Varauksenkuljettajien diffuusio. Puolijohteissa varauksenkuljettajat diffusoituvat termisen energian vaikutuksesta (k B

Samankaltaiset tiedostot
kurssi: Mikroelektroniikan ja -mekaniikan perusteet pn-liitoksen valmistusmenetelmä määrää liitoksen epäpuhtausprofiilin.

Puolijohteet II. luku 2 ja 4

j = I A = 108 A m 2. (1) u kg m m 3, (2) v =

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 5, Kevät qad L. 1, C 3,6 10 m m s 10 m 0,6 ev

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 5, Kevät Ideaalisen normaalimoodin pnp-transistorin kollektorivirta on.

52205A PUOLIJOHDEKOMPONENTTIEN PERUSTEET

Puolijohteet. luku 7(-7.3)

tasapainotila saavutetaan kun vuo aukon läpi on sama molempiin suuntiin

Valo-oppia. Haarto & Karhunen.

Fysiikka 1. Coulombin laki ja sähkökenttä. Antti Haarto

SATE2180 Kenttäteorian perusteet syksy / 5 Laskuharjoitus 5 / Laplacen yhtälö ja Ampèren laki

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 2, Kevät 2017


Aineaaltodynamiikka. Aikariippuva Schrödingerin yhtälö. Stationääriset tilat. Ei-stationääriset tilat

Sähköstatiikka ja magnetismi Coulombin laki ja sähkökenttä

Jakso 5. Johteet ja eristeet Johteista

4 ev OY/MFP R Materiaalifysiikan perusteet P Ratkaisut 6, Kevät 2017

SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 6 ratkaisuiksi

DEE Aurinkosähkön perusteet

tilavuudessa dr dk hetkellä t olevien elektronien


dx = d dψ dx ) + eikx (ik du u + 2ike e ikx u i ike ikx u + e udx

= 84. Todennäköisin partitio on partitio k = 6,

N:n kappaleen systeemi

λ x = 0,100 nm, Eγ = 0,662 MeV, θ = 90. λ λ+ λ missä ave tarkoittaa aikakeskiarvoa.

1 a) Eristeiden, puolijohteiden ja metallien tyypilliset energiakaistarakenteet.

SATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 5 Laskuharjoitus 6 / Virta, virtatiheys ja johteet

Fysikaalisten tieteiden esittely puolijohdesuperhiloista

S , Fysiikka III (ES) Tentti Tentti / välikoeuusinta. Laaditaan taulukko monisteen esimerkin 3.1. tapaan ( nj njk Pk

( ) k 1 = a b. b 1) Binomikertoimen määritelmän mukaan yhtälön vasen puoli kertoo kuinka monta erilaista b-osajoukkoa on a-joukolla.

Schottky, Ohmic. heteroliitos. Si-Ge. Au Ge, eriste. puolijohde. metalli. metalli. puolijohde puolijohde

Ensimmäinen pääsääntö

SÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017

TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET

ν = S Fysiikka III (ES) Tentti Ratkaisut

PUOLIJOHTEEN SÄHKÖNJOHTAVUUS

1 Johdanto. energiavyö, saavutetaan (1) missä E on

S Laskennallinen systeemibiologia

1. Oletetaan, että protonin ja elektronin välinen vetovoima on verrannollinen suureeseen r eikä etäisyyden neliön käänteisarvoon

KURSSIN TÄRKEIMPIÄ AIHEITA

Alkuräjähdysteoria. Kutistetaan vähän...tuodaan maailmankaikkeus torille. September 30, fy1203.notebook. syys 27 16:46.

i ni 9 = 84. Todennäköisin partitio on partitio k = 6, k k

Vyöteoria. Orbitaalivyöt

:n perustilaan energiasta. e) Elektronien ja ytimien välinen vuorovaikutusenergia H 2

DEE Aurinkosähkön perusteet

LIITTEET Liite A Stirlingin kaavan tarkkuudesta...2. Liite B Lagrangen kertoimet...3

TERMINEN ELEKTRONIEMISSIO

PUOLIJOHTEISTA. Yleistä

Luku 13: Elektronispektroskopia. 2-atomiset molekyylit moniatomiset molekyylit Fluoresenssi ja fosforesenssi

FYSA240/4 (FYS242/4) TERMINEN ELEKTRONIEMISSIO

Venymälle isotermisessä tilanmuutoksessa saadaan AE AE

PIENTAAJUISET SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT HARJOITUSTEHTÄVÄ 1. Pallomaisen solun relaksaatiotaajuus 1 + 1

Oletetaan kaasu ideaalikaasuksi ja sovelletaan Daltonin lakia. Kumpikin seoksen kaasu toteuttaa erikseen ideaalikaasun tilanyhtälön:

Lasketaan kullekin a euron maksuerälle erikseen, kuinka suureksi erä on n vuodessa kasvanut:

Fysiikka 1. Kondensaattorit ja kapasitanssi. Antti Haarto

k = = 8, Nm 2 /C 2 (MAOL s. 71) (ε o = tyhjiön permittiivisyys eli sähkövakio)

SMG-4300: Yhteenveto ensimmäisestä luennosta

Luento 8. Lämpökapasiteettimallit Dulong-Petit -laki Einsteinin hilalämpömalli Debyen ääniaaltomalli. Sähkönjohtavuus Druden malli

TERMINEN ELEKTRONIEMISSIO

Venymälle isotermisessä tilanmuutoksessa saadaan dl = α LdT + df = df AE AE Ulkoisen voiman tekemä työ saadaan integroimalla δ W = FdL :

Shrödingerin yhtälön johto

ψ(x) = A cos(kx) + B sin(kx). (2) k = nπ a. (3) E = n 2 π2 2 2ma 2 n2 E 0. (4)

SMG-4450 Aurinkosähkö

Joensuun yliopisto Kemian valintakoe/

DEE Aurinkosähkön perusteet

Kohinan ominaisuuksia

Valomylly. (tunnetaan myös Crookesin radiometrinä) Pieni välipala nykyisin lähinnä leluksi jääneen laitteen historiasta.

Luku 5: Diffuusio kiinteissä aineissa

Luku6 Tilanyhtälö. Ideaalikaasun N V. Yleinen aineen. paine vakio. tilavuus vakio

S , Fysiikka III (Sf) tentti/välikoeuusinta

(1) (2) Normalisointiehdoksi saadaan nytkin yhtälö (2). Ratkaisemalla (2)+(3) saamme

Mekaniikan jatkokurssi Fysp102

Homogeeniset puolijohteet Olemme jakaneet kiteet kahteen ryhmään:

Miehitysluvuille voidaan kirjoittaa Maxwell Boltzmann jakauman mukaan. saamme miehityslukujen summan muodossa

PUOLIJOHTEISTA. Yleistä

S Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset 2 ov. Kurssin aihealue

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Kvanttifysiikan perusteet 2017

Luku 27. Tavoiteet Määrittää magneettikentän aiheuttama voima o varattuun hiukkaseen o virtajohtimeen o virtasilmukkaan

S , Fysiikka III (Sf) tentti/välikoeuusinta

5.7 METALLI-PUOLIJOHDELIITOS (Metal-Semiconductor Junctions) Schottky vallit (Schottky barriers) 1) n-puolijohde ja metalli φ m > φ s

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ

Luku 14: Elektronispektroskopia. 2-atomiset molekyylit moniatomiset molekyylit Fluoresenssi ja fosforesenssi

CHEM-A1410 Materiaalitieteen perusteet

Derivaatat lasketaan komponenteittain, esimerkiksi E 1 E 2

F e. R kertaa ioniparien lukumäärä N. Kun laskemme tämän yhteen Coulombin attraktioenergian kanssa saamme kiteen kokonaisenergiaksi.

2 u = 0. j=1. x 2 j=1. Siis funktio v saavuttaa suurimman arvonsa jossakin alueen Ω pisteessä x. Pisteessä x = x on 2 v. (x ) 0.

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA

1 NIBE FIGHTER 410P ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen laskenta lämmöntarveluvuilla

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Väriaineaurinkokenno (Dye-sensitized solar cell, DSSC) 4. Kennon komponenteista huokoinen puolijohde

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy / 5 Laskuharjoitus 1: Siirrosvirta ja indusoitunut sähkömotorinen voima

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa?

MATA172 Sami Yrjänheikki Harjoitus Totta vai Tarua? Lyhyt perustelu tai vastaesimerkki!

Alkulukujen harmoninen sarja

15 MEKAANISET AALLOT (Mechanical Waves)

Mikroskooppisten kohteiden

Nesteen sisäinen kitka ja diffuusio

Sähkötekniikka ja elektroniikka

Transkriptio:

17.11.008. Varauksekuljettajie iffuusio Puolijohteissa varauksekuljettajat iffusoituvat termise eergia vaikutuksesta (k B T) suuremmasta kosetraatiosta ieemaa (/ tai /) ( if ) ( if ) D, D ( ) D D iffuusiokerroi ( ) Diffuusio o ilmiö, jossa (molekyylit) yrkivät siirtymää väkevämmästä itoisuuesta laimeamaa tasoittae maholliset itoisuuserot aja mittaa. Partikkeli siirtyy aikaltaa sellaisee aikkaa, missä ei ole artikkelia. Sokeri sekoittumie kahvii o eräs esimerkki iffuusiosta. Lämmö voiaa ajatella iffuoituva tasoittae lämötilaerot. ( if ), ( if ) iffuusiovirta O kosetraatiograietti / Partikkelit siirtyvät (virta ) isommasta kosetraatiosta ieemaa (graietta vastaa) / -/ Kosetraatiograietti tasoittuu.

Varauksekuljettajie iffuusio- ja rift-komoetit Ulkoie sahkökettä Ε vaikuttaa uolijohteesee (voimavaraus kettä) lektroie ja aukkoje virtatiheyet, ja kokoaisvirtatiheys ( ) ( ) ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( D D μ μ istei-relaatio kt D D μ μ

5. LIITOKST (UCTIOS) juctio tieristeys materiaali I materiaali II materiaali II materiaali I liitos

Materiaalit (kaistarakee, eergiarako, johtavuus, johtavuustyyi) c v g eriste uolijohe metalli materiaali II materiaali I liitos

Liitokset Au - Ge SiO -Al trasistori 47 uolijohe metalli eriste metalli Si-SiO Si-Ge uolijohe eriste uolijohe uolijohe

Si-Ge PUOLIOHD eergiarako g johtavuustyyi i,, uolijohe uolijohe g1 g g1 g g1 < g g1 g

- liitos Si(4) Si(4) B(3) P(5) a aksetori eäuhtaus oori eäuhtaus

-liitoste valmistus 1. Kasvatetut liitokset (grow juctios). Seostetut liitokset (alloye juctios) 3. Diffusoiut liitokset (iffuse juctios) 4. Ioi-istutetut liitokset (io imlatatio juctios) kurssi: Mikroelektroiika ja -mekaiika erusteet

-liitoste valmistus ja rofiili a a - - a a Metallurgie rajaita: muuttuu -tyyiksi tai äivastoi. -liitoksessa metallurgise rajaia ymäristössä taahtuvat vaaie varauksekuljettajie siirtymät. -liitokse valmistusmeetelmä määrää liitokse eäuhtausrofiili (metallurgise rajaia rofiili)

-liitoste rofiili Metallurgie rajaita Metallurgie rajaita Askelliitos (ste juctio) Lieaariliitos (liearly grae juctio) Kurssissa -liitoste omiaisuuet johetaa yleesä askel-liitokselle.

-liitoste rofiili Aksetorieäuhtaus (oig) a a ksoetiaalie liitos

-liitos: tasaaio-olosuhteet Tasaaiotilateella tarkoitetaa tilaetta, jossa varauksekuljettajie määrät ovat termoyaamisessa tasaaiossa (ei ulkoista jäitettä eikä säteilyä). Tasaaiotilassa elektroikosetraatio johtavuuskaistalla T k B F c c e 0 3 πh T m k B c johtavuuskaista effektiivie tilatiheys Tasaaiotilassa aukkoje kosetraatio valessikaistalla T k B V F V e 0 3 πh T k m B V valessikaista effektiivie tilatiheys

-liitos: tasaaio-olosuhteet a Liittämise jälkee -uolelta -uolelle iffusoi aukkoja, ( if ) D jättäe jälkeesä kiehila, ( ) - - -uolelta -uolelle iffusoi elektroeja, ( if ) D jättäe jälkeesä kiehila, ( ) joka o egatiivisesti varautuut. a - a - joka o ositiivisesti varautuut.

W - Muoostuut ioli-avaruusvaraus aiheuttaa alueessa W sähköketä, joka tasaaiotilateessa estää varauksekuljettajie siirtymiset. ( ) μ ( ) ( ) D ( ) ( ) μ( ) ( ) D ( )

metallurgie rajaita avaruusvaraus Varauksekuljett. kosetraatio eutraali aukkoja - eutraali elektroeja iffuusio-voima iffuusio-voima -voima -voima 0

Liitosotetiaali, U 0 (cotact otetial) iffuusio-voima iffuusio-voima -voima 0 -voima Liittämise jälkee liitoksessa vallitsee yaamie tasaaio, jolloi varauksekuljettajie kosetraatioeroista aiheutuvie iffuusiovirtoje if ja sähköketästä aiheutuvie kettävirtoje rift tulee kumota toisesa, eli elektroivirtatiheys ( if ) ( rift ) 0 aukkovirtatiheys ( ) ( rift ) 0 if

rift ( ) ( ) 0 if D ( if ) D μ ( ) ( ) μ ( ) 1 ( ) ( ) D ( ) ( ) ( rift ) μ ( ) ( ) o alkeisvaraus, μ o aukkoje liikkuvuus (cm /vs), D o aukkoje iffuusiokerroi (cm /s) ja () o aukkoje tiheys ( ) μ D U kt U( ) 1 ( ) kt ( )

U( ) 1 ( ) kt ( ) itegroimalla U kt U U U otetiaali -uolella, U otetiaali -uolella, 0 aukkoje tiheys -uolella, 0 aukkoje tiheys -uolella saaaa ( U U ) kt l otetiaalieroa U 0 U U kutsutaa iffuusiootetiaaliksi U kt 0 l kt a U 0 l a i i

kt U 0 l a i Liitosotetiaali arvo riiuu varauksekuljettajie tiheyestä aluee W reuoilla Yleesä liitos o eäsymmetrie eli jomikumi uoli o huomattavasti voimakkaammi seostettu [ ( a >> ) tai ( >> a ) ] sim. 10 16 cm -3 a 3 10 18 cm -3 i (300K) 1,45 10 10 cm -3 (kt 6 mv, T 300K) U 0 0,84 V

Liitokse avaruusvaraus (sace charge at a juctio) Varauksekuljett. kosetraatio eutraali aukkoja avaruusvarausalue W - eutraali elektroeja 0 Liitosotetiaali U 0 aluetta W kutsutaa moella imellä: avaruusvarausalue (sace charge) tyhjeysalue (eletio regio) trasitioalue (trasitio regio) Tyhjeysalue W muoostuu kahesta osasta W 0 0 0 -uole tyhjeysaluee laajuus 0 -uole tyhjeysaluee laajuus

Oletus: tyhjeysalueessa ja << a, (eletio aroimatio) A liitokse oikkiita Liitokse iolivaraukset kumoavat toisesa A A 0 0 a Varauksista aiheutuva sähkökettä tyhjeysalueessa ( ) ( a ) ε ε uolijohtee ermittiviteetti Yhtälö yksikertaistuu ku tarkastellaa eriksee tyhjeysaluee -uolta ja -uolta ( ) ( ) ε ε a 0 0 ; (>>, >> ) - 0 < < 0 ; a- a (>>, >>)

Itegroiaa 0 0 ε 0 0 ε 0 < < 0 0 a ε 0 0 0 ε a - 0 < < 0 Tyhjeysaluee reuassa ( 0 ja 0 ) sähkökettä 0 Metallurgisessa iossa ( 0) sähkökettä 0. Metallurgisessa iossa sähkökettä o maksimissaa 0 0 a 0

avaruusvarausalue W Varauksekuljett. kosetraatio eutraali aukkoja Liitosotetiaali U 0 - eutraali elektroeja Q -

avaruusvarausalue W Varauksekuljett. kosetraatio eutraali aukkoja Liitosotetiaali U 0 - eutraali elektroeja

Q - U U 0

Kotaktiotetiaali voiaa yt laskea liitokse yli vaikuttava sähköketä erusteella ( ) U ( ) U U 0 0 0 ( ) 0 1 W 0 1 ε 0 W yt W, 0 ja 0 voiaa ratkaista

1 1 0 1 1 l 1 1 a i a a kt U W ε ε a o W 1 a o W 1 -liitokse taauksessa: a >> ; 0 W ; 0 0

0 l i a kt U ( ) ε ( ) a ε 0 < < 0-0 < < 0 0 0 0 ) 0 ( a 1 1 1 l a i a kt W ε a o W 1 a o W 1

sim. 10 16 cm -3 a 4 10 18 cm -3 U 0 0,85 V W 0,334 μm 0 0,333 μm 0-5,1 10 4 V/cm 0 8,3 Å eli << 0

- a Sähköketästä aiheutuva otetiaali, U 0, laskee -uole eergiatasoja eergialla U 0, joka seurauksea alueri eri korkeuksilla olevat fermitasot asettuvat samalle korkeuelle c c Fermi Fermi Fermi Fermi v v Fermi Fermi