Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntaohjelman

Transkriptio

1 TIEDOTE Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntaohjelman Maakuntavaltuusto hyväksyi uuden maakuntaohjelman ja sen ympäristöselostuksen kokouksessaan 31. toukokuuta. Maakuntaohjelma toteuttaa Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategiaa, ja sen päätavoitteena on vahva aluetalous ja väestökehityksen kääntäminen muuttovoitoksi. Ohjelman keskeiset toimintalinjat ovat menestyvä yritystoiminta, uudistuneet ja erikoistuneet osaamisrakenteet, laadukkaat hyvinvointipalvelut sekä hyvä saavutettavuus ja vetovoima. Etelä-Savon vetovoimatekijät Saimaan, Venäjän ja pääkaupunkiseudun läheisyys sekä hyvä ympäristö ja sujuva arki ovat keskeisesti esillä. Maakuntaohjelman esittelypuheenvuorossa kehittämisjohtaja Riitta Koskinen korosti maakuntaohjelman roolia aluekehityksen ohjaamisessa. Maakuntaohjelma on keskeisin aluekehityksen työkalu. Siinä sovitaan mitä tehdään ja sillä viestitetään ja vaikutetaan maakunnan kehittämistahtoa myös Etelä-Savon ulkopuolelle, Koskinen sanoi. Lisäksi Koskinen korosti, että monissa asioissa esimerkiksi palvelurakenteiden kehittämisessä tai kaavoituksessa maakuntaohjelman toteuttamisvastuu on eteläsavolaisten käsissä. Ohjelma suuntaa aluekehitysrahoja Maakuntaohjelma sisältää Etelä-Savon kehittämistavoitteet ja -toimet sekä suunnitelman niiden rahoittamiseksi. Ohjelma ohjaa keskeisten valtion aluekehitysrahojen käyttöä Etelä-Savossa. Kasvuyritykset tärkeitä Yritysten kasvu on yksi keskeinen maakuntaohjelman tavoite. Ohjelman toimilla pyritään vahvistamaan muun muassa yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä sekä luomaan uutta yritystoimintaa. Ohjelma painottaa maakunnan vahvoja toimialoja kuten matkailua, metsä- ja puutuoteteollisuutta, metalli- ja teknologiateollisuutta sekä metsä- ja maatalouselinkeinoja. Yhteistyöllä tehoa koulutukseen Tehokas ja monipuolinen toisen asteen koulutuskokonaisuus, kilpailukykyinen korkeakoulutarjonta sekä vakiintuneet ja toimivat tutkimus- kehitys- ja

2 innovaatiorakenteet korostuvat maakuntaohjelmassa. Ohjelman mukaan tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiorakenteiden kilpailukyky on turvattava ja osaamisen voimavarat koottava maakunnan tärkeimmille toimialoille. Ammattikorkeakoulujen rooli nähdään keskeisenä ja yliopistojen pitkäjänteinen sitoutuminen Etelä-Savoon on tärkeää. Korkeakoulujen kilpailukykyä ja toisen asteen koulutuksen tuloksellisuutta pyritään kohentamaan uudistumisen, erikoistumisen, yhteistyön ja työnjaon kautta. Ennakoiva terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tärkeää Ennakoiva terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen korostuu maakuntaohjelmassa. Nuorten ja lapsiperheiden palvelut sekä työterveys- ja kouluterveydenhuolto ovat avainasemassa uudessa maakuntaohjelmassa. Lisäksi teknologian ja sähköisen asioinnin hyödyntäminen ikääntyvässä ja harvaan asutussa maakunnassa on tärkeää. Erityistä huomiota tulee kiinnittää palvelurakenteiden toimivuuteen ja kustannustehokkuuteen. Erinomainen asuin-, työ- ja vapaa-ajanalue Kilpailukykyinen työ-, asuin- ja vapaa-ajan ympäristö edellyttää toimivia ulkoisia ja sisäisiä liikenneyhteyksiä ja kattavia laajakaistayhteyksiä. Maakuntaohjelma korostaa, että Etelä-Savossa on oltava investointitarpeita vastaavat kaavalliset valmiudet ja tonttitarjonta. Lisäksi kaupunki- ja kuntakeskusten on uudistuttava. Uusi maakuntaohjelma pyrkii hyödyntämään sitä etulyöntiasemaa, jonka Etelä-Savon kaunis ja puhdas luonto sekä sijainti pääkaupunkiseudun ja Pietarin läheisyydessä tarjoavat. Tässä tarkoituksessa maakunta rakentaa Saimaan maakunta -brändiä ja tehostaa alueen markkinointia. Kokonaisbudjetti noin 750 miljoonaa Ohjelman kokonaisbudjetti on noin 750 miljoonaa euroa, joka koostuu yksityisestä rahasta, kuntarahasta, EU-rahasta ja valtion rahasta. Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , kehittämisjohtaja Riitta Koskinen, puh ja maakuntasihteeri Jyrki Kuva, puh Toivakka: kuntatalous suurten haasteiden edessä Kuntatalous on suurten haasteiden edessä, totesi maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Lenita Toivakka (kok.) avatessaan 31. toukokuuta Etelä-Savon maakuntavaltuuston kokouksen Joroisissa. Taantuma ja heikkenevä huoltosuhde heikentää verotulokehitystä ja Euroopan epävarma taloustilanne luo lisäpaineita. Esimerkiksi korkeat työttömyysluvut näkyvät verotulokehityksessä viiveellä. Myös Kreikasta alkanut julkisen talouden kriisi huolettaa. Kuluva vuosi tulee olemaan edellisvuotta vaikeampi, Toivakka huomauttaa.

3 Käyttömenojen hillitsemiseksi tulisikin löytää pikaisesti pysyviä ratkaisuja. Niitä eivät suinkaan ole palvelujen leikkaukset, vaan uudet tavat tuottaa palveluja yhdessä ja tehokkaammin. Erityisesti tehostamistarvetta ja mahdollisuutta on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistavoissa. Avauspuheessaan Toivakka toi esille myös Kainuun hallintomallin. Toivakka totesi, ettei maakuntamalli noussut merkittäväksi vaihtoehdoksi eduskunnassa eikä sen pohjalta tule tehdä suunnitelmia Etelä-Savossa. Toki kustannustehokkaita toimintatapoja voidaan mallista poimia, Toivakka sanoi. Tärkeintä Etelä-Savon kannalta on se, että kunnilla on jatkossa oikeus organisoida palvelunsa viisaalla ja joustavalla tavalla. Tällä Toivakka tarkoittaa sitä, että hallinnolliset muurit tai maakunnan rajat eivät saa olla esteenä järkevälle yhteistyölle. Palvelujen takia ei tule siirtää maakunnan rajoja eikä rajat ja hallinto saa estää toimivien palvelujen ja yhteistyön kehittämistä, Toivakka täsmentää. Toivakka toi esille myös saimaannorpan suojelun. Toivakan mielestä vapaaehtoiset suojelutoimet ovat edenneet hyvin. Meidän on nyt vakuutettava muu Suomi ja koko Eurooppa, että pystymme vapaaehtoisin sopimuksin ja toimin suojelemaan norppaa. Ainutlaatuinen luontomme on sellainen kilpailuvaltti, jota muualta ei löydy. Viialainen: muuttotappio puolittunut Maakuntajohtaja Matti Viialainen iloitsi siitä, että maakuntastrategia etenee suunnitelmien mukaisesti. Muuttotappio on puolittunut ja välitavoite on saavutettu täsmälleen, Viialainen sanoi. Vuoden 2009 tavoitteena oli vähentää Etelä-Savon muuttotappiota 494:sta 250:een. Lopullinen tavoite on muuttovoittoinen maakunta Tämä on hieno suoritus, Viialainen totesi. Viialainen myös korosti, että maakunnan tulevaisuuden ratkaisevat yritystoiminnan menestys ja investoinnit. Maakuntaohjelman sisällölliset painotukset korostuivat ryhmäpuheenvuoroissa Keskustan ryhmäpuheenvuorossa valtuutettu, kansanedustaja Jari Leppä Pertunmaalta korosti, että maakunnan menestys rakentuu yhteen hiileen puhaltamiselle. Meidän tulee tehdä erityistä työtä sen eteen, että olemme yhtenäisiä maakunnassa ja maakunnasta

4 ulospäin, Leppä sanoi. Leppä myös korosti, että väestökehityksessä huomio tulisi kiinnittää nuoriin. Edunvalvonta-asioissa Leppä listasi tärkeiksi asioiksi muun muassa Etelä-Savon liikenneasioiden etenemisen, laajakaista hankeen liittymiskustannusten kohtuullisuuden ja maakunnan palvelurakenteiden kehittämisen. Sosiaalidemokraattien ryhmäpuheenvuorossa Eino Törrönen Pieksämäeltä muistutti, että valtuuston kokouksessa on kyse menneen siunaamisesta. Tulevaisuudesta puhutaan eri yhteyksissä. Kokoomuksen Markku Häkkänen Mäntyharjusta totesi, että kuntien osalta on hyvä, että kuntien maksuosuudet ovat pysyneet kohtuullisina. Kunnat voivat jatkossakin odottaa hyvää edunvalvontaa. Maakuntaohjelmasta Häkkänen toi esille erityisesti hyvinvointipalvelut. Haasteena on, miten palvelut kyetään tuottamaan tulevaisuudessa, Häkkinen sanoi. Lisäksi Häkkäsen mielestä Etelä-Savoa tulisi painottaa Saimaan maakuntana erityisesti markkinoinnissa. Vihreiden valtuutettu Martta Kantele Pieksämäeltä korosti, että maakuntaohjelmasta löytyy paljon hyviä avauksia kuten kestävän matkailun suosiminen ja yritysten kannustaminen ekotehokkaampaan tuotantoon. Kantele toivoi, että tulevaisuudessa Etelä-Savo voisi profiloitua ekomaakuntana. Kanteleen mielestä maakunnan pitäisi panostaa luomutuotantoon, ympäristöteknologiaan, ympäristöön liittyvän koulutuksen aseman vahvistamiseen ja ekologisempaan metsänhoitoon. Kristillisdemokraattien Teuvo V. Riikonen Savonlinnasta peräänkuulutti, että puoluerajat eivät saa olla este järkevälle yhteistyölle. Osaamista löytyy joka puolueesta mitä voitaisiin paremmin hyödyntää. Riikosen mielestä maakuntaohjelma on erityisen hyvin tehty, koska se korostaa strategista ajattelua. Perussuomalaisten Erkki Rakkolainen Savonlinnasta kritisoi kuntien palvelutuotannon siirtämistä yksityiselle puolelle. Rakkolainen mielestä yksityistäminen kasvattaa pörssiyhtiöiden voittoa ja heikentää seniorien asemaa. Lisäksi Rakkolainen korosti kalatalouden ja erityisesti kuhan taloudellisia mahdollisuuksia järviselle maakunnalle. Vasemmistoliiton Juha Bilund Savonlinnasta kantoi huolta siitä, että maakunnasta poismuuttavat ovat nuoria korkeakoulutettuja ihmisistä. Tämä vie osaamista maakunnasta, Bilund sanoi. Bilund oli huolissaan myös palvelujen turvaamisesta. Tulevaisuudessa kuntien terveydenhuoltokustannukset kasvavat, verotulot pienenevät ja palvelujen tarve kasvaa. Valtuusto hyväksyi vuoden 2009 tilinpäätöksen Maakuntavaltuusto hyväksyi vuoden 2009 tilinpäätöksen esityslistan liitteiden mukaisena. Lisäksi valtuusto päätti siirtää ,15 ylijäämän taseen omaan pääomaan. Samalla valtuusto myönsi vastuuvapauden tilikaudelta maakuntaliiton hallintoa ja taloutta hoitaneille maakuntahallitukselle ja maakuntajohtajalle.

5 Maakuntavaltuusto merkitsi tietoonsa tulleeksi tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen ja uudistetun perussopimuksen Maakuntavaltuusto merkitsi maakuntaliiton toimintaa koskevan tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen tietoonsa tulleeksi. Lisäksi maakuntavaltuusto merkitsi maakuntaliiton uudistetun perussopimuksen ja maakuntien yhteistoiminnan organisointia koskevan sopimuksen tietoonsa tulleeksi. Maakuntaliiton uudessa perussopimuksessa Etelä-Savo muodostaa yhteistoiminta-alueen Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kanssa. Valtuustossa 72 jäsentä Etelä-Savon maakuntavaltuustossa on 72 jäsentä, vähintään yksi jokaisesta eteläsavolaisesta kunnasta. Valtuutetut ovat omien kuntiensa valtuustojen jäseniä. Puhetta valtuustossa johtaa mikkeliläinen kansanedustaja Lenita Toivakka (kok.). Ensimmäinen varapuheenjohtaja on toimitusjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.) Savonlinnasta ja toinen veturinkuljettaja Eino Törrönen (sd) Pieksämäeltä. Valtuuston poliittinen koostumus määräytyy edellisten kunnallisvaalien perusteella (keskusta 25 paikkaa, sosiaalidemokraatit 21, kokoomus 14, vihreät 4, kristillisdemokraatit 3, perussuomalaiset 3 ja vasemmistoliitto 2). Valtuutettujen nimet selviävät maakunnan verkkosivuilta ( linkit Maakuntaliitto, Päätöksenteko, Maakuntavaltuusto, Jäsenet). Maakuntavaltuusto on maakuntaliiton ylin päättävä toimielin, joka hyväksyy muun muassa maakuntastrategian, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan. Se kokoontuu Etelä-Savossa yleensä kaksi kertaa vuodessa. Valtuuston esityslista liitteineen on luettavissa osoitteessa (linkit Maakuntaliitto, Päätöksenteko, Maakuntavaltuusto, Maakuntavaltuuston kokousten esityslistat ja pöytäkirjat). Lisätietoja antavat maakuntavaltuuston puheenjohtajat Lenita Toivakka (kok.), puh , Jarkko Wuorinen (kesk.), puh , ja Eino Törrönen, puh , sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , ja hallintojohtaja Riitta Paananen, puh Valtuuston kokousasiat menivät läpi esityslistan mukaisina eräitä pienehköjä täsmennyksiä lukuun ottamatta.