus huomioiden) on yhteensä noin 7,9 miljoonaa euroa. Työllisyysvaikutus on noin 24 työpaikkaa.

19 Lentomatkustajatutkimus olen vieraillut vuoden aikana olen vieraillut 1 5 vuotta sitten olen vieraillut yli 5 vuotta sitten en ole aiemmin vieraillut LPR seudulla AIEMMIN LAPPEENRANNAN SEUDULLA VIERAILLEIDEN OSUUS JA 63 % 14 % 4 % VIERAILUJEN LKM TÄMÄN VUODEN AIKANA 54 % 18 % 6 % 19 % 2 syksy 2010 [n=221] kesä 2011 [n=311] ) % vastanneista (ei Etelä Karjalassa asuvia useammin 5 10 kertaa 19 % 1 4 kertaa 71 % Vierailujen lkm tämän vuoden aikana [n=167] Vastanneista (ei Etelä Karjalassa asuvat) yli puolet (54 %) on vieraillut Lappeenrannan seudulla vuoden aikana. Osuus on vähemmän kuin viime vuonna. Heistä noin viidennes (19 %) on käynyt LPR seudulla tämän vuoden aikana 5 10 kertaa ja noin kymmenes () useammin kuin 10 kertaa. Viidennes vastanneista (2) ei ole aiemmin vieraillut LPR seudulla. Osuus on enemmän kuin viime vuonna. Lähes jokainen (98 %) vastanneista uskoo tulevansa Lappeenrannan seudulle uudestaan (76 % uskoo tulevansa vuoden sisällä). ) % vastanneista (vuoden aikana LPR seudulla vierailleet

20 Lentomatkustajatutkimus TYYTYVÄISYYS ERI ASIOIHIN LAPPEENRANNAN SEUDULLA 5 (erittäin tyytyväinen) 4 3 2 1 (erittäin tyytymätön) keskiarvo (1 5) Kaupungin viihtyisyys [n=238] keskiarvo: 4,19 41 % 41 % 14 % 1 % Asiakaspalvelu yrityksissä [n=218] keskiarvo: 4,08 36 % 39 % 2 3 % 0,4 % Opasteet kaupungissa [n=245] keskiarvo: 4,08 36 % 17 % 6 % 1 % Ostosmahdollisuudet kaupungissa [n=237] keskiarvo: 4,07 36 % 39 % 21 % 3 % 1 % Kulkuyhteydet lentokentältä tai lentokentälle [n=381] keskiarvo: 3,99 41 % 21 % 6 % 3 % Matkailuneuvonta [n=217] keskiarvo: 3,98 35 % 33 % 27 % 5 % Tiedon saanti kaupungista ja palveluista [n=238] keskiarvo: 3,95 28 % 46 % 21 % 4 % 1 % Yleisarvosana Lappeenrannasta matkakohteena [n=234] keskiarvo: 3,88 25 % 45 % 26 % 3 % Majoituspalvelut kaupungissa [n=190] keskiarvo: 3,84 28 % 34 % 3 5 % 1 % Ravitsemuspalvelut kaupungissa [n=226] keskiarvo: 3,82 29 % 34 % 29 % 6 % Lentoaseman palvelut [n=402] keskiarvo: 3,81 28 % 37 % 27 % 7 % Muut vapaa ajan palvelut * [n=191] keskiarvo: 3,68 23 % 34 % 33 % 9 % 1 % Nähtävyydet [n=217] keskiarvo: 3,63 23 % 36 % 9 % Hintataso kaupungissa [n=235] keskiarvo: 3,61 18 % 41 % 29 % Etelä Karjalassa asuvat arvioivat ainoastaan kulkuyhteyksiä lentokentältä / lentokentälle sekä lentoaseman palveluita. Vastaajat olivat tyytyväisimpiä Lappeenrannan viihtyisyyteen (keskiarvo 4,19), asiakaspalveluun yrityksissä (4,08) ja opasteisiin kaupungissa (4,08). Vähiten tyytyväisiä oltiin kaupungin hintatasoon (2,61), nähtävyyksiin (3,63) sekä muihin vapaa ajan palveluihin (3,68). Vastanneista 9 % antoi arvosanan 1 tai 2 lentokentän kulkuyhteyksille (syksy 2010: 11 %). Yleisarvosanaksi Lappeenrannalle matkakohteena annettiin 3,88 (syksy 2010: 3,99). LIITE 3: Asiat, joihin ollaan oltu tyytymättömiä tällä matkalla. * Muihin vapaa ajan palveluihin kuuluvat kaikki vapaa ajan palvelut paitsi nähtävyydet.

LIITE 1: Muut asuinpaikat MUU ASUINMAA (ei Suomi tai Venäjä) n Hollanti 8 Saksa 8 Belgia 7 Ranska 4 Nepal 3 Italia 2 Ukraina 2 Espanja 1 Etiopia 1 Luxemburg 1 Namibia 1 Norja 1 Sveitsi 1 MUU ASUINPAIKKAKUNTA (ei E K tai Pietari) n Helsinki 7 Murmansk 6 Jyväskylä 5 Joensuu 4 Kouvola 4 Moskova 4 Viipuri 4 Oulu 3 Roosendaal 3 Savonlinna 3 Tampere 3 Ameesfoort 2 Antwerben 2 Bryssel 2 Erlangen 2 kathmandu 2 Kuopio 2 Petroskoi 2 Turku 2 Vesanta 2 Alicante 1 Archangelskij region 1 Arezzo 1 Castricum 1 Celle 1 Cent 1 Cologne 1 Den Haaj 1 Drolshagen 1 Espoo 1 Essen 1 Frankfurt 1 Heidelberg 1 Heist op den berg 1 Hildesheim 1 Hämeenlinna 1 Järvenpää 1 Kamyshin 1 Kerimäki 1 kiev 1 Kotka 1 Kuusamo 1 Leppävirta 1 Mikkeli 1 Moskova, Pietari 1 Nancy 1 Nazevath 1 nepalgunj 1 Nevingomysk 1

Nokia 1 Oksnes 1 perpignan 1 petrozavodsk 1 Rantasalmi 1 Rouen 1 Rovaniemi 1 Ruhvana 1 Seinäjoki 1 Sestroreck 1 Sosnovy Bor 1 Suolaho 1 surgut,saint pet 1 Torino 1 Vaasa 1 Warlincourt les Pas 1 Wecker 1 Windhoek 1 Vlaardingen 1 Volgograd 1 Ypres 1 Zürich 1 TAKAISIN

LIITE 2: Luettelo matkan päämääristä MATKAN PÄÄMÄÄRÄ n Milano 68 Bryssel 58 Riika 49 Düsseldorf 43 Amsterdam 11 Pariisi 10 Barcelona 9 Saksa 9 Venetsia 8 Rooma 7 Italia 7 Faro 7 Belgia 6 Ranska 5 San Remo 4 Teneriffa 4 Madrid 4 Antwerben 4 Brugge 4 Berlin 3 Wien 3 Pohjois Italia 3 Luxemburg 3 Billund 2 Istanbul 2 Jurmala 2 München 2 Yerevan 2 Zürich 2 Rimini 2 Thessaloniki 2 Toscana 2 Valensia 2 Frankfurt 2 Cologne 2 Dortmund 2 Espanja 2 Kevalaer 2 Hollanti 2 Lille 2 Praha 2 Tukholma 2 Bratislava 1 Dubrovnik 1 Gdansk 1 Göteborg 1 Lodz 1 Menron 1 Nizza 1 Slovakia 1 Tbilisi 1 Gardajärvi 1 Kanarian saaret 1 Lake Iseo 1 Lissabon 1 Malta 1 Mont Blanc 1 Nadova 1 Nice 1 Radengo Sojano 1 Rapallo 1 Sisilia 1 Verona 1

Albufera 1 Alghero 1 Kleve 1 kologne 1 Kroatia 1 Netherlands 1 Palma de Mallorca 1 Pisa 1 Serres 1 Sofia 1 Aahen 1 Bremen 1 Florence 1 Geneve 1 Gent 1 Helsinki 1 Kelu 1 Keski ja Etelä Eurooppa 1 Kurtzig 1 Köln 1 Mons 1 Wachtendowb 1 Welde 1 Milano 68 TAKAISIN

LIITE 3: Asiat, joihin ollaan tyytymättömiä bussi ei kulje Skinnarilasta kentälle, eikä kyllä juuri muuallekaan sunnuntaiaamuna Bussi keskustaan joka lennolta ja riittävästi takseja bussivuoro lentokentälle olisi hyvä bussiyhteys Ehkä enemmän istumapaikkoja lentokentälle? :) Ei rahanvaihtopistettä juna asemalla eikä lentokentällä. Huonot yhteydet juna asemalta En tiedä oliko jotain bussia. Taksi ei tosin tullut kovin kalliiksi. everything is good hotel prices are very expensive Ihan pikkasen suurempi odotusaula olisi kiva :) Jatkoyhteys Riikasta Göteborgiin vaatii nykyisin uuden check inin ja laukku ei siirry automaattisesti jatkolennolle. Tämä tuli yllätyksenä ja tulisi muuttaa. Jos on olemassa bussi lentokentälle keskustasta/matkakeskuksesta, siitä kannattaisi tiedottaa/mainostaa. Jos ei ole, kannattaisi järjestää. Olisimme tulleet julkisilla, mutta kun ei ole tietoa > oma auto Kaikki hyvin! Kaukoliikenne voisi ajaa lentokentän kautta Lentoasemalla ei ole tax free myymälää! Vain pieni vitriini, jossa muutama myytävä tuote. Odotustilassa ei myytäviä lehtiä, ei kirjoja Mistä ostaa tuliaisia? (kun emme käyneet kaupungilla) Lentoasemalla olisi hyvä olla pankkiautomaatti. Lentoaseman turvatarkastuksen jälkeiset tilat alimitoitettu Lentoaseman virkailijat väsyneitä ja eivät ole motivoituneita. Hymyä huuleen tai lomalle! Lentokenttä bussilla kaupungista Lentokenttä on liian pieni, odotusistumapaikat riittämätön > joutui seisomaan pitkään Liisankadun hidasteet liian korkeat Lisää lentokohteita ja kahviautomaatti odotusaulaan Mahtavia ihmisiä kenen kanssa juoda olutta Make all road signs in English also. Make cheap bus between SPb and Lpr airport. Make Russian web page for Ryanair. maps of LPR near harbour, ship Lappeenranta, for the orientation where is the center and linnoitus Odotustila koneeseen saisi olla isompi Olen pahoillani lentoyhtiön antamasta laskusta/kalliista hinnoista Oli ohjeistus tulle kentälle 1 h 30 min ennen lähtöä aivan liian aikaisin Olisi hyvä jos junalta pääsisi esim. bussilla kentälle parilla eurolla Opasteet kentällä pientä pränttiä, ekakertalaisella olo "hukassa". Selkeyttä ohjeistukseen, paikoituksesta ei tiedetty mitään minne sai jättää ja maksaako yms. Opasteet lentokentälle uskomattoman huonot (Mikkelin suunnasta) Opastekyltit lentokentälle tulisi olla isommat/selvemmät. Parkkipaikalta puuttuu selkeä jalankulkuyhteys asemalle Pieni aula Ryanairin pitäisi lisätä lentokohteita small airport can be comfortable, but Takseja ei ole koneen saapuessa Turistit käyttäytyvät järjettömästi ja siitä kärsii yleinen tunnelma we were in Lappeenranta during summer festival, and even can t drink a coffee in cafe, everything was closed Vähän jotain virikkeitä tänne.. Lehtiä ja muuta ostettavaa TAKAISIN