Kilpailukykyinen toimintaympäristö on päättäjien käsissä johdonmukaisia päätöksiä tarvitaan monella rintamalla



Samankaltaiset tiedostot
Miten suomalainen metsäteollisuus pärjää tänään ja tulevaisuudessa? Stefan Sundman Johtaja, Yhteiskunta- ja mediasuhteet

Metsäteollisuuden kuljetukset

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET

MUUTOKSEN YTIMESSÄ. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM

Assistentti ja Yritysturvallisuus

Case UPM / KYMI700-projekti

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA AAMIAISTILAISUUS

Teollisuuden tulevaisuus ja toimintaympäristön asettamat haasteet

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Mikä on vastuullisuudessa olennaista? - Case UPM

UPM OSAVUOSIKATSAUS Q Toimitusjohtaja Jussi Pesonen

NÄKÖKULMIA YRITYSTUKIKESKUSTELUUN

Vastuullisuus strategian ajurina. Jussi Pesonen Toimitusjohtaja, UPM

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari , Juuso Konttinen

Matkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa

UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä

Tulevaisuuden biopolttoaine valmistetaan puusta

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry

PUUNHANKINTA JA METSÄTALOUS. Päättäjien Metsäakatemia Pietarsaari Janne Seilo

UPM OSAVUOSIKATSAUS Q Toimitusjohtaja Jussi Pesonen

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Jussi Pesonen Toimitusjohtaja

UPM BEYOND FOSSILS. Jussi Pesonen Toimitusjohtaja Marraskuu 2018

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Menestystä metsäteollisuudesta: Viestimme hallituksen puolivälitarkasteluun

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Jussi Pesonen Toimitusjohtaja

Nestemäiset biopolttoaineet fossiilisten korvaajana. Ville Vauhkonen, UPM Biopolttoaineet Uudistuva liikenne - seminaari

UUDISTUVA METSÄTEOLLISUUS

Metsätalouden näkymät

UUSIUTUVA METSÄTEOLLISUUS TARVITSEE HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ VIESTIMME PÄÄTTÄJILLE

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas. Päättäjien Metsäakatemia Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia Pia Nilsson, UPM

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

Keski-Suomen metsäbiotalous

Metsäteollisuuden näkökulma raskaiden ajoneuvojen uudistukseen Suomessa

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Jussi Pesonen Toimitusjohtaja

PITKÄJÄNTEISILLÄ PÄÄTÖKSILLÄ PUHTIA BIOTALOUTEEN METSÄTEOLLISUUDEN AJANKOHTAISET VIESTIT

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry

Riittääkö puuta kaikille?

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Uudistuva teollisuus mahdollisuus kasvuun. Kari Pasanen, pj. Rauman Kauppakamari Vuojoki

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

METSÄTILAKAUPPA POHJOIS-POHJANMAALLA JA KAINUUSSA

UPM:N PIETARSAAREN TEHTAALLE! TILL UPM JAKOBSTAD

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

Biotalouden edelläkävijä

Metsä Groupin Polar King -projekti. Kemin sellutehtaan esiselvitys on käynnissä. Juha Mäntylä Liiketoimintajohtaja Metsäliitto Osuuskunta

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti,

METSÄTEOLLISUUDEN NÄKÖKULMIA MAAKUNTAUUDISTUKSEEN JA TIENPITOON

Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Äänekosken biotuotetehdas

Metsäteollisuuden tarpeet

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

The forest means the future for us

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

Metsä Groupin biotuotetehdas

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Odotukset ja mahdollisuudet

PTT-ennuste: Metsäsektori

UPM:N UUDEN LIIKETOIMINTARAKENTEEN MUKAISET TALOUDELLISET TIEDOT

Stora Enso - Logistiikan painopisteet

Kymenlaakson metsäbiotalous

CASE UPM SISÄLLÖN ROOLI VASTUULLISUUSRAPORTOINNISSA JA - VIESTINNÄSSÄ. Ympäristö- ja vastuullisuusjohtaja Päivi Salpakivi-Salomaa 10.5.

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäteollisuuden logistiikka nyt ja tulevaisuudessa Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Powered by UPM BioVerno

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Satakunnan metsäbiotalous

Äänekosken biotuotetehdas

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Pohjanmaan metsäbiotalous

BIOTUOTETEHDAS Enemmän kuin sellutehdas Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn, Metsä Fibre

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita Martti Kätkä

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Pirkanmaan metsäbiotalous

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

BIOMETSÄTEOLLISUUDEN MENESTYSTEKIJÄT. Päättäjien Metsäakatemia 29.kurssi Anu Ahola UPM-Kymmene Oyj

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Transkriptio:

Kilpailukykyinen toimintaympäristö on päättäjien käsissä johdonmukaisia päätöksiä tarvitaan monella rintamalla Logistiikka Metsäteollisuuden logistiikan kilpailukykyä mahdollista parantaa merkittävästi Infra tehokkaaseen käyttöön Energia ja ilmasto Ilmastopolitiikan huomioitava kv. kilpailukyky Biopolttoainepolitiikan oltava pitkäjänteistä ja kunnianhimoista UPM BIOFORE Biotalous Kilpailukyky Kestävyys Metsäpolitiikka Puun tarjontaa on kasvatettava edistämällä aktiivista metsänomistajuutta Työelämä Työehdot tukemaan joustavuutta ja tarvelähtöisyyttä Laittomat työmarkkinahäiriöt poistettava Oppisopimusjärjestelmää kehitettävä Ympäristö ja vastuullisuus Resurssitehokkuus nähtävä luonnollisena osana liiketoimintaa ilman lisäsääntelyä Lupamenettelyt tehokkaiksi ja johdonmukaisiksi Tutkimus ja innovaatiot Julkisen rahoituksen painopistettä tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen Biotalouden teknologiatuki ulotettava läpi kehitysvaiheiden 1 UPM

METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Biofore kasvua ja kilpailuetua Resurssien niukkuus Maailmantalouden painopiste siirtyy Ilmastonmuutos Digitalisaatio Materiaali- ja energiatehokkuus Uusiutuvat ja kierrätettävät tuotteet Innovaatiot ja uudet liiketoiminnat UPM 2 UPM

UPM tänään UPM Biorefining Sellu Plantaasit Biopolttoaineet Sahat Myynti 2014 EBITDA % UPM Plywood Vaneri- ja viilutuottet UPM Paper ENA Aikakauslehtipaperit Euroopassa ja Yhdysvalloissa Sanomalehti- ja hienopaperi Euroopassa Liikevaihto 2014: EUR 9,9 mrd Henkilöstö: 20 800 Osakkeenomistajia 90 000+ UPM Paper Asia Hienopaperi Kiinassa Tarrapaperit globaalisti UPM Raflatac Tarramateriaalit tuote- ja informaatioetiketöintiin UPM Biorefining UPM Energy UPM Raflatac UPM Paper Asia UPM Paper ENA UPM Plywood 1,937 mrd 19 464 mio 46 1,248 mrd 9 1,124 mrd 17 5,284 mrd 7 440 mio 16 UPM Energy UPM Biocomposites UPM Biochemicals Vesi-, ydin- ja lauhdevoimaa (ml. omistusosuuksia) Sähkön fyysinen ja johdannaiskauppa 3 UPM

UPM:n strategia käytännössä Liiketoimintaportfolion kehittäminen ja arvonluonti Uudet liiketoiminnat BIOPOLTTOAINEET BIOKEMIKAALIT BIOKOMPOSIITIT UPM Plywood UPM Paper ENA Biopolttoaineet: Lappeenrannan biojalostamo Sellu: 10 %:n kapasiteetin lisäys UPM Biorefining Kannattavuusohjelma 150 milj. euroa UPM Energy UPM Paper Asia UPM Raflatac Kasvuhankkeiden käyttökatetavoite 200 milj. euroa Tarramateriaalit: Changshun laajennushanke Tarralaminaatit: kasvu kehittyvillä markkinoilla ja korkeamman jalostusarvon tuotteissa 4 UPM

UPM Suomessa 27 tuotantolaitosta Henkilöstöä n. 8 110 Maksetut palkat 464 milj. euroa/a Puunostot 870 milj. euroa/a Yli 20 000 kauppaa 1 000 puukuormaa päivässä Yhteisöverot 119 milj. euroa/a Investoinnit n. 242 milj. euroa/a Maksetut osingot 139 milj. euroa/a n. 94 000 osakkeenomistajaa 12 % meritse tapahtuvasta viennistä 10 000 suomalaista tavara- ja palvelutoimittajaa UPM 5 UPM Harjavalta, Äetsä, Tyrvää Pietarsaari Pori Rauma Korkeakoski Tampere Valkeakoski Jämsänkoski Kaipola Vuohijärvi Lahti Helsinki Jyväskylä Pellosniemi Kuusankoski Katerma, Kallioinen Joensuu Savonlinna Lappeenranta Voikkaa, Kuusankoski, Keltti Kaltimo

Suomen kilpailukyvyn ylläpitäminen on yhteinen haaste Puu Logistiikka Energia Työvoima Asiakkaat Markkinat Syklit Valuutta Kustannuspaineet Hintapaineet Tuotteiden markkinahintaan emme voi vaikuttaa merkittävästi Kilpailukyvyn ylläpitäminen perustuu kustannusten hallintaan Kokonaiskustannusten hallinta yhdessä koko ketjun osalta 6 UPM

Kuudes teollisen kehityksen vaihe on biopohjainen Lisää jalostusarvoa tuotantoon ja vientiin Biotalous Cleantech Digitalisaatio Innovointi teollisuuden uudistajana Teolliset kasvuyritykset Vienti Kilpailukykytekijät: Infrastruktuuri, työelämä ja osaaminen, raaka-aineet, verotus, energia, vastuullisuus 7 UPM

Metsäteollisuuden vienninarvon kehitys 1970-luvulta 14 Mrd. EUR 12 10 8 6 4 2 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 LÄHDE: Tulli 8 UPM

Suomen toiminnoissa kilpailutilanne korostuu, koska täältä 'takamatka' markkinoille Suomalaiselta tehtaalta 65 /t kalliimpi kuljetuskustannus asiakkaalle verrattuna paikalliseen Keski- Eurooppalaiseen tehtaaseen Ero kurottava kiinni muilla kustannustekijöillä UPM:n tuotantolaitokset Euroopassa kilpailevat toimituksista - Tuotanto tehdään kustannuskilpailukykyisimmissä yksiköissä - On vältettävä kilpailukykyä heikentäviä toimia 9 UPM

Metsäteollisuus kohtaa tulevina vuosina suuria kustannushaasteita 450 350 250 150 50-50 -150 Milj. euroa Rikkidirektiivin kustannukset, max Rikkidirektiivin kustannukset, min Kuljetusten ja työkoneiden polttoaineverot Jätevero Energiaverojen korotukset Kela-maksu Energiavero (brutto) Väylämaksun puolitus 2015-2017 Rataveron poisto 2015-2017 Yhteisöveron alennus T&K vähennys Käyttövoima-veron palautus Metsähakkeen syöttötariffi Energiaveron palautus Kustannusvaikutus maks -250 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 10 UPM Kustannusvaikutus min

UPM:n toimintaympäristöviestit Suomessa Logistiikka Metsäteollisuuden logistiikan kilpailukykyä mahdollista parantaa merkittävästi Infra tehokkaaseen käyttöön Metsäpolitiikka Puun tarjontaa on kasvatettava edistämällä aktiivista metsänomistajuutta Energia ja ilmasto Ilmastopolitiikan huomioitava kv. kilpailukyky Biopolttoainepolitiikan oltava pitkäjänteistä ja kunnianhimoista UPM BIOFORE Biotalous Kilpailukyky Kestävyys Työelämä Työehdot tukemaan joustavuutta ja tarvelähtöisyyttä Laittomat työmarkkinahäiriöt poistettava Oppisopimusjärjestelmää kehitettävä Ympäristö ja vastuullisuus Resurssitehokkuus nähtävä luonnollisena osana liiketoimintaa ilman lisäsääntelyä Lupamenettelyt tehokkaiksi ja johdonmukaisiksi Tutkimus ja innovaatiot Julkisen rahoituksen painopistettä tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen Biotalouden teknologiatuki ulotettava läpi kehitysvaiheiden 11 UPM

Innovointi teollisuuden uudistajana T&K panostuksien mahdollistettava uuden liiketoiminnan luominen Suomi on poikkeuksellisen riippuvainen vientialoista Tehdasteollisuuden osuus bruttokansantuotteesta, % Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on pudonnut Suomessa Teollisuuden osuus BKT: stä laskenut enemmän kuin esimerkiksi Saksassa Lähteet: Eurostat ja EK 12 UPM

Innovointi teollisuuden uudistajana Kuudes teollisen kehityksen vaihe on biopohjainen Lisää jalostusarvoa tuotantoon ja vientiin Biotalous Cleantech Digitalisaatio Innovointi teollisuuden uudistajana Teolliset kasvuyritykset Vienti Kilpailukykytekijät: Infrastruktuuri, työelämä ja osaaminen, raaka-aineet, verotus, energia, vastuullisuus 13 UPM

Innovointi teollisuuden uudistajana UPM kehittää uusia liiketoimintoja Biopolttoaineet uusiutuvaa dieseliä, joka soveltuu kaikkiin dieselmoottoreihin Biokemikaalit uusiutuvia korvaavia vaihtoehtoja öljypohjaisille kemikaaleille Vireille laitetut patenttihakemukset 350 300 250 200 150 100 Biokomposiitit korvaamaan öljypohjaisia raaka-aineita mm. muottipuristuksessa 50 0 2009 2010 2011 2012 2013 14 UPM

Julkisen tutkimusrahoituksen painopistettä on siirrettävä tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen SUOMI PERUSTUTKIMUS SOVELTAVATUTKIMUS KAUPALLISTAMINEN Rahoituspäätös 1 Rahoituspäätös 2 Rahoituspäätös 3 TEKES SHOK: FIBIC, CLEEN TEKES TEM Energiatuki Satunnaiset tuet BIOKEMIKAALIT TEKES SHOK: FIBIC TEKES ulkomaiset partnerit rajoittavat rahoitusta BIOKOMPOSIITIT TEKES SHOK: FIBIC TEKES ulkomaiset partnerit rajoittavat rahoitusta EU 1 rahoituspäätös BIOTALOUS BBI -Bio Based Industry Joint Technology Iniative EU partnerit eivät rajoita rahoitusta 15 UPM

Tarvitaan biotaloutta tukeva teknologiatuki läpi kaikkien kehitysvaiheiden Kasvatetaan biotalouden pääomarahoitusta ja innovaatiopanostuksia keskittämällä julkinen kehitysrahoitus kansallisiin painopistealoihin (BCD) 1 rahoituspäätös Biotalous Cleantech Digitalisaatio TEM:n uudistettava julkisen T&K rahoituksen toimintamalli jotta mahdollistetaan: - Uuden liiketoiminnan kehitysvaiheiden käynnistäminen yhtäaikaisesti - Uusien ratkaisujen pilotointi- ja demonstrointirahoitus - Kansainvälinen yhteistyö Perustutkimus Soveltava tutkimus Kaupallistaminen 16 UPM

UPM:n kehityspanostukset EURm 150 25 120 20 90 15 60 10 Kehittyvät liiketoiminnat *) 30 5 Kypsät liiketoiminnat 0 2009 2010 2011 2012 2013 0 Operatiivisesta rahavirrasta *) Sisältää negatiivisen operatiivisen rahavirran ja investoinnit 17 UPM

Kilpailukykyinen toimintaympäristö on päättäjien käsissä johdonmukaisia päätöksiä tarvitaan monella rintamalla Logistiikka Metsäteollisuuden logistiikan kilpailukykyä mahdollista parantaa merkittävästi Infra tehokkaaseen käyttöön Energia ja ilmasto Ilmastopolitiikan huomioitava kv. kilpailukyky Biopolttoainepolitiikan oltava pitkäjänteistä ja kunnianhimoista UPM BIOFORE Biotalous Kilpailukyky Kestävyys Metsäpolitiikka Puun tarjontaa on kasvatettava edistämällä aktiivista metsänomistajuutta Työelämä Työehdot tukemaan joustavuutta ja tarvelähtöisyyttä Laittomat työmarkkinahäiriöt poistettava Oppisopimusjärjestelmää kehitettävä Ympäristö ja vastuullisuus Resurssitehokkuus nähtävä luonnollisena osana liiketoimintaa ilman lisäsääntelyä Lupamenettelyt tehokkaiksi ja johdonmukaisiksi Tutkimus ja innovaatiot Julkisen rahoituksen painopistettä tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen Biotalouden teknologiatuki ulotettava läpi kehitysvaiheiden 18 UPM

Puun tarjontaa on kasvatettava edistämällä aktiivista metsänomistajuutta Suomen metsissä on potentiaalia Tasainen puukauppa kahden viime vuoden aikana on osaltaan mahdollistanut uudet investointihankkeet - Nykyinen markkinatarjonta ei riitä tyydyttämään investointien edellyttämää lisätarvetta Potentiaalia tarjonnan kasvattamiseen on, sillä vain 2/3 kestävistä hakkuumahdollisuuksista toteutuu tällä hetkellä Lisätarjonnan aikaan saaminen edellyttää määrätietoista työtä UPM

Puun tarjontaa on kasvatettava Metsäteollisuuden viimeaikaiset investointihankkeet lisäävät merkittävästi puun tarvetta Suomen yksityismetsien puun tarjontaa tulisi nostaa n. 10 Milj.m3/a turvaamaan investointihankkeiden edellyttämät puuhuoltovelvoitteet Yksityismetsien puu avainasemassa investointien toteutuessa Kasvavan kysynnän tilanteessa on puuntarjonnan oltava hyvin ennakoitavaa ja tasaista Mm3 80 70 60 50 40 30 20 10 Puun käyttö 2013 ja arvio vuoden 2020 käytöstä Kokonaisuudessaan n. 10Mm3 markkinahakkuut 0 2014 Uusien hankkeiden kuitupuu tarve Hakkuiden myötä kertyvä tukkipuu 2020 Kuitupuu Tukkipuu Puun tarjonnan lisätarve 20 UPM

Puun tarjontaa on kasvatettava Suomen sellutehdashankkeet edellyttävät toimivaa puumarkkinaa 1400 1200 Kapasiteetti (1000t) 1000 800 600 400 200 0 UPM Metsä Group Stora Enso OpenGate Capital *) Äänekoski suunnitelma 1,3 milj. tonnia **) Kuusankoski 170.000 tonnia UPM

Suomessa on edistettävä aktiivista metsän omistusta Yksityismetsien + 10 Mm3/ a lisätarjonnan aikaan saaminen edellyttää määrätietoisia päätöksiä +10Mm³ Aktiivista metsän omistusta edistää: - Puukaupan veropohjan laajentaminen - Kotimaan puuhuollon infrastruktuurin kehitys - Metsätilakoon kasvattaminen UPM

Aktiivinen metsän omistajuus Puukaupan veropohjaa laajennettava Passiivisille metsänomistajille ei ole kannustimia hoitaa metsiään tai käydä puukauppaa - 30% metsäpinta-alasta ei ole hakattu tai hoidettu 30 vuoteen (5. milj ha) Aktiivinen metsänomistaja taas hoitaa metsiään ja ruokkii biotaloutta ja joutuu veron maksajaksi Passiivisia metsänomistajia tulisi aktivoida myymään puuta ja aktiivisia metsänomistajia palkita ja kannustaa KOTIMAISEN PUUNHANKINTAKETJUN VEROJALANJÄLKI ON MERKITTÄVÄ Metsänhoito Korjuu Kauppa Kuljetus Organisaatio14 /m3 suora verokertymä 750M /a vuotuinen verokertymä tänään +140M /a Lisäpotentiaali jos + 10 Mm3 UPM

Aktiivinen metsän omistajuus Metsätilakoon kasvattaminen edistää puun tarjontaa Metsämaa pinta-alan jakautuminen omistusmuodoittain 2012 Metsätilakoon supistuminen heikentää kiinnostusta puukauppaan ja metsänhoitoon Tarvitaan: 9% Osakeyhtiöt 2% Yhteismetsät 1% Muut 45% Yksityishenkilöt (yksin tai yhdessä puolison kanssa) Tilakokoa kasvattava verohuojennus sukupolvenvaihdoksiin Määräaikainen myyntivoiton verovapaus pienille metsätiloille, jotka liitetään osaksi toista tilaa 24% Valtio Uudet metsänomistusmuodot (yhteismetsät, osakeyhtiöt, metsärahastot) varmistavat tehokkaan metsätalouden ja edistävät puun tarjontaa Yhteismetsien verokannustin säilytettävä 6% Kuolinpesät 10% Verotusyhtymät UPM

Sujuva puuvirta edellyttää toimivaa infraa Logistisen verkon ympärivuotinen hyödyntäminen on toimivan puuhuollon kulmakivi Korjaustarpeessa olevan päällystetyn tiestön määrä kolminkertaistuu 10 vuodessa Korjaustarpeessa olevan päällystetyn tiestön määrä kolminkertaistuu 10 vuodessa Perusväylien rahoitusvaje kasvaa vuodessa 250M Ajoneuvoyhdistelmien kokonaispainojen korotuksien edellyttämien silta- ja tiesaneerauksien viivästyminen vaikeuttaa säästöpotentiaalin saavuttamista Raakapuuterminaaliverkosto ja raiteiston kehittäminen Pieksämäen terminaalin toteutus, sekä Kiteen ja Karjaan terminaalien kehittäminen Luumäki Imatrankoski kaksoisraide UPM LÄHDE: Liikennevirasto

Metsävarojen hyödyntäminen luo maahamme kestävän biotalouden perustan Puun käyttömuodot monipuolistuvat innovaatioiden myötä Samojen kestävyysperiaatteiden on pädettävä riippumatta lopputuotteesta Kuitua selluun ja paperiin Kuitua biofibrilleihin Raaka-ainetta mekaaniseen puuteollisuuteen Kuitua biokomposiitteihin Kuori ja oksat biopolttoaineeksi Aktiivinen metsänhoito on parasta ilmastopolitiikkaa Ligniini biokemikaaleihin Suomelle ennakoiva ja johtava rooli EU vaikuttamisessa Uutteita biopolttoaineisiin tai biokemikaaleihin Selluloosaa tai hemiselluloosaa biokemikaaleihin UPM

Kilpailukykyinen toimintaympäristö on päättäjien käsissä johdonmukaisia päätöksiä tarvitaan monella rintamalla Logistiikka Metsäteollisuuden logistiikan kilpailukykyä mahdollista parantaa merkittävästi Metsäpolitiikka Puun tarjontaa on kasvatettava edistämällä aktiivista metsänomistajuutta Infra tehokkaaseen käyttöön Energia ja ilmasto Ilmastopolitiikan huomioitava kv. kilpailukyky Biopolttoainepolitiikan oltava pitkäjänteistä ja kunnianhimoista UPM BIOFORE Biotalous Kilpailukyky Kestävyys Työelämä Työehdot tukemaan joustavuutta ja tarvelähtöisyyttä Laittomat työmarkkinahäiriöt poistettava Oppisopimusjärjestelmää kehitettävä Ympäristö ja vastuullisuus Resurssitehokkuus nähtävä luonnollisena osana liiketoimintaa ilman lisäsääntelyä Lupamenettelyt tehokkaiksi ja johdonmukaisiksi Tutkimus ja innovaatiot Julkisen rahoituksen painopistettä tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen Biotalouden teknologiatuki ulotettava läpi kehitysvaiheiden 27 UPM

Kilpailukykyä logistiikasta Tehokkaasti hoidettu logistiikka on keskeinen kilpailukykytekijä UPM:lle Logistiikkakustannukset ovat 1,1 mrd 11% liikevaihdosta 15% hankinnoista UPM:n hankintakustannukset, yht. 7,5 mrd Logistiikka 15% Suomen toiminnoille logistiikkakustannusten osuus keskieurooppalaisia tehtaita suurempi Pääomavaltaisella toimialalla on pienet marginaalit Epäsuorat materiaalit ja palvelut 15% Energia 12% Kuituraakaaine 29% Muut raakaaineet 29% 28 UPM

UPM:n Suomen logistiikkaketju työllistää 4000 henkilöä PÄIVITTÄISET RAAKA-AINEET PÄIVITTÄISET VALMIIT TUOTTEET 750 Metsäkonetta 8 junaa 450 Puu- ja muu raaka-aine autoa 250 rekkaa tuotekuljetuksissa 6 junaa 12% osuus meriliikenteestä 1400 Autonkujettajaa 550 rautatieläistä 360 Satamatyöntekijää 145 Kuljetusyritystä 650 merimiestä töissä laivoissa 29 UPM 86 Metsäkoneyritystä 1000 Metsäkonekuljettajaa 32 laivaa jatkuvassa käytössä

Kilpailukykyä logistiikasta Suomen toiminnoissa tilanne korostuu, koska täältä 'takamatka' markkinoille Suomi on maailman kuljetusintensiivisin ja logistiikkariippuvaisin valtio Suomalaiselta tehtaalta 65 /t kalliimpi kuljetuskustannus asiakkaalle verrattuna paikalliseen Keski- Eurooppalaiseen tehtaaseen UPM:n tuotantolaitokset Euroopassa kilpailevat toimituksista - Tuotanto tehdään kustannuskilpailukykyisimmissä yksiköissä - On vältettävä uusia kilpailukykyä vääristäviä ympäristövaatimuksia 30 UPM

Infra tehokkaaseen käyttöön Järkevillä toimenpiteillä voidaan parantaa Suomen logistista kilpailukykyä Kustannukset per kuljettu yksikkö on saatava alas Tarvittava infrakapasiteetti tehokkaaseen käyttöön Määriteltävä infran kehittämisen resurssit, priorisointi ja rahoitusmallit Aluepoliittiset perusteet pois päätöksentekoprosessista Elinkeinoelämän eri toimialojen sisäisen ja keskinäisen yhteistyön synnyttäminen Vältettävä uusia yksipuolisia kilpailukykyä heikentäviä ympäristösäädöksiä 31 UPM

Kustannustehokkuus Kuljetusinfrastruktuuri tehokkaaseen käyttöön Teollisuuden tarvitseman rataverkon läpäisykyvyn nostaminen Rautateiden raakapuukuljetukset 2013 12,7 milj. tonnia - Raakapuuterminaaliverkoston ja sähköistyksen valtakunnallinen loppuunsaattaminen - Tason nosto korkeamman akselipainon käyttöönoton mahdollistamiseksi - Venäjän ja Suomen välisen rajaliikenteen kapasiteetin nosto ja pullonkaulojen poisto 32 UPM

Kustannustehokkuus Kuljetusinfrastruktuuri tehokkaaseen käyttöön Onko Suomella varaa ylläpitää 23 satamaa vuoden ympäri? - 80 % tavarakuljetuksista kulkee 9 sataman kautta - Satamissa 40% ylikapasiteettia - Raskas satamarakenne kerryttää investointi- ja sisämaaliikenteen väylien ylläpitokustannuksia 33 UPM

Yhteenveto Metsäteollisuuden logistiikan kilpailukykyä on mahdollista parantaa merkittävästi Suomalaiselta tehtaalta 65 /t kalliimpi kuljetuskustannus asiakkaalle Kotimaisilla toimenpiteillä voidaan saavuttaa 12 /t säästöt Varmistamalla LNG investointiedellytykset on ympäristövastuut mahdollista täyttää ilman lisäkustannuksia Toimialajärjestelyn säästöpotentiaali tulosparannuksen/ kannattavuuden kautta Joustavat työmarkkinaratkaisut Rikkiriski kompensaatio Vientitonnikohtainen potentiaali 50 milj. /a 3-4 /tonni 2-3 /tonni Kotimaisilla toimenpiteillä saavutettavat säästöt 12 / t Tasapuoliset ympäristövastuut NOx Hiukkaset CO2 5-6 /tonni Vältettävissä olevat lisäkustannukset 34 UPM

Toimitusvarmuus ja häiriöttömyys Toimialajärjestelyt tuovat tehokkuutta Satama- ja meriliikenneverkostoa sekä operaattoreiden ja varustamoiden toimintaa järkeistämällä voidaan saavuttaa n. 50 M vuotuiset säästöt/ tulosparannus n. 5 / tonni kilpailukykyyn Vientitonnikohtainen potentiaali 50 milj. /a Toimialajärjestelyn säästöpotentiaali tulosparannuksen/ kannattavuuden kautta Esimerkiksi Kotkassa ja Haminassa purettiin ylikapasiteettia ja keskitettiin toiminta vastaamaan kysyntää Tappiollinen toiminta saatiin käännettyä kannattavaksi 35 UPM

Toimitusvarmuus ja häiriöttömyys Logistiikka-alan työmarkkinaratkaisut joustavammiksi Laittomat työmarkkinahäiriöt poistettava neuvottelukulttuuria kehitettävä häiriöherkkyyden vähentämiseksi Laittomia lakkopäiviä vuosittain 15-25, yhden lakkopäivän hinta n. 2,5M Vientitonnikohtainen potentiaali 50 milj. /a Kokonaan uuden työehtosopimuksen luonti satama-alalle Perustuen paikallisiin, satamakohtaisiin työaikamalleihin, jotka kohtaavat markkinoiden tarpeet 3-4 /tonni Joustavat työmarkkinaratkaisut ja häiriöttömyys Erityyppisten alihankintamallien hyödyntäminen joustavuuden ja työn tuottavuuden parantamiseksi 36 UPM

Ympäristövastuu Toimijat kantavat vastuun jos heille taataan tasapuolinen kohtelu Valtion mahdollisuudet rikkiriskin (5-6 / tonni) kompensaatioon 2-3 / tonni Väylämaksun puolitus 0,4 /t lakkautus 0,8 / t Ratamaksun poisto 0,4 / t Dieselveron palautus teollisuuden kuljetuksissa 5-6 snt/l 0,5/ t Vientitonnikohtainen potentiaali 50 milj. /a Rikkidirektiivillä asetettiin rajatulle merialueelle kahdessa vuodessa 0,1% rikkipitoisuusvaatimus kun muilla merialueilla siirrytään 0,5% tasoon joko 2020 tai 2025 riippuen polttoaineen saatavuudesta ja hinnasta 3-4 /tonni 2-3 /tonni Rikkiriskin kompensaatio 37 UPM

Ympäristövastuu Toimijat kantavat vastuun jos heille taataan tasapuolinen kohtelu Ympäristövastuiden tulisi olla globaalissa kilpailutilanteessa kaikille tasapuoliset Meriliikenteen osalta on vältettävä uusia kilpailukykyä vääristäviä ympäristövaatimuksia (NOx, hiukkaset, CO2) Vientitonnikohtainen potentiaali 50 milj. /a Siirtyminen LNG laivojen käyttöönotto vaiheittain 2020-2025 LNG:n jakeluinfrastruktuuri puuttuu, tämä tulisi luoda Euroopan pääsatamaverkostoon. Suomen ja EU:n tulisi edesauttaa investointeja 3-4 /tonni 2-3 /tonni Laivanrakennusteknologia ja valmius on olemassa Tasapuoliset ympäristövastuut NOx Hiukkaset CO2 5-6 /tonni Vältettävissä olevat lisäkustannukset 38 UPM

Kilpailukykyinen toimintaympäristö on päättäjien käsissä johdonmukaisia päätöksiä tarvitaan monella rintamalla Logistiikka Metsäteollisuuden logistiikan kilpailukykyä mahdollista parantaa merkittävästi Infra tehokkaaseen käyttöön Energia ja ilmasto Ilmastopolitiikan huomioitava kv. kilpailukyky Biopolttoainepolitiikan oltava pitkäjänteistä ja kunnianhimoista UPM BIOFORE Biotalous Kilpailukyky Kestävyys Metsäpolitiikka Puun tarjontaa on kasvatettava edistämällä aktiivista metsänomistajuutta Työelämä Työehdot tukemaan joustavuutta ja tarvelähtöisyyttä Laittomat työmarkkinahäiriöt poistettava Oppisopimusjärjestelmää kehitettävä Ympäristö ja vastuullisuus Resurssitehokkuus nähtävä luonnollisena osana liiketoimintaa ilman lisäsääntelyä Lupamenettelyt tehokkaiksi ja johdonmukaisiksi Tutkimus ja innovaatiot Julkisen rahoituksen painopistettä tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen Biotalouden teknologiatuki ulotettava läpi kehitysvaiheiden 39 UPM

Ilmastopolitiikan huomioitava kv. kilpailukyky EU:n voimavarat ilmastosopimuksen luomiseen maailmanlaajuinen kilpailukykyvaikutuksiltaan tasapuolinen EU:n ei pidä yksipuolisesti kiristää ilmastotavoitettaan, se ei ole ilmaston tai eurooppalaisen hyvinvoinnin etu Ilmastonmuutoksen torjumiseksi EU:n tulee edistää teollista toimintaa Euroopassa 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% CO2-päästöt, 2012 Kiina USA EU27 40 UPM

Ilmastopolitiikan huomioitava kv. kilpailukyky Päästökauppa kattaa lähes puolet EU:n CO2 päästöistä Järjestelmä takaa tavoitellun päästövähenemän Suomen vientiteollisuus on järjestelmän piirissä Järjestelmän kilpailukykyhaitat on minimoitava Hiilivuotosektoreiden kohtelun oltava ennakoitavissa pitkällä aikavälillä Epäsuorat vaikutukset sähkö- ja raaka-ainemarkkinoihin kompensoitava Muut EU:n CO 2 päästöt 2012 Liikenne Päästökauppasektorit UPM

Päästökaupan sähkönhintakompensaatio käytössä useassa EU -maassa EU:n säännökset mahdollistavat päästökaupan epäsuorien kustannuksien kompensoinnin hiilivuodolle alttiille toimialoille Päätös kompensaation käytöstä on jäsenmaiden omissa käsissä Suomessakin päästökauppakompensaatiota ei ole vielä otettu käyttöön 42 UPM Internal

Biopolttoainepolitiikan oltava pitkäjänteistä ja kunnianhimoista Tulevaisuudessa noin neljännes EU:n CO2 päästöistä liikenteestä, ainoa kasvava päästölähde EU:n CO 2 päästöt 2012 Suomi on maailmanlaajuisesti edelläkävijä korkealaatuisten biopolttoaineiden valmistuksessa ja kehityksessä Muut Päästökauppasektorit Liikenteen osalta tarvitaan kauaskantoinen päästöjen vähentämisen tavoite Nykyinen tavoite toiminut tehokkaana ohjausvälineenä Lisännyt toimintaympäristön ennustettavuutta Liikenne UPM

UPM aikoo merkittäväksi toimijaksi kehittyneissä biopolttoaineissa Kehittyneet ja kestävästi tuotetut nestemäiset biopolttoaineet ovat nopein ja kustannustehokkain tapa vähentää liikenteen CO2-päästöjä Soveltuvuus nykyiseen jakelujärjestelmään ja autokantaan Suomen teknologinen osaaminen Laaja raaka-ainepohja Vaaditaan merkittäviä investointeja takaisinmaksuajan ennakoimiseksi tarvitaan pitkäjänteistä politiikkaa Merkittävä mahdollisuus suomalaisen biotalouden veturiksi 44 UPM

UPM Biofuels strategia Kehittyneet Sellaisenaan nykyautohin biopolttoaineet sopivia biopolttoaineita Puupohjaiset Raaka-aineet Kestävät toiminnot Uusiutuvat tähderaakaaineet Ei ravinnoksi soveltuvia raaka-aineita Kestävän kehityksen mukainen toimitusketju Vähpäästöiset lopputuotteet UPM aikoo merkittäväksi toimijaksi kehittyneissä biopolttoaineissa 45 UPM

Investointi: Lappeenrannan biojalostamo 175 MEUR Mitä? Vaikutus? Sijainti Suomessa? 175 MEUR kokonaisinvestointi Vuosikapasiteetti 100 000t korkealaatuista uusiutuvaa dieseliä Neljännes Suomen biopolttoainevelvoitteesta 2020 Tehokas UPM:n kehittämä tuotantoteknologia Työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 henkilöä Ensiaskel uudessa biotaloudessa Markkina vahvassa kasvussa Vähentää CO2- päästöjä 80% Lappeenrannan tutkimuskeskus Osaaminen raakaainehuollossa ja logistiikassa Olemassa oleva teollinen infrastruktuuri Edellyttää johdonmukaista kehittyneiden biopolttoaineiden politiikkaa 46 UPM

Kilpailukykyinen toimintaympäristö on päättäjien käsissä johdonmukaisia päätöksiä tarvitaan monella rintamalla Logistiikka Metsäteollisuuden logistiikan kilpailukykyä mahdollista parantaa merkittävästi Infra tehokkaaseen käyttöön Metsäpolitiikka Puun tarjontaa on kasvatettava edistämällä aktiivista metsänomistajuutta UPM BIOFORE Energia ja ilmasto Ilmastopolitiikan huomioitava kv. kilpailukyky Biopolttoainepolitiikan oltava pitkäjänteistä ja kunnianhimoista Biotalous Kilpailukyky Kestävyys Työelämä Työehdot tukemaan joustavuutta ja tarvelähtöisyyttä Laittomat työmarkkinahäiriöt poistettava Oppisopimusjärjestelmää kehitettävä Ympäristö ja vastuullisuus Resurssitehokkuus nähtävä luonnollisena osana liiketoimintaa ilman lisäsääntelyä Lupamenettelyt tehokkaiksi ja johdonmukaisiksi Tuotekehitys ja innovaatiot Julkisen rahoituksen painopistettä tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen Biotalouden teknologiatuki ulotettava läpi kehitysvaiheiden 47 UPM

Työehdot tukemaan joustavuutta ja tarvelähtöisyyttä Työaika Suomessa samalle tasolle kuin kilpailijamaissa Metsäteollisuuden keskeytymättömän kolmivuorotyön vuotuinen työaika/ h Metsäteollisuuden työaika Suomessa on kilpailijamaita merkittävästi lyhyempi USA Kiina Paperiteollisuudessa viikkotyöaika - Suomessa 34,5 h - Saksassa 38 h Viro Saksa Suomi 0 500 1000 1500 2000 2500 Työtunnit yhteensä/ vuosi 48 UPM

Työehdot tukemaan joustavuutta ja tarvelähtöisyyttä Kysynnän vaihteluihin vastaaminen Saksassa dynaamista Suomessa jäykkää Saksassa käytössä työaikapankki Työaikapankin tunnit vähenevät Työaikapankin tunnit kasvavat Työtunnit Saksassa Suomessa Suomessa käytössä lomautukset ja irtisanomiset Lomautukset Lisääntyneeseen kysyntään ei pystytä vastaamaan Irtisanomiset, Henkilöstö vähenee pysyvästi 49 UPM

Työehdot tukemaan joustavuutta ja tarvelähtöisyyttä Lisäkustannukset estävät työntarjonnan lisäämisen Vanerintuotannon työvoimakustannus keskeytyvässä ja keskeytymättömässä vuorotyössä Esim. vaneriteollisuudessa kysyntää ja työllistämismahdollisuuksia olisi Siirtyminen keskeytymättömään vuorotyöhön lisää työvoimakustannuksia 33% vie toiminnan kannattavuuden ja estää työntarjonnan lisäämisen 140 120 100 80 60 40 20 0 Keskeytyvä 35 Keskeytymätön 37 50 UPM

Laittomat työmarkkinahäiriöt ja tukilakot poistettava Ylimitoitetut työmarkkinahäiriöt uhkaavat mainettamme kansainvälisesti Lakko-oikeus omiin työmarkkinakysymyksiin Lakon kustannukset yritykselle eivät ole suhteessa sanktiohin Sanktiot tulee suhteuttaa aiheutettuun haittaan Ammattiliitoille ja osastoille annetut sanktiot ovat 2000-5000 Työtaistelut metsäteollisuudessa 2014 Toimeenpantuja työtaisteluita 15 kpl Työtaistelu-uhkia 1 kpl Menetetyt työpäivät 2770 Taloudelliset menetykset 13M LÄHDE: Metsäteollisuus ry 51 UPM Internal

Laittomat työmarkkinahäiriöt poistettava Satamissa lähes 90% työtaisteluista laittomia 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 2010 2011 2012 2013 2014, I-II* 50033 kpl 1839 kpl 1083 kpl 752 kpl 1646 kpl Menetety työpäivät yhteensä/ vuosi Työtaistelut Laittomat työtaistelut 52 UPM LÄHDE: EK

Oppisopimusjärjestelmää kehitettävä Tulevaisuuden moniosaajia oppisopimuskoulutuksen kautta Metsäteollisuudesta eläköityy noin kolmannes työntekijöistä seuraavan kymmenen vuoden aikana Tavoitteena entistä monipuolisempia osaajia, uuden työntekijäsukupolven koulutukset aloitettava ajoissa UPM:llä on moniosaajille tarvetta ja kova kiinnostus hyödyntää oppisopimusjärjestelmää tulevaisuudessa paljon enemmän UPM:llä koulutukset käynnissä: KAU, KYM, RAU ja PIE Metsäteollisuuden henkilöstön ikärakenne 2013 1000 lkm 900 Toimihenkilöt Työntekijät 800 700 600 500 400 300 200 100 0 18202224262830323436384042444648505254565860626466 ikä 53 UPM

Oppisopimusjärjestelmää kehitettävä Tulevaisuuden moniosaajia oppisopimuskoulutuksen kautta Oppisopimuskoulutus joustavaksi ja kustannustehokkaaksi Opiskelijastatus ja -palkka koulutuksen aikana lisäisi paikkojen tarjontaa Vrt. Saksan hyvin toimiva oppisopimusjärjestelmä Tarvitaan lainsäätäjää mukaan, jotta turvataan biotalouden mahdollistavat opiskelu- ja työpaikat myös tulevaisuudessa Suomella ei ole varaa jättää osaa nuoria vaille ammattia ja työtä Oppisopimusjärjestelmää on kehitettävä tukemaan oppisopimuspaikkojen tarjonnan kasvua Saksassa Palkkaus nousee osaamisen ja opintovuosien myötä (opiskelija status) Puolet ikäluokasta oppisopimuksessa Nuorisotyöttömyysaste todella alhainen Suomessa Palkkaus työehtosopimuksen mukainen (työntekijä status) Oppisopimuskoulutus ikäluokasta hyvin vähäistä Nuorisotyöttömyysaste kasvussa 54 UPM

Kilpailukykyinen toimintaympäristö on päättäjien käsissä johdonmukaisia päätöksiä tarvitaan monella rintamalla Logistiikka Metsäteollisuuden logistiikan kilpailukykyä mahdollista parantaa merkittävästi Infra tehokkaaseen käyttöön Energia ja ilmasto Ilmastopolitiikan huomioitava kv. kilpailukyky Biopolttoainepolitiikan oltava pitkäjänteistä ja kunnianhimoista UPM BIOFORE Biotalous Kilpailukyky Kestävyys Metsäpolitiikka Puun tarjontaa on kasvatettava edistämällä aktiivista metsänomistajuutta Työelämä Työehdot tukemaan joustavuutta ja tarvelähtöisyyttä Laittomat työmarkkinahäiriöt poistettava Oppisopimusjärjestelmää kehitettävä Ympäristö ja vastuullisuus Resurssitehokkuus nähtävä luonnollisena osana liiketoimintaa ilman lisäsääntelyä Lupamenettelyt tehokkaiksi ja johdonmukaisiksi Tutkimus ja innovaatiot Julkisen rahoituksen painopistettä tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen Biotalouden teknologiatuki ulotettava läpi kehitysvaiheiden 55 UPM

Resurssitehokkuus nähtävä luonnollisena osana liiketoimintaa ilman lisäsääntelyä Materiaali- ja resurssitehokkuus ovat tärkeä osa resurssiviisaan yrityksen kilpailukykyä, jota ei erikseen tule säädellä Jokainen laitos on paras asiantuntija optimoimaan toimintaansa Esimerkiksi UPM:n sellu- ja paperitehtailla käynnistetty Clean Run -kampanja on laajennettu myös muille liiketoiminta-alueille Tavoitteena parantaa tehtaiden ympäristösuorituskykyä entisestään VEDEN KULUTUS Paperitonnia kohden 25 % KAATOPAIKKAJÄTE Paperitonnia kohden 10 % SÄHKÖN KULUTUS Paperitonnia kohden 20 % SERTIFIOITU LUONNONKUITU Vuonna 2013 83 % 56 UPM Lähde: UPM, luvut vuosilta 2004-2013

Lupamenettelyt tehokkaiksi ja johdonmukaisiksi Esimerkkitehtaiden ympäristölupien tarkastamisprosessit kestäneet lähes 5 vuotta TEHDAS A Hakemus 12/2009 Täydennyspyyntö Hakemustäydennykset Kuulutukset Vastineet kuulutuksiin ja muistutuksiin Päätös 2012 Valitus Hakemukset 12/2009 AVI Käsittely Hallinto-oikeudessa kesken investointitarpeet regulaatiomuutokset markkinapaineet tuotannon optimointi kustannuskilpailukyky ennustettavuus etäisyys markkinoilta Täydennyspyyntö BAT -vaatimukset Hakemustäydennykset TEHDAS B Kuulutukset Vastineet kuulutuksiin ja muistutuksiin Päätösprosessi edelleen kesken 57 UPM

Lupamenettelyt tehokkaiksi ja johdonmukaisiksi Lupamenettelyissä suuria paikallisia eroja Ympäristölupahakemus 6/2011 Täydennyspyyntö Hakemustäydennykset 8/2011 Kuulutukset 9-10/2011 AVI AVI Päätösprosessin Kesto 6 kk TEHDAS C Vastineet kuulutuksiin ja muistutuksiin Päätös 12/2011 Valitus TEHDAS B Hakemukset 12/2009 Täydennyspyyntö Hakemustäydennykset Kuulutukset Vastineet kuulutuksiin ja muistutuksiin AVI Päätösprosessi edelleen kesken, kestänyt 5 vuotta 58 UPM

Tarvitaan pitkäaikaisia investointeja tukeva viranomaispäätösten linjakkuus, ennustettavuus ja loogisuus Metsäteollisuus kohtaa jatkuvasti muutoksia, joten vuosia vanhat hakemukset saattavat johtaa taas täydennyspaineeseen vain sen takia, että toiminnot tehtaalla muuttuvat. Hakemuksia on jouduttu täydentämään matkan varrella jo pelkästään pitkän käsittelyajan vuoksi Pitkän ajan kuluessa muutokset lainsäädänössä ja tehtaan toiminnoissa vaikuttavat luvitustarpeen selvittämiseen mm. molempien laitosten uudet IE- direktiivin mukaisesti hakemukset jätettiin kesäkuussa 2014, ilman että edellisistä hakemuksista on lainvoimaista päätöstä Nykyinen lupamenettelyprosessi on hidas ja vaikeasti ennustettava suhteessa ison yhtiön tarpeisiin Paperiteollisuudessa ylikapasiteettia kustannustehokkaat toimijat pärjäävät Laitokset kilpailevat toimituksista myös yhtiön sisällä tuotantoa optimoidaan kuukausitasolla Investointitarpeet ja lupavaatimukset huomioitava suunnittelussa vaaditaan ennustettavuutta ei epävarmuutta Lupamenettelyssä nyt myös suuria alueellisia eroja. Lappeenrannan biojalostamon ympäristölupamenettely Etelä-Suomen AVI:ssa kesti 6 kk 59 UPM

Lupamenettelyt tehokkaiksi ja johdonmukaisiksi Muissa Euroopan kilpailijamaissa menettelyt ovat selvästi Suomea joutuisampia Suomi Jopa 5 vuotta ja prosessi edelleen kesken Viranomaiset Saksa Yksinkertaistettu prosessi 3 kk Uusi lupaprosessi maksimissaan 7 kk Viranomaiset Viranomaiset UK Yksinkertaistettu valmisteluineen 4-5 kk Uusi lupaprosessi 7,5-12 kk 60 UPM Internal

Lupamenettelyt tehokkaiksi ja johdonmukaisiksi Edistetään Suomea houkuttelevana toimintaympäristönä Lupamenettelyn kehittäminen vaatii määrätietoisia toimenpiteitä Lisätään keskeisten viranomaisten yhteistyötä Lupamenettelyn tavoitteeksi: nopeus ennakoitavuus selkeys yhtenäisyys kustannustehokkuus Säädetään käsittelyajoista Kohdennetaan ympäristöluvitusta tehokkaammin Yhtenäinen kustannusja resurssitehokas lupamenettely malli 61 UPM