13.6.2017 Limnologi Reijo Oravainen Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry
COOLOX - tuotekehitys Havaittiin, että pienissä lammissa, joissa oli avantouintia ja uppopumppusekoitus, lämpötila laski voimakkaasti, kerrosteisuus murtui ja vesi hapettui pohjaa myöden Johtopäätös: Laitetaan isompiin järviin tehokkaampi sekoitus ja katsotaan saadaanko sama ilmiö aikaiseksi Velvoiteseurannassa havaittiin, että happitilanne on järvissä sitä parempi, mitä kylmempää vesi on (viittaa myöhäiseen jäätymiseen ja suurempiin valumiin) Sama ilmiö voidaan saada aikaiseksi sekoittamalla pintavettä alusveteen vesi viilenee ja alusvesi saa happitäydennystä samoin kuin MIXOX- hapetuksessa Systeemi on vain yksinkertaisempi ja halvempi toteuttaa Bonuksena MIXOX- menetelmään on veden viileneminen ja hapen sitoutuminen laajan sula-alueen kautta Valittiin muutama koekohde: Ahvenisjärvi Tampere, Pitkäjärvi Kokemäki, Iso Virolainen Vuores, (lisäksi Nuutajärvi, Pakkalanjärvi, Pannujärvi)
COOLOX hapetusmenetelmä COOLOX menetelmän ideana on viilentää ja sekoittaa vesimassaa, jolloin hapekasta vettä kulkeutuu vähitellen syvänteen pohjaan saakka Sekoitus saa aikaan myös laajan sula-alueen, jonka kautta happea sitoutuu jonkin verran pintaveteen Vesimassan viileneminen hidastaa biologista hajotustoimintaa ja samalla hapen kuluminen alusvedessä vähenee Pitkällä aikavälillä syvänteiden pohjalietteet tervehtyvät ja sisäinen kuormitus vähenee, kun pohjan pinta pysyy pitkään hapellisena. Lopullisena tavoitteena on rehevöitymiskehityksen pysäyttäminen, mutta tämä vaatii vuosien hoidon, johon ei ole kalliimmilla menetelmillä useinkaan mahdollisuuksia
COOLOX hapetusmenetelmä Laitteisto on halpa ja sähkönkulutus pieni perinteisiin hapetusmenetelmiin verrattuna Yksi sekoitin maksaa noin 1000 ja sen sähkönkulutus on 0,5 kwh Pienikokoisissa järvissä riittää kaksi laitetta Laitteet voidaan asentaa rantaan esimerkiksi laituriin kiinnitettyinä Menetelmää voidaan käyttää myös alusveden suolakerrosteisuuden murtamiseen (Tampereen Vuores)
COOLOX hapetusmenetelmä
Kokemäen Pitkäjärvi helmikuussa fkokemäen
Kokemäen Pitkäjärvi helmikuussa
Kokemäen Pitkäjärvi helmikuussa
Kokemäen Pitkäjärvi helmikuussa
Tampereen Likolampi (uppopumput)
Ahvenisjärven propelit ja kiinnitys
Ahvenisjärven sula-alue talvella 2016
Ahvenisjärven sula-alue kevättalvella 2016
Kokemäen Pitkäjärvi Pohjanläheinen fosfori ja happi. Fosforin liukeneminen pohjasta loppui happitilanteen normalisoiduttua. kok.p 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 *Kok.P µg/l *Happi mg/l 2000 2002 2003 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2015 2016 2017 happi 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0
Kokemäen Pitkäjärvi Happipitoisuus 2014-2017 lähes sama pinnasta pohjaan (vrt. talvi 2012, punaiset pylväät). 12 10 8 6 4 1.3.2012 7.3.2014 2.3.2015 9.3.2016 6.3.2017 2 0 1 m 3 m 5 m 7 m
oc Kokemäen Pitkäjärvi Pitkäjärven lämpötilat laskeneet radikaalisti hapetuskierrätyksen myötä (vertailuna talvi 2012). Pitkäjärven lämpötilat 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 m 3 m 5 m 7 m 1 0,5 0 6.3.2017 9.3.2016 2.3.2015 7.3.2014 1.3.2012
Ahvenisjärvi Talvilämpötilat 2016 laskivat alle asteen 12 metriin saakka. 5 4,5 4 3,5 3 1.0 2,5 3.0 2 5.0 1,5 8.0 1 0,5 0 10.0 12.0 14.0 14.3.2016 24.2.2016 12.1.2016 25.11.2015
Ahvenisjärvi mg/l Talvihapet 2016 (kierto 27.4.2016 7,0 mg/l). Kierrätys tasaa päällysveden happipitoisuuden. Hapen liukeneminen ilmasta jäänee vähäiseksi. 9 8 7 6 1.0 5 3.0 4 5.0 3 2 1 0 8.0 10.0 12.0 14.0 14.3.2016 24.2.2016 12.1.2016 25.11.2015
Ahvenisjärvi Talvi 2017 oli esimerkki asennuksen vaikutuksesta lopputulokseen. Sekoittava vaikutus jäi heikoksi ja avovesialue pieneksi laitteiden ollessa liian syvällä. Lämpötilat eri syvyyksillä lopputalvella 1 m 5 m 10 m 12 m 14 m 14.3.2017 14.3.2016 30.3.2015 25.3.2014 13.3.2013 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5
Ahvenisjärvi mg/l Pintaveden happipitoisuus lopputalvella 6 5 4 3 2 1 0 13.3.2013 25.3.2014 30.3.2015 14.3.2016 14.3.2017
Iso Virolainen ms/m Suolakerrosteisuus onnistuttiin murtamaan kahden talven sekoituksella 30 kesä talvi 25 20 15 10 5 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
mg/l Iso Virolainen Iso Virolaisen happitilanne lopputalvella (hapetuskierrätys 2015-2016) 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1 5 10 14,5 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
mg/l Iso Virolainen Alusveden happitilanne parani merkittävästi. Iso Virolaisen happitilanne loppukesällä (hapetuskierrätys 2015-2016) 11,5 9,5 7,5 5,5 1 3,5 5 1,5-0,5 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 10 14,5
Työtä puhtaan ympäristön puolesta Puolueettomasti Asiantuntevasti Luotettavasti Ota yhteyttä, niin kerromme lisää! Limnologi Reijo Oravainen KVVY-Tampere Patamäenkatu 24 PL 265 33101 Tampere puh. 03 2461 111 KVVY-Porilab Tiedepuisto 4 A-rakennus, 3. kerros 28600 Pori puh. 03 2461 277 KVVY-Sastalab Tampereentie 7 A, 38200 Sastamala puh. 03 2461 275 Puh. 0500 447 442 reijo.oravainen@kvvy.fi KVVY-Tavastlab Visamäentie 33 Visatalo 13100 Hämeenlinna puh. 03 2461 233 KVVY-Raumalab Lensunkatu 9 26100 Rauma puh. 03 2461 276 Asiakaspalvelun ollessa suljettuna, päivystys puh. 03 246 1299.