Jäsentiedote 1/ 2011 1 / 11 Julkaisija: Takon Soutajat: Hatanpäänkatu 6 33100 Tampere, p. 03-213 2105 Kotisivu: www.takonsoutajat.fi Sähköposti: Takonsoutajat@takonsoutajat.fi Toimitus: Lasse Mäki p. 040-0606195 Soutukauden 2010 päätöstilaisuudessa riitti hymyä. Kuvassa kukitettuina Takon menestyneitä naissoutajia. (Kuva: Seppo Peltola) Tapahtumien kesä! Erittäin tapahtumarikas vuosi 2010 on takana. Saimme ainutlaatuista kilpailullista menestystä, järjestimme loistavia kisatapahtumia, laajensimme harrastajapohjaa ja harrastustapoja. Koimme uudenlaista lehdistöjulkisuutta.
Jäsentiedote 1/ 2011 2 / 11 Teimme yhdessä, me jäsenistö ja palkattu toiminnanjohtaja Markus harvinaisen vilkkaan vuoden itsellemme ja tuhansille muille lajin harrastajille. Kiitos siitä teille kaikille! Tuleva vuosi on haasteellinen seuratuen loppumisen myötä, kun joudumme kokonaisuutena itse järjestämään hallinnollisten järjestöasioidemme hoitamisen. Nyt jatkamme puolipäiväisen seurasihteerin eli pitkän aktiivisen uran aiemmin jäsenenä jo tehneen Eijan kanssa. Toivotamme hänet tervetulleeksi! Vuoden aikana voimme kehittää edelleen eri soutumuotojen yhteistyötä ja itse pitäisinkin tavoitteena, että useammat puuvenesoutajat pääsisivät kokeilemaan vauhdikasta olympialuokan venettä. Tälle vuodelle on jo tehty kaksi kalustohankinta päätöstä, kun sekä uusi kirkkovene että olympialuokan kevyt pariairokaksikko liittyvät seuran armadaan kevään aikana. Nämä hankinnat lisäävät puitteita pitää kilpailulliset tavoitteet edelleen kovina. Näin myös aina suuremmalle harrastajamäärälle pyritään tarjoamaan uusia elämyksiä tämän upean lajin parissa. Soututerveisin Timo 'Böde' Pitkänen Takon Soutajien hallituksen esittely Vuonna 2011 Takon Soutajien hallituksen muodostavat puheenjohtajaksi valittu Timo Pitkänen, varapuheenjohtaja Seppo Koirasen, sihteeri Perttu Kivimäki sekä Kirsi-Maria Pänttönen ja Lasse Mäki. Varajäsenenä toimii Paavo Salonen. Tänä vuonna hallituksessa on mukavasti edustusta seuran eri harrastajaryhmistä. Timo Pitkänen ja Lasse Mäki ovat olympialuokan soudun asiantuntijoita, Seppo Koirasella on läheinen side juniorityöhön, Kirsi-Maria on pitkään ollut mukana harrastesoudun puolella ja Perttu Kivimäki tulee puolestaan puuveneiden kisaporukoista. Voisi jopa siis sanoa, että mainituilla ryhmillä on nyt oma edustajansa hallituksessa, joille voi antaa palautetta, kuinka oman alueen toimintaa tulisi kehittää. Timo, Böde, Pitkänen aloittaa nyt jo viidennen kautensa seuran puheenjohtajana. Siviilissä hän on töissä IT-alan yrityksessä Solita Oy:ssä ja kun omaa perhettä ei ole, niin Takon Soutajat ovat ottaneet sen ajan. Tässä tapauksessa Bödeä voi kyllä pitää hyvänä perheenisänä, niin paljon hän on käyttänyt aikaa ja vaivaa seuran asioiden hoitamiseen. Soutuun Böde on johdatettu jo pikku poikana, sillä soutu on ollut Pitkästen sukuvika; setä Toimi Pitkänen, kun on esimerkiksi kaksinkertainen olympiamitalisti. Seppo Koiranen on ensikertalainen Takon Soutajien hallituksessa. Työkuvaltaan Seppo on Metson kaivos- ja maanrakennusteknologian Tampereen yksikön liiketoimintaprosesseista vastaava johtaja. Sepon lapsista kaksi harrastaa soutua ja heidän kauttaan Seppo on tullut pari vuotta sitten mukaan Takon Soutajien toimintaan.
Jäsentiedote 1/ 2011 3 / 11 Perttu Kivimäki on niin ikään ensimmäistä vuotta Takon Soutajien hallituksessa. IT yritys Cybercom:lla ohjelmistosuunnittelijana työskentelevä Perttu löysi pienpuuvenesoudun vajaa kymmenen vuotta sitten kiertäessään kuuden kestävyyslajin urakkaa Kalevan Kierrosta. Kierroksen yksi laji on soutu ja kun soudun makuun oli päässyt, niin kaikki muut lajit jäivätkin sitten jo seuraavana vuonna pois. Pertun tyttäret eivät ole vielä innostuneet soudusta mutta eiköhän sekin saada vielä korjattua Kirsi-Marialla on varmasti paras näppituntuma seuran soutajista, sillä hän on ammatiltaan urheiluhieroja ja auttanut monen seuralaisen lihakset soutukuntoon. Soudun pariin Kirsi-Maria tuli kymmenisen vuotta sitten sisä- ja kirkkovenesoudun kautta. Sen jälkeen Kirsi-Maria on ollut tuttu näky myös perämiehen ja spinniohjaajan tuhdolla. Kirsi-Marian vanhempi poika on ainakin jo nähty kirkkoveneessä, joten eiköhän sieltäkin ole tulossa seuraan uusia soutajia. Lasse Mäki on pitkän linjan soutumiehiä. Hän liittyi seuraan jo kuusikymmentäluvulla, kun kaveriporukasta kasattiin nelonen juniorisarjaan. Lasse työskentelee IT alalla, Tiedolla kehityspäällikkönä. Toivottavasti myös Lassen suvusta on tulossa uusia soutajia, sillä hänellä on viisi lastenlasta. Paavo Salonen on viime vuosina ollut seuran menestynein puuvenesoutaja. Koko ikänsä urheilua harrastanut Paavo sai soutukipinän lainattuaan hiihtokaverinsa venettä reilut viisi vuotta sitten Pirkan soutuun. Tuolloin kuntosarjassa käytiinkin tiukka kamppailu silloin toisilleen tuntemattomien Paavon ja Pertun välillä (Perttu muuten voitti vielä silloin parilla veneen mitalla). Kahden pojan isä työskentelee Heimbach nimisessä yrityksessä avainasiakaspäällikkönä kierrellen pohjoismaisia paperikoneita. Tällä kokoonpanolla pitäisi siis ainakin saada seuran soututekniikka ja lihakset saada kuntoon, hallituksen miehet kun ovat insinöörejä ja Kirsi-Maria siis hieroja. Sitten kaikille hallituksen jäsenille yhteinen kysymys: Mikä kiinnostaa eniten Takon Soutajien toiminnassa ja mitä haluaisit kehittää paremmaksi? Böde: Takon Soutajien toiminnassa kiinnostaa kaikki ja yhtään soudun muita tapoja väheksymättä, niin ennen kaikkea haluaisin viedä olympialuokan veneen soutamisen hienouden sanomaa suuremmalle joukolle tiedoksi. Siinä yhdistyy 1. täydellinen fyysinen rasittavuus 2. joukkueena soutaminen 3. aistien herkkyys, jolla pyritään tuntemaan kaikki veneen kulkuun vaikuttavat häiriötekijät 4. kehonhallinnan vaikeus, jolla pienen pienillä liikkeillä varpaista sormiin pyritään nämä häiriöt korjaamaan ja suorittamaan teknisesti oikea liike Lasse: Soudussa itseäni kiinnostaa erityisesti lajin tarjoama oikea liikunta ja sen edellyttämä vaativa ja monipuolinen harjoittelu, johon seura tarjoaakin mainiot puitteet.
Jäsentiedote 1/ 2011 4 / 11 Seuralla on tällä hetkellä monta tärkeää ja tasavahvaa kehitysaluetta. Eräänä tärkeimmistä kasvuja kehittämisalueista näen nuorten aikuisten ja junioritoiminnan vahvistamisen sekä uusien soutajien että heidän vanhempiensa mukaan saamiseksi seuran toimintaan. Seppo: Sattuneesta syystä junioritoiminta on suurimman kiinnostuksen kohde. Soutu on monipuolinen harrastus ja meillä on Takon Soutajissa loistavat puitteet kaikilta osin harrastaa lajia. Nuoria soudun harrastajia kaipaisin lisää erityisesti poikien sarjoihin. Tavoitteena siis kehittää lajin tunnettavuutta nuorten keskuudessa ja saada uusia harrastajia lisää mukaan toimintaan. Kirsi-Maria: Kirkkovenesoutajana toivoisin, että soutu ei rajoittuisi pelkästään talviajan sisäsoutuun vaan kirkkovenesoudustakin tulisi tunnetumpi ja kansanomaisempi. Seuralla on kehittämistä siinä kuinka uudet jäsenet toivotetaan tervetulleiksi seuraan ja kuinka heidät perehdytetään toimintaan. Viime kesän kirkkovenespinning oli hyvä alku tälle ja toivottavasti se jatkuu myös ensi kesänä. Perttu: Erityisesti kiinnostaa kilpailutoiminnan, sekä puuvene että olympialuokan, kehittäminen. Toivoisin, että Takosta löytyisi monta soutajaa jokaiseen veneluokkaan ja kaikki kokeilisivat rohkeasti uusia kilpailuja ja veneitä. Tähän liittyen haluaisin myös tiivistää puuvene- ja olympialuokan soutajien yhteistyötä. Näkisin, että puuveneet ja olympialuokan soutu ovat kuin hiihdon perinteinen ja vapaa tyyli. Molempia kannattaa harrastaa ja hakea näin vaihtelua ja uusia virikkeitä. Edelleen kynnystä soudun aloittamiseen on yritettävä madaltaa. Tämä pätee täysin uusiin soutajiin, kuin myös seuran sisällä uuden veneluokan kokeilijoihin. Paavo: Takon Soutajat ja Pyhäjärvi tarjoavat yhdessä loistavat harjoitteluolosuhteen puuvenetoimintaan. Puuveneharrastaja pystyy näin helposti toteuttamaan ympärivuotisen harjoittelun, mikä on menestymisen kannalta ehdoton edellytys. Lisäksi Takon Soutajat tarjoavat rannan läheisyydestä erinomaiset veneiden säilytystilat. Ilokseni olen huomannut, että näiden loistavien olosuhteiden ympärille on muutamassa vuodessa kasvanut hieno puuvenesoutajayhteisö, joka sekä harrastaa aktiivisesti, myös menestyy kansallisella tasolla hyvin. Näen edelleen kasvupotentiaalia puuveneiden puolella ja toivon, että se näkyy myös tulevina vuosina nousevina harrastajamäärinä. Puuvenesoutajien ensi kauden tavoitteet Vuosi 2010 oli Takon Soutajien puuvenesoutajille kaikin tavoin menestyksekäs. Pääosin miehistä koostuva puuveneyhteisö saavutti sekä yksilö- että joukkuetasolla kultaisia SM-mitaleja. Lisäksi muita SM-mitaleja saatiin seuramme soutajille useita. Seuraliigan pisteissä jäimme niukasti sijalle 4, mutta paransimme vuositasolla mitaten hurjasti edellisvuotista sijaamme. Kokonaisuudessaan Pyhäjärven rannassa oli selvästi edellisvuosia enemmän "kuhinaa", joka on hyvä enne tulevia vuosia ajatellen.
Jäsentiedote 1/ 2011 5 / 11 Mikko ja Toni Pyhäjärvellä (kuva: Perttu Kivimäki) Tulevan vuoden tärkeimmäksi tavoitteeksi asettaisin hyvän soutuaktiviteetin ylläpitämisen ja edelleen kasvattamisen. Hyvä menestys seuratasolla luo oikeanlaista henkeä yksilöihin, joka taas pääsee yhä parempiin kilpailullisiin tuloksiin sekä yksilö- että joukkuetasolla. Tähän kilpailevaan puuveneyhteisöön kun saataisiin mukaan vielä aktiivisia naisjäseniä, niin mitalisijan saavuttaminen seuraliigan suhteen on varsin realistinen tavoite vuodelle 2011. Naisten kirkkovenetoiminta on kovaa vauhtia kasvamassa ja toivottavasti täältä saadaan vahvistuksia myös pienpuuvene toimintaan. Miesten kirkkoveneporukasta saatiin viime vuonna hyviä soutupareja luotua ja tämän tyyppisen toiminnan uskon myös ensi kesänä jatkuvan. Seuralle tästä voi tulla paineita kilpailukykyisen kaksikon ja venetrailerin hankintaan liittyen, johon toivon seuran hallitukselta positiivista asennetta. Uudelta kirkkoveneeltä toivon myös saatavan hyviä tuloksia kesän souduista. Harvalta kotimaiselta seuralta löytyy Suomen mestaruutta sekä miesten yleisen sarjan yksiköstä että kirkkoveneestä. Tämä on hyvä lähtötavoite myös ensi vuodelle. Kirkkovenejoukkue oli vielä kokematon kauden alussa, mutta kasvoi kauden loppua kohti. Nyt lähdemme hallitsevina mestareina uudelle kaudelle ja tavoitteena on mitali jokaiselta SM matkalta. Sulkavan soutujen MM-lähdöt ovat tänä vuonna tärkein yksittäinen tapahtuma ja Partalansaaren kierros yksittäisenä kilpailuna. Pienpuuvene kilpailuista Pirkan Soutu ja Sulkavalla järjestettävät lyhyen matkan SM kilpailut tulevat olemaan myös tärkeitä tapahtumia. "10.7.2011 on meidän päivä", Paavo Pave Salonen
Jäsentiedote 1/ 2011 6 / 11 Junioriesittelyssä Antti Koiranen Tänä vuonna 15 vuotta täyttävä Antti aloitti soutuharrastuksen loppukesällä 2009 ja laji on vienyt nuoren miehen mukanaan. Kiva porukka ja osaavat valmentajat pitävät mielenkiintoa omalta osaltaan yllä. Mukavan lisäpotkun soutuharrastukseen alkuun antoi heti vuoden 2010 alussa pidetyt sisäsoudun SM kisat, joista kotiin tuomisina oli parikisan hopea- ja yksilökisan kultamitali. Tämän jälkeenkin menestystä on tullut, mutta ensimmäisillä mitaleilla on ollut hyvin kannustava vaikutus. Ennen soudun pariin siirtymistä Antti on harrastanut jalkapalloa, uintia, suunnistusta, koripalloa ja pianonsoittoa. Antti on soutaja jo 3. polvessa isoisän ja tädin jälkeen, jotka harrastivat aktiivisesti soutua Jämsänjoen Soutuveikossa. Soudun lisäksi Antti harrastaa edelleen pianonsoittoa. Mummolasta Jämsänkoskelta on lyhyt matka Himoksen rinteille laskettelemaan, jota ei harrasteta kilpailumielessä. Talvisin on myös mukava ajella isoisän moottorikelkalla mökkijärvellä ja lähimetsissä. Kesäharjoittelumahdollisuuskin on myös mökillä taattu, kun isoisä hommasi sinne vanhan yksikön, jolla mökkijärvellä voi soutaa. Alkavalta kisavuodelta Antti odottaa hyviä saavutuksia, joskin sarjan vaihtuminen B-poikiin tuo entistä kovempia vastustajia. Muiksi kauden tavoitteeksi on asetettu mopon ja mopokortin hankkiminen sekä rippikoulun suorittaminen. Nähtäväksi jää, saako veneen rippileirille mukaan. Antti ja Jesse Mäkelä Lappeenrannan kanavasouduissa toukokuussa 2010.( Kuva: Arto Mäkelä)
Jäsentiedote 1/ 2011 7 / 11 Perämies Olavi Pirinen Olavi, Olli, Pirinen on usealle tuttu hahmo puuvenesoutuympyröissä. Kesäisin Ollin näkee punaisen verrarin peräsimessä, rannassa venettä säätämässä tai soutukisoja seuraamassa. Olli tuli soudun pariin 1980-luvun lopulla, kun työpaikalle perustettiin soutujoukkue; Valmetin Soutajat. Sen jälkeen edustetun joukkueen nimi on vaihtunut Partekin Soutajien, Sisun Soutajien ja Kalmarin Soutajien kautta Takon Soutajiksi. Soutajan pesti muuttui perämiehen rooliin 1990- luvun puolivälissä, kun lihasvaivat estivät täysipainoisen soutamisen. Ollilla on vahva urheilijatausta hiihdosta ja juoksusta. Pirkan hiihto on taittunut parhaimmillaan neljään ja puoleen tuntiin ja Pirkan hölkkä aikaan 2.07. Mainittakoon, että tuollaisella Pirkan hölkän ajalla lähdetään tänä vuonna hiihdon MM-kisoihin Suomea edustamaan. Viime talvenakin Pirkan hiihto taittui nykyiseltä eläkeläiseltä kuuden tunnin pintaan. Kirkkovenesoudusta Ollille muistiin painuvimpia hetkiä ovat olleet miesten 10km:n SM-pronssi vuodelta 2004, sekajoukkueiden SM-kulta vuodelta 2005 sekä tietysti viime vuoden miesten Suomen mestaruus Tahkon 10km:lta. Myös usean vuoden voittoputki Pirkan Soudusta on korkealla arvoasteikossa Olavi Pirinen ( kuva: Perttu Kivimäki) Perämiehen rooli rajoittuu harvoin pelkkään veneen ohjaukseen, vaan mukana tulee myös vastuu kaluston kuljetuksesta ympäri Suomea, kaluston kunnossapidon taakka, soutujoukkueen kokoaminen, soutajien motivointi ja ohjaaminen yms. Soutajan onkin vaikea kuvitella mistä perämies löytää motivaation tähän kaikkeen. Ollin tapauksessa pohjalla on intohimoinen kiinnostus ja rakkaus lajiin. Onnistumisen elämyksiä tulee myös hetkistä, kun oma vene on kirkkoveneletkan keulilla ja tilanne on hallussa; vastustajien hyökkäykset saadaan torjuttua ja soutajat jaksavat reagoida perämiehen komentoihin. Nähdään reeneissä! Perttu Kivimäki
Jäsentiedote 1/ 2011 8 / 11 Ullan kuulumiset Airojen loiske tavoitti seuran ykkössoutajan, Ulla Varvion, juuri ennen sisäsoudun SM-kilpailuja. Ensi kesä on Ullalle mielenkiintoinen ja haasteellinen. Tämä on havaittu myös valtakunnan median kasvaneena kiinnostuksena (Urheiluruudun juttu), kuin myös Olympiakomitean taholta (urheilijaapuraha). Hei, Ulla mitä sinulle kuuluu tällä hetkellä? Ihan hyvää, kiitos. Ensimmäinen kahden viikon mittainen leiri Portugalissa takana ja ensi kosketukset kaksikkoon menivät hyvin. Minnan ja Ullan yhteistyötä Portugalissa (kuva: Ulla Varvio) Missä olet nyt harjoittelemassa? Saavuin juuri Soutuliiton hiihtoleiriltä, jossa mm. pidin elämäni ensimmäisen luennon kotitalousopettajana urheilijoiden ruokailusta soutajille ja melojille. Meillä on tässä Portugalin
Jäsentiedote 1/ 2011 9 / 11 leirin ja Etelä-Afrikan avovesileirin välissä kahden ja puolen viikon kotonaolojakso, johon mahtuu mm. palauttelua, tuo liiton hiihtoleiri, valmistautumista ergo-sm:eihin ja ne ergo-sm:t. Kuinka on harjoituskausi lähtenyt käyntiin, onko siirtyminen Minna Niemisen kaveriksi pariairokaksikkoon muuttanut harjoittelua? Siirtyminen yksiköstä kaksikkoon lisäsi harjoittelumotivaatiota huimasti. Muutos tuntui tekevän valmentautumisestani vielä enemmän ammattimaisempaa, vaikkakin käytännössä harjoittelu on sitä ihan samaa mitä ennenkin. Nälkäisyyteni oppia lisää ja päästä kaksikon rytmiin sekä tekniikkaan sisälle on antanut koko projektille piristysruiskeen. Tiesin, kun istuin kaksikkoon ensimmäisen kerran virallisesti kaksikkosoutajana, että tätä minä haluan. Voisi kuvitella, että paineet olympiamitalistin kanssa samassa veneessä olisi kovat, mutta ainakin vielä kaikki on tuntunut enemmän mahdollisuudelta kuin haasteelta. Minkälainen on harjoittelusuunnitelmasi tulevalle kaudelle, onko tiedossa paljon leirejä? Tänä vuonna leirien määrää on lisätty uuden kaksikkoparin sekä kesällä jaettavien ensimmäisten olympiapaikkojen takia. Ensimmäinen leiri meillä tosiaan jo oli tammikuussa: kaksi viikkoa Portugalin Aviksessa. Paikka oli mitä mahtavin soutajille. Kaikki urheilukeskuksessa oli ajateltu urheilijoiden ehdoilla ruuasta kuntosaliin. Tarjottavana oli myös mahdollisuus lähes aina tyyneen veteen, koska alle viiden minuutin kävelymatkan päästä hotellilta oli mahdollisuus lähteä soutamaan jokea kolmeen eri ilmansuuntaan. Toisella leirillä lähdemme ensimmäistä kertaa korkeanpaikanleirille kolmeksi viikoksi Etelä- Afrikkaan. Paikka on sama mitä Olaf Tufte ja Frida Svensson käyttävät harjoittelussaan. Anne Rikala on myös harjoitellut siellä jo monena vuotena ja tänä vuonna hän on siellä samaan aikaan minun, Minnan, Ilonan ja Karppisen Juhon kanssa. Hiihtoleirillä oli Juha Peltonen luennoimassa korkeanpaikanharjoittelusta ja opin sieltä, että korkeanpaikanharjoittelun kanssa pitää olla todella varovainen, koska sen avulla voi saada parempia tuloksia, mutta kaikki voi myös mennä läskiksi. Harjoittelu siellä tulee aloittaa todella rauhallisesti ja oman kehon reagointia on tarkkailtava. Aivotoimintakin kuulemma hidastuu ohuessa ilmanalassa. Siksi varmaan on hyvä, että tämä haastattelu tehdään ennen sitä leiriä. Pääsimme KIHU:n (kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen) ja HULA:n (Helsingin urheilulääkäriaseman) yhteiseen tutkimusprojektiin korkeanpaikan harjoittelusta kestävyysurheilijoilla. Tutkimuksen tavoitteena on varmistaa, että saamme harjoittelusta korkealla mahdollisimman hyvän harjoitusvaikutuksen ja samalla he saavat tärkeää tietoa. Tällä viikolla olen jo kerran sen takia käynyt verikokeissa ja ennen lähtöä tehdään vielä perusteellisemmat tutkimukset. Afrikan jälkeen olemme kolme viikkoa Suomessa, ennen lähtöä jo perinteiseen liiton kevätleiripaikkaan eli Belgian Hazewinkeliin. Siellä harjoittelemme vajaa kolme viikkoa ja ensimmäistä kertaa tälle keväälle myös yksiköt otetaan mukaan. Belgiassa tarkoituksena olisi osallistua Gentissä järjestettäviin kilpailuihin, että saisimme heti alkukaudesta tietoa kaksikkokunnostamme. Belgian jälkeen siirrymme harjoittelmaan Lohjalle, Kisakallion urheiluopistolle, kilpailukauden loppuun asti.
Jäsentiedote 1/ 2011 10 / 11 Minkälaisia harjoituksia kuuluu tyypilliseen harjoitusviikkoosi näin keskellä talvea? Meillä on viikossa kaksi voimaharjoitusta, kaksi kovempaa treeniä (VK/MK), kaksi pidempää peruskestävyystreeniä, yksi lepopäivä ja loput treenit onkin palauttavia harjoituksia. Voimaharjoitukset tehdään kuntosalilla: vapailla painoilla, dynolla, altaalla tai omaa kehon painoa apuna käyttäen. Voimaharjoitusten ohessa teemme fysioterapeuttimme suunnittelemaa yksilöllistä harjoitusohjelmaa lihastasapainomme parantamiseksi ja loukkaantumisriskiä vähentääksemme. Kovat treenit teemme talvisin ergolla. Peruskestävyystreenit ja palauttavat harjoitukset toteutamme hiihtäen, juosten ja ergolla tai sitten yhdistelmäharjoituksina. Missä ominaisuuksissa on vielä eniten kehitettävää? Suurin kehityskohde minulla soutajana on vielä tekniikassa. Uudessa veneluokassa haastetta riittää myös vetojen ja paineiden yhteensovittamisessa. Mitkä ovat ensi kauden tavoitteet ja pääkilpailut? Ensi kaudella on jaossa ensimmäiset olympiapaikat Lontoon Olympialaisiin, Bledin MM - kilpailuissa. Se on luonnollisesti meidän pääkilpailu ensi kaudella. Sitä ennen on kolme Maailman Cupin kilpailua ja muutama kotimaan kisa (toivottavasti myös Kaukajärvi), jotka auttavat valmistautumisessa MM:eihin. Kuinka aloitit (minkä ikäisenä, miten tulit lajin pariin) soutamisen? Aloitin soudun kahdeksantoistavuotiaana, kun halusin saada lisää voimaa käsiini hiihtoa varten. Sama yleinen harhaluulo, mitä kaikilla on, että soutu on käsillä tehtävää työtä vaikka liikkuvapenkkisillähän se on 70 -prosenttisesti jalkatyötä. Ensimmäisen kerran menin kirkkoveneharjoituksiin, koska muutama tuntemani hiihtäjä harjoitteli kesäisin soutaen kirkkoveneessä. Toisissa tai kolmansissa kirkkoveneharjoituksissa Halmeen Antero kuitenkin totesi, että kannattaisikohan minun kokeilla olympiapuolta ja sittenhän minä kokeilin. Muistan kuinka ensimmäisessä olympiapuolen treeneissä minut istutettiin Takon altaalle ja istuin penkkiin tietenkin väärin päin. Mikä soudussa kiehtoo? Taidon ja kunnon yhteispeli. Pelkällä hyvällä kunnolla ei pärjää, kuin ei myöskään vain hyvällä tekniikalla. Koskaan ei ole valmis. ja vain kaikki soutajat tietävät sen flow -tunteen, kun järvi on ihan tyyni ja airo leikkaa peilityynen veden pinnan. Joka paikassa on rauhallista ja lähimpään rantaan on matkaa. On vain yksin kiikkerässä veneessä ja soutu rullaa kuin itsestään, ei tarvitse miettiä mitään. Soutu tuntuu vaan niin uskomattoman helpolta. Voi seurailla lintuja ja luonnon muuttumista vuodenajan mukaan tai seurata kuinka Pispalan harjulle alkaa pikku hiljaa syttyä valoja ja vähitellen koko kaupunki herää uuteen päivään Se jos mikä saa aina uudelleen soutajan rantaan.
Jäsentiedote 1/ 2011 11 / 11 Mitä haluaisit sanoa soutua aloitteleville junioreille? Sanotaan, että matka on tärkeämpi kuin päämäärä. Olen omassa valmentautumisessa huomannut saman: lupaavan kauden jälkeen, olen keskittynyt liian tosissani vain soutuun ja usein seuraava kausi onkin mennyt penkin alle. Sitten taas kun olen ajatellut, et keskityn nyt kouluun ja otan urheilun vähän rennommin on yllättävästi mennytkin todella hyvin. Rento ote pitää säilyttää. Voittoon ja menestykseen ei pidä liiaksi keskittyä vaan nauttia siitä jokapäiväisestä harjoittelusta, kehityksestä ja yhdessä tekemisestä. Olkaa ylpeitä lajistanne! Harva Suomessa pystyy samaan, mitä te osaatte tehdä! Olen itse aina ollut hidas oppimaan, eli voin luvata et jos minä olen jotain oppinut ja kehittynyt niin varmasti tekin opitte. Valitin Sannalle viime kesänä, että keulassa on haastava soutaa ja Sanna lohdutti minua lähes samoilla sanoilla: Jos minä olen sen oppinut, niin opit sinäkin! Kiitos haastattelusta ja tsemppiä tulevaan kauteen! Perttu Kivimäki Sisäsoudun SM - kisat Helsingin Urheilutalolla järjestettiin lauantaina 2.5.2011 vuosittaiset sisäsoudun SM -kisat 2 km normaalimatkoilla. Juniorien matkat olivat lyhyempiä. Tako osallistui tänäkin vuonna kilpailuihin iskukykyisellä joukkueella, joka menestyikin mainiosti. Tuloksena oli 16 palkintosijaa, joista 7 oli kultaista, 5 hopeaista ja 4 pronssisijaa. Mainittakoon, että Tako vei mestaruuden sekä miesten että naisten joukkuekisassa. Vaikka monet seuramme soutajista käyttävät sisäsoutulaitetta talvisin ensisijaisesti päivittäisenä harjoitusvälineenä, on SM kisoissa saavutettu tulos osoitus seuran kovasta ja laajasta sisäsoututasosta ja lupaa hyvää myös tulevaa avovesikautta ajatellen. Kuvia kisatapahtumasta löytyy seuran nettisuvulta. SM kisojen tulokset: http://www.takonsoutajat.fi/sm_2000m_tulokset_2011.pdf Lasse Mäki Pr-lahjojen ja yritystekstiilien tahtiairossa