nro 6/2014 SISÄLLYSLUETTELO KH 84 Kokouksen järjestäytyminen KH 85 Osavuosikatsaus 1/2014 KH 86 KH 87 Edustajan nimeäminen kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmään Investointimäärärahat muutostöitä varten, Villa Aleksis KH 88 Pohjois-n osayleiskaavan muutoshakemus / Aurinkorinne 1:117 KH 89 KH 90 KH 91 KH 92 KH 93 KH 94 KH 95 KH 96 KH 97 KH 98 KH 99 KH 100 Vastaus valtuustoaloitteeseen kunnan kiinteistöjen käyttö- ja korjaussuunnitelmasta Valtuustoaloite koskien neuvontapalvelun avaamista kunnan kirjastoon Valtuustoaloite polkupyöräpoliittisen ohjelman luomiseksi on Valtuustoaloite koskien kunnan kiinteistöjen varustamista aurinkokeräimillä Valtuustoaloite koskien haja-asutusalueen jätevesijärjestelmiä Valtuustoaloite koskien esityslistojen liitteiden julkaisemista internetissä Selvitys työmatkalippujen subventoinnin merkityksestä n kunnalle It-suunnittelijan vakanssin perustaminen hallinto-osastolle 1.10.2014 alkaen n kunta savuttomaksi työpaikaksi -hankkeen hankesuunnitelma Inkoon kunnan esitys kuntarakennelain mukaisen selvityksen aloittamisesta Lausunto metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän väliraportista Kunta-asunnot Oy:n osakassopimuksen muuttaminen KH 101 Kunnanhallituksen kokoukset syksyllä 2014 KH 102 KH 103 KH 104 KH 105 KH 106 Saapuneet kirjeet, ilmoitukset ja päätökset Lautakuntien ja viranhaltijoiden päätösten laillisuusvalvonta Muut asiat Kuljetuspalveluiden hankinta Aiesopimuksen hyväksyminen Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina 2014 2019
Sivu 2 Nro 6/2014 Kokouspaikka- ja aika Kunnantalo klo 18.00-21.20 Läsnä olevat jäsenet Muut läsnä olevat Laaksonen Merja, puheenjohtaja Kaisla Heikki, jäsen Karell Anders, jäsen Koroma-Hintikka Maria, jäsen Martin Kirsi, jäsen Parviainen Kristian, jäsen Pitkänen Kirsti, jäsen Sneck Minna, jäsen Svanfeldt Stefan, jäsen Toivonen Hilkka, varajäsen Alho Arja, KV:n puheenjohtaja Nordström Marcus, KV:n I varapuheenjohtaja, poistui 104 käsittelyn jälkeen klo 21.00. Penttinen Arto, KV:n II varapuheenjohtaja Isotupa Juha-Pekka, kunnanjohtaja Löfbacka Mikko, hallintojohtaja Nordman Tina, sivistysjohtaja Skyttä Jorma, tekninen johtaja, poistui 89 käsittelyn jälkeen klo 18.55. Kiljunen Taneli, maankäyttöinsinööri, poistui 88 käsittelyn jälkeen klo 18.35. Asiat 84-106 Allekirjoitukset Merja Laaksonen puheenjohtaja Mikko Löfbacka pöytäkirjanpitäjä Maria Koroma- Hintikka pöytäkirjantarkastaja Kirsi Martin pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Kunnantalo 9.6.2014 Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Mikko Löfbacka hallintojohtaja
Sivu 3 KH 84 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN päättää 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa päätti 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita pöytäkirjantarkastajiksi Maria Koroma-Hintikan ja Kirsi Martinin. 3. ottaa käsiteltäväksi kokouksessa pöydälle jaetun asian 106 Aiesopimuksen hyväksyminen Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina 2014-2019 ja, että 106 käsitellään 88 jälkeen ennen 89 käsittelyä. = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 4 KH:328 /2014 KH 85 OSAVUOSIKATSAUS 1/2014 Liite 1 Vuonna 2014 tammi-huhtikuun ja tammi-elokuun tilanteista tehdään normaalin talousseurannan sijasta osavuosikatsaus. Osavuosikatsausten tekemisestä kahdesti vuodessa on sovittu talousarvion yhteydessä. Osavuosikatsaus on talouden ja toiminnan toteutumisen raportoinnin ja seurannan väline. Osavuosikatsauksella pyritään raportoimaan talouden toteutumista normaalia kuukausittaista talousseurantaa syvällisemmin. Tämän lisäksi osavuosikatsauksessa raportoidaan toiminnan ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta seuranta jaksolla. Kunnan osavuosikatsauksen prosessia ja raporttia on pyritty kehittämään vuodelle 2014. merkitsee kuukausittaisen talousseurannan tiedoksi. Osavuosikatsauksen kunnanhallitus hyväksyy ja lähettää edelleen tiedoksi kunnanvaltuustolle. Osavuosikatsaus on väline kunnanhallitukselle raportoida talouden ja toiminnan toteumasta edelleen kunnanvaltuustolle. Liitteet ja oheismateriaali: - liitteenä osavuosikatsaus 1/2014 päättää 1. hyväksyä liitteenä olevan osavuosikatsauksen ja merkitsee sen tiedoksi, 2. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se merkitsee osavuosikatsauksen tiedoksi. Käsittely: Kokouksessa jaettiin pöydille uusi päivitetty osavuosikatsaus 1/2014 liitteenä olleen tilalle. päätti 1. hyväksyä liitteenä olevan osavuosikatsauksen ja merkitä sen tiedoksi, 2. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se merkitsee osavuosikatsauksen tiedoksi. Lisäksi kunnanhallitus päätti yksimielisesti valtuuttaa kunnanjohtajan tekemään teknisiä muutoksia osavuosikatsaukseen. = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 5 PERUSTLTK:185 /2013 KH 86 EDUSTAJAN NIMEÄMINEN KUNTOUTUKSEN ASIAKASYHTEISTYÖRYHMÄÄN PERUSTLTK 3.4.2013 24 Liite 2 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä (497/2003) edellyttää, että kunnan alueella toimii kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä. Kunta asettaa yhteistyöryhmän neljäksi vuodeksi kerrallaan ja tiedottaa kunnan asukkaille ja muille viranomaisille sekä kuntoutusta järjestäville yhteisöille ryhmän toiminnasta ja kokoonpanosta. Kunnat voivat sopia, että niillä on yhteinen yhteistyöryhmä. Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän toimikausi on 2013-2016. Yhteistyöryhmässä on oltava vähintään yksi sosiaalihuolto-, terveydenhuolto-, opetus- ja työvoimaviranomaisen, Kansaneläkelaitoksen ja muiden tarpeellisten yhteisöjen nimeämä edustaja. Asioiden käsittelyä varten yhteistyöryhmä voi jakaantua jaostoihin. Yhteistyöryhmän on tarvittaessa kutsuttava kokouksiin myös muiden viranomaisten, tapaturma-, liikenne-, ja työeläkevakuutusjärjestelmien, työnantajien ja työntekijöiden sekä muiden yhteisöjen ja laitosten edustajia, minkä lisäksi se voi kuulla myös muita asiantuntijoita. Aikaisemmin työryhmässä on ollut päihdehuollon ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Lohjan sairaanhoitoalueen edustaja. Yhteistyöryhmän tehtävänä on kehittää viranomaisten, muiden yhteisöjen ja laitosten yhteistyömuotoja, sopia viranomaisten ja palvelujen järjestäjien keskinäisen yhteistyön periaatteista ja menettelytavoista, huolehtia yhteistyön toteuttamiseksi tarpeellisesta tietojen vaihtamisesta sekä käsitellä muita kuntoutuksen järjestämistä koskevia yhteisiä asioita. Yhteistyöryhmä suunnittelee, edistää ja seuraa asiakkaiden kuntoutuksen toteutumista. Asiakasyhteistyöryhmä käsittelee myös yksittäisen kuntoutujan asiakasyhteistyötä koskevia asioita. Yhteistyöryhmän asettaminen ja sen toiminnasta huolehtiminen on kunnan sisäinen asia. Työryhmän poikkihallinnollinen merkitys huomioon ottaen sen voi asettaa esimerkiksi kunnanhallitus. Yhteistyöryhmä ei kuitenkaan ole kunnan toimielin. Asiakasyhteistyöstä ja siitä aiheutuvista kustannuksista vastaa kukin toimintaan osallistuva yhteisö itse. Lost-yhteistyön purkauduttua n kunta on pyytänyt mahdollisuutta osallistua Lohjan kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmään. n osallistuminen edellyttää, että n kunta maksaa vuosittain 15 prosenttia työryhmän laskennallisista kustannuksista. Laskennallisissa kuluissa kyse on lähinnä henkilöstökuluista. n osuuden lasketaan jäävän alle 1 000 euroa vuodessa. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 6 Lohjan kaupungin perusturvalautakunta on 5.3.2013 34 päättänyt esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus pyytää n kuntaa nimeämään työryhmään edustajansa ja toteaa, että mikäli n kunta osallistuu työryhmään, se maksaa 15 prosenttia laskennallisista kuluista. Liitteet ja oheismateriaali: - liitteenä Lohjan kaupungin päätös Valmistelu: perusturvajohtaja Benita Öberg, puh. 044 386 1240, e-posti: benita.oberg@siuntio.fi Perusturvalautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle - että se nimeää kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmään n kunnan edustajaksi vanhuspalvelupäällikkö Cathrinne Wetterstrandin, - että n kunta maksaa vuosittain 15 prosenttia työryhmän laskennallisista kustannuksista, jotka arvioidaan jäävän alle 1 000 euro vuodessa. Perusturvalautakunta päätti ehdottaa kunnanhallitukselle - että se nimeää kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmään n kunnan edustajaksi vanhuspalvelupäällikkö Cathrinne Wetterstrandin ja hänen varajäsenekseen Tuula Elon. - että n kunta maksaa vuosittain 15 prosenttia työryhmän laskennallisista kustannuksista, jotka arvioidaan jäävän alle 1 000 euro vuodessa. ======= KH 15.4.2013 78 päättää 1. nimetä kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmään n kunnan edustajaksi vanhuspalvelupäällikkö Cathrinne Wetterstrandin ja hänen varajäsenekseen Tuula Elon 2. että n kunta maksaa vuosittain 15 prosenttia työryhmän laskennallisista kustannuksista, joiden arvioidaan jäävän alle 1 000 euro vuodessa. Ehdotus hyväksyttiin. ===== Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 7 PTLTK 19.5.2014 33 Hoitopalvelupäällikkö Cathrinne Wetterstrand on edustanut n kuntaa Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmässä. Olisi kuitenkin luontevampaa, että sosiaalipalvelupäällikkö toimisi kunnan edustajana kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmässä. Asioiden käsittely vaatii laajan osaamisen myös sosiaalipalvelun näkökulmasta. Valmistelu: perusturvajohtaja Benita Öberg, puh. 044 386 1240, s-posti: benita.oberg@siuntio.fi Käsittely: KH 86 Perusturvalautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että se nimittää sosiaalipalvelupäällikkö Karin Heermanin n kunnan edustajaksi kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmään hoitopalvelupäällikkö Cathrinne Wetterstrandin tilalle. Jäsen Dahlström ehdotti, että varajäseneksi valitaan hoitopalvelupäällikkö Cathrinne Wetterstrandin nykyisen varajäsen Tuula Elon sijaan. Lautakunta päätti yksimielisesti ehdottaa kunnanhallitukselle, että se nimittää sosiaalipalvelupäällikkö Karin Heermanin n kunnan edustajaksi kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmään ja hänen varajäsenekseen hoitopalvelupäällikkö Cathrinne Wetterstrandin. päättää, että se nimittää n kunnan edustajaksi kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmään sosiaalipalvelupäällikkö Karin Heermanin ja hänen varajäsenekseen hoitopalvelupäällikkö Cathrinne Wetterstrandin. Ehdotus hyväksyttiin. = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 8 TEKNLTK:246 /2014 KH 87 INVESTOINTIMÄÄRÄRAHAT MUUTOSTÖITÄ VARTEN, VILLA ALEKSIS Villa Aleksiksen tilojen tuoma hyöty on monen vuoden ajan ollut pieni. Rakennuksessa, jonka pinta-ala on 181 m2, on ollut ainoastaan kolmesta neljään asukasta, viime aikoina kolme. Koska vuokralaiset on helposti voitu sijoittaa muualle, on kunnalla mahdollisuus käyttää rakennusta tehokkaammin. Tarkoitus on, että perusturvalautakunta ottaa rakennuksen käyttöönsä. Perusturvalautakunta aikoo sijoittaa rakennukseen kotihoidon ja vanhusten päivätoiminnan. Tämä edellyttää, että rakennuksessa tehdään joitakin muutostöitä. Rakennus varustetaan niin, että seitsemän henkilön on mahdollista käyttää kunnan sisäisiä nettiyhteyksiä. Näiden töiden lasketaan maksavan 17 000 euroa. Tämän vuoden tulo- ja menoarvion investointiosassa on määräraha Päivärinteen koulun puutyöluokan pölyn ja purun imurin ja kerääjän uusimista varten. Puutyöluokan puruimurin uusimisesta on saatu tarjous ja siitä käy ilmi, että määräraha riittää myös Villa Aleksiksen töiden kustannuksiin. Esittelijä: rakennusmestari Magnus Malmberg puh: 050 386 0805, s-posti: magnus.malmberg(at)siuntio.fi Tekninen lautakunta ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että - Villa Aleksiksen töiden rahoittamiseen myönnetään 17 000 euron investointimääräraha. KH 87 Ehdotuksen mukaan. ==== Villa Aleksiksen tilat eivät enää ole palvelleet tehokkaasti siinä käytössä mihin ne on rakennettu. Käyttötarkoitusta muuttamalla ja muutostöillä tilat saadaan tehokkaammin hyödynnettyä. Muutos on myös taloudellisesti tarkoituksenmukainen, kun kotihoito ja vanhusten päivätoiminta siirretään vuokratiloista kunnan omiin tiloihin. Vuoden 2014 talousarvion investointisuunnitelmassa ei ole investointikohdetta Villa Aleksiksen muutostyöt eikä sille ole myönnetty määrärahaa. Teknisen lautakunnan ehdotus määrärahan myöntämiseksi Villa Aleksiksen muutostöihin käsitellään talousarviomuutoksena. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 9 ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se muuttaa vuoden 2014 talousarvion investointisuunnitelmaan lisäten siihen Villa Aleksiksen muutostyöt investointikohteen ja myöntää investointikohteelle 17 000 euroa investointimäärärahaa. Ehdotus hyväksyttiin. = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 10 TEKNLTK:66 /2013 KH 88 POHJOIS-SIUNTION OSAYLEISKAAVAN MUUTOSHAKEMUS / AURINKORINNE 1:117 TEKNLTK 5.3.2013 19 Liitteet 4 ja 5 Cay Berghäll hakee 1.2.2013 saapuneella hakemuksellaan muutosta voimassa olevaan Pohjois-n osayleiskaavaan. Perusteena hakemukselle on rakennusoikeuden siirtäminen kovemmalle maaperälle. Liitteet: - yleiskaavan muuttamista koskeva hakemus - kiinteistörekisterin karttatulosteet Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä puh. 040 713 0662, s-posti: jorma.skytta@siuntio.fi Lautakunta päättää - laittaa vireille Pohjois-n osayleiskaavan muutoshakemuksen (755-423-1-117 Aurinkorinne). Käsittely: Esittelijän estyneenä ollessa tämän asian esittelijänä toimi rakennusmestari Malmberg. Ehdotuksen mukaan. ==== TEKNLTK 4.6.2013 45 Liite 1 Muutoksen tavoite on selkeyttää alueen maankäyttöä. Nyt alueella asuinrakentamiseen tarkoitettu A-alue sijoittuu Göstiksentien yksityistien varrelle. Nykyinen rakennuspaikka on olosuhteiltaan suhteellisen kostea. Hakija hakee rakennuspaikan siirtämistä kuivemmalle maaperälle ja pois tien välittömästä yhteydestä. Uusi paikka olisi näin myös rauhallisempi. Selostuksen liitteenä on ote yleiskaavan nykytilanteesta ja luonnos muutoksesta (päivätty 29.4.2013). Alueelle liitekartan kohdassa 2 luodaan uusi A- alue, joka sisältää yhden rakennuspaikan. Luonnoksessa numerolla 1 merkitty alue muutetaan A-alueesta M-2- alueeksi, joka ei sisällä rakennusoikeutta. Muutoksen jälkeen A-alueen kokonaisala pysyy samana ja rakennuspaikkojen kokonaismäärä pysyy ennallaan. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 11 Rakentaessa tulee ottaa huomioon maisemassa vallitseva rakennustyyli, olemassa olevan rakennuskannan sijoittelu sekä olemassa oleva puusto ja muut luonnonolosuhteet. Luonto- ja maisema-arvot on huomioitava sekä rakennuspaikoilla että laajemmin niiden ympärillä. Yleiskaavan kokonaistilanne ei muutosehdotuksella olennaisesti muutu ja maakuntakaavaan nähden muutoksen vaikutus on vähäinen. Muodostetulla rakennuspaikalla vallitsevaa maisemaa säilytetään mahdollisimman paljon rakentamalla perinteisellä tavalla: etsimällä luonnollinen ja suojaisa rakennuspaikka, säilyttämällä puustoa ja muuta luontoa mahdollisimman paljon. Yleiskaavan muutos ei sisällä normaalin pientalorakentamisen vaikutusten lisäksi sellaista maankäyttöä tai hanketta, jonka vuoksi tulisi laatia erillinen ympäristövaikutusten arviointi. Arkitekturum Oy on laatinut luonnosehdotuksen ao. osayleiskaavan muutoksesta. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 2 momentin mukaan tilaisuuden varaamisesta mielipiteen esittämiseen tiedotetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetulla, osallisten tiedonsaannin kannalta toimivalla tavalla. Jollei muuta tiedottamista pidetä asian laatu huomioon ottaen sopivana, asiasta on ilmoitettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Ilmoitus on kuitenkin aina julkaistava vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Koska kyse on merkitykseltään vähäisestä kaavahankkeesta, ei MRL 63 :n tarkoittaman osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen ole tarpeen. Lain tarkoittama osallistuminen ja vuorovaikutus järjestetään naapurien kuulemisella ja kattavalla viranomaislausuntokierroksella. Liitteet ja oheismateriaalit: - liitteenä on luonnosehdotus yleiskaavan muutokseksi. Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä, puh.. 040 713 0662, s-posti: jorma.skytta(at)siuntio.fi Lautakunta päättää - kuuluttaa osayleiskaavan muutoksen vireille tulosta kunnan ilmoitustaululla, Kirkkonummen Sanomissa ja Västra Nylandissa. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 12 - asettaa osayleiskaavan muutosluonnoksen julkisesti nähtäville kunnan teknisessä toimistossa os. Krouvintie 1, 02580. - että koska kyse on merkitykseltään vähäisestä kaavahankkeesta, ei MRL 63 :n tarkoittaman osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen ole tarpeen. Lain tarkoittama osallistuminen ja vuorovaikutus järjestetään naapurien kuulemisella ja kattavalla viranomaislausuntokierroksella ja - pyytää luonnoksesta lausunnot seuraavilta tahoilta: o n kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta o Uudenmaan ELY-keskus o Uudenmaan liitto o Museovirasto o Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo o aluearkkitehti Rauli Ailus o Inkoon-n ympäristöyhdistys ry o Cay Berghäll o rajanaapurit. Ehdotuksen mukaan. ==== TEKNLTK 29.1.2014 11 Liite 3 Oheismateriaali Osayleiskaavan muutoksen vireille tulosta on kuulutettu kunnan ilmoitustaululla, Kirkkonummen Sanomissa ja Västra Nylandissa. Muutosluonnos on ollut nähtävillä 14.8.2013 28.8.2013. Lausunnot on pyydetty. Lausuntoja on saatu seuraavilta tahoilta: Uudenmaan ELY-keskus n kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Museovirasto Aluearkkitehti Rauli Ailus Inkoon-n ympäristöyhdistys ry Kaavoittaja on laatinut vastineet annettuihin lausuntoihin. Kaavaehdotus on sisällöltään sama kuin kaavaluonnos. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 13 Oheismateriaali ja liitteet: - liitteenä osayleiskaavan muutosehdotus - oheismateriaalina lausunnot Esittelijä: maankäyttöinsinööri Taneli Kiljunen, puh. 044 386 1286, s-posti: taneli.kiljunen(at)siuntio.fi Tekninen lautakunta päättää - merkitä tiedoksi saadut lausunnot sekä kaavoittajan kaavaselostuksessa antamat vastineet; - asettaa osayleiskaavan muutosehdotuksen julkisesti nähtäville kunnan teknisessä toimistossa os. Suitia 51 B, 02570 kk sekä - pyytää osayleiskaavan muutosehdotuksesta lausunnot seuraavilta tahoilta: Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan liitto n kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta Museovirasto Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Aluearkkitehti Rauli Ailus Inkoon-n ympäristöyhdistys ry Cay Berghäll rajanaapurit Ehdotuksen mukaan. ==== TEKNLTK 29.4.2014 44 Liite 3 Osayleiskaavamuutoksen ehdotus on ollut nähtävillä 19.2.2014 20.3.2014 ja lausunnot on pyydetty edellisen käsittelyn mukaisesti. Muistutuksia ei ole saapunut. Lausunnot on saatu seuraavilta tahoilta: - Aluearkkitehti Rauli Ailus - Uudenmaan ELY-keskus - n ympäristö- ja rakennuslautakunta - Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Ympäristö- ja rakennuslautakunnalla ei ole huomautettavaa muutosehdotuksesta. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 14 Uudenmaan ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa kaavamuutoksesta, mutta huomauttaa, että: Tulevia kaavahankkeita ajatellen on kuitenkin hyvä tiedostaa, että MRL 63 mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan arvioinnista. Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo pitää valitettavana, että rakennuspaikka sijoitetaan rinteeseen naapuruston rakentamista korkeammalle. Sijaintipaikasta johtuen maakuntamuseo pitää entistä tärkeämpänä sitä, että rakennuksen ulkoasuun ja sen sopeuttamiseen miljööseen kiinnitetään erityistä huomiota. Korkealle sijoitettu rakennus saattaa näkyä kaukomaisemassa hyvinkin pitkälle. Asia tulee huomioida myös rakennuslupavaiheessa. Maakuntamuseolla ei ole muuta kommentoitavaa asiaan. Aluearkkitehti toteaa edelleen lausunnossaan, että kyseinen muutos ei noudata eheän maisemakuvan ja yhtenäisten metsäalueiden säilyttämisen pyrkimyksiä. Se hajaannuttaisi rakentamista sekä rikkoisi alueen maisemakuvaa eikä ole alueen rakentumisperiaatteen mukainen. Saatujen lausuntojen pohjalta todetaan, että muutettava rakennuspaikka sijaitsee jo valmiiksi erillään muista rakennuspaikoista, joten maisemakuvan hajauttamista muutos ei merkittävästi lisää. Ylipäänsä naapuruston yleiskaavassa olevat rakennusalueet ja -paikat sijoittuvat pirstalemaisesti maastoon. Näkymät rakennuspaikan edessä ovat rajalliset ja päättyvät peltojen toisella puolella olevaan metsäalueeseen. Tiemaisemaan uusi paikka näkyy alkuperäistä vähemmän. Kaavoittaja on laatinut vastineet lausuntoihin. Vastineet ovat osana kaavaselostusta. Saadun palautteen perusteella kaavaan ei ole tehty muutoksia. Maankäyttö- ja rakennuslain 37 :n mukaan yleiskaavan hyväksymisestä päättää kunnanvaltuusto. Oheismateriaali ja liitteet: - liitteenä Pohjois-n osayleiskaavan muutosehdotus Aurinkorinne 1:117 - oheismateriaalina muutosehdotuksesta saadut lausunnot Esittelijä: maankäyttöinsinööri Taneli Kiljunen, puh. 044 386 1286, s-posti: taneli.kiljunen(at)siuntio.fi Tekninen lautakunta päättää: Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 15 - merkitä saadut lausunnot ja kaavoittajan kaavaselostuksessa antamat vastineet tiedoksi; - ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy kaavoittajan vastineet lausuntoihin ja hyväksyy Pohjois-n osayleiskaavan muutosehdotuksen tilan Aurinkorinne 1:117 osalta liitteen mukaisesti. KH 88 Liite 2 Ehdotuksen mukaan. ==== Liitteet ja oheismateriaali: - liitteenä Pohjois-n osayleiskaavan muutosehdotus Aurinkorinne 1:117 - oheismateriaalina muutosehdotuksesta saadut lausunnot päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy kaavoittajan vastineet lausuntoihin ja hyväksyy Pohjois-n osayleiskaavan muutosehdotuksen tilan Aurinkorinne 1:117 osalta liitteen mukaisesti. Ehdotus hyväksyttiin. = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 16 KH:675 /2013 KH 89 VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN KUNNAN KIINTEISTÖJEN KÄYTTÖ- JA KORJAUSSUUNNITELMASTA TEKNLTK 29.4.2014 47 Oheismateriaali Valtuutetut Tanskanen, Honkasalo, Haanpää, Turunen ja varavaltuutettu Sneck ovat 9.12.2013 jättäneet valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan, että kunta laatii käyttö- ja korjaussuunnitelman kaikista kunnan omistamista ja hallinnassa olevista kiinteistöistä ja varaa suunnitelman suorittamiseen tarvittavan määrärahan jo ensi vuoden alkupuolelle. päätti 16.12.2013 lähettää valtuustoaloitteen teknisen lautakunnan valmisteltavaksi. Kunnanvaltuusto asetti vuodelle 2012 yhteensä yksitoista toiminnallista tavoitetta. Yksi tavoitteista koski kiinteistöjen korjaussuunnittelua. Tavoitteen arviointikriteerin mukaan kiinteistöjen pitkän tähtäimen korjaussuunnitelman laadinta aloitetaan tekemällä korjaussuunnitelmat kunnan koulukiinteistöille. Vuodelle 2013 kunnanvaltuusto hyväksyi yhteensä yhdeksän toiminnallista tavoitetta. Yksi toiminnallisista tavoitteista koski kiinteistöjen kunnossapidon kehittämistä. Tavoitteen arviointikriteerin mukaan Kiinteistöjen pitkän tähtäimen korjaussuunnitelman laadintaa jatketaan tekemällä kuntotutkimukset ja korjaussuunnitelmat neljälle kunnan SOTEkiinteistöille. Selvitetään ominaiskulutukset kaikkien kiinteistöjen osalta, ja laaditaan niille huoltokirjat. Tekninen osasto on toiminut edellä kuvattujen toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti. Kunnan omistamien kiinteistöjen yhteenlaskettu neliömäärä on noin 19 768 m². Tästä neliömäärästä 72 %:lle on tehty kuntoarvio vuosina 2012 ja 2013. Kuntoarvio on tehty muun muassa koulukiinteistöille sekä kaikille neljälle SOTE-kiinteistölle. Kuluvan vuoden aikana kuntoarvio tehdään urheiluhallille sekä kunnantalolle, jolloin kuntoarvio on tehty 86 %:lle kunnan omistamasta kiinteistömassasta. Insinööritoimistosta tilatut kuntoarviot muodostavat kokonaiskuvan kiinteistöistä ja selvittävät merkittävimmät korjaus- ja tutkimustarpeet. Kunnan kiinteistöissä on tehty korjauksia kuntoarvioiden yhteenvedon osoittaman kiireellisyysjärjestyksen mukaisesti. Valtuustoaloitteessa mainitaan tarve arvioida, mitkä kunnan omistamista kiinteistöistä on tarkoituksenmukaista myydä. Kunnanvaltuuston vuodelle 2014 hyväksymän toiminnallisen tavoitteen mukaan kunnan maapolitiikkaa ja omaisuutta kehitetään. Arviointikriteerinä tavoitteessa on maapoliittisen ohjelman ja kaavoitusohjelman päivittäminen sekä omaisuuspolitiikan luominen kunnalle. Toiminnallisen tavoitteen toteuttamiseksi teknisellä osastolla on valmisteltavana kunnan omistajapolitiikkaa käsittelevä ohjelma, Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 17 jossa linjataan muun muassa kunnan kiinteistöjen myyntiä koskevat periaatteet. Valtuustoaloitteen mukaan kiinteistöjen käyttö- ja korjaussuunnitelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota tilojen mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön, energiatehokkuuden parantamiseen sekä homevaurioiden ennaltaehkäisemiseen. Kunnan kiinteistöjen käyttäjiä ohjataan mahdollisimman tehokkaaseen tilojen käyttöön sisäisen vuokran avulla. Kunnan jokainen tulosyksikkö maksaa käyttämistään tiloista sisäistä vuokraa tiloja ylläpitävälle tekniselle osastolle. Sisäinen vuokra sisältää pääomavuokran ja ylläpitovuokran. Ylläpitovuokra muodostuu kiinteistönhoidosta ja jätehuollosta aiheutuneista kuluista sekä sähkön, lämmön ja veden kulutuksen kustannuksista. Koska sisäinen vuokra määräytyy toteutuneiden käyttökustannusten perusteella, voivat tilojen käyttäjät vaikuttaa vuokran määrään energiansäästötoimenpiteillä. Kunnan kiinteistöjen energiankulutusta seurataan RYHTI-kiinteistönhuolto -ohjelman avulla. Tarvittavat toimenpiteet tehdään ohjelman avulla kootun informaation perusteella. Lisäksi muun muassa kiinteistöjen lämpötiloja seurataan jatkuvasti. Kunnan kiinteistöjen sisäilman laatua puolestaan seurataan sisäilmasto- ja kosteusteknisten kuntotutkimusten avulla. Tarpeellisiksi katsotut korjaukset tehdään ja tarkastetaan asiantuntijoiden valvonnassa. Edellä esitetyn perusteella voidaan yhteenvetona todeta, että teknisellä osastolla on kiinteistöjen kuntoarvioihin perustuva suunnitelma kiinteistöjen korjaamisesta. Tämän lisäksi aloitteessa mainittuihin omaisuuspolitiikan selkeyttämiseen, tilojen tehokkaaseen käyttöön, energiatehokkuuden parantamiseen sekä homevaurioiden ennaltaehkäisemiseen on jo olemassa edellä kuvatut käytännöt. Tämän vuoksi tarvetta erillisen käyttö- ja korjaussuunnitelman laatimiselle ei ole. Oheismateriaali ja liitteet: - oheismateriaalina valtuustoaloite kunnan kiinteistöjen käyttö- ja korjaussuunnitelman laatimiseksi Esittelijä: rakennusmestari Magnus Malmberg, p. 050 386 0805, s-posti: magnus.malmberg(at)siuntio.fi Lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 18 - selostusosa merkitään vastaukseksi valtuustoaloitteeseen kunnan kiinteistöjen käyttö- ja korjaussuunnitelman laatimiseksi; - aloite todetaan loppuun käsitellyksi. KH 89 Ehdotuksen mukaan. ==== Liitteet ja oheismateriaalit: - oheismateriaalina valtuustoaloite kunnan kiinteistöjen käyttö- ja korjaussuunnitelman laatimiseksi ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se päättää - merkitä selostusosan vastaukseksi valtuustoaloitteeseen kunnan kiinteistöjen käyttö- ja korjaussuunnitelman laatimiseksi ja - merkitä aloitteen loppuun käsitellyksi. Ehdotus hyväksyttiin. = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 19 KH:671 /2013 KH 90 KH 16.12.2013 252 VALTUUSTOALOITE KOSKIEN NEUVONTAPALVELUN AVAAMISTA KUNNAN KIRJASTOON n Keskustan valtuustoryhmä on jättänyt 9.12.2013 valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan, että kunta avaa neuvontapalvelun/ -pisteen kunnan kirjastoon. Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina valtuustoaloite koskien neuvontapalvelun avaamista kunnan kirjastoon päättää lähettää valtuustoaloitteen sivistyslautakunnan valmisteltavaksi. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. === SIVLTK 21.5.2014 37 n keskustan valtuustoryhmä on jättänyt valtuustoaloitteen koskien neuvontapalvelun/-pisteen avaamista kunnan kirjastoon. Neuvontapalvelun/-pisteen avaamista valtuustoryhmä perustelee sillä, että kuntalaiset saisivat myös toimistoajan jälkeen tarvittavia neuvoja, ohjeita, lomakkeita ja muuta materiaalia ns. yhden luukun malli. Neljä Aleksis Kiven koulun yhdeksännen luokan oppilasta ovat keränneet Kirjasto Auki adressin, jonka on allekirjoittanut n. 200 henkilöä. Kirjasto Auki aloitteessa todetaan, että kirjaston nykyiset aukioloajat eivät palvele kuntalaisia tasavertaisesti; muualla työssä käyvät ja opiskelevat sekä koulukuljetuksen piirissä olevat eivät pysty hyödyntämään kirjaston tarjoamia palveluita. Aloitteessa esitettyjä asioita ei voida nykyisillä henkilöstöresursseilla toteuttaa. Neuvontapiste vastaavanlaisena kuin kunnantalolla toimiva neuvonta tai sitä muistuttavana vaatii yhden henkilön lisäresurssin. Henkilöstökulun voidaan arvioida olevan vuositasolla n. 35000. Nykyisillä kirjaston henkilöstöresursseilla (kolme kirjastovirkailijaa ja vapaa-aikapäällikön n. 25 % työaikaosuus) on neuvontapistettä miltei mahdoton toteuttaa kelvollisesti. Kuntaa koskevien asioiden tuntemus laajamittaisesti ja ajantasaisesti on hankalaa ilman jatkuvaa tietojen ylläpitoa ja koulutusta. Nykyisinkin kirjaston henkilökunta toki neuvoo ja ohjaa asiakkaita mahdollisuuksien ja tietämyksensä mukaisesti. Mikäli neuvontapistettä kuitenkin edistetään henkilökuntaa lisäämällä, neuvontapisteelle sopiva paikka voisi olla nykyisin Aikapajan käytössä oleva tila. Aikapaja on tällä hetkellä vuokralaisena kirjaston yhteydessä olevassa sermeillä rajoitetussa tilassa. Mikäli n kunta Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 20 perustaisi neuvontapisteen kyseiseen tilaan, muodostuisi siitä lisäkustannuksia menetetyn vuokran muodossa. Kustannukset ovat kohtuullisen merkittävät verrattuna neuvontapisteestä oletettavasti saatuun hyötyyn, joten kunnan nykyisessä taloustilanteessa sen toteuttaminen voi olla kannattamatonta. Henkilöresurssia tarvitaan erikseen aloitteessa esitetyn neuvontapisteen hoitamiseen sekä kirjaston aukioloaikojen lisäämiseen. Kunnankirjasto on nykyisin auki maanantaisin ja torstaisin kello 12 19 sekä tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin 9.30 16.30. Kesäaikaan aukioloajat ovat maanantaisin 12 18 ja tiistaisin-perjantaisin 10 16. Aukioloajat ovat varmasti epätäydelliset ja sopimattomatkin osalle kuntalaisista. Nykyisillä aukioloajoilla kävijä- ja lainausmäärä on kuitenkin saatu nousuun. Ilman lisähenkilöstöä aukioloaikoja on mahdotonta muuttaa kovin merkittävästi. Kuitenkin esimerkiksi yhden päivävuoron (kuten tiistai) voisi vaihtaa vastaavaksi aukioloajaksi kuten maanantai tai torstai. Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina valtuustoaloite koskien neuvontapalvelun avaamista kunnan kirjastoon - Oheismateriaalina: Kirjelmä n sivistyslautakunnalle ja vapaaaikapäällikkö Juha Liljalle koskien n kunnankirjaston aukioloaikoja Valmistelija: Vapaa-aikapäällikkö Juha Lilja p. 050-386 0825, s-posti juha. lilja@siuntio.fi Lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se ehdottaa kunnanvaltuustolle - selostusosan merkitsemistä vastaukseksi neuvontapalvelun/ -pisteen avaamisesta kunnan kirjastoon koskevaan valtuustoaloitteeseen ja - aloitteen julistamista loppuun käsitellyksi. Ehdotuksen mukaan. Tämä asiakohta tarkastettiin kokouksessa. KH 90 Liitteet ja oheismateriaali: - Oheismateriaalina valtuustoaloite koskien neuvontapalvelun avaamista kunnan kirjastoon - Oheismateriaalina: Kirjelmä n sivistyslautakunnalle ja vapaaaikapäällikkö Juha Liljalle koskien n kunnankirjaston aukioloaikoja Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 21 Käsittely: päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se - merkitsee selostusosan vastaukseksi neuvontapalvelun/ -pisteen avaamisesta kunnan kirjastoon koskevaan valtuustoaloitteeseen ja - merkitsee aloitteen loppuun käsitellyksi. Esittelijä muutti päätösehdotustaan lisäten siihen, että - kunnanhallitus toteaa, että kirjaston aukioloajoista päättää sivistysjohtaja. totesi, että kirjaston aukioloajoista päättää sivistystoimenjohtaja. päätti ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se - merkitsee selostusosan vastaukseksi neuvontapalvelun/ -pisteen avaamisesta kunnan kirjastoon koskevaan valtuustoaloitteeseen ja - merkitsee aloitteen loppuun käsitellyksi. = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 22 KH:586 /2012 KH 91 KH 19.11.2012 231 Käsittely: VALTUUSTOALOITE POLKUPYÖRÄPOLIITTISEN OHJELMAN LUOMISEKSI SIUNTIOON Luettiin valtuutettujen Parviainen, Tuomi, Oinonen, Savinainen, Sirpa Kaisla, Penttinen, Heikki Kaisla, Paasikivi, Kokkonen, Laaksonen, Keränen, Varpio, Ekström, Vierinen, Svanfeldt, Forsblom, Dahlqvist ja varavaltuutettu Sarviahon jättämä ja allekirjoittama aloite, joka koski pyöräilypoliittisen ohjelman luomista on. Valtuustoaloite on oheismateriaalina. päättää lähettää valtuustoaloitteen sivistyslautakunnan valmisteltavaksi. Kunnanjohtajan estyneenä olleessa hallintojohtaja Sorvanto toimi asian esittelijänä. Ehdotus hyväksyttiin. === SIVLTK 21.5.2014 36 Polkupyöräilyn lisääminen kuntoilu- ja liikkumismuotona on sekä ekologisesti että kansanterveydellisesti kannattavaa. Polkupyöräily on myös luonnollinen osa nykyaikaista kestävää kehitystä tukevaa liikennejärjestelmää. Tämän lisäksi pyöräilyn eri muodot ovat kasvattaneet myös Suomessa suosiotaan (maastopyöräily, BMX ja alamäkiajo). Pyöräilyn edesauttaminen ja kehittäminen n kunnassa toisi kunnassa asuville hyvinvointia ja toimisi myös yhtenä osana kunnan imagoa ja matkailua. Polkupyöräpoliittisen ohjelman tarkoituksena voidaan nähdä polkupyöräilyn nykytilan kartoittaminen sekä erityisesti pyöräilymahdollisuuksien kehittäminen ja pyöräilyn houkuttelevuuden lisääminen kunnassa. Jotta polkupyöräilyn määrä kasvaisi kunnassa, pyöräilyn sujuvuuden olisi lisäännyttävä. Käytännössä turvallisuuden ja pyöräilyreitistön tulisi pitkällä aikavälillä kehittyä polkupyöräilylle edulliseen suuntaan. Näiden seikkojen vuoksi voidaan polkupyöräpoliittisen ohjelman luomisen on nähdä kannatettavana asiana. Polkupyöräpoliittisen ohjelman luomiseksi voisi sivistyslautakunta asettaa sivistystoimenjohtajalle tehtäväksi luoda työryhmän tekemään n kunnalle polkupyöräpoliittisen ohjelman, jossa kartoitetaan nykytila ja kehitetään n kunnalle sopivat tavoitteet. Asiaan löytyy hyvää materiaalia mm. internet-osoitteesta: http://transportal.fi/hankkeet/jaloin/liikennepolitiikka/pyorailypoliittinen_o hjelma.pdf. Mikäli n kunta aloittaa polkupyöräpoliittisen ohjelman valmistelun, hyvänä alkusysäyksenä toiminnalle ja valmistelun tueksi n kunnan Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 23 on hyvä liittyä Pyöräilykuntien verkostoon. Pyöräilykuntien verkostosta todetaan seuraavaa: Pyöräilykuntien verkosto ry on kuntien, valtionhallinnon, yritysten, järjestöjen ja muiden tahojen välinen yhteistyöverkosto. Verkoston päätavoite on pyöräilyn ja kävelyn lisääminen kestävinä liikennemuotoina ja arkiliikuntana, jotka tuottavat hyvinvointia yksilölle, yhteiskunnalle ja ympäristölle. Verkostoon kuuluu 67 jäsentahoa, joista 47 on kuntia ja kaupunkeja. Pyöräilykuntien verkoston jäsenkunnissa on noin 3 200 000 asukasta. Pyöräilykuntien verkosto haluaa: - Laadukkaat ja turvalliset pyöräilyolosuhteet kaikille - Kaksinkertaistaa pyöräilyn määrän Suomessa - Vahvistaa pyöräilyn edistäjien ja pyöräilijöiden yhteisöä Pyöräilykuntien verkosto tarjoaa tietoa ja palveluja pyöräilyn edistämiseksi. Osallistumme erilaisiin pyöräilyä edistäviin ohjelmiin ja kehittämishankkeisiin sekä teemme vaikuttamistyötä pyöräilyn aseman vahvistamiseksi kuntien ja valtion päätöksenteossa. Pyöräilyn kampanjointia teemme Suomi Pyöräilee -hankkeen kautta, jonka toimintamuotoja ovat muun muassa Pyöräilyviikko, Kilometrikisa, Vuoden pyöräilijän ja Vuoden pyöräilykunnan valinta. Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit -hankeemme on keskittynyt koululaisten turvallisen ja itsenäisen liikkumisen edistämiseen. (http://www.poljin.fi/fi/toiminta) Jäsenetuina liittyessään pyöräilykuntien verkostoon n kunta saisi ajantasaista koulutusta, kampanjointiapua, materiaaleja ja näkyvyyttä pyöräilyä koskien. Jäsenmaksu lle olisi tällä hetkellä 220 /vuodessa. Oheismateriaali: - oheismateriaalina aloite Valmistelija: Vapaa-aikapäällikkö Juha Lilja p. 050-386 0825, s-posti: juha.lilja@siuntio.fi Käsittely: Muutettu ehdotus: Lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se ehdottaa kunnanvaltuustolle - selostusosan merkitsemistä vastaukseksi polkupyöräpoliittisen ohjelman luomista on koskevaa valtuustoaloitetta ja - aloitteen julistamista loppuun käsitellyksi. Esittelijä teki muutetun päätösehdotuksen kuulumaan seuraavasti: Lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se ehdottaa kunnanvaltuustolle Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 24 - selostusosan merkitsemistä vastaukseksi polkupyöräpoliittisen ohjelman luomista on koskevaa valtuustoaloitetta ja - lisäksi sivistyslautakunta antaa sivistystoimen johtajalle tehtäväksi asettaa työryhmä laatimaan n kunnan polkupyöräpoliittinen ohjelma ja - aloitteen julistamista loppuun käsitellyksi. Muutetun ehdotuksen mukaan. Tämä asiakohta tarkastettiin kokouksessa. KH 91 Sivistyslautakunta on päättänyt antaa sivistystoimen johtajalle tehtäväksi asettaa työryhmän laatimaan n kunnan polkupyöräpoliittista ohjelmaa. Liitteet ja oheismateriaali: - oheismateriaalina aloite polkupyöräpoliittisenohjelman laatimiseksi on. päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se - merkitsee selostusosan vastaukseksi polkupyöräpoliittisen ohjelman luomista on koskevaan valtuustoaloitteeseen - merkitsee aloitteen loppuun käsitellyksi. Ehdotus hyväksyttiin. = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 25 KH:269 /2014 KH 92 VALTUUSTOALOITE KOSKIEN KUNNAN KIINTEISTÖJEN VARUSTAMISTA AURINKOKERÄIMILLÄ Valtuutettu Yrjö Kokkonen ja varavaltuutettu Birgitta Johansson ovat jättäneet 5.5.2014 valtuustoaloitteen koskien kunnan kiinteistöjen varustamista aurinkokeräimillä. Liitteet ja oheismateriaali: - Oheismateriaalina valtuustoaloite koskien kunnan kiinteistöjen varustamista aurinkokeräimillä päättää lähettää valtuustoaloitteen teknisen lautakunnan valmisteltavaksi. Ehdotus hyväksyttiin. = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 26 KH:268 /2014 KH 93 VALTUUSTOALOITE KOSKIEN HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVESIJÄRJESTELMIÄ n Keskustan valtuustoryhmä on jättänyt 5.5.2014 valtuustoaloitteen koskien haja-asutusalueen jätevesijärjestelmiä. Liitteet ja oheismateriaali: - Oheismateriaalina valtuustoaloite koskien haja-asutusalueen jätevesijärjestelmiä. päättää lähettää valtuustoaloitteen rakennus- ja ympäristölautakunnan valmisteltavaksi. Ehdotus hyväksyttiin. = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 27 KH:258 /2014 KH 94 VALTUUSTOALOITE KOSKIEN ESITYSLISTOJEN LIITTEIDEN JULKAISEMISTA INTERNETISSÄ Valtuutettu Harri Haanpää on jättänyt 5.5.2014 valtuustoaloitteen koskien toimielinten esityslistojen liitteiden julkaisemista internetissä. Liitteet ja oheismateriaali: - Oheismateriaalina valtuustoaloite koskien esityslistojen liitteiden julkaisemista internetissä. päättää lähettää valtuustoaloitteen kunnan hallinto-osaston valmisteltavaksi. Ehdotus hyväksyttiin. = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 28 SIVLTK:666 /2013 KH 95 SELVITYS TYÖMATKALIPPUJEN SUBVENTOINNIN MERKITYKSESTÄ SIUNTION KUNNALLE Kunnanvaltuusto on 11.11.2013 97 hyväksynyt erääksi talouden tasapainotusohjelman toimenpiteeksi työmatkakulujen subventoinnin lakkauttamisen. Valtuustokäsittelyn aikana jätettiin valtuuston työjärjestyksen 23 :n toivomusponsi joka edellytti työmatkatuen ja työmatkavähennyksen veroperusteiden selvittämistä. Tästä johtuen kunnanhallitus on 20.1.2014 5 käsitellyt sivistyslautakunnan esityksen työmatkalippujen subventoimisen jatkamisesta ja päätti palauttaa asian sivistyslautakunnalle valmisteltavaksi. Sivistysosasto on viime vuoden aikana panostanut joukkoliikenteen kehittämiseen ja onnistunut siinä kiitettävästi. Päätös työmatkatukien lakkauttamisesta vaikuttaa moneen asiaan ja vaikeuttaa joukkoliikenteen kehittämistä jatkossa. Vuositasolla puhutaan noin 30 000 euron menosta joka säästyisi, mikäli työmatkakulujen subventointi lakkautettaisiin. Lakkauttamispäätöksen vaikutus joukkoliikenteen kehittämismahdollisuuksiin, kuntalaisten mahdollisuuksiin hyödyntää joukkoliikennettä, kunnan imagoon ja kunnan antama signaali yhteistyökumppaneille on kuitenkin kielteinen. Kyseessä on menojen vähentämistä suurempi kokonaisuus. Päätöksenteossa tulisi siksi huomioida myös seuraavia näkökohtia: n kunnan ja ELYn välinen yhteistyö Uudenmaan ELY- keskus ja HSL ovat neuvotelleet keskenään n itäisen suunnan (Kirkkonummelle päin) linja-autoliikenteen järjestämisestä palvelusopimusasetuksen mukaisesti syysliikenteen alusta 2014. Liikenne on kilpailutettu talvella 2013 14 ja siihen on sisällytetty n yhteydet Kirkkonummelle ja sitä kautta pääkaupunkiseudulle. Järjestämistapana on ns. Göteborgin malli, jossa viranomainen pitää lipputulot. Liikenteenharjoittaja saa vuoden 2015 loppuun saakka täyden kiinteän korvauksen, vuodesta 2016 alkaen 30 % korvauksesta sidotaan nousijamääriin. Kilpailutuksen tuloksena on saamassa myös kesäajan arkiliikennettä Helsinkiin kesästä 2015 alkaen. Vuorojen kustannus tulee olemaan ELYn ja n osalta noin 170 000 euroa/vuosi. Koska ELY saa lipputulot siuntiolaisten matkustuksesta, kustannukset on tarkoitus jakaa siten, että ELY maksaa liikennöinnin ja saa matkustajatulojen lisäksi tulot n maksamista koululaislipuista ja n työmatkalipun lipputuesta. ELYn ja kuntien yhteistyösopimus on tulossa esittelyyn kunnalle 16.5.2014. Se, että n kunta onnistuneiden yhteistyöneuvotteluiden jälkeen lopettaa joukkoliikenteen tukemisen antaa ikävän signaalin ELYkeskukselle. Päätös tulee myös vaikuttamaan niin, että n kunnan Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 29 osuus tulee kasvamaan tai vuoroista karsitaan uudet kesäajan vuorot sekä talviliikenteestäkin ne vuorot, jotka eivät ole koululaisliikenteelle välttämättömiä. Lisäksi päätös vaarantaa keväällä 2015 päättyvien ELYn ostoliikennesopimusten uudelleen kilpailuttamisen. Sopimuksissa on opiskelijoiden ja työmatkalaisten yhteyksiä sta Karjaalle ja Lohjalle. Pohjolan liikenne on hakenut joitakin vuonna 2015 päättyviä Lohja-vuoroja reittiliikenneluville ja on valmis hyväksymään Länsi-Uudenmaan seutulipun pelkällä asiakashinnalla. Mikäli lopettaa Länsi-Uudenmaan seutulipun tukemisen, ei kuntalaisilla ole mahdollisuutta ostaa seutulippua, vaan ainoastaan Matkahuollon sarjalippuja tai Pohjolan Liikenteen mahdollisia omia lippuja. Vertailuna todettakoon, että 30 päivän seutulipusta kuntalainen maksaa 85 euroa/kk. Matkahuollon sarjalipusta (44 matkaa) n aseman ja Lohjan linja-autoaseman välille 215,20 euroa tai kertalippuina 6,80 euroa/matka. n kunnan ja VRn välinen yhteistyö Junaliikenteen lisäämisen suhteen ollaan oltu yhteydessä VR:n edustajiin aina kun on tehty suunnitelmia lisämatkustajien saamiseksi Rantaradalle. Viimeisimpinä esillä olleina asioina ovat n sydän, mikä tuo paljon asukkaita n aseman läheisyyteen. Kun tämä hanke saadaan valmiimmaksi, kunta jatkaa neuvotteluja LVMn, HSLn ja VRn kanssa mahdollisuuksista saada parempia junayhteyksiä niin pääkaupunkiseudun, kuin myös Karjaan suuntaan. HINKU hiilineutraaliksi kunnaksi liittyi vuoden 2012 lopussa yhdessä Hangon, Raaseporin ja Lohjan kanssa mukaan Hinku-hankkeeseen. Kohti hiilineutraalia kuntaa - hankkeessa kunnat, yritykset ja asukkaat ideoivat ja toteuttavat ratkaisuja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. HINKU- kunnat tavoittelevat päästövähennyksiä etuajassa kansallisiin tavoitteisiin nähden: kunnat ovat sitoutuneet vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 80 %:lla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 päästötasosta. Päästöjä vähennetään erityisesti parantamalla energiatehokkuutta ja lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä. Kunnan omien toimintojen lisäksi kunnat voivat vaikuttaa päätöksenteollaan muun muassa maankäytön, energiantuotannon ja liikenteen päästöihin kunnan alueella. Subventoimalla työmatkalippuja kunta kannustaa päivittäin pendelöiviä työssäkäyviä kuntalaisia käyttämään joukkoliikennettä oman auton sijaan, mikä vaikuttaa päästöjen vähenemiseen. Työmatkatuen lakkauttaminen ei tue n matkaa kohti hiilineutraalia kuntaa.. n liikennepalveluiden hankinnan kehittäminen n kunta on syksyllä 2013 käynnistänyt kehittämisprojektin liikennepalveluiden hankinnan kehittämiseksi. Projekti on samalla osa valtakunnal- Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 30 lista Hinku -hanketta. KuntaJälki 2010 mittausten mukaan n kunnan hiilijalanjälki on suuri ja johtuu mm. maaseudun harvasta asutuksesta, pendelöinnistä sekä lasten ja nuorten kuljettamisesta harrastuksiin ja muihin vapaa-ajan tapahtumiin. laisissa perheissä on jopa 2-3 ajoneuvoa, jotta arki sujuisi mahdollisimman hyvin. Projektin tavoitteina oli liikennepalveluiden laajentaminen ja kunnan sisäisen joukkoliikenteen kehittäminen niin, että yhä useammalla kuntalaisella olisi mahdollisuus hyödyntää joukkoliikennettä ja vähentää yksityisautoilua. Projekti on edennyt aikataulussa ja asetetut tavoitteet tullaan saavuttamaan jopa suunniteltua paremmin. Projektin myötä liikennepalveluiden palvelutasoa nostetaan huomattavasti nykyisestä ja työssäkäyvillä tulee mm. olemaan mahdollisuus kulkea aamuisin ja iltaisin kotoa juna-asemalle tai bussipysäkille kunnan sisäisellä joukkoliikenteellä ja sieltä sitten jatkaa työmatkaansa joko junalla tai linja-autolla. Kehitteillä on myös oma lippu. Liikennepalveluiden hankintapäätös tulee kunnanhallituksen hyväksyttäväksi ja uudet sopimukset astuvat voimaan 1.8.2014. Työmatkatuen lakkauttaminen ei tue projektin tavoitteita. Työmatkatuet, verotulot ja Uudenmaan kuntien tilanne n kunta tukee kuntalaisten työmatka- ja asiointiliikennettä kuntaosuudella. Työmatkalippujen subventointi pohjautuu sopimuksiin Matkahuollon, HSLn ja VRn kanssa. Vuonna 2013 n kunta subventoi työmatkalippuja seuraavasti (tilanne 3.10.2013): - seutuliput 149 - työmatkaliput 746 - pääkaupunkiseudun liityntäliput 6 155 - VR 10% 6 863 Yhteensä: 13 913 Kunta on saanut joukkoliikenteen valtionavustusta lippurahoituksesta syyskuussa 2013, 4 275,96 (koskee ainoastaan kursivoituja lipputukia). Työmatkatukea hyödyntävät kuntalaiset vähentävät verotuksessa matkavähennyksen myönnettyjen työmatkatukien mukaisesti. Mikäli kunta lakkauttaa työmatkakulujen subventoinnin kyseiset kuntalaiset saavat jatkossa vähentää enemmän matkavähennyksiä kuin nyt. Tämä vähentää kunnan verotuloja. Työmatkoihinsa omaa autoa käyttävien (ilman oikeutta kulkea omalla autolla) tulisi vähentää työmatkakustannuksia verotuksessa halvimman matkustustavan mukaisesti eli heidän tulee huomioida verotuksessa se, että kunta subventoi työmatkalippuja. Verohallinnon asiantuntijoilla on ollut eri näkemyksiä siitä, huomioivatko verohallinnon virkailijat kunnan työmatkasubventiot niiden veronmaksajien kohdalla jotka käyttävät omaa autoa työmatkoihinsa tai ei. Veroasiantuntija Peltolan näkemys on, että verohallinnon viranhaltijat eivät tarkista ovatko ko. henkilöt matkavähennyksissään huomioineet kunnan subventoimaa työmatkatukea. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 31 Uudenmaan liiton liikenneinsinööri Erkki Törmä on laatinut alla olevan taulukon verotulojen laskemiseksi. Taulukkoa on käytetty eri kuntien laskelmissa työmatkakulujen vaikutuksesta verotuloihin. Laskelma huomioi mm asukkaiden keskimääräiset verotulot ja niistä tehtävät keskimääräiset matkakuluvähennykset. Lisäksi oletetaan, että osalle asukkaista joukkoliikenne ei ole vaihtoehto, ja he saavat vähentää oman auton käytön mukaan matkakulunsa. Tätä taulukkoa on käytetty mm. Vihdissä ja Nurmijärvellä. Vaikutukset n kunnalle (VR) 2012 Runkomatkat Runkomatkan alennusprosentti 10 % Runkomatkan alennettuasiakashinta 139 Myyntimäärä 640 /v Myyntitulot 88 960 /v Runkomatkojen arvo 98 844 /v Lääninhallituksen tuki - /v Kunnan menot 9 884 /v Liitynnät (HSL) Liityntälippujen myyntimäärä 308 /v Liityntälippujen keskimääräinen tuki 47 Tukiosuus liityntämatkoilla 14 476 Lääninhallituksen tuki 6 948 Kunnan menot 7 528 /v Kunnan menot yhteensä 17 412 /v Kunnallisveroprosentti 21,00 % Pääkaupunkiseudulle sukkuloivien määrä 1 000 Nykynen keskimääräinen työmatkavähennys 154 /kk Työmatkalipun mahdollistama verovähennys 139 /kk Verovähennysoikeuden pieneneminen vuodessa 165 /v Kunnan verotulojen kasvu 27 646 /v vähennys julkisen liikenteen mukaan Ali-/ylijäämä 10 234 /v Taulukosta käy ilmi, että vaikka kunta subventoi työmatkalippuja, lopputuloksena on 10 000 euron ylijäämä. Verovaikutuslaskelmassa on HSL lipun kohdalla on laskettu ainoastaan kunnan kulut, niiden tukemisen ja käyttämisen vaikutus verokertymään on vaikea arvioida Useimmat Uudenmaan kunnat ovat jo vuosia panostaneet erityisesti tuettuihin seutu- ja työmatkalippuihinsa. Uudellamaalla on yksi ainoa kunta, joka Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 32 ei ole tukenut kuntalaistensa matkustusta, Lapinjärvi. Lohjan, Vihdin, Nurmijärven ja Tuusulan työmatkaliput ovat 30 päivän lippuja, jotka mahdollistavat rajattoman matkustamisen voimassaoloaikanaan. Kesällä 2012 Vihti alensi lippujen asiakashintaa tuntuvasti eli lisäsi omaa tukiosuuttaan, ja vuoden 2013 työmatkalippujen myynti oli 67 % edellisvuotta suurempi. Karkkila, jonka työmatkalippu on 44 matkan sarjalippu, nosti keväällä 2012 tukiosuuttaan 20 %:sta 50 %:iin, ja vuoden 2012 työmatkalippujen myynti oli 18 % edellisvuotta suurempi. Yksikään Uudenmaan kunta ei ole päätynyt alentamaan tukiosuuttaan. Lipputuen lakkauttaminen kokonaan olisi maakunnassa täysin poikkeuksellista. Valmistelija: sivistystoimen johtaja Tina Nordman, p. 050-3860826, s- posti: etunimi.sukunimi@siuntio.fi Lautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle seuraavaa; - kunnanvaltuusto päättää, että n kunta jatkossakin subventoi työmatkalippuja koska; o päätös työmatkatukien lakkauttamisesta vaikuttaa sivistysosaston mahdollisuuksiin kehittää joukkoliikennettä laajemmin, kyseessä ei ainoastaan ole kulujen vähentäminen. o subventoimalla työmatkalippuja kunta kannustaa päivittäin pendelöiviä työssäkäyviä kuntalaisia käyttämään joukkoliikennettä oman auton sijaan, mikä vaikuttaa päästöjen vähenemiseen. HINKU- kuntana on sitoutunut vähentämään kasvihuonepäästöjä o työmatkakulujen subventointi vaikuttaa kunnan verotuloihin myönteisesti o kunnassa käynnistetty liikennepalveluiden kehittämishankkeen myötä kunnan liikennepalveluja onnistutaan kehittämään ja kuntalaisten mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseksi paranevat huomattavasti. Työmatkatuen lakkauttaminen ei tue projektin tavoitteita ja vaikuttaa tähän kielteisesti. o sivistysosasto on onnistunut neuvottelemaan ELY-keskuksen kanssa yhteisten linja-autovuorojen kilpailuttamisesta ja kuntasopimus allekirjoitetaan toukokuussa 2014. Se, että n kunta onnistuneiden yhteistyöneuvotteluiden jälkeen lopettaa joukkoliikenteen tukemisen antaa ikävän signaalin ELY- keskukselle. Tämä tulee vaikuttamaan kunnan maksuosuuteen, tulevien linjaautovuorojen saamiseen ja kuntalaisten mahdollisuuksiin ostaa Länsi-Uudenmaan seutulippua. o Uudellamaalla on parhaillaan yksi ainoa kunta joka ei tue kuntalaisten matkustusta. Työmatkakulujen subventoinnin lakkauttaminen ei vaikuta myönteisesti n kunnan imagoon. Siunti- Lautakunta Kunnanvaltuusto