SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TILANNE HUOLESTUTTAA

Marraskuu 2012 SISÄLLYS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TILANNE HUOLESTUTTAA... 1 MAAKUNTAVALTUUSTO HYVÄKSYI TARKISTETUN STRATEGIAN... 4 VÄHITTÄISKAUPPA JA TUULIVOIMA TARVITSEVAT MAAKUNTAKAAVAA... 5 VALTUUSTO HYVÄKSYI LIITON TOIMINTASUUNNITELMAN... 5 PUOLUEPAIKKOJEN JAKOA VALMISTELEVA TYÖRYHMÄ KOOLLA... 6 TUULIVOIMAKAAVA ETENEE: PERUSSELVITYKSET JA KAAVALUONNOS NÄHTÄVILLE... 7 YRITTÄJYYTEEN TUKEA MYÖS VUONNA 2013... 8 VENÄJÄYHTEISTYÖ ETENEE TOISEN ASTEEN OPPILAITOKSISSA... 9 OSAAVAA TYÖVOIMAA TEKNOLOGIATEOLLISUUDELLE... 9 RINNAKKAISVÄYLÄ ON SAVONLINNAN JYTKY... 10 AURINKOA JA ONNELLISIA MUUTTAJATARINOITA... 10 KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ SAA PAIKAN MAAKUNTALIITOSSA... 11 MAAKUNTAHALLITUKSEN KOKOUKSET KEVÄÄLLÄ 2012... 11 TAPAHTUMIA, KOKOUKSIA, VIERAILUJA... 11 Etelä-Savon maakuntavaltuusto koolla Ristiinassa SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TILANNE HUOLESTUTTAA Sosiaali- ja terveyshuollon uudistamisella on Etelä-Savossa todella kiire. Nykytilanne on kestämätön, sanoi maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Lenita Toivakka (kok.) avatessaan Etelä-Savon maakuntavaltuuston syyskokouksen 26. marraskuuta Ristiinassa. Etelä-Savon kuntien talous ei Toivakan mukaan kestä kahta pientä sairaanhoitopiiriä. Järkevintä on tiivistää edelleen Mikkelin ja Savonlinnan välistä yhteistyötä. Myös kuntarakenteiden uudistustyö on Toivakan mielestä aloitettava, ja siinä on katsottava kauemmas kuin lähitulevaisuuteen. Kyse on eteläsavolaisten hyvinvoinnista. 1

Haasteet ovat tiedossa. Nyt meidän kuntapäättäjien on pohdittava, mitä voimme tehdä turvataksemme palvelut. Alueelliset erot ja erityispiirteet on kuitenkin myös selvitettävä. Jos mitään ei tehdä, edessä ovat rajut kuntaveron kiristykset. Veroprosentti saattaa kivuta yli kolmenkymmenen prosentin. Etelä-Savon nykyinen maakuntavaltuusto piti viimeisen kokouksensa 26. marraskuuta Ristiinassa. Maakuntajohtaja Matti Viialainen (oik.) ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska (vas.) kiittivät valtuustoa neljä vuotta luotsanneita puheenjohtajia Lenita Toivakkaa, Jarkko Wuorista (kesk.) ja Eino Törröstä. Puheessaan Toivakka nosti esiin myös tiemäärärahat ja erityisesti Etelä-Savoa huolettavat Viitostien korjaukset Mikkelin ja Juvan välillä. Toivakka kertoi saaneensa liikenne- ja viestintäministeriöstä lupauksen, että tie toteutetaan uuteen tielinjaan. Toisen asteen koulutuksen aloituspaikkaleikkaukset ovat Toivakan mukaan rankat. Leikkauksia tehtäessä on kuunneltava erityisesti elinkeinoelämän tarpeita, sillä yritysten menestys ratkaisee koko Etelä-Savon menestyksen. Keskusarkiston sijaintiin Toivakka otti kantaa toteamalla, etteivät eteläsavolaiset päättäjät voi missään nimessä hyväksyä sitä, että opetusministeriön halpa tilavaihtoehto syrjäyttää Mikkelin sijaintipaikkakuntana. Taistelu kovenee Olemmeko menossa kohti aurinkoa vai atrain kädessä kohti uhkaavaa sumua, kysyi maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.) ja totesi, että myrsky on kova. Kakriainen odottaa Etelä-Savolle kovenevaa taistelua omista eduista. Hän otti esimerkiksi toisen asteen koulutuksen aloituspaikkasupistukset. Etelä-Savossa on erittäin hyvin menestyviä yrityksiä, joilla on kasvuintoa ja jotka tarvitsevat niin hyvää infrastruktuuria kuin työvoimaa. Jos kotimaasta ei löydy työvoimaa, pitää sitä hakea aktiivisesti muualta Ruotsin malliin. Maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja, savonlinnalainen Jarkko Wuorinen (kesk.) ja maakuntahallituksen puheenjohtaja, mikkeliläinen Markku Kakriainen (kesk.) seurasivat tarkkaan valtuuston puheenvuoroja. Sote ja Viitostie maakuntajohtajan huolena Myös maakuntajohtaja Matti Viialainen nosti esiin huolen maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuista. Tavoitteena on onnistua turvaamaan maakuntaan ympärivuorokautinen päivystys. 2

Oleellista on löytää sote-asiaan maakunnalle ja sen asukkaille hyvä ratkaisu. Jos hanskaamme soten, tämä maakunta selviää, Viialainen sanoi. Viitostien korjaamisessa ei pitäisi näpelöidä valmisteltua tiesuunnitelmaa, vaan edetä sen mukaisesti. Laskelmien mukaan tien parantaminen vanhaan tielinjaan tulee kalliimmaksi kuin uuden linjauksen rakentaminen. Keskusta korosti yhteistä tahtoa Suomen hallituksen on kunnioitettava alueiden vahvuuksia hallitusohjelman mukaisesti, vaati keskustan ryhmäpuheenvuorossa kansanedustaja ja maakuntavaltuutettu Jari Leppä. Maakunnalta itseltään Leppä vaati yhtenäisyyttä. Meiltä itseltämme on tultava selkeä viesti, että haluamme kehittää tätä maakuntaa ja että tahtotilamme on yhteinen, Leppä sanoi. Selkeä viesti on tultava niin kuntarakenteista kuin sairaanhoitopiiriratkaisuista. Meidän on myös perusteltua olettaa, että yhteistä tahtotilaamme kuunnellaan. Maan hallituksen jälki on kuitenkin ollut tyrmäävä. Etelä-Savon strategia ei toteudu, jos hallituksen linja säilyy tällaisena kuin se on ollut. Havaittavissa on maakuntien alasajoa, mitä emme keskustassa pidä hyvänä. Reipasta kritiikkiä keskustalta sai myös hallituksen sekasotkuinen liikennepolitiikka ja koulutuspaikkaleikkaukset. Keskusta ei hyväksy hallituksen liikennepoliittista poukkoilua. Edellytämme johdonmukaisuutta, jotta isot hankkeet pääsevät etenemään. Toisen asteen aloituspaikkojen leikkaukset eivät myöskään meille käy. Työpaikat sosiaalidemokraattien huolena Etelä-Savo tarvitsee tuotannollisia teollisuustyöpaikkoja ja palvelutyöpaikkoja voidakseen turvata maakunnan asukkaiden hyvinvoinnin, sanoi sosiaalidemokraattien ryhmäpuheenvuorossa valtuutettu Satu Taavitsainen. Meille on kyllä tulijoita, mikäli vain on työpaikkoja. Tulevaisuudessa menestyvät yritykset tuottavat sosiaalidemokraattien mukaan muun muassa niukkuustuotteita ja -palveluja, esimerkkeinä ympäristöä säästävät tuotteet ja palvelut sekä digitaalisuus. Myös sosiaalidemokraatteja huolettaa Valtatie 5:n kohtalo välillä Mikkeli-Juva, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja koulutuksen aloituspaikat. Koulutuspaikkajako ei saa vaarantaa yritysten työvoiman saantia, mikä tarkoittaa Itä-Suomeen suunniteltujen aloituspaikkaleikkausten kohtuullistamista, Taavitsainen sanoi. Kuntauudistuksessa Etelä-Savo tarvitsee sosiaalidemokraattien mukaan myös vahvoja maaseutukuntia, esimerkkeinä Juva, Kangasniemi ja Mäntyharju. Kokoomus korosti yritystoiminnan menetystä Yhteistoiminta ja yhdessä tekeminen ovat kokoomuksen mielestä avaimet Etelä- Savon hyvinvointiin. Yhdessä toimimista maakunta tarvitsee kaikilta, niin hallitus- kuin oppositiopuolueilta, sanoi kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa Markku Häkkänen. Painopisteinä tulee olla maakuntastrategian keskeinen kohta menestyvä yritystoiminta. Kuntarakenteita ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita on uudistettava. Valtatie 5:n ja arkistolaitoksen kohtalo huolettavat myös kokoomusta. Vihreiltä vahva tuki tuulivoimalle Vihreät tukivat ryhmäpuheenvuorossaan tuulivoimaa. Etelä-Savon tuulivoimakaavasta on tulossa koko Suomen tiukin, mikä on erittäin huono asia paitsi koko maakunnalle erityisesti Pieksämäelle, sanoi ryhmäpuheenvuorossa Martta Kantele. Etelä-Savossa tuuliolot ovat Ilmatieteenlaitoksen Tuuliatlaksen mukaan hyvät. Tuulivoimaa kannattaa rakentaa ja tavoitteena tulee olla turvata tuulivoimateollisuuden toimintaedellytykset maakunnassa. 3

Vihreät tekivät muutaman tuulivoimaa ja liiton kansalaistiedottamista koskevan muutosesityksen maakuntastrategiaan ja maakuntaliiton vuoden 2013 toimintasuunnitelmaan. Perussuomalaiset keskustan linjalla Perussuomalaiset yhtyivät ryhmäpuheenvuorossaan Pekka Leskisen suulla täysin keskustan puheenvuoroon. Kristillisdemokraattien puheenvuorossa Olavi Kietäväinen muistutti Etelä- Savon Venäjä-mahdollisuuksista. Aurinko nousee idästä, hän sanoi. Vahvuutemme metsät ja vedet ja vesistöihin pohjautuvat matkailu sekä uusi tekniikka tuovat meille työtä ja menestystä. Liikennesuunnitelmat on toteutettava ja myös pienistä teistä pidettävä huolta, hän sanoi. Yksittäisiä valtuutettuja puhuttivat muun muassa maakunnan tuulivoima- ja muut energiaratkaisut sekä kuntauudistus ja koulutuspaikat. Lisätietoja maakuntavaltuuston kokouspäätöksistä antavat maakuntavaltuuston puheenjohtajat Lenita Toivakka (kok.), puh. 050 512 2928, Jarkko Wuorinen (kesk.), puh. 050 537 6707, ja Eino Törrönen, puh. 0500 345 112, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491. MAAKUNTAVALTUUSTO HYVÄKSYI TARKISTETUN STRATEGIAN Maakuntavaltuusto hyväksyi Etelä-Savon nykyisen maakuntasuunnitelman eli Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategian tarkistuksen 26. marraskuuta Ristiinassa. Tarkistusprossissa maakuntaliitto päivitti strategiaa siten, että se vastaa vuoden 2020 haasteisiin. Aikatähtäin siirtyi näin viisi vuotta eteenpäin. Strategian tavoitteena on edelleen kääntää Etelä-Savon muuttotappio muuttovoitoksi ja vahvistaa aluetaloutta ja näin lisätä Saimaan maakunnan elinvoimaa. Strategian tarkistus tuotti kuitenkin myös kokonaan uusia sisältöjä ja osin päälinjaukset myös jäsenneltiin uudelleen. Hyvinvointipalvelut luovat menestystä Uudeksi keskeiseksi maakunnan menestystekijäksi maakuntastrategia nostaa laadukkaat hyvinvointipalvelut. Vanhoina hyvää tulevaisuutta turvaavina tekijöinä säilyvät menestyvä yritystoiminta, osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö sekä hyvä toimintaympäristö, joka vetää maakuntaan niin uusia yrityksiä kuin asukkaita. Niiden sisällöt täsmentyivät aiemmasta. Venäjä-yhteyksien edistäminen ja matkailu mainittiin aiemmin itsenäisinä menestystekijöinä. Nyt matkailu nähdään osana maakunnan menestyvää elinkeinotoimintaa. Venäjä-yhteyksissä strategia painottaa erityisesti elinkeinoelämän ja kulttuurin näkökulmia, mutta korostaa myös, että Venäjänäkökulma on pidettävä mielessä kaikessa kehittämistoiminnassa. Taustalla laaja yhteistyö Tarkistusprosessia veti maakuntaliiton virasto tiiviissä yhteistyössä kuntien, valtion aluehallinnon, korkeakoulujen ja oppilaitosten, elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöjen sekä muiden toimijoiden kanssa. Teemakohtaisiin työryhmiin osallistui kaikkiaan 140 henkilöä. Nykyinen maakuntavaltuusto hyväksyi Uusiutuva Etelä-Savo -strategian ensimmäisessä kokouksessaan keväällä 2009. Maakuntastrategia on asiakirja, joka sisältää Etelä-Savon strategiset kehittämislinjaukset pitkälle aikavälille. Kehittämisen päätavoitteet muuttuvat käytännön toimiksi maakuntaohjelmassa ja sen toteuttamissuunnitelmassa. Maakuntaohjelma tehdään neljän vuoden välein ja toteuttamissuunnitelma joka vuosi. Vuonna 2013 liitto päivittää nykyisen maakuntaohjelman. Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698. 4

VÄHITTÄISKAUPPA JA TUULIVOIMA TARVITSEVAT MAAKUNTAKAAVAA Vähittäiskaupan suuryksikköjä eli paljon tilaa vaativaa kauppaa varten Etelä- Savossa tarvitaan maakuntakaavatasoisia merkintöjä. Muun muassa tämä seudullinen tarve tuli esiin, kun Etelä-Savon maakuntaliitto selvitti voimassa olevan maakuntakaavan ajan tasalla oloa. Uudet kaavamerkinnät edellyttävät maakuntakaavan päivitystä eli ns. vaihemaakuntakaavan laatimista, joka selvityksen mukaan tulisi aloittaa jo vuonna 2013. Maakuntakaavan päivitystarvetta maakuntavaltuustolle esitteli aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen. Kaupan vaihemaakuntakaava olisi Etelä-Savon toinen vaihemaakuntakaava. Parhaillaan tekeillä oleva ensimmäinen vaihekaava koskee tuulivoima-alueita. Tuulivoimakaava tulee yleisön nähtäville 3. joulukuuta. Kommentteja voi antaa tammikuun 2013 loppuun. Vaihemaakuntakaavatyön käynnistämisistä päättää maakuntahallitus. Luonnonvarojen kaavatarve selvitetään Maakuntakaavaselvitys kertoo myös, että luonnonvaroja koskevalle kaavapäivitykselle on tarvetta. Maakuntaliitto selvittääkin lähiaikoina, mitä luonnonvarojen kestävää käyttöä koskevan vaihemaakuntakaavan tulisi ensisijaisesti pitää sisällään. Se voisi sisältää muun muassa Etelä-Savon turvetuotantoalueet, vesistöalueiden ja rantojen kestävän käytön esimerkiksi matkailussa, teollisuusmineraalien ja malmien esiintymisalueet ja arvokkaat kallio- ja moreenialueet. Maakuntavaltuusto sai maakuntakaavan seurantaraportin tiedokseen. Lisätietoja antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672. VALTUUSTO HYVÄKSYI LIITON TOIMINTASUUNNITELMAN Maakuntaliiton jäsenkunnilta perittävät maksut nousevat vuonna 2013 kolme prosenttia. Liiton menot ovat ensi vuonna noin 2,4 miljoonaa euroa, mistä jäsenkunnat maksavat 2,33 miljoonaa. Maakuntavaltuusto hyväksyi kuntaosuuksien nousun hyväksyessään liiton ensi vuoden talousarvion ja toimintasuunnitelman. Vuosi 2013 tuo maakuntaliiton ja sen jäsenkuntien toimintaan tuntuvia muutoksia, liitto ennakoi toimintasuunnitelmassa. Kuntarakenteiden ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukset, useat keskeiset lakimuutokset ja muun muassa vaalipiiriuudistus vaikuttavat kuntien ja kuntaorganisaatioiden toimintaan. Edunvalvonnassa painopisteenä on muun muassa turvata hyvät liikenneyhteydet, parantaa kuntien, koko Etelä-Savon ja Itä-Suomen asemaa, edistää maakunnan koulutusta ja vahvistaa kuntien ja maakunnan kaavoitusvaltaa. Vuonna 2013 liitto laatii uuden maakuntaohjelman ja päättää nykyisen EUohjelmakauden rakennerahastohankkeet ja -ohjelmat sekä osallistuu aktiivisesti uuden rakennerahastokauden valmisteluun. Maakuntakaava täydentyy vaihemaakuntakaavoilla, ja selvitys kartoittaa Etelä- Savon luonnonvarat. Työyhteisön kehittäminen on yksi liiton hallinnon päätavoitteita. Kaikki maakuntaliiton toiminta pyrkii vahvistamaan Etelä-Savon Saimaan maakunnan elin- ja vetovoimaa. Maakuntavaltuusto hyväksyi liiton toiminnalliset tavoitteet eräin pienin lisäyksin. Lisätietoja vuoden 2013 toiminnasta antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491. 5

PUOLUEPAIKKOJEN JAKOA VALMISTELEVA TYÖRYHMÄ KOOLLA Maakunnallisten ja ylimaakunnallisten toimielinten paikkajakoja valmisteleva työryhmä on aloittanut työnsä Etelä-Savossa. Maakuntahallituksen asettaman työryhmän ensisijaisena tehtävänä on valmistella kuntien edustajainkokousta. Kuntien edustajainkokous kokoontuu valitsemaan Etelä-Savolle uuden maakuntavaltuuston 8. huhtikuuta. Työryhmä muun muassa laskee, mikä on kuntavaalien tuloksen perusteella maakuntavaltuuston varsinaisten ja varajäsenten jakauma puolueittain ja kunnittain. Kunnat valitsevat omat edustajansa kuntien edustajain kokoukseen alkuvuodesta 2013. Puhetta työryhmässä johtaa toiminnanjohtaja Heikki Koljonen Keskustan Etelä-Savon piiristä. Kaikilla seitsemällä maakuntavaltuustossa edustettuna olevalla puolueella on edustaja työryhmässä. Virasto laskee, puolueet neuvottelevat Työryhmä on antanut maakuntaliiton virastolle tehtäväksi laskea liiton kaikkien eri toimielinten paikkajaot puolueittain. Tietojen pohjalta puolueet käyvät neuvottelut, ja paikkajaot selvinnevät loppuvuoden kuluessa. Uudessa maakuntavaltuustossa on Etelä-Savossa 67 valtuutettua (nyt 72, vähennys johtuu sekä asukas- että kuntamäärän pienenemisestä), vähintään yksi kustakin kunnasta. Valtuutettujen tulee olla kunnanvaltuutettuja. Puolueiden välinen paikkajako määräytyy vaalituloksen perusteella. Uudessa valtuustossa keskusta säilyy suurimpana puolueena ja saa 23 paikkaa (nyt 25). Sdp saa 17 paikkaa (nyt 21), kokoomus 12 (nyt 14), perussuomalaiset 8 (nyt 3), vihreät ja kristillisdemokraatit kumpikin 3 (vihreillä nyt 4, kristillisdemokraateilla 3) ja vasemmistoliitto 1 (nyt 2). Uusi valtuusto kokoontuu ensimmäiseen kokoukseensa 27. toukokuuta, jolloin se valitsee uuden maakuntahallituksen ja muut maakuntaliiton toimielimet. Perussuomalaisille kaksi hallituspaikkaa Perussuomalaiset nousevat kunnallisvaalituloksen siivittäminä Etelä-Savon maakuntahallitukseen. Uuteen, toukokuussa valittavaan hallitukseen perussuomalaiset saavat 2 paikkaa vuosiksi 2013 2016. Paikat ovat perussuomalaisten ensimmäiset maakuntahallituksessa. Perussuomalaisten paikat tarkoittavat sitä, että kokoomus menettää yhden ja vihreät ainoan hallituspaikkansa. Muista puolueista keskusta ja SDP säilyttävät nykyiset paikkansa eli keskustalla on jatkossakin 5 ja SDP:llä 4 edustaja maakuntahallituksessa. Keskusta säilyy maakuntahallituksen suurimpana puolueena. Etelä-Savon maakuntahallituksessa on kaikkiaan13 jäsentä alkavallakin valtuustokaudella. Puheenjohtajuudet ratkeavat ensi vuoden puolella Se, mitkä puolueet pitelevät puheenjohtajan nuijaa uusissa toimielimissä, ratkeaa ensi vuoden puolella puolueiden välissä keskusteluissa. Nykyistä maakuntavaltuustoa on johtanut mikkeliläinen kansanedustaja Lenita Toivakka (kok.) ja maakuntahallitusta mikkeliläinen toimitusjohtaja Markku Kakriainen (kesk.). Tarkastuslautakuntakin muuttuu Maakuntaliiton 5-henkisen tarkastuslautakunnan kokoonpanoon tulee vaalien perusteella myös muutoksia. Keskusta säilyttää siellä 2 paikkaansa, ja kokoomus, SDP ja perussuomalaiset saavat kaikki 1:n paikan. Perussuomalaisten paikka on uusi. Lisätietoja antavat työryhmän puheenjohtaja, toiminnanjohtaja Heikki Koljonen Keskustan Etelä-Savon piiristä, puh. 040 506 2956, ja maakuntaasiamies Markku Aholainen Etelä-Savon maakuntaliitosta, puh. 0400 745 537. 6

Etelä-Savon maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen paikkajaot Maakuntavaltuusto Vaalit 2012 Vaalit 2008 Keskusta 23 25 SDP 17 21 Kokoomus 12 14 Perussuomalaiset 8 3 Kristilliset 3 3 Vihreät 3 4 Vasemmistoliitto 1 2 67 72 Maakuntahallitus Vaalit 2012 Vaalit 2008 Keskusta 5 5 SDP 4 4 Kokoomus 2 3 Perussuomalaiset 2 - Vihreät - 1 13 13 TUULIVOIMAKAAVA ETENEE: PERUSSELVITYKSET JA KAAVALUONNOS NÄHTÄVILLE Etelä-Savon maakuntaliitto on saanut valmiiksi ensimmäisen luonnoksen maakunnan tuulivoimakaavaksi. Kaavaluonnos ja sen valmisteluaineistot ovat kansalaisten nähtävillä 3. joulukuuta lähtien maakuntaliiton ja kuntien ilmoitustauluilla sekä liiton verkkosivuilla osoitteessa www.esavo.fi/tuulivoimakaava. Nähtävillä olo päättyy 31. tammikuuta 2013, joten maanomistajat ja muut osalliset voivat kommentoida kaavaluonnosta kahden kuukauden ajan. Nähtävillä olosta kuulutetaan virallisesti maakunnan lehdissä. Parhaat alueet teollisen kokoluokan tuulipuistoiksi Tuulivoimakaava täydentää Etelä-Savon nykyistä maakuntakaavaa. Siihen merkitään alueet, jotka soveltuvat parhaiten tuulivoiman tuotantoon. Lisäksi kaava ohjaa yleismääräyksellä myös yksittäisten suurten tuulivoimaloiden suunnittelua. Luonnos sijoittaa Etelä-Savoon seitsemän aluetta, jotka soveltuvat laajamittaiseen tuulivoimatuotantoon. Alueet sijaitsevat suurten järvien läheisyydessä Enonkoskella, Heinävedellä, Kerimäellä, Puumalassa, Rantasalmella ja Savonlinnassa. Maakunnallisen kokoluokan tuulivoimapuistoiksi kaava määrittelee puistokokonaisuuden, joka koostuu vähintään seitsemästä suurvoimalasta. Tätä pienemmät tuulipuistot eivät edellytä maakuntakaavamerkintää, mutta niiden tulee olla yleismääräyksen mukaisia. Pieniä tuulivoima-alueita kunnat voivat sijoittaa yleiskaavalla myös muille kuin maakuntakaavassa osoitetuille alueille. Tuulivoima-alueita selvitettäessä maakuntaliitto on kiinnittänyt erityistä huomiota maisema-arvoihin. Järvimaisema on keskeinen tekijä Etelä-Savon vapaa-ajan asutukselle ja matkailulle. Samoin valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja maisema-alueet on jätetty tuulivoimatuotannon ulkopuolelle. Maakuntaliitto pyytää luonnoksesta lausunnot myös keskeisiltä viranomaisilta ja sidosryhmiltä. Maakuntakaavamerkintä ei ole rakennuslupa Merkintä maakuntakaavassa ei suoraan mahdollista rakennusluvan myöntämistä tuulivoimalalle. Rakennusluvan pohjaksi alueelle on aina tehtävä myös tarkempi suunnitelma, korostaa kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen maakuntaliitosta. 7

Maakuntakaava osoittaa, mikä alue soveltuu laajamittaiseen tuulivoimatuotantoon. Alueen rajat sekä sille sijoitettavien voimaloiden määrä ja niiden tarkka sijainti täsmentyvät kuntien yleiskaavoissa. Maakuntakaava on ohje kunnille, kun ne laativat tuulivoimaloiden sijoittamista koskevia yleis- ja asemakaavoja. Taustalla useita selvityksiä Tuulivoimakaavoituksen pohjaksi Etelä-Savon maakuntaliitto selvitti vuosina 2010 2011 yhdessä Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Kainuun ja Keski- Suomen liittojen kanssa alueiden tuulivoimamahdollisuudet. Etelä-Savon maakuntaliitto on täydentänyt ja tarkentanut esiselvitystä ja laatinut uusia, myös kohdekohtaisia selvityksiä. Niiden lähtökohtana on ollut Ilmatieteenlaitoksen Tuuliatlas, jonka pohjalta liitto on analysoinut tuulioloiltaan sopivimmat tuulivoima-alueet. Arvioinnissa liitto on ottanut huomioon myös rakennetun ympäristön, sähköverkon, luonnonympäristön erityisarvot ja linnuston sekä maiseman erityispiirteet ja lentoturvallisuuden. Selvitysaineistot löytyvät maakuntaliiton verkkosivuilta osoitteesta http://www.esavo.fi/tuulivoimakaava. Palaute kirjallisesti Nähtävillä oleva aineisto koostuu kaavaselvityksistä ja niiden pohjalta tehdyistä kaava-asiakirjoista eli kaavakartoista ja kaavaselostuksesta. Nähtävillä olon aikana kaikki maakuntakaavan osalliset voivat ilmaista mielipiteensä valmisteluaineistoista. Kaavan osallisia ovat kaikki ne henkilöt, viranomaiset ja yhteisöt, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Etelä-Savon maakuntaliitolle osoitettu kirjallinen palaute tulee toimittaa viimeistään 31. tammikuuta 2013 klo 16 mennessä Etelä-Savon maakuntaliiton virastoon osoitteella Hallituskatu 3 A, 50100 Mikkeli tai sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo (at) esavo.fi. Tarkempia tietoja saa Etelä-Savon maakuntaliiton virastosta, puh. 015-321 130. Uusiutuvaa energiaa Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Tavoitetta tukee syöttötariffijärjestelmä, jossa valtio tukee uusiutuvan energian tuotantoa ns. takuuhintajärjestelmällä. Bioenergiahankkeiden, kuten biokaasusähköntuotannon ja puuta käyttävien chp-laitosten ohella tukea on mahdollista saada myös tuulivoimarakentamiseen. Tuulivoimalla tuotetun sähkön takuuhinta on vuoden 2015 loppuun 105,3 euroa/megawattitunti (MWh) ja sen jälkeen 83,5 e/mwh. Maksettava tuki on takuuhinnan ja markkinahinnan välinen erotus. Tukea on mahdollista saada enintään 12 vuotta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet osoitetaan maakuntakaavassa. Tavoitteet edellyttävät ensisijaisesti keskitettyjä useamman voimalan yksiköitä. Maakuntakaavan tehtävänä on myös ohjata tuulivoimakokonaisuuden jatkosuunnittelua maakunnassa. Lisätietoja antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672. YRITTÄJYYTEEN TUKEA MYÖS VUONNA 2013 Sekä Mikkelin ja Savonlinnan seutujen että Rajupusu-seudun (Heinäveden, Joroisten, Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan kuntien) yrittäjiksi aikovat ja aloittelevat yrittäjät saavat myös vuonna 2013 neuvontaa ja tukea uusyrityskeskuksilta. Etelä- Savon maakuntaliitto rahoittaa seutujen toimintaa maakunnan kehittämisrahalla. Mikkelin seudun uusyrityskeskukselle Dynamolle maakuntahallitus myönsi 12. marraskuuta maakuntarahaa 60 000 euroa vuodelle 2013. Hankkeen kokonaiskustannukset vuodelle 2013 ovat 95 000 euroa. 8

Dynamo on toiminut vuodesta 2001. Kymmenen vuoden aikana uusyrityskeskuksella on ollut lähes 2500 asiakasta, joista yrityksen on perustanut runsaat 1000. Työpaikkoja yrityksiin on syntynyt vajaat 1200. Myös Itä-Savon Armadalle rahoitusta Savonlinnan seudulla Itä-Savon Uusyrityskeskuksen Armada-hanke keskittyy aloitteleviin yrittäjiin. Maakuntarahaa hanke sai 60 000 euroa vuodelle 2013. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat vajaat 96 000 euroa. Itä-Savon uusyrityskeskus on toiminut vuodesta 1997. Viidentoista toimintavuotensa aikana keskus on auttanut 3000 yrittäjäksi aikovaa. Uusia yrityksiä heistä on perustanut 1400, ja työpaikkoja niihin on syntynyt yli 1700. Wäläkky jatkaa Keski-Savossa Keski-Savossa Uusyrityskeskus Wäläkky on neuvonut aloittelevia yrittäjiä vuodesta 2001. Neuvonnassa on käynyt yli 1200 asiakasta, joista yrityksen on perustanut 500. Uusia työpaikkoja niihin on syntynyt 500. Maakuntahallitus myönsi Wäläkyn vuoden toimintaan 40 000 euroa maakunnan kehittämisrahaa. Toiminnan kokonaiskustannukset ovat 77 000 euroa. Wäläkky opastaa yrittäjiksi aikovia ja aloittelevia yrittäjiä Rajupusu-seudulla. Kaikki seutujen hankkeet neuvovat ihmisiä yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa. Ne antavat yrityskasvatusta ja tukevat aloittelevien yrittäjien muutakin osaamista. Lisäksi ne opastavat yrittäjiä verkostoitumaan. Lisätietoja antaa aluekehityspäällikkö Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747. VENÄJÄYHTEISTYÖ ETENEE TOISEN ASTEEN OPPILAITOKSISSA Eteläsavolaisten toisen asteen oppilaitosten opettajien ja oppilaiden Venäjäyhteistyö ja -yhteistyötaidot paranevat edelleen, kun Etelä-Savon ammattiopiston ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston hanke Eastway 2 käynnistyy. Maakuntahallitus hyväksyi hankkeen 12. marraskuuta rahoitettavaksi maakunnan EU-rahoitteisesta EAKR-ohjelmasta. Kaksivuotisen hankkeen kokonaiskustannukset ovat vajaat 295 000 euroa. Rahoituksesta noin 205 000 euroa tulee Suomen valtiolta ja Euroopan unionilta. Hanke on jatkoa Eastway-hankkeelle, ja sen projektipäällikkönä toimii Riikka Dillström, joka on työvapaalla maakuntaliiton Venäjä-yhteyspäällikön paikalta. Hanke on hyväksyttävä myös maakunnan yhteistyöryhmässä. Lisätietoja antaa suunnittelija Eveliina Pekkanen, puh. 044 770 0591. OSAAVAA TYÖVOIMAA TEKNOLOGIATEOLLISUUDELLE Savonlinnan, Pieksämäen ja Mikkelin seuduilla ollaan huolissaan siitä, riittääkö alueella osaavaa työvoimaa teknologiateollisuuden tarpeisiin. Pulman ratkaisemiseksi seutujen toisen asteen oppilaitokset käynnistävät hankkeen, joka lisää koulutuksen työelämälähtöisyyttä. Hankkeen avulla oppilaitokset pystyvät muun muassa hankkimaan sellaisia nykyaikaisia automaatiolaitteita, joita yrityksetkin käyttävät. Yhteistyöyritysten kanssa tiivistyy ja sille etsitään uusia muotoja. Vuoden 2013 loppuun kestävän hankkeen kokonaiskustannukset ovat vajaat 690 000 euroa. Rahasta vajaat 660 000 euroa tulee Suomen valtiolta ja Euroopan unionilta. Maakuntahallitus hyväksyi 12. marraskuuta hankkeen rahoittamisen maakunnan EAKR-ohjelmasta. Hanke on hyväksyttävä myös maakunnan yhteistyöryhmässä. Lisätietoja antaa suunnittelija Eveliina Pekkanen, puh. 044 770 0591. 9

Aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen: RINNAKKAISVÄYLÄ ON SAVONLINNAN JYTKY Savonlinnan rinnakkaisväylä on kaupungille todellinen jytky, suitsuttaa aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitosta. Suitsutus liittyy Savonlinnan rinnakkaistien avaamiseen kaupungin keskustassa lokamarraskuun vaihteessa. Rinnakkaisväylä parantaa Vauhkosen mukaan suuresti Savonlinnan mahdollisuuksia kehittää kaupunkirakennetta. Lisäksi se houkuttelee keskustaan uusia investointeja. Väylän avaus on kuitenkin vasta lähtölaukaus. Keskustaan viihtyisyyttä, liikenteeseen sujuvuutta ja turvallisuutta Uuden tien myötä ydinkeskustan viihtyisyys ja liikenneolot paranevat merkittävästi. Olavinkadun ruuhkat ja raskaan liikenteen ongelmat poistuvat, kun liikenteestä puolet siirtyy uudelle valtatielle, Vauhkonen toteaa. Myös liikenteessä syntyvät henkilövahingot vähentyvät puoleen nykyisestä, vaikka Kyrönsalmen silloilla kulkee ennusteen mukaan vuonna 2020 noin 29 000 autoa vuorokaudessa. Lisäksi kevyen liikenteen olot paranevat merkittävästi. Savonlinnan keskustaan ja lähiympäristöön Saimaan rannalle syntyy koko maankin oloissa ainutlaatuinen pyöräilyreitti. Keskustan uudistus edennyt vaiheittain Savonlinnan keskustan liikenneyhteydet ovat parantuneet vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa nousi toinen tiesilta ydinkeskustan itäpuolelle Kyrönsalmeen. Ruislahden ja Miekkoniemen välillä valtatie muuttui nelikaistaiseksi ja ajosuunnat erotettiin keskikaistalla. Ruislahden ja Miekkoniemen välinen osuus valmistui syksyllä 2011. Toisessa, nyt toteutuneessa vaiheessa, avautui uusi rinnakkaistieyhteys keskustan pohjoispuolelle. Laitaatsalmen ja Ruislahden välille valmistunut tie on rakennettu kaksikaistaisena ja katumaisena sekaliikennetienä. Kolmannessa vaiheessa rakennetaan Laitaatsalmeen kaupungin länsipuolelle syväväylä ja uusi tie- ja ratasilta. Liikennepoliittinen selonteko siirsi kolmosvaiheen toteutuksen yli nykyisen hallituskauden. Etelä-Savon maakuntaliitto on korostanut kannanotoissaan rinnakkaistien valmiiksi saattamista. Nyt valmistunut noin 80 miljoonan euron rinnakkaistiehanke on ollut yksi Itä- Suomen merkittävimmistä liikenneinvestoinneista viime vuosina. Lisätietoja antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja maakuntainsinööri Marko Tanttu, puh. 044 770 0488, Etelä-Savon maakuntaliitosta. AURINKOA JA ONNELLISIA MUUTTAJATARINOITA Vaihda maisemaa! kehottaa lokakuun lopulla käynnistynyt Etelä-Savon markkinointikampanja Aurinkoista huomenta. Aurinkoista huomenta -markkinointiponnistus on vienyt valoa syyspimeään Helsinkiin marraskuun ajan. Pääkaupunkiseudun kadunvarsia ja bussien kylkiä koristavat aurinkoviestit ovat houkutelleet ihmisiä kurkistamaan kampanjan verkkosivuille tavoitteena saada uusia asukkaita. Aurinkoa klikkaamalla osoitteessa www.esavo.fi selviää, miksi Etelä-Savo on erityisen hyvä paikka elää, asua ja työskennellä. Sivuilla on myös leikkimielinen testi Sovellutko Saimaalle. Testintekijä voi voittaa luksusloman Suomen hienoimman järven rantamaisemiin. Asukkaat ylistävät, ja Saima palvelee Vetävien ja maakunnan monipuolista ja laadukasta tarjontaa markkinoivien sivujen lisäksi kampanja on tuottanut kolme lyhytfilmiä, joilla asukkaat ylistävät Etelä- Savon erinomaisuutta. 10

Saiman eli muuttajia palvelevan puhelinpalvelun tavoittaa numerosta 044 709 0999 tai sähköpostitse saima@esavo.fi tai verkkosivuilta www.esavo.fi. Vaikka mainokset pääkaupunkiseudulla katoavat marraskuun lopulla, verkkosivut ja Saima jatkavat muuttajien houkuttelua. Elma-messut esitteli Etelä-Savoa Aurinkoista huomenta -kampanja huipentui Helsingissä Elma-maaseutumessuilla, joilla markkinointihanke on mukana yhdessä Mikkelin elinkeinoyhtiön Misetin kanssa. Maakuntaliitto järjesti messuilla vapaa-ajanasukastapaamisen, johon osallistui peräti viisisataa vapaa-ajanasukasta. Sekä messut että tapaaminen onnistuivat maakuntaliiton mielestä erinomaisesti. Elma-messuilla julkistettiin myös maakunnan nuorista urheilijoista koottu tehovalmennusryhmä. Aurinkoista huomenta -kampanjan toteuttaa maakunnan markkinointihanke Etelä-Savo elinvoimainen Saimaan maakunta. Toteutuksesta vastaa mikkeliläinen mainostoimisto Kixit. Kampanjan budjetti on vajaat 200 000 euroa. Lisätietoja antaa markkinointipäällikkö Heidi Miettinen Etelä-Savon maakuntaliitosta, puh. 044 770 0512. KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ SAA PAIKAN MAAKUNTALIITOSSA Maakuntaliitto hakee palvelukseensa Mikkeliin kehittämispäällikköä. Kehittämispäällikkö vastaa koulutukseen, tutkimukseen ja työvoimaan liittyvistä valmistelutehtävistä sekä aluekehityksen ennakointiin liittyvistä valmistelutehtävistä. Hakuaika päättyy perjantaina 30. marraskuuta klo 15. Tarkemmat tiedot selviävät hakuilmoituksesta maakuntaliiton verkkosivuilta osoitteesta http://www.esavo.fi/resources/public//maakuntaliitto/kehittamispaallikko2012.pdf. Paikka tulee auki, kun kehittämispäällikkö Kai Andersin siirtyy toisiin tehtäviin kotikaupunkiinsa Savonlinnaan. Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja aluekehityspäällikkö Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747. MAAKUNTAHALLITUKSEN KOKOUKSET KEVÄÄLLÄ 2012 Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontuu kevätkaudella 2013 seuraavasti: 21. tammikuuta, 18. helmikuuta, 18. maaliskuuta, 22. huhtikuuta ja 20. toukokuuta. Uusi maakuntavaltuusto valitaan 8. huhtikuuta. Ensimmäiseen kokoukseensa valtuusto kokoontuu 27. toukokuuta. Tuolloin se valitsee sekä puheenjohtajansa että uuden maakuntahallituksen. TAPAHTUMIA, KOKOUKSIA, VIERAILUJA 27. 28.11. Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät Helsingissä; 27. 28.11. rakennustarkastajien neuvottelupäivät Savonlinnassa; 28.11. Arne-neuvottelupäivät Helsingissä; 28. 29.11. NSPA-ryhmän (Northern Sparsely Populated Areas) kokous ja komissiotapaamiset Brysselissä; 4.12. maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Mikkelissä; 5.12. Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta Helsingissä; 11.12. Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta Helsingissä; 11.12. Savonlinnan seudun työvaliokunta Savonlinnassa; 12.12. Koheesio 2014+ -työryhmä Helsingissä; 12.12. Etelä-Savon Ely-keskuksessa Kasvener- eli kasvihuonekaasutaselaskelman koulutusta kunnille; 17.12. maakuntahallitus Mikkelissä; 18.12. Itä- ja Pohjois-Suomen EAKR-seurantakomiteat Helsingissä; 19.12. Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä Mikkelissä; 17.1. Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen laaja johtoryhmä Savonlinnassa; 21.1. maakuntahallitus Mikkelissä; 4.2. Lappeenrannan teknillisen yliopiston neuvottelukunta Savonlinnassa; 18.2. maakuntahallitus Mikkelissä; 20.2. Itä-Suomen EAKRseurantakomitean sihteeristö Joensuussa. 11

ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO maakuntavaltuusto (72 jäsentä, puheenjohtaja Lenita Toivakka, Mikkeli; maakuntahallitus (13 jäsentä), puheenjohtaja Markku Kakriainen, Mikkeli; virasto (35 työntekijää, maakuntajohtaja Matti Viialainen); jäsenkuntia 17: Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Juva, Joroinen, Kangasniemi, Kerimäki, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Savonlinna ja Sulkava. Asukkaita Etelä-Savossa on 153 000. JOUSEN TOIMITUS päätoimittaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, toimitus Tuula Huoviala, puh. 040 867 6368. ISSN 1237-1440. LIITON SÄHKÖISET YHTEYDET sp: kirjaamo@esavo.fi tai etunimi.sukunimi@esavo.fi (ä=a; ö=o); Internet: www.esavo.fi. 12